Vieraat nimet * Foreign names

Jokin aika sitten kirjoitin otsikolla "Messias esiin." Tänään haluan sanoa tuon kirjoitukseni johdosta "totisesti"! Syy kommenttiini on eilinen Historia-kanavalla esitetty ohjelma Kristuksen veljeskunnasta, joka oli jatko-osa samojen tekijöiden aikaisempaan ohjelmaan Temppeliherroista.

Some time ago I wrote under the heading "Messiah raised." Today I want to say "definitely" because of that text! The reason for my comment is yesterday's program on History Channel telling about the Brotherhood of Christ, which was a follow-up to a previous program by the same authors on the Templars.

Historioitisijat tietävät että, Ranskan kuningas Filip IV Kaunis ja paavi Klemens V lakkauttivat Temppeliherrojen ritarikunnan (perjantaina) 13.7. 1307, minkä jälkeen on hysteerisesti kauhisteltu jokaista perjantaita, joka on ollut kuukauden 13 päivä. Temppeliherroja syytettiin kerettiläisyydestä ja heitä poltettiin joukoittain roviolla. Jonkin aikaa puhdistuksen jälkeen elettiin siinä harhaluulossa, että Temppeliherrat oli kukistettu lopullisesti.

Historians know that the, King Phili IV of France and Pope Clement V abolished the Order of the Templars (Friday) 13.7.1307, followed by hysterical abominations every Friday the 13th of the month. The Templars were accused of heretics and burned in large members at the stake. For some time after the purification there was a delusion that the Templars had been finally defeated.

Mutta kun Temppeliherrojen suuria aarteita ja rikkauksia ei kuitenkaan löydetty mistään, alettiin aavistella, että temppeliherrat onnistuivat pakenemaan jonnekin. Nyttemmin tiedetään, että niin todella pääsi käymään.

But when the great treasures and riches of the Templars were not found anywhere, they began to fathom that the Templars were able to flee somewhere. Nowadays it is known that this is what really happened.

Osa Temppeliherroista pakeni upeilla laivoillaan silloisesta keskuksestaan, Acresta/Akkosta. He suuntasivat länteen luomaan itselleen "Uutta Maailmaa". He löysivät itselleen sopivan paikan Portugalista ja loivat sinne entistä suuremman keskuksen. He muuttivat nimensä ja perustivat Kristuksen veljeskunnan vuonna 1318. Tämäkin ritarikunta lakkautettiin paavin toimesta 1500-luvulla, mutta alkuperäinen Jerusalemissa ja Acressa toiminut liike vaikuttaa keskuudessamme vielä tänäkin päivänä.

Some of the Templars fled by their magnificent ships from Acre/Akko, their center in that time. They headed West to create a "New World." They found a suitable place in Portucal and created a larger center then. They changed their name and founded the Brotherhood of Christ in 1318.  Even this order was abolished by the Pope in the 16th century, but the original movement in Jerusalem and Acre effects still today among us.

Temppeliherrojen ja Kristuksen Veljeskunnan perintö ehti aina siirtyä eteenpäin ennen kuin paavit ehtivät lakkauttaa järjestöt. Vapaamuurarit vaalivat nykyään tätä perintöä. Kuten tiedämme suuri osa Amerikan Yhdysvaltojen itsenäisyysjulistuksen allekirjoittajista 4.7.1776 oli vapaamuurareita. Washingtonin kaupungin kartta vilisee alkuperäisiä Temppeliherrojen tunnuksia.

The inheritance of the Templars and the Brotherhood of Christ moved always on before the Popes abolished the organisations. Today Freemasons cherish this heritage. As we know, most of the signatories of the Independence Declaration of the United States on July the 7th, 1776 were Freemasons. The map of Washington City is full of the symbols of the Templars.

Kulissien takainen toiminta Yhdysvalloissa liittyy vahvasti tällä hetkellä sunnuntain eli "Herran päivän" nostamiseen ainoaksi hyväksytyksi pyhäpäiväksi koko maailmassa. Sunnuntaita kutsutaan jo vuoden 1992 suomalaisen raamatunkäännöksen selitysosassa "Herran päiväksi". Enää puuttuu vain petoksen viimeinen vaihe, jolloin "Herra" esitellään יהוה:lla.

Behind-the-scenes activity in the United States is strongly associated today with raising Sunday, the Lord's Day, into the only approved holiday in the whole world. Sunday is already called "The Lord's Day" in the Finnish translation (1992) in comments. Only the last phase of deception is missing, the Lord represented by the name יהוה.

