Jos kuvittelemme, että enkelit näin joulun aikaan muistelevat vierailuaan Beetlehemin kedolla ja juhlivat taivaan saleissa Messiaan syntymäpäivää yhtyen näin kristikunnan suurimpaan vuotuiseen kirkolliseen juhlaan, taidamme hiukan erehtyä. Kuvitelmat lienee syytä pitää erillään tosiasioista.
If we imagine that angels in heaven in our Christmas time are looking back and recalling their visit in Bethlehem and having a birthday party of Messiah and thus uniting to the greatest Christian feast, we make a mistake. Imaginations are not facts.
Joulun pakanallisista juurista on kirjoitettu toistamiseen, mutta vain yksilöt siellä täällä ottavat kirjoituksista vaarin ja muuttavat joulunviettotapojaan. Itse asiassa joulukuusi ynnä muut jouluun liittyvät yleiset tavat ovat hiipineet sinnekin, missä niitä ei aikaisemmin tavattu.
I think we have been reading a lot of the pagan roots of Christmas but only some single persons take advantage and change their habits/customs. Actually the Christmas tree and many other common Christmas customs have been creeping there where they were earlier opposed.
Ihminen on sosiaalinen olento ja haluaa olla osa sitä joukkoa, jonka keskuudessa elää. Yleensä on ikävä olla toisten ilonpilaaja. Mutta miten ylittää vuoden viimeiset päivät herättämättä pahennusta niissä, jotka juhlivat joulua koko sydämensä innolla tai niitä, jotka haluaisivat luopua kaikista pakanuuteen liittyvistä tavoista?!
We are social creatures and we want to be part of the group we are living in/with. Generally it's very boring to be a party pooper/spoilsport. But how to live the last days of a year without disturbing those who want to enjoy their Christmas party or those who want to give away every single pagan habit!
Ehkä on kuitenkin parasta antaa Jumalan toimia tuomarina. Emme millään voi tietää kaikkia seikkoja, jotka liittyvät ihmisten joulunviettotapoihin.
However it may be better to let God be the judge. Definitely we don't know every single detail of other's inner thoughts and feelings.
Asia, jonka tässä kirjoituksessa haluan nyt jakaa liittyy Jeesuksen syntymäpäivään. Nimittäin kuluneen vuoden aikana sain tietää, että hänen syntymäpäivästään on olemassa tietoa sekä juutalaisissa että persialaisissa lähteissä.
The issue I want to write about now pertains to the birthday of Jesus. During this year I got to know that both the Jewish and Persian sources have knowledge concerning that day.
On aivan luonnollista, että odotamme mahdollista vastausta tähän kysymykseen juuri juutalaisten lähteiden suunnalta, mutta miten samaa tietoa voi olla myös (pakanallisilta kuulostavissa) persialaisissa lähteissä!
Naturally we wait such knowledge from the Jewish sources, but how is it possible that even Persian (sounds pagan ?) sources have such secrets!
Selitys löytynee juutalaisten pakkosiirtolaisuudesta. Juutalaiset veivät pakkosiirtolaisuuteen mukanaan oman uskontonsa ja siihen liittyvät messiaaniset ennustukset. "Idän viisaat" taisivat osata tulkita juutalaisten kirjoituksia varsin hyvin. Onhan siitä jäänyt todistus Matteuksen evankeliumiinkin (Matt. 2: 1 - 12).
Maybe the explanation is the Jewish exile. The Jews brought their own religion and prophecies to the east and the eastern "wise men" were very skilful to understand them as we can in read in Matthew 2: 1 - 12.
Tahdommepa me tai emme kulttuurit vaikuttavat toisiinsa ja ihmisten tavat ja ajatukset siirtyvät ryhmästä ja kansakunnasta toiseen. Jos juutalaiset antoivat idän miehille jotakin, he myös saivat/ottivat sieltä itselleen jotakin. Nimittäin eräät juutalaiset kuukausien nimet ovat muuttuneet pakkosiirtolaisuuden myötä. Juutalaisten 7. kuukausi tunnetaan Vanhassa Testamentissa nimellä Eetamin (1. Kun. 8: 2), mutta nyttemmin sitä kutsutaan nimellä Tishri, joka muistuttaa babylonialaista nimeä Tashritu.
Cultures and human habits are mixed and spread from a nation to another no matter do we wish it or not. If the Jews gave something to the eastern men they did even take or get something back. You see some manes of the Jewish months have been changed after the exile. The seventh Jewish month is called Ethanim in the Old Testament (1 Kings 8: 2), but nowadays it's called Tishri, probably derived from the Babylonian Tashiritu.
Eetamin/Tishri on seitsemäs kuukausi juutalaisessa uskonnollisessa vuodessa, mutta se on ensimmäinen kuukausi heidän siviilivuodessaan. Tishrin 1. päivä on Rosh ha-Shana eli uudenvuodenpäivä. Tishri-kuu aloittaa juutalaisten syksyn juhlat, joista ensimmäinen on Suuri sovituspäivä, Jom Kippur, Tishrin 10. päivänä.
Ethanim/Tishri is the seventh month of a Jewish religion year but it's the first month in the Jewish civil year. The first day of Tishri is called Rosh ha-Shanah or the New Year's Day. The Jewish autumnal feasts begin from Tishri and the first one is the Atonement Day, Jom Kippur, the 10th of Tishri.
Tishrin 1. päivä on juutalaisten ja persialaisten lähteiden mukaan Jeesuksen syntymäpäivä, joka tänä vuonna osui meidän syyskuun 13. päivään. Jeshua, maailman suuri Vapahtaja/Sovittaja (Luuk. 2: 11) syntyi juuri Suuren Sovituspäivän edellä, mikä mielestäni sopii vallan mainiosti hänen tehtäväkuvaansa!
According to the Jewish and Persian sources Jesus was born in the first of Tishri. In this year it was the 13th of September in our calendar. Yeshuah, the great Saviour (Luke 2: 11) was born just before the Atonement Day, and I think that it fits well to his task/mission.
Jeshuan tehtävän onnistumisen kannalta tärkeitä päiviä (syntymäpäivän lisäksi) ovat kuolinpäivä ja ylösnousemuspäivä! Mutta Jeshuan syntymä Beetlehemissä Suuren Sovituspäivän alla vahvisti konkreettisesti ensimmäisen kerran tuon kyseisen juhlan (3. Moos. 16: 1 - 34) ennustamaa Saatanan lopullista häviötä ja hänen saamaansa oikeudenmukaista tuomiota kapinan aloittajana ja syntiinlankeemuksen tuottajana.
Due to the success of Jesus' mission even the day of his death and the day of his resurrection are important days. But his birth in Bethlehem ratified concretely that Satan shall finally get lost and he'll get a righteous judgement as the starter of rebellion and as the beginner of sin and fall to which the Atonement Day (Lev. 16: 1 - 34) prophetically refers.
keskiviikko 23. joulukuuta 2015
perjantai 4. joulukuuta 2015
Suojamerkistä nimeksi * A protective mark becames the name
Israelissa syntynyt ja Helsingin yliopistosta maisteriksi valmistunut Daniel Brecher kirjoittaa kirjassaan Juutalaisin silmin (1- 6) sivuilla 23, 24 siitä, miten Jumala asetti veljesmurhaan syyllistyneen Kainin ylle suojaavan merkin. Brecher siteeraa klassisia rabbiinisia kertomuksia sisältävää Midrash Rabbaa näin:
"Midrash Rabba kertoo, että Jumala asetti yhden kirjaimen suuresta ja kallista Nimestään Kainin päälle."
Daniel Brecher who was born in Israel and graduated with a master's degree in Helsinki University writes in his book about Cain and the protective mark God set upon him and cites Midrash Rabbah: Madras Rabbah tells that God set one letter/character of his great and lovely Name upon Cain.
Samassa yhteydessä Brecher viittaa Hesekielin 9. luvussa kerrottuun vanhurskaiden merkitsemiseen suojaavalla sinetillä ja kirjoittaa: "Tässäkin tapauksessa Jumalan sinetti toimi lunastavana suojelumerkkinä."
Brecher refers also to the 9th chapter of Ezekiel and the mark on foreheads of the righteous and writes: Even in this case God's seal was a splendid protective mark.
Brecherin tekstissä käy ilmi, että tuo suojaava merkki eli yksi kirjain Jumalan suuresta Nimestä on hepralaisten aakkosten viimeinen kirjain, Tav. Nykyisin käytössä olevien ja noin 450 eKr. Babylonista paluun jälkeen käyttöön otettujen aakkosten Tav näyttää tältä: ת, mutta vanhemman paleoheprean Tav näytti rastilta (x), joka voidaan nähdä myös ristinä (+) riippuen sen asennosta.
Brecher says that the protective mark or the certain letter of God's Name is the last consonant in the Hebrew alphabet, Taw. Taw in the modern Hebrew alphabet (since 450 B.C.) looks like this: ת, but Taw in the old Paleo-Hebrew alphabet looks like a cross (x) or (+) depending on it's position.
Brecherin kirjassa sivulla 9 kerrotaan puolestaan ensimmäisestä pääsiäisestä ja siitä merkistä, joka suojasi israelilaisia Kuoleman enkeliltä tuona kauhun yönä. Brecher kirjoittaa: "Merkki, joka hahmottuu oven päälle kynnyksen, ovenpäällisen ja pihtipielten kohtien välille on paleoheprean kirjaimiston viimeinen kirjain, nimeltään Tav ja muodoltaan risti. Risti oli Jumalan Nimi, joka merkittiin Israelin ovien päälle, verellä."
Brecher tells also about the first Pesach/Passover and the mark that saved the Israelis from the Angel of Death during that awful night. Brecher writes: The mark that figures on a door is the last character of the Paleo-Hebrew alphabet called Taw and of a shape of a cross. Cross was God's Name marked with blood on the doors of Israel.
Ajatuksia Brecherin tekstin johdosta:
* Tav (x) merkitsee konsonanttia T. Jos Tav on siis yksi kirjain Jumalan nimestä, niin mikä voisi sitten olla Jumalan koko nimi? Siinä pitäisi esiintyä ainakin yksi T.
* Kun kyseinen merkki/kirjain (x) toimi yliluonnollisena suojana kuolemaa vastaan, sen merkityksen on täytynyt ollut israelilaisille aivan valtava. Siitäkö johtui, että tuota yhtä kirjainta/konsonanttia alettiin kutsua sanalla ha-Shem = (se) Nimi?
* Alkoivatko Tav-kirjaimen neljä sakaraa jossakin vaiheessa elää omaa elämäänsä ihmisten mielissä? Pitikö niiden paikalle asettaa tetragrammin (יהוה) konsonantit, jotta saatiin joku enemmän nimeltä näyttävä sana?
* Onko Jumalalla joku nimi, jonka hän on itse ilmoittanut ihmisille? Jos on, eikö sen tulisi sisältää kaikki kirjaimet/aakkoset, koska kaikki on saanut alkunsa hänestä?
* Asettiko Jumala Kainin ylle kirjaimen (x) vai merkin (+)?
* Merkki (+) viittaa ristiin, sovituksen paikkaan, ja heprean aakkosten viimeinen kirjain (x) viittaa puolestaan loppuun... synnin valtakauden loppumiseen. Jumala on kaiken Alku, ja hän on synnin Loppu.
