perjantai 3. joulukuuta 2021

Ikuinen tuli * Eternal fire


    


Poltimme kaksi suurta risukasaa tällä viikolla. 
Katajan neulaset paloivat ensimmäiseksi iloisesti rätisten, 
ja paksut männynoksat kestivät pisimpään nuotiossa.

We burned two big piles of rubbish this week.
Juniper needles first burned joyfully with rags,
and the thick pine branches lasted the longest in the campfire.



Tämä kirjoitus syntyi jatkona edellisen kirjoituksen teemaan (Ikuinen piina vai poissaolo).  Kun selasin Uuden Testamentin puolella olevia jakeita, joissa puhutaan ”iankaikkisesta tulesta” tai ”sammumattomasta tulesta”, ymmärrän nyt jollakin tavalla, miksi jonkun ihmisen mielikuvitus on rakentanut opin ikuisesta helvetin piinasta. Mutta eniten näen tuon opin takana ahneen kirkonmiehen, joka on halunnut kasvattaa kolehtia pelottelusaarnan voimalla. Eihän aneetkaan olisi käyneet kaupaksi ilman helvetin piinan pelkoa!

This writing was born as a continuation of the theme of the previous writing (Eternal torment or absence). As I scrolled through the verses on the New Testament side that speak of “eternal fire” or “unquenchable fire”, I now somehow understand why someone’s imagination has built a doctrine of eternal torment in hell. But what I see most behind that doctrine is a greedy clergyman who has wanted to grow up offerings with the power of a terrible sermon. Even the indulgences would not have been traded without the fear of hell!

Koska myös itse Jeeshua on puhunut tuomion tulesta, on aihetta tutkia asiaa syvemmin. Matteus on tallentanut Jeeshuan opetuksen viimeisestä tuomiosta evankeliuminsa 25. lukuun. Sen mukaan viimeisellä tuomiolla Ihmisen Pojan eteen kootaan kaikki kansat, ja Hän jakaa ihmiset kahteen joukkoon; lampaisiin ja vuohiin. Lampaat Hän kutsuu luokseen ja omistamaan sen valtakunnan, joka on ollut valmiina heitä varten maailman luomisesta asti. Mutta vuohille Jeeshua sanoo tuomiopäivänä ”Menkää pois minun tyköäni, te kirotut, siihen iankaikkiseen tuleen, joka on valmistettu perkeleelle ja hänen enkeleillensä.” (Matt. 25: 41).

Since Jeshua himself has spoken of the fire of judgment, it is worth exploring the matter further. Matthew has recorded the teachings of Jeshua on the last judgment in the 25th chapter of his gospel. According to it, by the last judgment all nations will be gathered before the Son of Man, and He will divide people into two groups; sheep and goats. He will call the sheep before Him and tell them to own the kingdom that has been ready for them since the creation of the world. But to the goats, Jeshua will say on the day of judgment, "Depart from me, ye cursed, into everlasting fire, prepared for the devil and his angels." (Matt. 25:41).

Iankaikkinen tuli on asetettu aivan ensimmäiseksi Luciferia ja hänen johdollaan kapinaan nousseita enkeleitä varten. Luonnollisesti samaan tuleen joutuvat myös kaikki Jumalalle tottelemattomat ihmiset. Kyseinen tuli oli valmiina jo ennen Maan luomista, koska Luciferin kapina tapahtui ennen kuin ihminen luotiin.

Eternal fire is set first for Lucifer and the angels who revolted under his leadership. Naturally, all people who disobey God will also be in the same fire. That fire was ready even before the creation of the Earth, because the rebellion of Lucifer took place before man was created.

Matt. 25: 41:ssa olevat sanat ”iankaikkiseen tuleen” on kreikaksi πυρ το αιωνιον ( pyr to aioonion). Sana ’pyr’ merkitsee ’tuli/taivaallinen tuli/ tuomion tuli/rankaiseva tuli’. Sana ’aioonion’ merkitsee ’iankaikkinen/ainainen/ilman alkua ja loppua oleva’. (Sana ’pyromaani on näköjään johdettu kreikan sanasta ’pyr’.)

The words “to eternal fire” in Matt. 25:41 are in Greek πυρ το αιωνιον (pyr to aionion). The word ‘pyr’ means ‘fire/heavenly fire/fire of judgment/punitive fire’. The word 'aionion' means 'eternal/everlasting/without beginning and end’. (The word ‘pyromaniac’ seems to be derived from the Greek word ’pyr’.)

Tuomion tulella ei siis ole loppua, mutta sillä ei ole myöskään alkua. Ikuinen tuli oli jopa ennen Luciferin lankeemusta. Kysymyksessä on jumalallinen ominaisuus, sillä vain Jumalalla ei ole alkua eikä loppua. Hepr. 12: 29: ”meidän Jumalamme on kuluttavainen tuli”, kreikaksi  θεοζ ημων κατανακισκον (theos eemoon katanaliskon). 

So the fire of judgment has no end, but it has no beginning either. The eternal fire was even before the fall of Lucifer. It is a divine attribute, for only God has no beginning and no end. Heb. 12:29: “our God is a consuming fire”, in Greek θεοζ ημων κατανακισκον (theos eemoon katanaliskon). 

Sammumaton tuli kuluttaa kaiken loppuun, niin kuin tavallinen tulikin tekee. Helvetissä kukaan ei joudu kitumaan iankaikkisesti, ei edes Pahuuden Ruhtinas, itse Saatana. Tavallinen tuli sammuu, kun poltettava aines loppuu. Mutta iankaikkinen tuli ei sammu milloinkaan, eikä sitä voi kukaan sammuttaa, koska se on jumalallinen tuli.

The unquenchable fire consumes everything to the end, as ordinary fire does. In hell, no one will be tormented forever, not even the Prince of Evil, Satan himself. Ordinary fire goes out when the fuel burns out. But the eternal fire never goes out, and no one can put it out because it is a divine fire.

Paavali kirjoitti Jeeshuan paluusta, että Hän ilmestyisi "väkevien enkelien kanssa tulen liekkien keskelle". Niitä, jotka eivät tunne Jumalaa, ”kohtaa silloin rangaistukseksi ikuinen kadotus/ero Herrasta Herran kasvoista ja hänen voimansa kirkkaudesta" (2. Tes. 1:7-9).

Paul wrote of Jeshua's return that He would appear "with mighty angels in the midst of the flames of fire." Those who do not know God “shall face everlasting destruction from the presence of our Lord Jesus, and from the glory of his power” (2 Thess. 1: 7-9).

Kuluttava tuli on ikuinen, koska Jumalan on ikuinen ja pyhä, eikä synti kestä Jumalan pyhyyden edessä. Iankaikkinen tuli kuluttaa loppuun synnin alkuunpanijan, Luciferin, hänen langenneet enkelinsä sekä tottelemattomat ihmiset. Kukaan heistä ei pala iankaikkisesti, mutta on selvää, että Saatanan rangaistus kestää pisimpään, koska Saatanan syntitaakka on suurin ja verrattavissa paksuun tukkiin, jonka palaminen kestää huomattavasti pidempään kuin risujen, neulasten ja lehtien palaminen, joihin voitaneen rinnastaa tottelemattomien ihmisten syntitaakat.

The consuming fire is eternal because God is eternal and holy, and sin cannot stand before the holiness of God. The eternal fire will consume the origin of sin, Lucifer, his fallen angels and the disobedient people. None of them burns forever, but it is clear that Satan's punishment lasts the longest, for Satan's burden of sin is the greatest and comparable to a thick log, which's burning lasts longer than the burning of twigs, needles, and leaves, which could be equated with the burdens of the disobedient men.

Ellei Jumalan tuli saa olla ihmisen siunaus ja elämä, se koituu hänelle kiroukseksi ja kuolemaksi. Jokainen ihminen valitsee oman kohtalonsa itse. Kuuliaiset ja Jumalan tahtoon taipuvat ihmiset ottavat vedessä parannuksen kasteen, ja Jeeshua kastaa heidät Pyhällä Hengellä ja tulella (Matt. 3: 11).

Unless the fire of God is allowed to be a man’s blessing and life, it will be a curse and a death for him. Each person chooses his or her own destiny. The obedient and God-willed people will be baptised with repentance by water, and Jesus will baptise them with the Holy Spirit and fire (Matt. 3:11).

On mielenkiintoista, että puhuessaan vesikasteesta ja tulikasteesta (Matt. 3: 11) Johannes Kastaja puhuu juuri ennen sitä ja vielä sen jälkeen sammumattomasta tulesta. Jakeessa 3: 10 hän puhuu hedelmättömien puiden kaatamisesta ja niiden tuleen heittämisestä, ja jakeessa 3: 12 ruumenien polttamisesta sammumattomassa tulessa.

It is interesting that in speaking of water baptism and fire baptism (Matt. 3:11), John the Baptist speaks of unquenchable fire just before and after. In verse 3:10 he speaks of the felling of barren trees and their burning in the fire, and in verse 3:12 of the burning of straws in an unquenchable fire.

Tulen vaikutus on siten kahtalainen. Sama tuli, mutta kaksi erilaista vaikutusta. Pyhän Hengen kaste ja Jumalan tuli sinetöivät kuuliaiset iankaikkiseen elämään, mutta tottelemattomat joutuvat häviämään olemattomiin iankaikkisen tulen voimasta Jumalan kasvojen edessä.

Then, the effect of fire is twofold. The same fire, but with two different effects. The baptism of the Holy Spirit and the fire of God seal the obedient to eternal life, but the disobedient will perish from the power of eternal fire in the presence of God.