Eilinen ohjelma vastasi sisälläni huutaneeseen kysymykseeni: miksi en tykkää sanoista "Kristus" ja "Jahve/Jehova." Siitä yksinkertaisesta syystä, että "Kristus" ei ole "Messias" eikä "Jahve/Jehova" ole Moosekselle ilmestyneen Jumalan nimi. Sekä Jumalalle, Ehjeelle, että Hänen Lähettiläälleen, Jeshua Messiaalle" on pitänyt luoda uudet nimet, joiden turvin valhe ja eksytys on saatu kirjatuksi itse Raamattuun.

Yesterday's program answered my screaming question: why don't I like the names "Christ" and "Yahweh/Jehovah." For the simple reason that "Christ" is not "Messiah" and "Yahweh/Jehovah" is not the name of God who appeared to Moses. For both God, Ehyeh, and His Messenger, Yeshua the Messiah, new names have been created, whereby the falsehood and deception are recorded even in the Bible.

Jos etsimme totuutta, meidän on syytä tiedostaan viimeistään nyt, että kaikki ei ole sitä, miltä se näyttää tai kuulostaa. Risti Temppeliherrojen, Kristuksen veljeskunnan ja Vapaamuurareiden symbolina ei vahvista heidän kuuliaisuutta ja uskollisuutta maan ja taivaan Luojalle, eikä heidän taistelunsa ja veren vuodattamisensa Kristuksen nimessä sovi Messiaan henkeen.

If we are looking for the truth, we need to realise by now that everything is not what it looks and sounds. As a symbol of the Templars, the Brotherhood of Christ and the Freemasons, the cross does not affirm their faithfulness and obedience to the Creator of heaven and earth, and their fightings and the bloodsheds in the name Christ do not fit the spirit of the Messiah.

Mutta sunnuntain korottaminen "Herran päiväksi" on röyhkein hyökkäys maan ja taivaan Luojaan, MinäOlen-Jumalaa vastaan, sillä Hän lepäsi, siunasi ja pyhitti viikon 7. päivän, sapatin! Sunnuntailaki tulee merkitsemään uskontopakkoa eli uskonnonvapauden menettämistä. Olemmeko valmiit siihen?

But elevating Sunday to "the day of the Lord" is the most valiant attack on the Creator of earth and heaven, for He rested, blessed and sanctified the 7th day of the week, the Sabbath! The Sunday-law will mean religious obsession, or loss of religious freedom. Are we ready for that?

"Uusi Maailma" ja "Uuden Maailman järjestys" on ollut koko maailman johtajien huulilla jo hyvän aikaa, mutta se maailma ja järjestys on Saatanan johtamaa kapinaa Jumalaa vastaan! Ja nyt paavi on veljeskuntien kanssa yhteisrintamassa. Hämäys on onnistunut.

"New World" and "New World Order" have been on the lips of the leaders of the world for a good while, but that world and order is Satan-led rebellion against God! And now the Pope is leading and co-operating with the orders/brotherhoods. The blur has been successful.

Pintaa syvemmälle * Beneath the surface

Profeetta Naatan ilmoitti kuningas Daavidille Jumalan lupauksen siitä, että tämän jälkeläinen tulee rakentamaan asuinsijan Jumalalle. Naatanin ennustus löytyy 2. Sam. 7. luvusta. Yleensä Naatanin sanat tulkitaan ennustukseksi Salomon rakentamasta Jerusalemin temppelistä.

The prophet Nathan told King David of God's promise that his descendant would build a dwelling place for God. Nathan's prophecy can be found in 2. Sam. Chapter 7. Usually Nathan's words are interpreted as a prophecy of the temple of Jerusalem built by Solomon.

Jumalan liitonarkki oli seikkaillut eri paikoissa ennen kuin Daavid toi sen Jerusalemiin. Profeetta Samuelin (n. 1000 eKr.) aikana pyhäkköteltta ja arkki olivat Siilossa. Ennen kuin Samuel voiteli Saulin (1050 - 1011)  kuninkaaksi, Jumalan liitonarkkia käytettiin talismaanina sodissa. Kun israelilaiset kärsivät 4000 miehen tappion taistelussa filistealaisia vastaan, he päättivät noutaa liitonarkin Siilosta sotarintamalle. Kun arkkia tuotiin sotaleiriin, israelilaiset nostivat niin raivoisan huudon, että filistealaiset pelästyivät. Mutta filistealaiset tiivistivät rivinsä ja voittivat uudelleen, israelilaisia kaatui 50 000 sotilasta ja liitonarkku jäi filistealaisten haltuun (1. Sam. 4. luku).