* Kaksi viivaa ristikkäin on mielestäni yksinkertaisin Liiton merkki
* Mieleeni nousevat Justinoksen (100/114 - 162/168) sanat: "Kukaan ei kykene antamaan nimeä sanoin ilmaisemattomalle Jumalalle; jos joku julkenisikin väittää sellaisen olevan olemassa, hän osoittaisi olevansa parantumaton hullu." (Matti Myllykoski: Justinos Marttyyri, sivu 95)
Thinking about Brecher's text:
* Taw (x) means the consonant T. If Taw is one letter in God's name, what might be his whole name? It must contain at least one T.
* Because this mark (x) was a supernatural shelter against death, it must have an immense significance for Israelis. Is it why they began to call it ha-Shem = the Name?
* Did the four horns of the Taw-cross begin to live their own life sometimes in human minds? Were the four consonants of the Tetragrammaton (יהוה) set upon them in order to get a better name?
* Does God have any name he has introduced for us? If he has, should it contain every letter of the alphabet, because everything comes from/through him?
* Was it a consonant (x) or a mark (+) that God set upon Cain?
* A mark (+) refers to the cross, the place of salvation, and the consonant (x) refers to the end... end of the power of sin. God is the Beginning of all and the is he End of sin.
* I think that two crossed lines means simply a mark of a covenant.
* The words of Justinos (100/114 - 162/168), the martyr, come to my mind: No-one is able to give a name to God whom we can't express by words; but if someone dared to claim that such a name exists, he proves to be an irremediable crazy person.
Tetragrammi on aiheuttanut mietteitä aikaisemminkin: http://helinajokinen-deep-waters.blogspot.fi/2014/05/tetragrammi-tetragrammaton.html
"Midrash Rabba kertoo, että Jumala asetti yhden kirjaimen suuresta ja kallista Nimestään Kainin päälle."
Daniel Brecher who was born in Israel and graduated with a master's degree in Helsinki University writes in his book about Cain and the protective mark God set upon him and cites Midrash Rabbah: Madras Rabbah tells that God set one letter/character of his great and lovely Name upon Cain.
Samassa yhteydessä Brecher viittaa Hesekielin 9. luvussa kerrottuun vanhurskaiden merkitsemiseen suojaavalla sinetillä ja kirjoittaa: "Tässäkin tapauksessa Jumalan sinetti toimi lunastavana suojelumerkkinä."
Brecher refers also to the 9th chapter of Ezekiel and the mark on foreheads of the righteous and writes: Even in this case God's seal was a splendid protective mark.
Brecherin tekstissä käy ilmi, että tuo suojaava merkki eli yksi kirjain Jumalan suuresta Nimestä on hepralaisten aakkosten viimeinen kirjain, Tav. Nykyisin käytössä olevien ja noin 450 eKr. Babylonista paluun jälkeen käyttöön otettujen aakkosten Tav näyttää tältä: ת, mutta vanhemman paleoheprean Tav näytti rastilta (x), joka voidaan nähdä myös ristinä (+) riippuen sen asennosta.
Brecher says that the protective mark or the certain letter of God's Name is the last consonant in the Hebrew alphabet, Taw. Taw in the modern Hebrew alphabet (since 450 B.C.) looks like this: ת, but Taw in the old Paleo-Hebrew alphabet looks like a cross (x) or (+) depending on it's position.
Brecherin kirjassa sivulla 9 kerrotaan puolestaan ensimmäisestä pääsiäisestä ja siitä merkistä, joka suojasi israelilaisia Kuoleman enkeliltä tuona kauhun yönä. Brecher kirjoittaa: "Merkki, joka hahmottuu oven päälle kynnyksen, ovenpäällisen ja pihtipielten kohtien välille on paleoheprean kirjaimiston viimeinen kirjain, nimeltään Tav ja muodoltaan risti. Risti oli Jumalan Nimi, joka merkittiin Israelin ovien päälle, verellä."
Brecher tells also about the first Pesach/Passover and the mark that saved the Israelis from the Angel of Death during that awful night. Brecher writes: The mark that figures on a door is the last character of the Paleo-Hebrew alphabet called Taw and of a shape of a cross. Cross was God's Name marked with blood on the doors of Israel.
Ajatuksia Brecherin tekstin johdosta:
* Tav (x) merkitsee konsonanttia T. Jos Tav on siis yksi kirjain Jumalan nimestä, niin mikä voisi sitten olla Jumalan koko nimi? Siinä pitäisi esiintyä ainakin yksi T.
* Kun kyseinen merkki/kirjain (x) toimi yliluonnollisena suojana kuolemaa vastaan, sen merkityksen on täytynyt ollut israelilaisille aivan valtava. Siitäkö johtui, että tuota yhtä kirjainta/konsonanttia alettiin kutsua sanalla ha-Shem = (se) Nimi?
* Alkoivatko Tav-kirjaimen neljä sakaraa jossakin vaiheessa elää omaa elämäänsä ihmisten mielissä? Pitikö niiden paikalle asettaa tetragrammin (יהוה) konsonantit, jotta saatiin joku enemmän nimeltä näyttävä sana?
* Onko Jumalalla joku nimi, jonka hän on itse ilmoittanut ihmisille? Jos on, eikö sen tulisi sisältää kaikki kirjaimet/aakkoset, koska kaikki on saanut alkunsa hänestä?
* Asettiko Jumala Kainin ylle kirjaimen (x) vai merkin (+)?
* Merkki (+) viittaa ristiin, sovituksen paikkaan, ja heprean aakkosten viimeinen kirjain (x) viittaa puolestaan loppuun... synnin valtakauden loppumiseen. Jumala on kaiken Alku, ja hän on synnin Loppu.
* Kaksi viivaa ristikkäin on mielestäni yksinkertaisin Liiton merkki
* Mieleeni nousevat Justinoksen (100/114 - 162/168) sanat: "Kukaan ei kykene antamaan nimeä sanoin ilmaisemattomalle Jumalalle; jos joku julkenisikin väittää sellaisen olevan olemassa, hän osoittaisi olevansa parantumaton hullu." (Matti Myllykoski: Justinos Marttyyri, sivu 95)
Thinking about Brecher's text:
* Taw (x) means the consonant T. If Taw is one letter in God's name, what might be his whole name? It must contain at least one T.
* Because this mark (x) was a supernatural shelter against death, it must have an immense significance for Israelis. Is it why they began to call it ha-Shem = the Name?
* Did the four horns of the Taw-cross begin to live their own life sometimes in human minds? Were the four consonants of the Tetragrammaton (יהוה) set upon them in order to get a better name?
* Does God have any name he has introduced for us? If he has, should it contain every letter of the alphabet, because everything comes from/through him?
* Was it a consonant (x) or a mark (+) that God set upon Cain?
* A mark (+) refers to the cross, the place of salvation, and the consonant (x) refers to the end... end of the power of sin. God is the Beginning of all and the is he End of sin.
* I think that two crossed lines means simply a mark of a covenant.
* The words of Justinos (100/114 - 162/168), the martyr, come to my mind: No-one is able to give a name to God whom we can't express by words; but if someone dared to claim that such a name exists, he proves to be an irremediable crazy person.
Tetragrammi on aiheuttanut mietteitä aikaisemminkin: http://helinajokinen-deep-waters.blogspot.fi/2014/05/tetragrammi-tetragrammaton.html
lauantai 7. marraskuuta 2015
Seinälle kirjoitettu * Written on a wall
Kuningas Belsassarin riehakkaat pidot keskeytyivät Babylonin kaupungissa noin viisisataa vuotta ennen ajanlaskumme alkua (539) varsin erikoisella tavalla. Juhlasalin seinälle ilmestyi käsi joka kirjoitti tekstin:
מנא מנא תקל ופרסין
The boisterous festivals of the king Belshazzar were interrupted in the city of Babylon about five hundred years before Christ (539) in a special way. A hand appeared on the wall of the assembly hall and wrote:
מנא מנא תקל ופרסין
Teksti oli arameaa, ja kaldealaiset juhlijat tarvitsivat tulkkia. Pelkkä arameantaito ei tässä tapauksessa kuitenkaan riittänyt, vaan Daniel, joka tekstin tulkitsi, sai Jumalalta erityistä viisautta.
It's Aramaic and the Chaldeans needed a translator. But knowledge of language was not enough in this case, for Daniel who was the interpreter got special wisdom from God.
מנא (mene) on painomitta nimeltään mina
תקל (tekel) on myös painomitta, joka tunnetaan paremmin nimellä sekel/sekeli, se on 1/60 minasta, ja painoarvoltaan 16, 37 grammaa
Sanassa ופרסין (ufarsin) ensimmäinen konsonantti liittyy konjunktioon "ja", ja sanan loppuosa פרסין on monikkomuoto sanasta פרס (peres... פ = p/f), joka on myös painomitta, ja vastaa puolta sekeliä (hepreassa beka)
מנא (mene) is a weight unit called mina
תקל (tekel) is also a weight unit and maybe you know it better as shekel, it's 1/60 of mina and exactly 16, 37 g
In the word ופרסין the first consonant belongs to a conjunction "and", and the rest of the word פרסין is a plural form of the word פרס (peres... פ = p/f), which is also a weight unit, half a shekel (beka in Hebrew)
Seinälle ilmestyneessä tekstissä oli siis kolme painomittaa suurimmasta pienempiin. Suomeksi voisimme kirjoittaa vastaavan tekstin vaikka näin: hehtogramma, hehtogramma, dekagramma, grammat.
Thus the text on the wall had three weight units from the biggest one to smaller ones. The corresponding example with our weights would be: hectogram, hectogram, decagram, grams.
Jumalan antaman viisauden avulla Daniel tulkitsi sanojen merkityksen Belsassarille näin:
"Jumala on laskenut sinun valtakuntasi luvun ja tehnyt siitä lopun. Sinut on vaa'alla punnittu ja köykäiseksi havaittu. Sinun valtakuntasi on pirstottu ja annettu meedialaisille ja persialaisille" (Dan. 5: 26 - 28/1933).
God gave to Daniel wise words for his translation to Belshazzar "God hath numbered thy kingdom, and finished it. Thou art weighted in the balances, and art found wanting. Thy kingdom is divided, and given to the Medes and Persians" (Dan. 5: 26 - 28/KJV).
Tämän vakavan taivaallisen palautteen edessä Belsassaria ei auttanut enää edes Danielin palkitseminen ja korottaminen, sillä hänen elämänsä päättyi samana yönä.
Before this serious heavenly feedback Belshazzar had no benefit although he rewarded and lifted Daniel, for in the same night he was slain.
Myös tämän maailman Ruhtinas on pitänyt riehaikkaita pitojaan... jo useita tuhansia vuosia. Sama seinäkirjoitus koristanee hänenkin juhlasalinsa seinää. Kerran suojaavana kerubina (Hes. 28: 14) toiminut Lucifer/Valonkantaja on lankeemuksensa kautta menettänyt merkityksensä ja painoarvonsa Jumalan edessä. Hänestä on tulossa "tallattu raato" (Jes. 14: 19).
Even the Prince of this world has arranged his boisterous festivals... already for many thousands of years. Maybe there is the same writing on the wall of his assembly hall. Once as the anointed cherub (Eze 28: 14) Lucifer/the Bearer of Light has lost his value and weight before God through his fall. He is about to become "a carcase trodden under feet" (Isa. 14: 19).