Sammumattomasta tulesta puhuttaessa on tarkastettava pari jaetta Markuksen evankeliumista ja Jesajan kirjan viimeinen jae, sillä Mark. 9: 44 ja 9: 46 ovat lainausta Jes. 66: 24:stä. Kyseiset jakeet saattavat puuttua kokonaan Markuksen evankeliumista tai ne ovat sulkeiden sisällä. Koska en löytänyt kyseisiä jakeita kreikasta (Novum Testamentum Graece), minun oli tarkastettava se hepreasta (Jesajan kirjan  teksti).

Speaking of the unquenchable fire, we must examine a couple of verses from the Gospel of Mark and the last verse of the book of Isaiah, for Mark. 9:44 and 9:46 are quotes from Isa. 66:24. These verses may be completely missing from the Gospel of Mark or they are enclosed in parentheses. Since I could not find those verses in Greek (Novum Testamentum Graece), I had to check it in Hebrew (the text of the book of Isaiah).

Jotkut tutkijat ovat sitä mieltä, että Juudassa vuosina 750 - 630 vaikuttanut profeetta Jesaja on kirjoittanut nimeään kantavaan kirjaan vain 39 lukua. Heidän tulkintansa mukaan ns. Deutero-Jesaja on kirjoittanut luvut  40 - 55, ja ns. Trito-Jesaja luvut 56 - 66. Oli miten oli, tarkistin jakeen.

Some scholars believe that the prophet Isaiah, who influenced in Judah from 750 to 630, has written only 39 chapters in the book bearing his name. According to their interpretation, the so-called Deutero-Isaiah has written chapters 40-55, and the so-called Trito-Isaiah chapters 56-66. Anyway, I checked the verse.

Huomioni kiinnittyi  ennen kaikkea siihen, että toukkaa/matoa tarkoittavassa sanassa תולעתם (perusmuoto: tolaat/toleaat) ei ole pronominipäätettä, joten tuota sanaa ei voida kääntää ”heidän matonsa”, vaan yksinkertaisesti ”mato”, niin kuin suomalaisessa vuoden 1992 käännöksessä on tehty. Kysymys ei siis ole siitä, että ihminen eläisi ikuisesti helvetin liekeissä, koska ”hänen matonsa” ei kuole, vaan yksinkertaisesti siitä, että samalla tavalla kuin ikuinen tuli kuluttaa kaikki sinne joutuvat loppuun asti, samoin jokainen yksilö mätänee kuolemassa täydellisesti. 

My main focus was that the word תולעתם (basic form: tolat/toleat) for maggot/worm does not have a pronominal suffix, so that word cannot be translated as “their worm,” but simply as “worm,” as in the 1992 Finnish translation. The question, then, is not that man should live forever in the flames of hell, because “his worm” does not die, but simply that in the same way that eternal fire consumes everyone totally, just as every individual will rot completely in death.

Tiedämme varsin hyvin, että kun ihminen kuolee, hänen ruumiissaan alkaa samantien mätänemis/hajoamisprosessi. Syntiin langenneessa ihmisessä on hajottava mato, pyhässä Jumalassa on ikuinen tuli. Kuoleman mato edustaa pahuuden tuhovoimaa, ja Jumalan tuli pyhyyden tuhovoimaa. Synti ja syntinen ei kestä pyhyyden eikä Pyhän edessä. 

We know quite well that when a person dies, the process of decay/rot begins in his body immediately. In the fallen man is the decaying worm, in the holy God the eternal fire. The worm of death represents the destructive power of evil, and God’s fire the destructive power of holiness. Sin and a sinner cannot stand before holiness or the Holy One.

Syntiin langennut ihminen on maallinen ja ajallinen, mutta ylösnoussut ja kirkastettu ihminen tulee olemaan taivaallinen ja ikuinen (1. Kor. 15: 47). Uudeksi luodussa hengellisessä ihmisessä ei tule olemaan enää kehoa hajottavaa matoa, eikä Jumalan kirkkaus/tuli kuluta häntä!

The fallen man is earthly and temporal, but the risen and glorified man will be  heavenly and eternal (1 Cor. 15:47). There will no longer be a worm that will destroy the body in the newly created spiritual man, and the glory of God will not consume him!



✝️ ✝️ ✝️ ✝️ ✝️ ✝️ ✝️  ✝️ ✝️ ✝️ ✝️ ✝️ ✝️ ✝️  



”Eikä mitään kirousta ole enää oleva. Ja Jumalan ja Karitsan valtaistuin on siellä oleva, ja hänen palvelijansa palvelevat häntä. ja näkevät hänen kasvonsa, ja hänen nimensä on heidän otsissansa” (Ilm. 22: 3, 4).

”And there shall be no more curse: but the throne of God and of the Lamb shall be in it; and his servants shall serve him: And they shall see his face; and his name shall be in their foreheads” (Rev. 22: 3, 4).










 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti