Messiasteksteistä * Messiah texts

Messiaanisina teksteinä pidetään laajasti ottaen kaikkia niitä Vanhan Testamentin tekstejä, jotka ennustavat tavalla tai toisella Jeshuan tulemista ja tehtävää. Ensimmäinen sellainen lienee 1. Moos. 3: 15, jossa on Adamille ja Eevalle annettu ennustus "vaimon siemenestä".

Generally we see that all texts in the Old Testament telling something about Yeshua's coming and mission are messianic. The first one is Gen. 3: 15... given to Adam and Eve is telling about "a seed of woman".

Sana "Messias" johdetaan heprean kielen sanasta משיח (maschiah), joka tarkoittaa voideltua/ voitelemalla virkaan asetettua. Koska Israelin papit ja kuninkaat voideltiin virkaansa, suurin osa VT:n varsinaisista messiasteksteistä liittyy joko inhimillisiin pappeihin (3. Moos. 4: 3, 5, 16) tai kuninkaisiin (1. Sam. 16: 6), ja kuninkaista nimenomaan Sauliin (1. Sam. 24: 7, 11; 2. Sam. 1: 14; 26: 11), Davidiin (2. Sam. 19: 22; 22: 51) ja Koorekseen (Jes. 45: 1). 

The word "Messiah" is derived from the Hebrew word משיח (maschiah) meaning anointed. Because the priests and the kings of Israel were anointed the majority of the messiah texts in the Old Testament are telling about either human priests (Lev. 4: 3, 5, 16) or kings (1. Sam. 16: 6), and especially Saul (1. Sam. 24: 7, 11; 2. Sam. 1: 14; 26: 11), David (2. Sam. 19: 22; 22: 51) and Cyrus (Isa. 45: 1).

Useissa Daavidiin liittyvissä messiasteksteissä näyttäisi olevan kaksoismerkitys, sillä niissä on myös selvä viittaus Jeshuaan (useita tekstejä Samuelin kirjoissa, Aikakirjoissa ja Daavidin kirjoittamissa psalmeissa). Kunigas Daavid oli esikuva Jeshuasta, kunikaiden Kuninkaasta. Varsinaisesti vain Jeshuaan liittyviä messiastekstejä ovat 1. Sam. 2: 10, 35; Dan. 9: 25, 26. 

Many texts about David seem to have a double meaning, for they refer clearly also to Yeshua (many texts in Samuel's books, Chronicles and David's psalms). Thus king David refers to Yeshua, the King of kings. Actually 1. Sam. 2: 10, 35 and Dan. 9: 25, 26 are pure Messiah texts... telling only about Yeshua.

Profeetta Samuel voiteli papit ja kuninkaat tehtäväänsä vuodattamalla öljyä heidän päähänsä. Jeshuan voitelu ei ollut tästä maailmasta, sillä hän oli saanut voitelunsa Isältään. Taivaallinen voitelu teki Jeshuasta voittamattoman niin ihmisten kuin perkeleen ja kuolemankin edessä. Ennustusten mukaan maan kuninkaat ja ruhtinaat nousevat kyllä Messiasta vastaan, mutta heidän kaikki neuvonpitonsa raukeavat (Ps. 2: 1 - 12).

Prophet Samuel anointed priests and kings by pouring oil on their head. Yeshua's anointment was not from this world, for his Father has anointed him. The heavenly anointment made Yeshua invincible both before men, devil and death. Although  the kings and rulers take counsel together it's just in vain (Ps. 2: 1 - 12).

Kun eräänä sapattina Jeshualle ojennettiin Jesajan kirja nasaretilaisessa synagoogassa (Luuk 4: 16 - 19), hän avasi siitä itseään koskevan ennustuksen, jossa kerrotaan hänen saamasta voitelusta ja tehtävästä (Jes. 61: 1 - 3). Myös lääkäri Luukas tunsi Jeshuan voitelun, sillä hän kirjoitti: "te tiedätte, kuinka Jumala Pyhällä Hengellä ja voimalla oli voidellut Jeesuksen Nasaretilaisen, hänet, joka vaelsi ympäri ja teki hyvää ja paransi kaikki perkeleen valtaan joutuneet; sillä Jumala oli hänen kanssansa" (Ap.t 10: 38).

When Yeshua went on one Sabbath day into a synagogue in Nazareth he got the book of Isaiah (Luke 4: 16 - 19) and opened it and found a chapter telling of himself, his anointment and mission (Isa. 61: 1 - 3). Even doctor Luke knew Yeshua's anointment, for he wrote like this: "How God anointed Jesus of Nazareth with the Holy Ghost and with power: who went about doing good, and healing all that were oppressed of the devil; for God was with him" (Acts 10: 38).

Heprean sana מושיע (moschia) muistuttaa vahvasti sanaa משיח (maschiah). Tämä sana voidaan kääntää sanoilla auttaja (1. Sam. 10: 19), pelastaja (Ps. 7: 11), puolustaja/vapauttaja (Jes. 19: 20), vapahtaja (Jes. 43: 3, 11; 45: 15; 63: 8; Jer. 14: 8). Kyseinen sana moschia esiintyy useita kertoja Tuomarien kirjassa, sillä Israelin tuomareista mm. Otniel, Eehud, Gideon ja Jefta olivat kansansa auttajia/vapauttajia/pelastajia ja siten myös esikuvia itse maailman Vapahtajasta.

A Hebrew word מושיע (moschia) reminds very much the word משיח (maschiah). This word can be translated helper (1. Sam. 10: 19), saviour (Ps. 7: 11), liberator/deliverer (Isa. 19: 20), redeemer (Isa. 43: 3, 11; 45: 15; 63: 8; Jer. 14: 8). This word occurs many times in the Book of Judges, for judges Othniel, Ehud, Gideon and Jeftah were those who helped/ liberated/saved their people and therefore they referred to the Redeemer of the world.