Kirjoitukset paljastavat, että Isän ja Pojan kunnioitus toinen toistaan kohtaan on molemminpuolista. Kummallakin heillä on oma erityinen roolinsa pelastussuunnitelman toteuttamisessa. Isä, Jumala, Ikuinen Oleva, on onnistumisen vakuus ja tae. Poika ymmärsi ja tunnusti tämän jo 12-vuotiaana erottuaan maallisista vanhemmistaan pääsiäisjuhlan aikana jäämällä temppeliin, jossa Hän halusi olla Taivaalliseen Isäänsä yhteydessä.
The writings reveal that the respect of the Father and the Son for one another is mutual. Each of them has their own special role in the implementation of the rescue plan. The Father, God, the Eternal Being, is the guarantee of success. The Son understood and confessed that already at the age of 12 when leaving his earthly parents during the Passover celebration and staying in the temple, where He wanted to be with his Heavenly Father.
Maallisen toimintansa aikana Jeshua vetäytyi toistuvasti yksinäisyyteen rukoilemaan ja seurustelemaan Isänsä kanssa. Yhteys Isään oli välttämätön asia Jeshualle! Hän yhtyi kaikessa Isänsä tahtoon niin, että saattoi sanoa: "Isä ja minä olemme yksi" (Joh. 10: 30). Mutta tuosta jumalallisesta ykseydestä huolimatta Jeshua tunnusti: "Isä on minua suurempi" (Joh. 14: 28).
During his earthly activities, Yeshua repeatedly withdrew into solitude to pray and socialise with his Father. Contacting Father was a essential thing for Yeshua! He fully concurred with the will of his Father even so that He could say "the Father and I are one" (John 10: 30). But inspite of that divine oneness Yeshua acknowledged: "my Father is greater than I" (John 14: 28).
Apostoli Paavali ymmärsi Isän ja Pojan tehtävät ja heidän keskinäisen hierarkiansa kirjoittaessaan korinttolaisille:"Ja kun kaikki on alistettu Pojan valtaan, silloin itse Poikakin alistetaan sen valtaan, joka on alistanut hänen valtaansa kaiken, että Jumala olisi kaikki kaikessa" (1. Kor. 15: 28).
The Apostle Paul understood the duties of the Father and the Son and their mutual hierarchy when writing to the Corinthians: "And when all things shall be subdued unto him, then shall the Son also himself be subject unto him that put all things under him, that God may be all in all" (1. Cor 15: 28).
Ylösnousemuksensa kautta Jeshua voitti kuoleman vallan, mutta itse kuoleman Ruhtinas, Perkele, on vielä käytännössä suistamatta vallasta. Koko luomakunta odottaa huokaillen tuota hetkeä, jolloin Pahuuden Ruhtinas tuhotaan ja Jumalan valtakunta pääsee toteutumaan kirjaimellisesti. Silloin Jumalan lapset saavat perintöosansa (Room. 8: 19). Se päivä saakoon koittaa jo pian!
Through his resurrection, Yeshua won the power of death, but the Prince of death himself, the Devil, is still virtually unleashed. With a sigh, all creation is waiting for the moment when the Prince of Evil will be destroyed and God's kingdom is literally fulfilled. Then God's children will receive their inheritance (Rom. 8: 19). That day may come soon!
Apostoli Johannes kuvailee tämän maailman viimeistä spektaakkelia Ilm. 19. luvussa. Johannes käyttää Ilmestyskirjassa enimmäkseen nimitystä "Karitsa" (yli 25 kertaa), mutta 19. luvussa Jeshualla on kolme erilaista nimeä: "Uskollinen ja Totinen" (jae 11), "Jumalan Sana" (jae 13) ja "kuningasten Kuningas ja herrain Herra" (jae 16). Lisäksi Johannes kirjoittaa, että valkoisen hevosen ratsastajalla, jolla on silmät kuin tulen liekit (jae 12 vrt. Ilm. 1: 14; 2: 17, 18) ja monta kruunua päässään, "on kirjoitettuna nimi, jota ei tiedä kukaan muu kuin Hän itse" (jae 12).
The Apostle John describes the last spectacle of this world in the 19th chapter of Revelation. In Revelation, John mostly uses the name "Lamb" (more than 25 times), but in chapter 19 Yeshua has three different names: "Faithful and True" (verse 11), "the Word of God" (verse 13) and "king of Kings and lord of Lords" (verse 16). In addition, John writes that the white horse rider who has eyes like flames of fire (verse 12, compare Rev. 1: 14; 2: 17, 18) and many crowns on his head has "a name written, that no man knew, but he himself" (verse 12).
Etsiessäni jo vuosia selitystä tetragrammille, olen miettinyt ja kysynyt, milloin totuus sen juurista ja taustoista selviää. Vanhan Testamentin puolella näyttää siltä, että tetragrammi liittyy enimmäkseen Isään, ja sama käytäntö vahvistuu Uuden Testamentin puolella, sillä Pojasta käytetään kreikan sanaa κυριοζ (Kyrios), heprean sanaa אדון (adon), sekä aramean sanoja מריא (Marya) ja מר (Mar).
When searching already for many years an explanation for the Tetragrammaton, I have been thinking and asking, when the truth of its roots and origin will be revealed. It seems to me that the Tetragrammaton refers mostly to the Father in the Old Testament, and the same practice is reaffirmed in the New Testament, for the Son is referred to by the Greek word κυριοζ (Kyrios), the Hebrew word אדון (adon) and Aramaic words מריא (Marya) and מר (Mar).
Otan hepreasta pari esimerkkiä Paavalilta:
Esim. 1:
Room. 10: 9 (1992): "Jos sinä suullasi tunnustat, että Jeesus on Herra ja sydämessäsi uskot, että Jumala on herättänyt hänet kuolleista, olet pelastuva"
"Jeesus on Herra" hepreaksi:
שישוע הוא האדון (she-jeshua huu ha-adon)
Esim. 2:
1. Kor. 12: 3 (1992): "... Kukaan ei myöskään voi sanoa: 'Jeesus on Herra', muuten kuin Pyhän Hengen vaikutuksesta"
"Jeesus on Herra" hepreaksi:
לישוע אדון (le-jeshua adon)
Two examples in Hebrew by Paul:
Example 1:
Rom. 10: 9: "That if thou shalt confess with thy mouth the Lord Jesus, and shalt believe in thine heart that God hath raised him from the dead, thou shalt be saved."
"the Lord Jesus" in Hebrew:
שחשוע הוא האדון (she-jeshua hu ha-adon)
Example 2:
1. Cor. 12: 3: "... and that no man can say that Jesus is the Lord, but by the Holy Ghost (Spirit!)"
"Jesus is the Lord" in Hebrew:
לישוע אדון (le-jeshua adon)
Käydessäni läpi Uutta Testamenttia näytti ensin siltä, että arameaksi Isää kutsutaan nimellä מריא (Marya) = Herra ja Poikaa nimellä מר (Mar) = Herra. Tämä olettamukseni on osoittautunut sittemmin vääräksi. Olen ehtinyt nyt Galatalaiskirjeeseen ja Messiaaseen/Jeshuaan viittaavia מריא Marya-sanoja on löytynyt tähän mennessä 24 kappaletta, ja olen melko varma siitä, että niitä tulee löytymään lisää. Aramean sanalla מריא (Marya) = Herra tarkoitetaan sekä Isää että Poikaa. "Jumala ja Karitsa" (lainatakseni Ilmestyskirjan kirjoittajaa) ovat Pelastuksen Herroja! Hyvin riemullista!
Going through the New Testament, it first appeared to me that in Aramaic the Father is called מריא (Marya) and the Son מר (Mar). This assumption has since turned out to be incorrect. Now I have reached the Book of Galatians and I have found 24 times the word מריא (Marya) referring to the Messiah/Yeshua, and I'm pretty sure that there will be found some more. Aramaic word מריא (Marya) = Master/Lord means both Father and Son. "God and the Lamb" (to quote the author of Revelation) are the Masters/Lords of salvation! Very joyous!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti