Seinälle kirjoitettu * Written on a wall

Kuningas Belsassarin riehakkaat pidot keskeytyivät Babylonin kaupungissa noin viisisataa vuotta ennen ajanlaskumme alkua (539) varsin erikoisella tavalla. Juhlasalin seinälle ilmestyi käsi joka kirjoitti tekstin:

מנא מנא תקל ופרסין

The boisterous festivals of the king Belshazzar were interrupted in the city of Babylon about five hundred years before Christ (539) in a special way. A hand appeared on the wall of the assembly hall and wrote:

מנא מנא תקל ופרסין

Teksti oli arameaa, ja kaldealaiset juhlijat tarvitsivat tulkkia. Pelkkä arameantaito ei tässä tapauksessa kuitenkaan riittänyt, vaan Daniel, joka tekstin tulkitsi, sai Jumalalta erityistä viisautta.

It's Aramaic and the Chaldeans needed a translator. But knowledge of language was not enough in this case, for Daniel who was the interpreter got special wisdom from God.

מנא (mene) on painomitta nimeltään mina
תקל (tekel) on myös painomitta, joka tunnetaan paremmin nimellä sekel/sekeli, se on 1/60 minasta, ja painoarvoltaan 16, 37 grammaa
Sanassa ופרסין (ufarsin) ensimmäinen konsonantti liittyy konjunktioon "ja", ja sanan loppuosa פרסין on monikkomuoto sanasta פרס (peres... פ = p/f), joka on myös painomitta, ja vastaa puolta sekeliä (hepreassa beka)

מנא (mene) is a weight unit called mina
תקל (tekel) is also a weight unit and maybe you know it better as shekel, it's 1/60 of mina and exactly 16, 37 g
In the word ופרסין the first consonant belongs to a conjunction "and", and the rest of the word פרסין is a plural form of the word פרס (peres... פ = p/f), which is also a weight unit, half a shekel (beka in Hebrew)

Seinälle ilmestyneessä tekstissä oli siis kolme painomittaa suurimmasta pienempiin. Suomeksi voisimme kirjoittaa vastaavan tekstin vaikka näin: hehtogramma, hehtogramma, dekagramma, grammat.

Thus the text on the wall had three weight units from the biggest one to smaller ones. The corresponding example with our weights would be: hectogram, hectogram, decagram, grams.

Jumalan antaman viisauden avulla Daniel tulkitsi sanojen merkityksen Belsassarille näin:
"Jumala on laskenut sinun valtakuntasi luvun ja tehnyt siitä lopun. Sinut on vaa'alla punnittu ja köykäiseksi havaittu. Sinun valtakuntasi on pirstottu ja annettu meedialaisille ja persialaisille" (Dan. 5: 26 - 28/1933).

God gave to Daniel wise words for his translation to Belshazzar  "God hath numbered thy kingdom, and finished it. Thou art weighted in the balances, and art found wanting. Thy kingdom is divided, and given to the Medes and Persians" (Dan. 5: 26 - 28/KJV).

Tämän vakavan taivaallisen palautteen edessä Belsassaria ei auttanut enää edes Danielin palkitseminen ja korottaminen, sillä hänen elämänsä päättyi samana yönä.

Before this serious heavenly feedback Belshazzar had no benefit although he rewarded and lifted Daniel, for in the same night he was slain.

Myös tämän maailman Ruhtinas on pitänyt riehaikkaita pitojaan... jo useita tuhansia vuosia. Sama seinäkirjoitus koristanee hänenkin juhlasalinsa seinää. Kerran suojaavana kerubina (Hes. 28: 14) toiminut Lucifer/Valonkantaja on lankeemuksensa kautta menettänyt merkityksensä ja painoarvonsa Jumalan edessä. Hänestä on tulossa "tallattu raato" (Jes. 14: 19).

Even the Prince of this world has arranged his boisterous festivals... already for many thousands of years. Maybe there is the same writing on the wall of his assembly hall. Once as the anointed cherub (Eze 28: 14) Lucifer/the Bearer of Light has lost his value and weight before God through his fall. He is about to become "a carcase trodden under feet" (Isa. 14: 19).

Jumalan edessä mitataan ja punnitaan aivan jokainen luotu (1. Sam. 2: 3) ... niin enkelit kuin ihmisetkin. Ihmisen Pojan palatessa takaisin jokainen saa Jumalalta palkan omien tekojensa mukaan (Matt. 16: 27; Ilm. 22: 22). Miten syntinen ihmiskunta voi selvitä tästä mittauksesta/punnitsemisesta Jumalan edessä?

Every creature shall be measured and considered before God (1. Sam 2: 3)... both angels and people. When the Son of Man returns he shall reward everyone according to his works (Matthew 16: 27; Rev. 22: 22). How on earth the fallen mankind can cope with this measurement and judgment before God?

Paavalin mukaan ihmisten joukossa ei ole ketään vanhurskasta, vaan ihan kaikki ovat kelvottomia (Room. 3: 10 - 12). Psalmin 130 kirjoittaja huokaa: kuka voi kestää, jos Jumala muistaa todelliset tekomme (Ps. 130: 3). Lieneekö kuningas Salomo kirjoittanut omasta kokemuksestaan sanoessaan: "Joka rikkomuksensa salaa, ei menesty, joka ne tunnustaa ja hylkää, saa armon" (Sanal. 28: 13).

As Paul says there no righteous man and everyone has gone out of the way (Rom. 3: 10 - 12). The author of the psalm 130 sighs: who can stand if God remembers our sins (Ps. 130: 3). I wonder did the king Solomon write about his own experience when he said: "He that covereth his sins shall not prosper: but whoso confesseth and forsaketh them shall have mercy" (Prov. 28: 13). 

Jumalan armo on ihmiskunnan toivo. Arvomme/painomme on olematon Jumalan vaa'assa,  ellemme omista uskoa maailman Vapahtajaan (Joh. 3: 16).

God's grace is our hope. Our value/weight is nil on God's balance, if we don't have belief in the Redeemer of the world (Joh. 3: 16).