The Ark of God's Covenant had adventured in various places before David brought it to Jerusalem. During the time of the Prophet Samuel the ark and the tent was in Shiloh. Before Samuel anointed Saul (1050 - 1011) the Ark of God's Covenant was used as a talisman in wars. As the Israelis suffered the loss of 4,000 men in the battle against the Philistines, they decided to take the Ark of the Covenant from Shiloh for war. When the Ark was brought into the military camp, the Israeli shouted so furiously that the Philistines were frightened. But the Philistines concentrated and won again, the Israelis lost 50.000 men and the Ark of the Covenant remained in the hands of the Philistines (1. Sam. Chapter 4).

Filistealaiset veivät liitonarkin oman jumalansa, Daagonin, temppeliin. Mutta kun Daagonin patsas makasi seuraavana aamuna pirstaleina liitonarkin edessä, ja pelko Israelin Jumalaa kohtaan levisi filistealaisten keskuudessa, he siirsivät liitonarkkia ensin paikkakunnalta toiselle ja lopulta 7 kk:n jälkeen lehmien vetämissä vaunuissa takaisin israelilaisille (1. Sam. 5. luku).

The Philistines took the Ark of the Covenant into the temple of their own god, Dagon. The next morning, when the statue of Dagon lay shattered in front of the Ark of the Covenant, and the fear of the God of Israeli spread among the Philistines, they first moved the Ark from one place to another, and after 7 months in wagons drawn by the cows back to the Israelites (1. Sam. Cahpter 1).

Israelilaiset halusivat itselleen kuninkaan, niin kuin naapurikansoillakin oli. Vastentahtoisesti profeetta Samuel taipui kansan vaatimukseen ja voiteli Saulin, Kiisin pojan, Israelin ensimmäiseksi kuninkaaksi. Vaikka Raamatusta ei löydy mitään tietoa kuningas Saulin palatsista, eikä arkeologiset löydötkään todista siitä, on kuitenkin todennäköistä, että sellainen piti olla myös kuningas Saulilla.

The Israelis wanted to have a king for themselves, just as their neighbours had. Reluctantly, the prophet Samuel bowed to the people's claim and anointed Saul, the son of Kish, the first king of Israel. Although the Bible tells nothing about the palace of the King Saul, and there is no archaeological evidence of it, it is likely that the King Saul should have had one.

Kun kuningas Saulin aika päättyi ja Daavid (1011 - 971), Iisain poika, astui hänen sijaansa, myös Saulin kuninkaallinen palatsi siirtyi Daavidille. Päästyään rauhaan kaikista vihollisistaan, Daavid nautti palatsinsa loistosta. Mutta eräs asia vaivasi hänen mieltään. Daavid kertoi siitä profeetta Naatanille:"Sinä näet, että minä asun setripuisessa palatsissa mutta Jumalan arkku asuu teltassa" (2. Sam. 7: 2).

When King Saul's time was over and David (1011 - 971), the son of Jesse, took his throne, he got also Saul's royal palace. When David was at peace with all his enemies, he enjoyed the splendor of his palace. But one thing upset him. David told the prophet Nathan:"See now, I dwell in an house of cedar, but the ark of God dwelleth within curtains" (2. Sam. 7: 2).

Daavid halusi korjata näkemänsä epäkohdan ja alkoi suunnitella temppelin rakentamista Jumalan liitonarkin asuinsijaksi. Jumalan ajatukset olivat kuitenkin toisenlaiset. Daavidin kädet olivat veressä käytyjen sotien johdosta, eikä Jumala valtuuttanut häntä temppelinsä rakentajaksi.

David wanted to remedy the injustice he saw and began to plan to build a temple as the abode of God's Ark. However, God's thoughts were different. David's hands were bloody because of the wars, and God did not authorise him to build His temple.

Lukiessani 2. Sam. 7. lukua, tulee mieleen kysymys, että olisko koko temppeliä rakennettu milloinkaan Jerusalemiin, ellei Daavid olisi alkanut haaveilla sellaisesta. Olisiko aloite tullut Jumalalta? Jumala sanoi Daavidille nimittäin näin: "Olenko israelilaisten kanssa vaeltaessani koskaan sanonut yhdellekään Israelin johtajista, joiden olen käskenyt paimentaa kansaani Israelia:  'Miksi ette ole rakentaneet minulle setripuista asuntoa.'" (2. Sam. 7: 7).

While reading 2. Sam in Chapter 7, the question comes to my mind, that possibly the entire temple would never have been built in Jerusalem unless David had begun to dream about it. Would the initiative have come from God? For God said to David: "In all the places wherein I have walked with all the children of Israel spake I a word with any of the tribes of Israel, whom I commanded to feed my people Israel, saying, Why build ye not me an house of cedar?" (2. Sam. 7: 7).

Jumalan valtakunta ei ole loistolla pröystäilemistä! Parhaiten siitä todistaa Jeshuan syntymä (Luuk. 2: 6, 7), ja elämä (Matt. 8: 20). Ehkä Jumala taipui Daavidin haaveeseen temppelistä samalla tavalla kuin hän antoi periksi kansan haaveille omasta kuninkaasta.

The kingdom of God is not splendor! The truest testimony is the birth of Yeshua (Luke 2: 6, 7) and His life (Matthew 8: 20). Perhaps God bowed to David's dream of the temple in the same way He bowed to the people's dreams of their own king.

Naatananin sanoissa näkyy paljon syvällisempi merkitys kuin maallisen temppelin rakentaminen Jerusalemiin Salomon toimesta. Naatan antoi ennustuksen Messiaasta, joka tulisi toteuttamaan Jumalan tahdon ja korjaamaan synnin ja syntiinlankeemuksen aiheuttamat seuraukset ja palauttamaan Jumalan kuvan ihmiseen ja rakentamaan näin ikuisen pyhän temppelin.

Nathan's words have a much deeper meaning than Solomon's earthly temple in Jerusalem. Nathan gave a prophecy of the Messiah who would do the will of God and repair the effects of sin and fall and restore God's image to man and thus build the everlasting holy temple.

Messias tunnetaan nimillä "Daavidin poika"(Matt. 1: 1; 9: 27; Mark. 21: 9; Joh. 7: 42)  ja  "vesa/virpi Iisain kannosta (Jes.11: 1). Samoin kuin nimi "Daavidin poika" on symbolikkaa, samoin on myös nimi "Israel". Jumalan tahto näet oli, että Messias maistaisi kuoleman "kaikkien edestä" (Hepr. 2: 9). Siksi kaikki Jumalan lupaukseen uskovat ovat "Aabrahamin siementä" (Room. 9: 7 - 9) eli "hengellinen Israel", sillä kirjaimellinen Israel ei tule kokonaisuutena pelastumaan (Room. 9: 27).

The Messiah is known by the name "the son of David" (Matthew 1: 1; 9: 27; Mark 21: 9; John 7: 42) and "the rod out of the stem of Jesse" (Isa. 11: 1). Just as the name "the son of David" is symbolic, so is the name "Israel". God's will was for the Messiah to taste death "for all" (Hebrew 2: 9). Therefore all those who believe in God's promise are "the seed of Abraham" (Rom. 9: 7 - 9) or "the spiritual Israel", for literal Israel will not be saved as a whole (Rom. 9: 27).

Naatanin sanat "Minä hankin kansalleni Israelille asuinsijan ja juurrutan sen siihen" (2. Sam. 7: 10) viittaavat Jeshuaan. Pietari puhuu samasta asiasta kehoittaessaan meitä liittymään"elävinä kivinä hengelliseksi huoneeksi" (1. Piet. 2: 5). Samoin kirjoittaa Paavalikin puhuessaan yhdestä "ruumiista", jossa on monta "jäsentä" (1. Kor. 12: 12 - 27). Tässä Jumalan suunnittelemassa hengellisessä asumuksessa Jeshua on kaiken pää (Ef. 1: 22; 4: 15; Kol. 1: 18; Hepr. 2: 8).

Nathan's words "I will appoint a place for my people Israel, and will plant them, that they may dwell in a place of their own" (2. Sam. 7: 10) refer to Yeshua. Peter was speaking of the same thing when he wrote how we are as "lively stones built up a spiritual house" (1. Peter 2: 5). So did also Paul when speaking about "one body with many members" (1. Cor. 12: 12 - 27). In this God-designed spiritual abode, Yeshua is the head of everything (Eph. 1: 22; 4: 15; Kol. 1: 18; Hebrew 2: 8).