Jumalan edessä mitataan ja punnitaan aivan jokainen luotu (1. Sam. 2: 3) ... niin enkelit kuin ihmisetkin. Ihmisen Pojan palatessa takaisin jokainen saa Jumalalta palkan omien tekojensa mukaan (Matt. 16: 27; Ilm. 22: 22). Miten syntinen ihmiskunta voi selvitä tästä mittauksesta/punnitsemisesta Jumalan edessä?
Every creature shall be measured and considered before God (1. Sam 2: 3)... both angels and people. When the Son of Man returns he shall reward everyone according to his works (Matthew 16: 27; Rev. 22: 22). How on earth the fallen mankind can cope with this measurement and judgment before God?
Paavalin mukaan ihmisten joukossa ei ole ketään vanhurskasta, vaan ihan kaikki ovat kelvottomia (Room. 3: 10 - 12). Psalmin 130 kirjoittaja huokaa: kuka voi kestää, jos Jumala muistaa todelliset tekomme (Ps. 130: 3). Lieneekö kuningas Salomo kirjoittanut omasta kokemuksestaan sanoessaan: "Joka rikkomuksensa salaa, ei menesty, joka ne tunnustaa ja hylkää, saa armon" (Sanal. 28: 13).
As Paul says there no righteous man and everyone has gone out of the way (Rom. 3: 10 - 12). The author of the psalm 130 sighs: who can stand if God remembers our sins (Ps. 130: 3). I wonder did the king Solomon write about his own experience when he said: "He that covereth his sins shall not prosper: but whoso confesseth and forsaketh them shall have mercy" (Prov. 28: 13).
Jumalan armo on ihmiskunnan toivo. Arvomme/painomme on olematon Jumalan vaa'assa, ellemme omista uskoa maailman Vapahtajaan (Joh. 3: 16).
God's grace is our hope. Our value/weight is nil on God's balance, if we don't have belief in the Redeemer of the world (Joh. 3: 16).
מנא מנא תקל ופרסין
The boisterous festivals of the king Belshazzar were interrupted in the city of Babylon about five hundred years before Christ (539) in a special way. A hand appeared on the wall of the assembly hall and wrote:
מנא מנא תקל ופרסין
Teksti oli arameaa, ja kaldealaiset juhlijat tarvitsivat tulkkia. Pelkkä arameantaito ei tässä tapauksessa kuitenkaan riittänyt, vaan Daniel, joka tekstin tulkitsi, sai Jumalalta erityistä viisautta.
It's Aramaic and the Chaldeans needed a translator. But knowledge of language was not enough in this case, for Daniel who was the interpreter got special wisdom from God.
מנא (mene) on painomitta nimeltään mina
תקל (tekel) on myös painomitta, joka tunnetaan paremmin nimellä sekel/sekeli, se on 1/60 minasta, ja painoarvoltaan 16, 37 grammaa
Sanassa ופרסין (ufarsin) ensimmäinen konsonantti liittyy konjunktioon "ja", ja sanan loppuosa פרסין on monikkomuoto sanasta פרס (peres... פ = p/f), joka on myös painomitta, ja vastaa puolta sekeliä (hepreassa beka)
מנא (mene) is a weight unit called mina
תקל (tekel) is also a weight unit and maybe you know it better as shekel, it's 1/60 of mina and exactly 16, 37 g
In the word ופרסין the first consonant belongs to a conjunction "and", and the rest of the word פרסין is a plural form of the word פרס (peres... פ = p/f), which is also a weight unit, half a shekel (beka in Hebrew)
Seinälle ilmestyneessä tekstissä oli siis kolme painomittaa suurimmasta pienempiin. Suomeksi voisimme kirjoittaa vastaavan tekstin vaikka näin: hehtogramma, hehtogramma, dekagramma, grammat.
Thus the text on the wall had three weight units from the biggest one to smaller ones. The corresponding example with our weights would be: hectogram, hectogram, decagram, grams.
Jumalan antaman viisauden avulla Daniel tulkitsi sanojen merkityksen Belsassarille näin:
"Jumala on laskenut sinun valtakuntasi luvun ja tehnyt siitä lopun. Sinut on vaa'alla punnittu ja köykäiseksi havaittu. Sinun valtakuntasi on pirstottu ja annettu meedialaisille ja persialaisille" (Dan. 5: 26 - 28/1933).
God gave to Daniel wise words for his translation to Belshazzar "God hath numbered thy kingdom, and finished it. Thou art weighted in the balances, and art found wanting. Thy kingdom is divided, and given to the Medes and Persians" (Dan. 5: 26 - 28/KJV).
Tämän vakavan taivaallisen palautteen edessä Belsassaria ei auttanut enää edes Danielin palkitseminen ja korottaminen, sillä hänen elämänsä päättyi samana yönä.
Before this serious heavenly feedback Belshazzar had no benefit although he rewarded and lifted Daniel, for in the same night he was slain.
Myös tämän maailman Ruhtinas on pitänyt riehaikkaita pitojaan... jo useita tuhansia vuosia. Sama seinäkirjoitus koristanee hänenkin juhlasalinsa seinää. Kerran suojaavana kerubina (Hes. 28: 14) toiminut Lucifer/Valonkantaja on lankeemuksensa kautta menettänyt merkityksensä ja painoarvonsa Jumalan edessä. Hänestä on tulossa "tallattu raato" (Jes. 14: 19).
Even the Prince of this world has arranged his boisterous festivals... already for many thousands of years. Maybe there is the same writing on the wall of his assembly hall. Once as the anointed cherub (Eze 28: 14) Lucifer/the Bearer of Light has lost his value and weight before God through his fall. He is about to become "a carcase trodden under feet" (Isa. 14: 19).
Jumalan edessä mitataan ja punnitaan aivan jokainen luotu (1. Sam. 2: 3) ... niin enkelit kuin ihmisetkin. Ihmisen Pojan palatessa takaisin jokainen saa Jumalalta palkan omien tekojensa mukaan (Matt. 16: 27; Ilm. 22: 22). Miten syntinen ihmiskunta voi selvitä tästä mittauksesta/punnitsemisesta Jumalan edessä?
Every creature shall be measured and considered before God (1. Sam 2: 3)... both angels and people. When the Son of Man returns he shall reward everyone according to his works (Matthew 16: 27; Rev. 22: 22). How on earth the fallen mankind can cope with this measurement and judgment before God?
Paavalin mukaan ihmisten joukossa ei ole ketään vanhurskasta, vaan ihan kaikki ovat kelvottomia (Room. 3: 10 - 12). Psalmin 130 kirjoittaja huokaa: kuka voi kestää, jos Jumala muistaa todelliset tekomme (Ps. 130: 3). Lieneekö kuningas Salomo kirjoittanut omasta kokemuksestaan sanoessaan: "Joka rikkomuksensa salaa, ei menesty, joka ne tunnustaa ja hylkää, saa armon" (Sanal. 28: 13).
As Paul says there no righteous man and everyone has gone out of the way (Rom. 3: 10 - 12). The author of the psalm 130 sighs: who can stand if God remembers our sins (Ps. 130: 3). I wonder did the king Solomon write about his own experience when he said: "He that covereth his sins shall not prosper: but whoso confesseth and forsaketh them shall have mercy" (Prov. 28: 13).
Jumalan armo on ihmiskunnan toivo. Arvomme/painomme on olematon Jumalan vaa'assa, ellemme omista uskoa maailman Vapahtajaan (Joh. 3: 16).
God's grace is our hope. Our value/weight is nil on God's balance, if we don't have belief in the Redeemer of the world (Joh. 3: 16).
perjantai 30. lokakuuta 2015
Kaksi ikkunaa * Two windows
אהיה
Heprean aakkosilla on äänne- ja numeroarvojensa lisäksi myös kuvallinen merkitys:
In addition to their numeral value the Hebrew consonants have also a visual message.
א merkitsee kirjaimellisesti härkää, ja viittaa symbolisesti voimaan/johtajaan/ensimmäiseen.
ה merkitsee kirjaimellisesti ikkunaa/aitaa/aitausta, ja sen symbolinen merkitys on paljastaa.
י merkitsee kirjaimellisesti kättä... suljettua kättä..., ja sen symbolinen merkitys liittyy tekoon/tekemiseen.
א means literally ox and it symbolically refers to power/leader/the first one.
ה means literally window/fence or an area surrounded by it, and symbolically it means to reveal.
י means hand... closed hand... and it's symbolic meaning deals with act/deed/doing.
Sanassa אהיה on kaksi tavua, joissa kummassakin on ikkuna (ה)... josta avautuu näkymä... tai vaihtoehtoisesti ה voi olla aita/aitaus... jonkinlainen este. Ensimmäisen tavun ikkunasta näkyy (tai ei näy) härkä, ja toisen tavun ikkunasta käsi.
There are two syllables in the word אהיה both of them bearing a window (ה)... with an open view... or alternatively ה can be a fence or an area inside it... some kind of barrier. Through the first window we can see (or not) an ox and thought the second a hand.
Härkä on uhrieläin. Jeshua, joka uhrattiin Golgatalla ihmiskunnan syntien ja rikkomusten tähden, on tuo kyseinen härkä. Käsi... minun käteni... edustaa minun tekojani, joiden vuoksi Jumalan Karitsa uhrattiin.
Ox is a sacrificial animal. Yeshuah who was sacrificed on Golgotha for our sins and transgressions... he is that ox. Hand... my hand... is a symbol of my deeds for which the Lamb of God was sacrificed.
Olemmeko nähneet oman kätemme uhraamassa Jumalan Karitsaa?
Olemmeko nähneet Jumalan Karitsan itsemme paikalla raahaamassa raskasta ristiä Golgatan kummulle koko saatanallisen demonijoukon kiihottaessa kansaa yhä suurempaan raivoon ja raakuuteen? Olemmeko kokeneet ja ymmärtäneet, minkä tuskan Jeshua koki juuri minun vuokseni?
Olemmeko kulkeneet Via Dolorosan Jeshuan kanssa?
Have we seen our own hand sacrificing the Lamb of God? Have we seen the Lamb of God carrying the heavy cross to the hill of Golgotha on our behalf while the whole satanic group of demons were agitating people to greater rage and rawness? Have we experienced and understood how terrible was the suffering Yeshuah had just because of me? Have we been walking with him on the Via Dolorosa?
Jos voimme vastata myöntävästi, silloin tuon suuren nimen ה -kirjaimet ovat meille ikkunoita. Muussa tapauksessa ne ovat vain aita ja aitaus.
If we can answer positively then those ה -consonants are windows for us. In other case they are just a fence and a fenced yard for us.
Aabrahamin tuskan on täytynyt olla hirvittävää luokkaa, kun hän taittoi matkaansa kohti Morian maata mielessään Iisakin uhraaminen. Voimme vain kuvitella (oman kokemuksemme perusteella), miten hän on joutunut kamppailemaan oman epäuskonsa seurauksien ja tekojensa tähden tuolla öisellä matkallaan. Omien syntiensä näkeminen Jumalan paljastavassa valossa on ihmiselle raskain ja hirvittävin kokemus. Mutta Jumalan vapauttavan armon kokeminen on puolestaan suuremmoisinta ja ylevintä, mitä kuolevainen ihminen voi kokea. Sen kokemuksen myötä Jeshasta tulee syntisen ihmisen rakkain löytö, suurin johtaja, ensimmäinen ja tärkein ystävä.
I think Abraham must had a terrible suffering when he was walking to the land of Moriah and thinking about his task to sacrifice Isaac. We can only imagine (on the basis of our own experience) how much he had to fight inside because of the consequences of his own disbelief and deeds. To see one's own sins in the revealing light of God is the hardest and most terrible experience for a human being. But on the other hand to get God's liberating grace is the most brilliant and sublime knowledge for a mortal man. After such a moment Yeshuah becomes man's dearest one, the greatest leader and the first friend.
Jumalan nimeen אהיה (ehjeh) sisältyy tämä... vain tämä tie. Se on ikuisen elämän tie, sillä "joka rikkomuksensa tunnustaa ja hylkää, hän saa armon." (Sanal. 28: 13)
God's name אהיה (ehyeh) contains this... and only this way. And that way leads to eternal life, for the one who "confess and forsake his sins shall have mercy." (Prod. 28: 13)
Heprean aakkosilla on äänne- ja numeroarvojensa lisäksi myös kuvallinen merkitys:
In addition to their numeral value the Hebrew consonants have also a visual message.
א merkitsee kirjaimellisesti härkää, ja viittaa symbolisesti voimaan/johtajaan/ensimmäiseen.
ה merkitsee kirjaimellisesti ikkunaa/aitaa/aitausta, ja sen symbolinen merkitys on paljastaa.
י merkitsee kirjaimellisesti kättä... suljettua kättä..., ja sen symbolinen merkitys liittyy tekoon/tekemiseen.
א means literally ox and it symbolically refers to power/leader/the first one.
ה means literally window/fence or an area surrounded by it, and symbolically it means to reveal.
י means hand... closed hand... and it's symbolic meaning deals with act/deed/doing.
Sanassa אהיה on kaksi tavua, joissa kummassakin on ikkuna (ה)... josta avautuu näkymä... tai vaihtoehtoisesti ה voi olla aita/aitaus... jonkinlainen este. Ensimmäisen tavun ikkunasta näkyy (tai ei näy) härkä, ja toisen tavun ikkunasta käsi.
There are two syllables in the word אהיה both of them bearing a window (ה)... with an open view... or alternatively ה can be a fence or an area inside it... some kind of barrier. Through the first window we can see (or not) an ox and thought the second a hand.
Härkä on uhrieläin. Jeshua, joka uhrattiin Golgatalla ihmiskunnan syntien ja rikkomusten tähden, on tuo kyseinen härkä. Käsi... minun käteni... edustaa minun tekojani, joiden vuoksi Jumalan Karitsa uhrattiin.
Ox is a sacrificial animal. Yeshuah who was sacrificed on Golgotha for our sins and transgressions... he is that ox. Hand... my hand... is a symbol of my deeds for which the Lamb of God was sacrificed.
Olemmeko nähneet oman kätemme uhraamassa Jumalan Karitsaa?
Olemmeko nähneet Jumalan Karitsan itsemme paikalla raahaamassa raskasta ristiä Golgatan kummulle koko saatanallisen demonijoukon kiihottaessa kansaa yhä suurempaan raivoon ja raakuuteen? Olemmeko kokeneet ja ymmärtäneet, minkä tuskan Jeshua koki juuri minun vuokseni?
Olemmeko kulkeneet Via Dolorosan Jeshuan kanssa?
Have we seen our own hand sacrificing the Lamb of God? Have we seen the Lamb of God carrying the heavy cross to the hill of Golgotha on our behalf while the whole satanic group of demons were agitating people to greater rage and rawness? Have we experienced and understood how terrible was the suffering Yeshuah had just because of me? Have we been walking with him on the Via Dolorosa?
Jos voimme vastata myöntävästi, silloin tuon suuren nimen ה -kirjaimet ovat meille ikkunoita. Muussa tapauksessa ne ovat vain aita ja aitaus.
If we can answer positively then those ה -consonants are windows for us. In other case they are just a fence and a fenced yard for us.
Aabrahamin tuskan on täytynyt olla hirvittävää luokkaa, kun hän taittoi matkaansa kohti Morian maata mielessään Iisakin uhraaminen. Voimme vain kuvitella (oman kokemuksemme perusteella), miten hän on joutunut kamppailemaan oman epäuskonsa seurauksien ja tekojensa tähden tuolla öisellä matkallaan. Omien syntiensä näkeminen Jumalan paljastavassa valossa on ihmiselle raskain ja hirvittävin kokemus. Mutta Jumalan vapauttavan armon kokeminen on puolestaan suuremmoisinta ja ylevintä, mitä kuolevainen ihminen voi kokea. Sen kokemuksen myötä Jeshasta tulee syntisen ihmisen rakkain löytö, suurin johtaja, ensimmäinen ja tärkein ystävä.
I think Abraham must had a terrible suffering when he was walking to the land of Moriah and thinking about his task to sacrifice Isaac. We can only imagine (on the basis of our own experience) how much he had to fight inside because of the consequences of his own disbelief and deeds. To see one's own sins in the revealing light of God is the hardest and most terrible experience for a human being. But on the other hand to get God's liberating grace is the most brilliant and sublime knowledge for a mortal man. After such a moment Yeshuah becomes man's dearest one, the greatest leader and the first friend.
Jumalan nimeen אהיה (ehjeh) sisältyy tämä... vain tämä tie. Se on ikuisen elämän tie, sillä "joka rikkomuksensa tunnustaa ja hylkää, hän saa armon." (Sanal. 28: 13)
God's name אהיה (ehyeh) contains this... and only this way. And that way leads to eternal life, for the one who "confess and forsake his sins shall have mercy." (Prod. 28: 13)
perjantai 16. lokakuuta 2015
Messiasteksteistä * Messiah texts
Messiaanisina teksteinä pidetään laajasti ottaen kaikkia niitä Vanhan Testamentin tekstejä, jotka ennustavat tavalla tai toisella Jeshuan tulemista ja tehtävää. Ensimmäinen sellainen lienee 1. Moos. 3: 15, jossa on Adamille ja Eevalle annettu ennustus "vaimon siemenestä".
Generally we see that all texts in the Old Testament telling something about Yeshua's coming and mission are messianic. The first one is Gen. 3: 15... given to Adam and Eve is telling about "a seed of woman".
Sana "Messias" johdetaan heprean kielen sanasta משיח (maschiah), joka tarkoittaa voideltua/ voitelemalla virkaan asetettua. Koska Israelin papit ja kuninkaat voideltiin virkaansa, suurin osa VT:n varsinaisista messiasteksteistä liittyy joko inhimillisiin pappeihin (3. Moos. 4: 3, 5, 16) tai kuninkaisiin (1. Sam. 16: 6), ja kuninkaista nimenomaan Sauliin (1. Sam. 24: 7, 11; 2. Sam. 1: 14; 26: 11), Davidiin (2. Sam. 19: 22; 22: 51) ja Koorekseen (Jes. 45: 1).
The word "Messiah" is derived from the Hebrew word משיח (maschiah) meaning anointed. Because the priests and the kings of Israel were anointed the majority of the messiah texts in the Old Testament are telling about either human priests (Lev. 4: 3, 5, 16) or kings (1. Sam. 16: 6), and especially Saul (1. Sam. 24: 7, 11; 2. Sam. 1: 14; 26: 11), David (2. Sam. 19: 22; 22: 51) and Cyrus (Isa. 45: 1).
Useissa Daavidiin liittyvissä messiasteksteissä näyttäisi olevan kaksoismerkitys, sillä niissä on myös selvä viittaus Jeshuaan (useita tekstejä Samuelin kirjoissa, Aikakirjoissa ja Daavidin kirjoittamissa psalmeissa). Kunigas Daavid oli esikuva Jeshuasta, kunikaiden Kuninkaasta. Varsinaisesti vain Jeshuaan liittyviä messiastekstejä ovat 1. Sam. 2: 10, 35; Dan. 9: 25, 26.
Many texts about David seem to have a double meaning, for they refer clearly also to Yeshua (many texts in Samuel's books, Chronicles and David's psalms). Thus king David refers to Yeshua, the King of kings. Actually 1. Sam. 2: 10, 35 and Dan. 9: 25, 26 are pure Messiah texts... telling only about Yeshua.
Profeetta Samuel voiteli papit ja kuninkaat tehtäväänsä vuodattamalla öljyä heidän päähänsä. Jeshuan voitelu ei ollut tästä maailmasta, sillä hän oli saanut voitelunsa Isältään. Taivaallinen voitelu teki Jeshuasta voittamattoman niin ihmisten kuin perkeleen ja kuolemankin edessä. Ennustusten mukaan maan kuninkaat ja ruhtinaat nousevat kyllä Messiasta vastaan, mutta heidän kaikki neuvonpitonsa raukeavat (Ps. 2: 1 - 12).
Prophet Samuel anointed priests and kings by pouring oil on their head. Yeshua's anointment was not from this world, for his Father has anointed him. The heavenly anointment made Yeshua invincible both before men, devil and death. Although the kings and rulers take counsel together it's just in vain (Ps. 2: 1 - 12).
Kun eräänä sapattina Jeshualle ojennettiin Jesajan kirja nasaretilaisessa synagoogassa (Luuk 4: 16 - 19), hän avasi siitä itseään koskevan ennustuksen, jossa kerrotaan hänen saamasta voitelusta ja tehtävästä (Jes. 61: 1 - 3). Myös lääkäri Luukas tunsi Jeshuan voitelun, sillä hän kirjoitti: "te tiedätte, kuinka Jumala Pyhällä Hengellä ja voimalla oli voidellut Jeesuksen Nasaretilaisen, hänet, joka vaelsi ympäri ja teki hyvää ja paransi kaikki perkeleen valtaan joutuneet; sillä Jumala oli hänen kanssansa" (Ap.t 10: 38).
When Yeshua went on one Sabbath day into a synagogue in Nazareth he got the book of Isaiah (Luke 4: 16 - 19) and opened it and found a chapter telling of himself, his anointment and mission (Isa. 61: 1 - 3). Even doctor Luke knew Yeshua's anointment, for he wrote like this: "How God anointed Jesus of Nazareth with the Holy Ghost and with power: who went about doing good, and healing all that were oppressed of the devil; for God was with him" (Acts 10: 38).
Heprean sana מושיע (moschia) muistuttaa vahvasti sanaa משיח (maschiah). Tämä sana voidaan kääntää sanoilla auttaja (1. Sam. 10: 19), pelastaja (Ps. 7: 11), puolustaja/vapauttaja (Jes. 19: 20), vapahtaja (Jes. 43: 3, 11; 45: 15; 63: 8; Jer. 14: 8). Kyseinen sana moschia esiintyy useita kertoja Tuomarien kirjassa, sillä Israelin tuomareista mm. Otniel, Eehud, Gideon ja Jefta olivat kansansa auttajia/vapauttajia/pelastajia ja siten myös esikuvia itse maailman Vapahtajasta.
A Hebrew word מושיע (moschia) reminds very much the word משיח (maschiah). This word can be translated helper (1. Sam. 10: 19), saviour (Ps. 7: 11), liberator/deliverer (Isa. 19: 20), redeemer (Isa. 43: 3, 11; 45: 15; 63: 8; Jer. 14: 8). This word occurs many times in the Book of Judges, for judges Othniel, Ehud, Gideon and Jeftah were those who helped/ liberated/saved their people and therefore they referred to the Redeemer of the world.
Generally we see that all texts in the Old Testament telling something about Yeshua's coming and mission are messianic. The first one is Gen. 3: 15... given to Adam and Eve is telling about "a seed of woman".
Sana "Messias" johdetaan heprean kielen sanasta משיח (maschiah), joka tarkoittaa voideltua/ voitelemalla virkaan asetettua. Koska Israelin papit ja kuninkaat voideltiin virkaansa, suurin osa VT:n varsinaisista messiasteksteistä liittyy joko inhimillisiin pappeihin (3. Moos. 4: 3, 5, 16) tai kuninkaisiin (1. Sam. 16: 6), ja kuninkaista nimenomaan Sauliin (1. Sam. 24: 7, 11; 2. Sam. 1: 14; 26: 11), Davidiin (2. Sam. 19: 22; 22: 51) ja Koorekseen (Jes. 45: 1).
The word "Messiah" is derived from the Hebrew word משיח (maschiah) meaning anointed. Because the priests and the kings of Israel were anointed the majority of the messiah texts in the Old Testament are telling about either human priests (Lev. 4: 3, 5, 16) or kings (1. Sam. 16: 6), and especially Saul (1. Sam. 24: 7, 11; 2. Sam. 1: 14; 26: 11), David (2. Sam. 19: 22; 22: 51) and Cyrus (Isa. 45: 1).
Useissa Daavidiin liittyvissä messiasteksteissä näyttäisi olevan kaksoismerkitys, sillä niissä on myös selvä viittaus Jeshuaan (useita tekstejä Samuelin kirjoissa, Aikakirjoissa ja Daavidin kirjoittamissa psalmeissa). Kunigas Daavid oli esikuva Jeshuasta, kunikaiden Kuninkaasta. Varsinaisesti vain Jeshuaan liittyviä messiastekstejä ovat 1. Sam. 2: 10, 35; Dan. 9: 25, 26.
Many texts about David seem to have a double meaning, for they refer clearly also to Yeshua (many texts in Samuel's books, Chronicles and David's psalms). Thus king David refers to Yeshua, the King of kings. Actually 1. Sam. 2: 10, 35 and Dan. 9: 25, 26 are pure Messiah texts... telling only about Yeshua.
Profeetta Samuel voiteli papit ja kuninkaat tehtäväänsä vuodattamalla öljyä heidän päähänsä. Jeshuan voitelu ei ollut tästä maailmasta, sillä hän oli saanut voitelunsa Isältään. Taivaallinen voitelu teki Jeshuasta voittamattoman niin ihmisten kuin perkeleen ja kuolemankin edessä. Ennustusten mukaan maan kuninkaat ja ruhtinaat nousevat kyllä Messiasta vastaan, mutta heidän kaikki neuvonpitonsa raukeavat (Ps. 2: 1 - 12).
Prophet Samuel anointed priests and kings by pouring oil on their head. Yeshua's anointment was not from this world, for his Father has anointed him. The heavenly anointment made Yeshua invincible both before men, devil and death. Although the kings and rulers take counsel together it's just in vain (Ps. 2: 1 - 12).
Kun eräänä sapattina Jeshualle ojennettiin Jesajan kirja nasaretilaisessa synagoogassa (Luuk 4: 16 - 19), hän avasi siitä itseään koskevan ennustuksen, jossa kerrotaan hänen saamasta voitelusta ja tehtävästä (Jes. 61: 1 - 3). Myös lääkäri Luukas tunsi Jeshuan voitelun, sillä hän kirjoitti: "te tiedätte, kuinka Jumala Pyhällä Hengellä ja voimalla oli voidellut Jeesuksen Nasaretilaisen, hänet, joka vaelsi ympäri ja teki hyvää ja paransi kaikki perkeleen valtaan joutuneet; sillä Jumala oli hänen kanssansa" (Ap.t 10: 38).
When Yeshua went on one Sabbath day into a synagogue in Nazareth he got the book of Isaiah (Luke 4: 16 - 19) and opened it and found a chapter telling of himself, his anointment and mission (Isa. 61: 1 - 3). Even doctor Luke knew Yeshua's anointment, for he wrote like this: "How God anointed Jesus of Nazareth with the Holy Ghost and with power: who went about doing good, and healing all that were oppressed of the devil; for God was with him" (Acts 10: 38).
Heprean sana מושיע (moschia) muistuttaa vahvasti sanaa משיח (maschiah). Tämä sana voidaan kääntää sanoilla auttaja (1. Sam. 10: 19), pelastaja (Ps. 7: 11), puolustaja/vapauttaja (Jes. 19: 20), vapahtaja (Jes. 43: 3, 11; 45: 15; 63: 8; Jer. 14: 8). Kyseinen sana moschia esiintyy useita kertoja Tuomarien kirjassa, sillä Israelin tuomareista mm. Otniel, Eehud, Gideon ja Jefta olivat kansansa auttajia/vapauttajia/pelastajia ja siten myös esikuvia itse maailman Vapahtajasta.
A Hebrew word מושיע (moschia) reminds very much the word משיח (maschiah). This word can be translated helper (1. Sam. 10: 19), saviour (Ps. 7: 11), liberator/deliverer (Isa. 19: 20), redeemer (Isa. 43: 3, 11; 45: 15; 63: 8; Jer. 14: 8). This word occurs many times in the Book of Judges, for judges Othniel, Ehud, Gideon and Jeftah were those who helped/ liberated/saved their people and therefore they referred to the Redeemer of the world.
lauantai 10. lokakuuta 2015
Tähän asti ja tästä eteenpäin * So far and so on
Kerratessani tänä aamuna heprean verbien taivutuksia jäin jälleen kerran miettimään imperfektissä olevan hajah-verbin kääntämistä. Koska heprean imperfekti ilmaisee keskeneräistä tai jatkuvaa tekemistä, se voidaan kääntää joko preesensillä tai futuurilla.
In this morning I repeated some Hebrew verb conjugations and began to ponder once again the hajah-verb in Imperfect and how to translate it. Because the Hebrew Imperfect conjugation is used to express incomplete action it's usually translated by the English present tense or future tense.
Mooses kuuli palavasta pensaasta sanat אהיה אשר אהיה (ehje asher ehje). Tuossa lauseessa on siis kaksi hajah-verbin muotoa ja niiden välissä yksi relatiivipronomini. Yleensä molemmat verbit on käännetty suomeksi preesensillä (minä olen), mutta esim. saksalaisessa Martti Lutherin käännöksessä on käytetty futuuria (Ich werde sein, der ich sein werde), ja samoin englanninkielisessä Leeser Old Testament 1853 -käännöksessä ( I will be that I will be).
Moses heard from the burning bush the words אהיה אשר אהיה (eheh asher ehyeh). There are two forms of the hahah-verb and one relative pronoun between them. Usually both verbs have been translated in Finnish by present tense, but for example the German Martin Luther's version has the future tense (Ich werde sein, der ich sein werde) as well as the English Leeser Old Testament 1853 (I will be that I will be).
Mutta entäpä jos käytettäisiin sekä futuuria että preesensiä!
Minä tulen olemaan joka olen... Minä olen joka tulen olemaan...
Eikö näissä käännöksissä tule hyvin esille Jumalan muuttumattomuus ja jatkuvuus! Toista samanlaista olevaa ei ole! Jumala on ainoa, joka on aina ollut, ja joka tulee aina olemaan! Hän on sama niin menneisyydessä kuin nykyisyydessä ja tulevaisuudessa!
But what if we'll use both the present tense and the future tense!
I will be that I am... I am that I will be...
Aren't they expressing God's constancy and perpetuity very well! There is no other one like God! God is the only one who has always been and who shall eternally exist! He is the same both in the past as well as in the present and in the future!
Näin ollen heprean sana אהיה (ehje) voidaan kääntää suomeksi myös (suomen) imperfektillä, niin kuin 2. Sam. 7: 6:ssa ja 7: 9:ssa on tehtykin. Saman luvun jakeessa 7: 14 sama sana (אהיה) on käännetty futuurilla.
Therefore the Hebrew word אהיה (eheh) can be translated even by the English past tense or present perfect like in 2. Sam 7: 6 and 7: 9. In the same chapter in the verse 14 the same word (אהיה) has been translated by the future tense.
Jumalalla ei ole alkua... eikä loppua. Niin kauan kuin hän ON, hänen katseensa on eteenpäin... niin se on ollut... niin se on... ja niin se tulee olemaan... ikuisesti.
God has no beginning nor end. As long as he EXISTS, he is looking forward... so it has been in the past... so it's now... and so it shall be... forever.
In this morning I repeated some Hebrew verb conjugations and began to ponder once again the hajah-verb in Imperfect and how to translate it. Because the Hebrew Imperfect conjugation is used to express incomplete action it's usually translated by the English present tense or future tense.
Mooses kuuli palavasta pensaasta sanat אהיה אשר אהיה (ehje asher ehje). Tuossa lauseessa on siis kaksi hajah-verbin muotoa ja niiden välissä yksi relatiivipronomini. Yleensä molemmat verbit on käännetty suomeksi preesensillä (minä olen), mutta esim. saksalaisessa Martti Lutherin käännöksessä on käytetty futuuria (Ich werde sein, der ich sein werde), ja samoin englanninkielisessä Leeser Old Testament 1853 -käännöksessä ( I will be that I will be).
Moses heard from the burning bush the words אהיה אשר אהיה (eheh asher ehyeh). There are two forms of the hahah-verb and one relative pronoun between them. Usually both verbs have been translated in Finnish by present tense, but for example the German Martin Luther's version has the future tense (Ich werde sein, der ich sein werde) as well as the English Leeser Old Testament 1853 (I will be that I will be).
Mutta entäpä jos käytettäisiin sekä futuuria että preesensiä!
Minä tulen olemaan joka olen... Minä olen joka tulen olemaan...
Eikö näissä käännöksissä tule hyvin esille Jumalan muuttumattomuus ja jatkuvuus! Toista samanlaista olevaa ei ole! Jumala on ainoa, joka on aina ollut, ja joka tulee aina olemaan! Hän on sama niin menneisyydessä kuin nykyisyydessä ja tulevaisuudessa!
But what if we'll use both the present tense and the future tense!
I will be that I am... I am that I will be...
Aren't they expressing God's constancy and perpetuity very well! There is no other one like God! God is the only one who has always been and who shall eternally exist! He is the same both in the past as well as in the present and in the future!
Näin ollen heprean sana אהיה (ehje) voidaan kääntää suomeksi myös (suomen) imperfektillä, niin kuin 2. Sam. 7: 6:ssa ja 7: 9:ssa on tehtykin. Saman luvun jakeessa 7: 14 sama sana (אהיה) on käännetty futuurilla.
Therefore the Hebrew word אהיה (eheh) can be translated even by the English past tense or present perfect like in 2. Sam 7: 6 and 7: 9. In the same chapter in the verse 14 the same word (אהיה) has been translated by the future tense.
Jumalalla ei ole alkua... eikä loppua. Niin kauan kuin hän ON, hänen katseensa on eteenpäin... niin se on ollut... niin se on... ja niin se tulee olemaan... ikuisesti.
God has no beginning nor end. As long as he EXISTS, he is looking forward... so it has been in the past... so it's now... and so it shall be... forever.
lauantai 3. lokakuuta 2015
Ennen Betlehemiä * Before Bethlehem
Jeshuan nimi ilmoitettiin Joosefille, kun Mirjamin raskaus jo huomattiin (Matt. 1: 18 - 21). Mirjamin synnyttämälle lapselle tuli siis antaa nimi Jeshua. Kuten hyvin tiedämme tuo lapsi syntyi Betlehemissä (Luuk. 2: 1 - 20).
The name Yeshua was announced to Joseph when Miriam's pregnancy was already noticed (Matthew 1: 18 - 21). The name Yeshua had to bee given to Miriam's child. As we know the child was born in Bethlehem (Luke 2: 1 - 20).
Mutta millä nimellä Jeshuaa voisi kutsua ennen Betlehemiä? Apostoli Johannes lienee miettinyt tarkoin tätä samaa kysymystä, sillä hän aloittaa evankeliuminsa ja Jeshuan taustan selvittämisen katsomalla mahdollisimman kauas... aina aikojen alkuun asti.
But what is Yeshua' name before Bethlehem? Perhaps the apostle John wondered also the same question, for he started his gospel and the explanation of Yeshua' history by looking at the past as far as possible.
Johanneksen evankeliumin ensimmäisessä luvussa löytyykin useita sanoja, jotka määrittävät Jeshuaa. Seuraavaksi luettelo Johanneksen mainitsemista sanoista, joista lähes kaikki voitaisiin kirjoittaa niminä isolla alkukirjaimella, jos halutaan korostaa Jeesuksen tärkeyttä ja merkitystä.
Sana (1: 1, 14)
Elämä (1: 4)
Valkeus (1: 4, 9)
liha (1: 14) -> Ihminen
Ainokainen Poika (1: 14, 18)
Jeshua Messias (1: 17)
Jumalan Karitsa (1: 29)
Jumalan Poika (1: 34)
In the first chapter of John's gospel there are many words defining Yeshua. I made a list of those words and almost everyone of them could be wrote as a name beginning with a capital letter, if we want to emphasize the authority of Yeshua.
Word (1: 1, 14)
Life (1: 4)
Light (1: 4, 9)
flesh (1: 14) -> Man
the only (Begotten) Son (1: 14, 18)
Yeshua Messiah (1: 17)
the Lamb of God (1: 29)
the Son of God (1: 34)
SANA:
* Ensimmäisen jakeen loppuosa hepreaksi:
ואלהים היה הדבר = JUMALA OLI SANA! (päinvastoin kuin on käännetty)
* Jumala, joka on Henki (Joh. 4: 24) ja ikuinen OLEVA (Ilm. 1: 8) on omistanut SANANSA ikuisesti. Hänen sanansa on yhtä hänen kanssaan hamasta ikuisuudesta hamaan ikuisuuteen
* Vain Jumalan SANAlla on elämää antava voima. "Sillä hän sanoi, ja tapahtui niin, hän käski, ja se oli tehty" (Ps. 33: 9)
WORD:
* the end of the first verse in Hebrew:
ואלהים היה הדבר = GOD WAS THE WORD! (contrary to what has been translated)
* God who is a Spirit (John 4: 24) and the ONE who EXISTS forever (Rev. 1: 8) has owned his WORD eternally. His word exists with him from eternity even unto eternity
* Only God's WORD is life-giving force. "For he spoke, and it was done; he commanded, and it stood fast" (Ps. 33: 9)
ELÄMÄ:
* Jeshua takaa ikuisen elämän. Hän on tie, totuus ja elämä (Joh. 14: 6)
LIFE:
* Yeshua guarantees eternal life. He is the way, the truth and the life (John 14: 6)
VALKEUS:
* Valkeus luotiin ensimmäisenä päivänä. Jumala sanoi: יהי אור = tulkoon valkeus
Johannes totesi Jeshuasta: בו היו חיים והחיים היו אור לבני האדם = Hänessä oli elämä, ja elämä oli ihmisten valkeus
LIGHT:
* Light was created in the first day. God said: יהי אור = let there be light
John said about Yeshua: בו היו חיים והחיים היו אור לבני האדם = in him was life; and the life was the light of men
LIHA:
* Sana tuli lihaksi Betlehemissä, kun Mirjamin poika syntyi. Sana muuttui Jeshuaksi
FLESH:
* The Word was made flesh in Bethlehem, when the son of Miriam was born. The word became Yeshua.
AINOKAINEN POIKA:
* Joh. 1: 18:n loppuosa hepreaksi: הבן היחיד אשר בחיק האב הוא הודיצ = Ainokainen Poika, joka on Isän helmassa, on hänet ilmoittanut. Henki-Jumalalla tuskin on sen paremmin konkreettista syliä kuin helmaakaan niin kuin meillä ihmisillä. On kysymys siitä, että Isä ja Poika ovat yksi (Joh. 10: 30), ja siksi Poika kykenee ilmoittamaan Isän
* Vuoden 1992 -käännöksessä aiheeton lisäys "Ainoa Poika, joka itse on Jumala..."
* Jeshua on Jumalan ainoa/ainokainen siinä mielessä, että hän on ainoa, joka on voittanut kuoleman
THE ONLY (BEGOTTEN) SON:
* The end of John 1: 18 in Hebrew: הבו היחיד אשר בחיק האב הוא הודיע = the only Son, which is in the bosom of the Father, he had declared him. Barely the Spirit-God has any lap or a hem like we have. It's question about unity; the Father and the Son are one (John 10: 30), and therefore the Son is able to declare the Father
* Yeshua is the only Son because he is the only one who has conquered death
* God is a Spirit and he doesn't beget. The Hebrew jachid means the only one
JESHUA MESSIAS:
* Messias on suomeksi Voideltu. Sana Kristus johdetaan kreikasta, joka ei ollut Jeshuan äidinkieli, sillä hän puhui arameaa
YESHUA THE MESSIAH:
* Messiah means Anointed. The Word Christ comes from Greek, which was not Yeshua' mother tongue, for he spoke Aramaic
JUMALAN KARITSA:
* Jeshua on Jumalan Karitsa. Hänen täydellisen uhrin ansiosta syntien anteeksiantamus ja ikuinen elämä on tarjolla jokaiselle, joka uskoo hänen nimeensä (Joh. 3: 16)
THE LAMB OF GOD:
* Yeshua is the Lamb of God. Thanks to his perfect victim forgiveness and eternal life are available for everyone who believes in his name (John 3: 16)
JUMALAN POIKA:
* Jeshua on Jumalan Poika kuolleistanousemisensa kautta (Room. 1: 4)
THE SON OF GOD:
* Yeshua is the Son of God by his resurrection from the death (Rom. 1: 4)
The name Yeshua was announced to Joseph when Miriam's pregnancy was already noticed (Matthew 1: 18 - 21). The name Yeshua had to bee given to Miriam's child. As we know the child was born in Bethlehem (Luke 2: 1 - 20).
Mutta millä nimellä Jeshuaa voisi kutsua ennen Betlehemiä? Apostoli Johannes lienee miettinyt tarkoin tätä samaa kysymystä, sillä hän aloittaa evankeliuminsa ja Jeshuan taustan selvittämisen katsomalla mahdollisimman kauas... aina aikojen alkuun asti.
But what is Yeshua' name before Bethlehem? Perhaps the apostle John wondered also the same question, for he started his gospel and the explanation of Yeshua' history by looking at the past as far as possible.
Johanneksen evankeliumin ensimmäisessä luvussa löytyykin useita sanoja, jotka määrittävät Jeshuaa. Seuraavaksi luettelo Johanneksen mainitsemista sanoista, joista lähes kaikki voitaisiin kirjoittaa niminä isolla alkukirjaimella, jos halutaan korostaa Jeesuksen tärkeyttä ja merkitystä.
Sana (1: 1, 14)
Elämä (1: 4)
Valkeus (1: 4, 9)
liha (1: 14) -> Ihminen
Ainokainen Poika (1: 14, 18)
Jeshua Messias (1: 17)
Jumalan Karitsa (1: 29)
Jumalan Poika (1: 34)
In the first chapter of John's gospel there are many words defining Yeshua. I made a list of those words and almost everyone of them could be wrote as a name beginning with a capital letter, if we want to emphasize the authority of Yeshua.
Life (1: 4)
Light (1: 4, 9)
flesh (1: 14) -> Man
the only (Begotten) Son (1: 14, 18)
Yeshua Messiah (1: 17)
the Lamb of God (1: 29)
the Son of God (1: 34)
SANA:
* Ensimmäisen jakeen loppuosa hepreaksi:
ואלהים היה הדבר = JUMALA OLI SANA! (päinvastoin kuin on käännetty)
* Jumala, joka on Henki (Joh. 4: 24) ja ikuinen OLEVA (Ilm. 1: 8) on omistanut SANANSA ikuisesti. Hänen sanansa on yhtä hänen kanssaan hamasta ikuisuudesta hamaan ikuisuuteen
* Vain Jumalan SANAlla on elämää antava voima. "Sillä hän sanoi, ja tapahtui niin, hän käski, ja se oli tehty" (Ps. 33: 9)
WORD:
* the end of the first verse in Hebrew:
ואלהים היה הדבר = GOD WAS THE WORD! (contrary to what has been translated)
* God who is a Spirit (John 4: 24) and the ONE who EXISTS forever (Rev. 1: 8) has owned his WORD eternally. His word exists with him from eternity even unto eternity
* Only God's WORD is life-giving force. "For he spoke, and it was done; he commanded, and it stood fast" (Ps. 33: 9)
ELÄMÄ:
* Jeshua takaa ikuisen elämän. Hän on tie, totuus ja elämä (Joh. 14: 6)
LIFE:
* Yeshua guarantees eternal life. He is the way, the truth and the life (John 14: 6)
VALKEUS:
* Valkeus luotiin ensimmäisenä päivänä. Jumala sanoi: יהי אור = tulkoon valkeus
Johannes totesi Jeshuasta: בו היו חיים והחיים היו אור לבני האדם = Hänessä oli elämä, ja elämä oli ihmisten valkeus
LIGHT:
* Light was created in the first day. God said: יהי אור = let there be light
John said about Yeshua: בו היו חיים והחיים היו אור לבני האדם = in him was life; and the life was the light of men
LIHA:
* Sana tuli lihaksi Betlehemissä, kun Mirjamin poika syntyi. Sana muuttui Jeshuaksi
FLESH:
* The Word was made flesh in Bethlehem, when the son of Miriam was born. The word became Yeshua.
AINOKAINEN POIKA:
* Joh. 1: 18:n loppuosa hepreaksi: הבן היחיד אשר בחיק האב הוא הודיצ = Ainokainen Poika, joka on Isän helmassa, on hänet ilmoittanut. Henki-Jumalalla tuskin on sen paremmin konkreettista syliä kuin helmaakaan niin kuin meillä ihmisillä. On kysymys siitä, että Isä ja Poika ovat yksi (Joh. 10: 30), ja siksi Poika kykenee ilmoittamaan Isän
* Vuoden 1992 -käännöksessä aiheeton lisäys "Ainoa Poika, joka itse on Jumala..."
* Jeshua on Jumalan ainoa/ainokainen siinä mielessä, että hän on ainoa, joka on voittanut kuoleman
THE ONLY (BEGOTTEN) SON:
* The end of John 1: 18 in Hebrew: הבו היחיד אשר בחיק האב הוא הודיע = the only Son, which is in the bosom of the Father, he had declared him. Barely the Spirit-God has any lap or a hem like we have. It's question about unity; the Father and the Son are one (John 10: 30), and therefore the Son is able to declare the Father
* Yeshua is the only Son because he is the only one who has conquered death
* God is a Spirit and he doesn't beget. The Hebrew jachid means the only one
JESHUA MESSIAS:
* Messias on suomeksi Voideltu. Sana Kristus johdetaan kreikasta, joka ei ollut Jeshuan äidinkieli, sillä hän puhui arameaa
YESHUA THE MESSIAH:
* Messiah means Anointed. The Word Christ comes from Greek, which was not Yeshua' mother tongue, for he spoke Aramaic
JUMALAN KARITSA:
* Jeshua on Jumalan Karitsa. Hänen täydellisen uhrin ansiosta syntien anteeksiantamus ja ikuinen elämä on tarjolla jokaiselle, joka uskoo hänen nimeensä (Joh. 3: 16)
THE LAMB OF GOD:
* Yeshua is the Lamb of God. Thanks to his perfect victim forgiveness and eternal life are available for everyone who believes in his name (John 3: 16)
JUMALAN POIKA:
* Jeshua on Jumalan Poika kuolleistanousemisensa kautta (Room. 1: 4)
THE SON OF GOD:
* Yeshua is the Son of God by his resurrection from the death (Rom. 1: 4)
keskiviikko 23. syyskuuta 2015
Vanhaa tietoa * Ancient information
Otavan Isossa Tietosankirjassa (1960 - 65) kerrotaan hakusanasta "Jahvisti" seuraavaa:
-> pentateukin lähdeteorian mukaan se lähde, jossa jumalannimenä käytetään jo ennen Moosesta sanaa Jahve. Kertoo ihmiskunnan alkuhistoriasta, patriarkoista ja Israelin kansan varhaisimmista vaiheista; lienee koottu 10. ja 9. vuosisadalla eKr. Juudassa eläneiden perimätiedoista. (3. osa, sivu 1482)
In Encyclopedia Fennica (1960 - 65) there is information about Yahwist:
-> according to the sources of Pentateuch it's the source which has the god name Yahweh even before Moses. Telling about the beginning of the mankind, patriarchs and the points of Israel; the lores of those who were living in Judah have possible been collected together in the 10th and 9th century BC.
Pentateukki on kreikkalaisperäinen nimitys viidelle Mooseksen kirjalle eli Tooralle. On totta, että kun noita kirjoja lukee tekstiä analysoimalla, tulee väkisinkin siihen tulokseen, että tuo kokonaisuus on KOOTTU useammasta lähteestä. Nykyään lähteitä tiedetään olevan neljä: Jahvisti, Elohisti, Deuteronomium ja Pappiskirja.
Pentateuch is derived from Greek and it means the five books of Moses or Torah. It's true that we may notice the fact that those books have been COLLECTED from several sources if we read analytically the texts. Nowadays we know four different sources: Yahwist, Eulohist, Deuteronomist and the Priestly source.
Näyttää siltä, että lähteiden tietoja on pilkottu ja niiden osia on sekoitettu keskenään. Tämä tulee esille mainiosti mm. niin, että värittää jokaisen Jumala-sanan (hepr. Elohim) vaikka punaisella ja jokaisen Herra-sanan (hepr. Jahve) sinisellä. Näin jo Genesiksen alkuun muodostuu selvä värileikki: ensimmäinen luku punaista, toinen sinistä... kuudennen luvun alku sinistä, ja jakeesta 9 luvun loppuun punaista... jne.
It seems that the information of those four sources has been cut up and mixed among each other. This comes forth if we colour every God-word (Hebrew Elohim) for instance with red and every Lord-word (Hebrew Yahweh) with blue. In this way the colours are playing from the very beginning of Genesis: the first chapter in red, the second in blue... the beginning of the sixth chapter in blue and the end (from the verse nine) in red... etc.
Jahvisti lienee siis koottu Daavidin ja Salomon aikoihin. Mooseshan eli noin 400 - 500 vuotta aikaisemmin, mutta Jahvistiin koottujen perimätietojen mukaan nimeä Jahve on käytetty jo ennen Mooseksen aikaa. Mitä on sitten ajateltava 2. Moos. 6: 2, 3:sta?
Thus the Yahwist has been collected in the times of David and Solomon. Moses lived about 400- 500 years earlier, but as it's said about the Yahwist the name Yahweh was in use even before the times of Moses. Then what should we think about Ex. 6: 2, 3?
"Jumala sanoi Moosekselle: "Minä olen Jahve, Herra. Abrahamille, Iisakille ja Jaakobille minä olen ilmestynyt Jumalan, Kaikkivaltiaan nimisenä, mutta nimeäni Jahve minä en heille ilmoittanut." (1922)
"And God spake unto Moses, and said unto him, I am the LORD: And I appeared unto Abraham, unto Isaac, and unto Jacob, by the name of God Almighty, but by my name JEHOVAH was I not known to them."(KJV)
2. Moos. 3: 14:ssa Jumalan kerrotaan ilmoittaneen nimekseen אהיה (EHJEE). Tuliko Jumala mielenmuutokseen, ja antoiko hän Moosekselle myöhemmin uuden ilmoituksen nimestään?
It's told in Ex. 3: 14 that God told Moses that his name is אהיה (EHYEH). Did God change his mind and did he gave later a new information to Moses of his name?
1. Moos. 4: 26:ssa kerrotaan, että IHMISET alkoivat huutaa avuksi Jahven nimeä. Miten he osasivat valita taivaan Jumalalle juuri oikean nimen, jonka hän VASTA noin 2300 vuotta myöhemmin ilmoitti Moosekselle? Vai oliko heidän jumalansa lainkaan OIKEA taivaan Jumala, joka ilmoitti palavan pensaan keskeltä Moosekselle nimensä olevan EHJEE?
In Gen. 4: 26 it's told that PEOPLE began to call upon the name of Yahweh. How on earth could those people pick the right name for God, which he introduced NEWLY about 2300 years later to Moses? Or was their god the RIGHT heavenly God at all... he who told from the burning bush his name EHYEH to Moses?
Lieneekö 2. Moos. 6: 2, 3 vain jonkinlainen tekaistu lisäys Jahve-nimen maineen puhdistamiseksi? Saahan 1. Moos. 4:stä luvusta selvästi sen käsityksen, että Jahven nimeä alettiin huutaa nimenomaan kainilaisten keskuudessa, ja Kainhan oli perheineen sotajalalla taivaan Jumalaa vastaan!
Could it be that Ex. 6: 2, 3 is just an addition in order to try to clean the fame of the name Yahweh? Isn't it true that we can understand from the 4th chapter of Genesis that it was the family of Cain who began to call upon Yahweh's name, and Cain and his relatives were openly opposing the heavenly God!
Olkootpa Jahven huutajat olleet sitten kainilaisia tai seetiläisiä, he ovat kuitenkin kaikki IHMISIÄ! Valitsisiko Jumala oman nimensä ihmisten tahdon ja valinnan mukaan... varsinkin, kun nimi Jahve oli tahriintunut jo Kainista alkaen viattomien vereen, riettauteen ja väkivaltaan?
No matter who were they; the descendants of Cain or Seth however they were HUMAN BEINGS! Could it be possible that God could choose his own name according people's mind and choice... especially when the name Yahweh was already fouled with innocent blood, vileness and violence?
Minä en ikinä usko sitä! Jumala ei anna kunniaansa toiselle... ei varsinkaan pahimmalle vastustajalleen!
I can't believe it ever! God doesn't give his glory to others... anyway to his worst opposer!
lauantai 5. syyskuuta 2015
Liiton merkki * Sign of the covenant
Aadamin ja Eevan väärä valinta Eedenissä johti syntiinlankeemukseen, jonka seurauksena kaikenlainen pahuus lisääntyi lisääntymistään maan päällä. Runsaan tuhannen vuoden aikana ihmiskunnan pahuus oli saavuttanut sellaiset mitat, että jokainen sai alati pelätä henkensä edestä, sillä ihmisten taipumukset ja ajattelutapa oli kaiken aikaa ainoastaan ala-arvoista ja kieroa (1. Moos. 6: 5).
The wrong choice of Adam and Eve led to the Fall and as a consequence of that wickedness increased more and more on the earth. After a thousand years malice reached such dimensions that each will ever fear for their lives, for their tendency and way of thinking was all the time only inferior and vicious (Gen. 6: 5).
Nooa oli aikalaistensa keskuudessa moraalisesti oikein elävä ja yhteiskunnallisesti hyvin käyttäytyvä mies. Hänen kanssaan Jumala teki eli pystytti liiton eli yhteisen sopimuksen (1. Moos. 6: 18). Nooan tuli rakentaa arkki ja viedä sinne perheensä, ja Jumala lupasi pelastaa heidät arkissa koko maata koettelevalta tulvalta.
Among those men Noah was a man who lived morally right and behaved socially well. With him God made or erected a covenant or a common contract (Gen. 6: 18). Noah had to build an ark and take his family inside and God promised to save them in the ark from the Flood.
Arkki kuvaa Jeesusta, Messiasta, jonka veri on jokaisen häneen uskovan ihmisen varma suoja (Joh. 3: 16). Jeesus on pelastuksen arkki hänen sovitustyöhönsä uskoville aivan samoin, kuin vedenpaisumuksessa Nooan rakentama arkki pelasti hänen perheensä.
The ark is an symbol of Jesus, the Messiah, whose blood is a certain shelter for them who believe in him (John 3: 16). Jesus is the ark of salvation like Noah's ark saved his family.
Vedenpaisumuksen jälkeen Jumala vahvisti liittonsa Nooan kanssa merkillä, joka näkyi pilvissä. Tuon merkin muodostavat Jumalan pilvissä oleva pilvi ja kaari.
After the Flood God ratified his covenant with Noah by a sign in clouds. The sign consists of a cloud and a bow in God's clouds.
1. Moos. 9: 14 hepreaksi:
והיה בענני ענן על הארץ ונראתה הקשת בענן׃
בענני = pilvissäni
ענן = pilvi
הקשת = (se) kaari
Gen. 9: 14 in Hebrew:
והיה בענני ענן על הארץ ונראתה הקשת בענן׃
בענני = in my clouds
ענן = a cloud
הקשת = (the) bow
Ennen vedenpaisumusta ei ollut satanut, eikä myöskään pilviä oltu nähty taivaalla ennen tulvaa. Vedenpaisumus oli valtava myrsky, jossa taivas peittyi paksuista pilvistä. Siksi pilvet ovat saattaneet jäädä pelottavaksi enteeksi Nooalle ja hänen perheelleen. Mutta Jumala rohkaisi Nooaa ja hänen perhettään nostamaan katseensa taivaalle.
Before the Flood it has not rained and nor clouds have been seen in the sky. The Flood was an enormous storm and thick clouds covered the sky. Maybe Noah and his family were afraid of the clouds even afterwards when they saw clouds. But God encouraged them to look up to the clouds.
Heprean tekstissä kiinnitetään huomio pilveen ja kaareen.
Pilvien joukossa on siis joku erityinen pilvi. Se pilvi, jolla Jeesus nousi taivaaseen (Apt. 1: 9), lienee aivan erityinen. Samoin se pilvi, jolla hän palaa (Matt. 26: 64; Apt. 1: 11). Jumalan Nooalle antama liiton merkki enteilee siis Jeesuksen taivaaseen astumista ja hänen toista tulemustaan, joihin kumpaankin liittyy erityinen pilvi.
Hebrew text turns our attention to a cloud and a bow. Among clouds there shall be some special cloud. The cloud which carried Jesus to heaven must be such a special one (Acts 1: 9). And even the cloud on which he shall return (Matthew 26: 64; Acts 1: 11). Therefore the sign of the covenant with Noah has a prophecy of Jesus' ascension and his return, for a special cloud pertains both of them.
Sana קשת (qeshet) merkitsee sateenkaaren lisäksi kaarta ja jousta. Taivaalla näkyvä sateenkaari on siten kuin Jumalan jousi, johon Jeesus, Jumalan elävä sana, liittyy nuolena, joka voi "sammuttaa kaikki pahan palavat nuolet" (Ef. 6: 16). Jumalan liiton merkki sisältää näin viestin henkivaltojen taistelusta taivaan avaruuksissa (Ef. 6: 12), mutta myös vakuutuksen Jumalan Nuolen voitosta.
The word קשת (qeshet) means not only rainbow but also bow. Thus the rainbow in the sky is like God's bow and Jesus, God's living Word, is like an arrow, which "quenches all the fiery darts of the wicked" (Eph. 6: 16). Thus the sign of God's covenant includes a message about a wrestle against spiritual wickedness (Eph. 6: 12), but also an insurance of the triumph of God's Arrow.
Liiton merkin symboliikka keskittyy näin ollen mitä suurimmassa määrin Jeesukseen. Myös 1. Moos. 9: 16:ssa löydän sanat: valitsen pojalle ikuisen liiton.
The symbolism of the sign of the covenant concentrates mostly to Jesus. I can even read Gen 9: 16 like this: I choose to son an eternal covenant.
והיתה הקשת בענן וראיתיה לזכר ברית עולם בין אלהים ובין כל נפש חיה בכל בשר אשר על הארץ׃
Sanassa ראיתיה verbi ראה merkitsee nähdä, havaita, huomata, katsoa, tarkastella, mutta ל-preposition kanssa se merkitsee valita, valikoida. Seuraavan sanan alussa on ל-prepositio, ja sana itse merkitsee verbinä muistaa, paluttaa mieleen, ottaa huomioon, ajatella, miettiä mutta maskuliinina se viittaa urokseen tai miespuoliseen henkilöön, poikaan.
In the word ראיתיה the verb ראה means see, notice, perceive, look at, examine but with a preposition ל it means choose, select. The next word begins with the preposition ל and the word itself means as a verb remember, recall, take into account, think, consider but as a masculine it refers to male, man, son.
Kun katsomme sateenkaarta seuraavan kerran, voimme ajatella sen edustavan lunastuksen merkkiä. Jumalan Nooan kanssa (tekemä) pystyttämä (הקים) liitto näkyy taivaan pilvissä viimeisellekin sukupolvelle.
When we look at the rainbow next time we can take it as the sign of salvation. The covenant God (made) erected with Noah is to bee seen in the clouds even to the last generation.
lauantai 8. elokuuta 2015
Monikko ja yksikkö yhdessä * Plural and singular together
Kuten tiedämme Jumalaa merkitsevä sana אלהים (elohim) on monikollinen substantiivi, ja sitä käytetään raamatussa hyvin usein viittaamaan YHTEEN Jumalaan. Tuon sanan monikollisuus on esitetty yhtenä perusteluna kolminaisuudelle. Mutta miksi trinitaarit korostavat juuri kolmea, kun monikollisuus sulkee sisäänsä kaikki lukumäärät kolmesta äärettömään! Kaksi tekijää ilmaistaan hepreassa dualilla ja yksi tekijä tietenkin yksiköllä.
As we already know the word אלהים (elohim) meaning God is in plural although it refers many times to ONE author in the Bible. This fact has been used as an argument for the Trinity. But why do the trinitarians stress only three authors when plural includes all the makers from three to boundless! Two authors are expressed in Hebrew by dual and one author by singular of course.
Monikkomuotoisia heprean sanoja, joita käytetään yhden tekijän kanssa Jumalasta puhuttaessa, näyttää olevan muitakin. Eräs sellainen löytyy 1. Moos. 9: 9:sta.
But there are even other Hebrew words in plural which are used with one author about God. For example in Gen. 9: 9.
ואני הנני מקים את בריתי אתכם ואת זרעכם אחריכם׃
Tässä jakeessa esiintyy sana מקים (mekim), joka merkitsee "perustaja". Kyseisessä sanassa on monikon im-tunnus aivan samoin kuin sanassa אלהים (elohim). Samassa jakeessa yhdessä tämän monikollisen tekijänimen kanssa on myös persoonapronomini אני (ani).
In this verse the word מקים (mekim) means "founder". In the end of that word we can see the plural ending -im in the same way as in the word אלהים (elohim). The same verse has also a personal pronoun אני (ani) in the first person of singular.
Koko jakeen sanat käännöksineen:
ואני = ja minä
הנני = katso
מקים = perustaja
את = objektin merkki
בריתי = liittoni
אתכם = teidän kanssanne
ואת = ja + objektin merkki
זרעכם = teidän jälkeläisenne
אחריכם = teidän jälkeenne
All the words with translations:
ואני = and I
הנני = behold
מקים = founder/establisher
את = mark of an object
בריתי = my covenant
אתכם = with you
ואת = and + the mark of an object
זרעכם = your seed/ your descendants
אחריכם = after you
Jakeen käännös sanasta sanaan: Ja katso minä (olen) liittoni perustaja teidän kanssanne ja teidän jälkeläistenne kanssa teidän jälkeenne... eli kuten vuoden 1933 käännöksessä lukee:
"Katso, minä teen liiton teidän ja teidän jälkeläistenne kanssa."
My translation from word: And behold I (am) the founder of my covenant with you and with your descendants after you...
or like in KJV:
And I, behold, I establish my covenant with you, and with your seed after you.
Tämän jakeen johdosta ymmärrän nyt paremmin monikollisen substantiivin käyttöä yhden tekijän kanssa Jumalasta puhuttaessa.
Due to this verse I can understand better now why the plural substantives are used with one author when it's question of God.
Jumala teki liiton Nooan ja hänen poikiensa kanssa, mutta hän lupasi tehdä saman asian myös heidän jälkeläistensä kanssa. Näin ollen Jumala oli siis moneen kertaan liiton perustaja. Sama koskee myös sanaa אלהים (elohim). Jumala ei ole vain "Aabrahamin Jumala" tai "Iisakin Jumala" tai "Jaakobin Jumala", vaan hän on kaikkien "elävien Jumala" (ei kuolleitten). Sama Jumala on siis monen ihmisen löytämä Jumala.
God established his covenant with Noah and his sons, but he promised to do the same thing with all their descendants. Therefore God acted many times as an establisher of his covenant. It's the same thing with the word אלהים (elohim). God is not only "the God of Abraham" or "the God of Isaac" or "the God of Jacob", but he is the God of all living ones (not the dead ones). Many people can find the same God!
lauantai 1. elokuuta 2015
1. Moos. 9: 5, 6 * Gen. 9: 5, 6
1642:
"Ainoastans älkät syökö liha joca wielä elä weresäns: Sillä minä costan teidän rumiin weren / ja costan sen caikille eläimille / ja costan ihmisen hengen / idzecullakin ihmiselle / niincuin hänen weljellens.
Se cuin ihmisen weren wuodatta / hänen werens pitä ihmisen cautta wuodatettaman: sillä Jumala on ihmisen tehnyt cuwaxens."
1776:
"Ja totisesti minä tahdon vaatia teidän ruumiinne veren, kaikilta eläimiltä minä sen tahdon vaatia: ja ihmisen kädestä, ja myös itsekunkin hänen veljensä kädestä tahdon minä vaatia ihmisen hengen. Se kuin ihmisen veren vuodattaa, hänen verensä pitää ihmisen kautta vuodatettaman: sillä Jumala on ihmisen tehnyt kuvaksensa."
1933:
"Mutta teidän oman verenne minä kostan; jokaiselle eläimelle minä sen kostan, ja myöskin ihmisille minä kostan ihmisen sielun, toiselle toisen sielun.
Joka ihmisen veren vuodattaa, hänen verensä on ihminen vuodattava, illä Jumala on tehnyt ihmisen kuvaksensa."
1992:
"Ja jokaisen, joka vuodattaa teidän verenne, teidän elämänvoimanne, minä vaadin tille. Minä vaadin tilille jokaisen eläimenkin. Vaadin tilille jokaisen ihmisen, joka vuodattaa lähimmäisensä veren.
Joka ihmisen veren vuodattaa, hänen verensä on ihminen vuodattava, sillä omaksi kuvakseen Jumala teki ihmisen."
2012:
"Teidän verenne vuodattamisesta minä totisesti vaadin tilille jokaisen eläimen. Myös ihmisen minä vaadin tilille toisen ihmisen, hänen veljensä, surmaamisesta.
Joka vuodattaa ihmisen veren, hänen verensä on ihminen vuodattava, sillä omaksi kuvakseen Jumala teki ihmisen.
KJV 1769:
"And surely your blood of your lives will I require; at the hand of every beast will I require it, and at the hand of man; at the hand of every man's brother will I require the life of man.
Whoso sheath man's blood, by man shall his blood be shed: for in the image of God made he man."
MKJV:
"and surely the blood of your lives will I require. At the hand of every animal will I require it, and at the hand of man. At the hand of every man's brother will I require the life of man.
Whoever sheds man's blood, his blood shall be shed by man; for He made man in the image of God."
Kysymyksiä edellä luetun johdosta:
1. kostaako Jumala ihmisen veren
2. asettiko Jumala verikoston
3. loiko Jumala ihmisen kuvakseen
Questions on the result of reading:
1. does God revenge on human blood
2. did God set vendetta
3. did God create man in his image
Heprea/Hebrew: ואך את דמכם לנפיכם אדרש מיד כל חיה אדרשנו ומיד האדם מיד איש אחיו אדרש את נפש האדם שפך דם האדם באדם דמו ישפך כי בצלם אלהים עשה את האדם
Vastauksia heprean tekstistä:1. דרש = olla kiinnostunut, etsiä, kysellä, pitää huolta, tutkia, ottaa selvää (ilmaistaan prepositiolla ל, kts sana לנפשתיכם), odottaa, vaatia jne.kostaa = נקמה, ja sellaista sanaa ei löydy kyseisestä tekstistä2. שפך דם האדם באדם דמו ישפך minun käännökseni: joka vuodattaa ihmisen veren, hän vuodattaa ihmisessä (oman) verensä-> veri on kaikkia ihmisiä yhdistävä tekijä-> veri merkitsee elämää, joka on jokaisella ihmisellä yhteinen lahja Jumalalta-> tappaja/murhaaja ei tapa/murhaa vain uhriaan vaan myös itsensä omalla teollaan3. צלם = varjo, kuvajainen, unikuvakuva = תמונה, ja sellaista sanaa ei löydy kyseisestä tekstistäSana צלם esiintyy myös 1. Moos. 1: 27: ssä
Answers from the Hebrew text:1. דרש = be interested in, look for, ask for, take care, examine, find out (expressed with a preposition ל, look at the word לנפשתיכם), wait for, require etc.revenge = נקמה and the text doesn't have this word2. שפך דם האדם באדם דמו ישפךmy translation: who sheds human blood he sheds his (own) blood in man-> blood unites all people-> blood means life which is God's common present for everyone-> killer/murderer doesn't heart only his victim but also himself3. צלם = shade, like one's picture on water surface, like a dream by nightimage = תמונה and the text doesn't have this wordצלם occurs also in Gen 1: 27
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)