Naatanin profetia toteutui kirjaimellisesti Jeshuassa: "Poikasi rakentaa nimelleni temppelin, ja minä pidän hänen kuninkaallisen valtaistuimensa vahvana ikiaikoihin asti" (2. Sam. 7: 13). Salomon valtaistuin jakaantui välittömästi hänen jälkeensä; Salomon poika, Rehabeam (931 - 913) sai hallittavakseen vain kaksi sukukuntaa (= Juuda), ja Jerobeamille (931 - 910) jäivät loput 10 sukukuntaa (= Israel). Molemmat valtakunnat ovat loppuneet jo aikoja sitten; Israel 722 eKr. ja Juuda 586 eKr. Salomon rakentama temppeli hävitettiin 586 eKr. ja molemmat valtakunnat loppuivat jo ennen Jeshuan syntymää! Kumpikaan Daavid valtaistuimelle perustunut valtakunta ei edustanut Naatanin ennustamaa "ikiaikaista eli ikuista valtakuntaa". Sellainen on vain "Jumalan Pojan" valtakunta!

Nathan's prophecy was literally fulfilled in Yeshua:"He shall build  an house for my name, and I will stablish the throne of his kingdom for ever" (2. Sa. 7: 13). Solomon's throne was immediately divided after him; Rehoboam (931 - 913), Solomon's son, got only two tribes to rule (Judah) and Jeroboam (931 - 910) got the rest, ten tribes (Israel). Both kingdoms are gone long ago; Israel 722 BC and Judah 586 BC. Solomon's temple was destroyed 586 BC and both kingdoms ended already before the birth of Yeshua! Neither of the kingdoms based on David's throne represented "the everlasting kingdom". That is just the kingdom of the "Son of God"!

Naatanin sanat "Minä olen oleva hänelle isä, ja hän oleva minun poikani" (2. Sam. 7: 14) toteutuivat nimenomaan Isä-Jumalan ja Jeshuan suhteessa. Jeshua kutsui aina Jumalaa nimellä "ISÄ", ja Isä kutsui Jeshuaa nimellä "POIKA".

Nathan's words "I will be his father, and he shall be my son" (2. Sam. 7: 14) were precisely fulfilled in relationship between Father-God and Yeshua. Yeshua always called God "Father" and Father called Yeshua "Son". 

Ja sitten sokeri pohjalla.
2. Sam. 7. luvussa esiintyy sana אהיה (ehjee) kolme kertaa. 

1. Jakeessa 6 sana ehjee liittyy ajatukseen, että Jumala ei ole asunut Israelin erämaavaelluksen aikana rakennuksessa vaan teltassa/majassa.

2. Jakeessa 9 sana ehjee liittyy siihen Auttajaan, joka on ollut Daavidin kanssa kaikkialla tämän paetessa henkensä edestä kuningas Saulin vihaa, ehjee on se Apu, joka antoi Daavidin päästä rauhaan vihollisistaan ja joka teki Daavidin nimen suureksi Pojassaan Jeshuassa.

3. Jakeessa 14 sana ehjee liittyy Jumalan vakuutukseen ikuisesta Isä-Poika suhteestaan Jeshuan kanssa.  Isä-Jumala "synnytti" Poikansa vapauttamalla Hänet kuoleman vallasta (Ps. 2: 7; Ap.t. 13: 33, 34 ja 1. Aik. 17: 13 ja 28: 6, joissa molemmissa on myös sana אהיה - ehjee).

And then the sugar on the bottom. 
In 2. Sam. Chapter 7 the word אהיה (ehyeh) occurs three times.
1. In the verse 6 the word ehyeh relates to the idea that God did not live in a building but in a tent during the wilderness wanderings of Israel.
2. In the verse 9 the word ehyeh relates to the helping One, who has been with David when he was escaping the wrath of the King Saul, to the helping One, who made peace between David and his enemies and who made Davi's name great in his son, Yeshua.
3. In the verse 14 the word ehyeh relates to God's assurance of His eternal Father-Son relationship with Yeshua. God the Father "bore" His Son by releasing Him from the power of death (Ps. 2: 7; Acts 13: 33, 34 and 1. Chron. 17: 13 and 28: 6, which both include also the word אהיה - ehyeh).

Tiedoksi * For information

Jos jotakuta kiinnostaa, voin kertoa, että laskujeni mukaan Uudessa Testamentissa on 195 tetragrammia, joista suuri osa on Vanhasta Testamentista lainatuissa teksteissä. Uuden Testamentin kirjoittajat käyttävät siis huomattavasti vähemmän aktiivisesti tetragrammia kirjoituksissaan kuin Vanhan Testamentin kirjoittajat. Uuden Testamentin "Herra"-sanan hepreankielinen vastine on enimmäkseen ADON, ja sen eri persoonamuotoja löysin laskujeni mukaan 474 kappaletta.

If anyone is interested, I can tell you that, according to my calculations, there are 195 Tetragrammatons in the New Testament, most of which are in Old Testament quotes. Thus, the New Testament authors use the Tetragrammaton much less actively than Old Testament writers. The Hebrew equivalent of the word "Lord" in the New Testament is mostly ADON, and according my calculation I found 474 of its various personality forms.

Pietarin vihjaus * Peter's hint

Pietarin opetus jakeessa (1. Piet. 5: 3) on linjassa itse Jeshuan opetuksen kanssa (Matt. 20: 25; Mark. 10: 42; Luuk. 22: 25). Sekä Jeshua että Pietari pitävät nöyryyttä ja palvelualttiutta Jumalan lapseuden mallina (1. Piet. 5: 5), sillä eihän "Ihmisen Poikakaan tullut palveltavaksi vaan palvelemaan ja antamaan henkensä lunnaiksi kaikkien puolesta" (Matt. 20: 28). Jeshua tuli ilmaisemaan ihmiskunnalle Jumalan luonnetta ja paljastamaan Hänen luonteensa ja toimintatapansa (Joh. 1: 18). Samalla Hän antoi esikuvan/esimerkin omille seuraajilleen (Joh. 13: 15).

Peter's teaching in verse (1. Peter 5: 3) is in line with that of Yeshua (Matthew 20: 25; Mark. 10: 42; Luke 22: 25). Both Yeshua and Peter see humility and service as a model of God's childhood (1. Peter 5: 5), for "even as the Son of man came not to be ministered unto, but to minister, and to give his life a ransom for many" (Matthew 20: 28). Yeshua came to reveal to mankind the nature of God and to express His character and way of working (John 1: 18). At the same time, He gave an example to His followers (John 13: 15).

Jos siis Jeshua on palvelijoista suurin ja ensimmäinen, sitä samaa on myös Isä, Ehjee, sillä Isä ja Poika ovat yksi (Joh. 10: 30), ja Poika puhuu Isänsä sanoja ja tekee Hänen tekojansa (Joh. 14: 10). Näin ollen Jeshuassa ja Hänen Isässään ei voi olla sellaista herrautta, alistavaa hallitusvaltaa, jota vastaan Pietari kirjoittaa kyseisessä jakeessa. Tuo kielletty malli ja Pietarin tuomitsema käyttäytyminen on ilmaistu kreikan sanalla κυριοτης (kyriotees = herraus, hallitusvalta), aramean sanalla מריא (Marya = Herra ) ja heprean neljällä konsonantilla יהוה (?).

So if Yeshua is the greatest and the first of the servants, so is the Father, Ehyeh, too, for the Father and the Son are one (John 10: 30), and the Son speaks His Father's words and does His deeds (John 14: 10). Thus, Yeshua and His Father cannot have the lordship, submissive power, against which Peter writes in that verse. That forbidden pattern and the behaviour condemned by Peter is expressed by the Greek word κυριοτης (kyriotes = lordship, power/authority), by the Aramaic word מריא (Marya = Master/Lord) and by the four Hebrew consonants יהוה (?)

Onko Pietari antanut meille vihjeen siitä, miten ratkaistaan kiusallinen pulma Jumalan nimestä? Voisiko olla mahdollista, että Jumalaa kutsuttaisiin nimellä, johon liittyy varoittava esimerkki saatanallisesta vallankäytöstä ja hallitustavasta?

Has Peter given us a hint of how to solve the embarrassing puzzle of God's name? Could it be possible to call God by the name, which is a warning example of satanic power and rule?

Messias esiin * Messiah raised

Käydessäni läpi Uuden Testamentin kirjoja nähdäkseni, miten eri kirjoittajat kutsuvat Jeshuaa,  olen törmännyt toistuvasti nimeen "Kristus". Sehän on kreikankielinen muunnos hepreankielisestä nimestä המשיח (ha-mashiah = Messias = Voideltu).

Going through the books of the New Testament to see how the authors call Yeshua I have repeatedly come across with the name "Christ". This is the Greek translation of the Hebrew name המשיח (ha-mashiah = Messiah = Anointed).

Vanhaa Testamenttia lukiessamme huomio kiinnittyy Messias-ennustuksiin. Muistan, miten laadimme koulussa niistä pitkän listan. Myöhemmin olen löytänyt niitä huomattavasti useampia heprean ja aramean teksteistä.

As we read the Old Testament, our focus is on Messiah prophecies. I can remember how we made a long list of them at school. Later I have found them much more in the Hebrew and Aramaic texts.

Uusi Testamentti todistaa, miten Vanhan Testamentin ennustukset ovat toteutuneet Jeshuan elämässä. Miksi tuo kaunis lupausten nimi "Messias" on muutettu? Vanhan Testamentin ennustusten Messias on tullut näin piilotetuksi! Nimi "Messias" esiintyy vain jakeissa Matt. 22: 45, Joh. 1: 41; 4: 25, Ap.t. 4: 26 (Voideltu) sekä vuoden 1992 käännöksessä Mark 12: 37; 14: 61; Luuk. 4: 41; 9: 20 (Voideltu); 20: 44; 22: 67; 23: 35, 39; 24: 26; Joh. 4: 25, 29; 7: 31, 41, 42; 9: 22; 12: 34; Ap.t. 2: 36; 5: 42. En ihmettele yhtään, etteivät juutalaiset tunnista Messiasta, kun kristityt ovat menneet muutamaan Hänet Kristukseksi. Mutta tämänhän on vain yksi pieni osa suurempaa nimien vaihtokampanjaa!

The New Testament proves how Old Testament prophecies were fulfilled in Yeshua's life. Why has that beautiful promise name "Messiah" been changed? The Messiah of the Old Testament prophecies has become hidden in this way! The name "Messiah" appears only in the verses Matthew 22: 45, John 1: 41; 4: 25; Acts 4: 26 and in the version of 1992 in the verses Mark 12; 37; 14: 61; Luke 4: 41; 9: 20 ; 20: 44; 22: 67; 23: 35, 39 ; 24: 26; John 4: 25, 29; 7: 31, 41, 42; 9: 22; 12: 34; Acts 2: 36 ; 5: 42. No wonder Jews do not recognise the Messiah, when Christians have gone to convert Him into "Christ"! But this is just a small part of the bigger name change campaign!

Kirjoitin omaan Raamattuuni jokaisen "Kristus"-nimen kohdalle nimen Messias". Lukiessani sitten evankelistojen sekä Paavalin ja Pietarin tekstejä Jeshuasta, yhteys Vanhan Testamentin Messias-ennustuksiin avautui samalla hetkellä. Sana "Messias" luo aivan erilaisen yhteyden Vanhan Testamentin lupauksiin kuin tuo kreikkalainen nimi, ja Vanha ja Uusi Testamentti sulautuvat yhdeksi kokonaisuudeksi.

I wrote the name "Messiah" for each "Christ" in my Bible. Then, as I read the text of the Evangelists and Paul and Peter about Yeshua, the connection to the Messiah prophecies in The Old Testament opened at once. The word "Messiah" creates a very different connection to Old Testament promises than the Greek name, and the Old and New Testaments merge into one entity.

Palatkaamme alkuperäiseen nimeen/nimiin! Siunauskokemus on yllättävä suuri!

Let's turn back to the original name/names! The blessing experience is surprisingly great!

Nimi tehtävän mukaan * Name by task

Kirjoitukset paljastavat, että Isän ja Pojan kunnioitus toinen toistaan kohtaan on molemminpuolista. Kummallakin heillä on oma erityinen roolinsa pelastussuunnitelman toteuttamisessa. Isä, Jumala, Ikuinen Oleva, on onnistumisen vakuus ja tae. Poika ymmärsi ja tunnusti tämän jo 12-vuotiaana erottuaan maallisista vanhemmistaan pääsiäisjuhlan aikana jäämällä temppeliin, jossa Hän halusi olla Taivaalliseen Isäänsä yhteydessä.

The writings reveal that the respect of the Father and the Son for one another is mutual. Each of them has their own special role in the implementation of the rescue plan. The Father, God, the Eternal Being, is the guarantee of success. The Son understood and confessed that already at the age of 12 when leaving his earthly parents during the Passover celebration and staying in the temple, where He wanted to be with his Heavenly Father.

Maallisen toimintansa aikana Jeshua vetäytyi toistuvasti yksinäisyyteen rukoilemaan ja seurustelemaan Isänsä kanssa. Yhteys Isään oli välttämätön asia Jeshualle! Hän yhtyi kaikessa Isänsä tahtoon niin, että saattoi sanoa: "Isä ja minä olemme yksi" (Joh. 10: 30). Mutta tuosta jumalallisesta ykseydestä huolimatta Jeshua tunnusti: "Isä on minua suurempi" (Joh. 14: 28).

During his earthly activities, Yeshua repeatedly withdrew into solitude to pray and socialise with his Father. Contacting Father was a essential thing for Yeshua! He fully concurred with the will of his Father even so that He could say "the Father and I are one" (John 10: 30). But inspite of that divine oneness Yeshua acknowledged: "my Father is greater than I" (John 14: 28).

Apostoli Paavali ymmärsi Isän ja Pojan tehtävät ja heidän keskinäisen hierarkiansa kirjoittaessaan korinttolaisille:"Ja kun kaikki on alistettu Pojan valtaan, silloin itse Poikakin alistetaan sen valtaan, joka on alistanut hänen valtaansa kaiken, että Jumala olisi kaikki kaikessa" (1. Kor. 15: 28).

The Apostle Paul understood the duties of the Father and the Son and their mutual hierarchy when writing to the Corinthians: "And when all things shall be subdued unto him, then shall the Son also himself be subject unto him that put all things under him, that God may be all in all" (1. Cor 15: 28).

Ylösnousemuksensa kautta Jeshua voitti kuoleman vallan, mutta itse kuoleman Ruhtinas, Perkele, on vielä käytännössä suistamatta vallasta. Koko luomakunta odottaa huokaillen tuota hetkeä, jolloin Pahuuden Ruhtinas tuhotaan ja Jumalan valtakunta pääsee toteutumaan kirjaimellisesti. Silloin Jumalan lapset saavat perintöosansa (Room. 8: 19). Se päivä saakoon koittaa jo pian!

Through his resurrection, Yeshua won the power of death, but the Prince of death himself, the Devil, is still virtually unleashed. With a sigh, all creation is waiting for the moment when the Prince of Evil will be destroyed and God's kingdom is literally fulfilled. Then God's children will receive their inheritance (Rom. 8: 19). That day may come soon!

Apostoli Johannes kuvailee tämän maailman viimeistä spektaakkelia Ilm. 19. luvussa. Johannes käyttää Ilmestyskirjassa enimmäkseen nimitystä "Karitsa" (yli 25 kertaa), mutta 19. luvussa Jeshualla on kolme erilaista nimeä: "Uskollinen ja Totinen" (jae 11), "Jumalan Sana" (jae 13) ja "kuningasten Kuningas ja herrain Herra" (jae 16). Lisäksi Johannes kirjoittaa, että valkoisen hevosen ratsastajalla, jolla on silmät kuin tulen liekit (jae 12 vrt. Ilm. 1: 14; 2: 17, 18) ja monta kruunua päässään, "on kirjoitettuna nimi, jota ei tiedä kukaan muu kuin Hän itse" (jae 12).

The Apostle John describes the last spectacle of this world in the 19th chapter of Revelation. In Revelation, John mostly uses the name "Lamb" (more than 25 times), but in chapter 19 Yeshua has three different names: "Faithful and True" (verse 11), "the Word of God" (verse 13) and "king of Kings and lord of Lords" (verse 16). In addition, John writes that the white horse rider who has eyes like flames of fire (verse 12, compare Rev. 1: 14; 2: 17, 18) and many crowns on his head has "a name written, that no man knew, but he himself" (verse 12).

Etsiessäni jo vuosia selitystä tetragrammille, olen miettinyt ja kysynyt, milloin totuus sen juurista ja taustoista selviää. Vanhan Testamentin puolella näyttää siltä, että tetragrammi liittyy enimmäkseen Isään, ja sama käytäntö vahvistuu Uuden Testamentin puolella, sillä Pojasta käytetään kreikan sanaa κυριοζ (Kyrios), heprean sanaa אדון (adon), sekä aramean sanoja מריא (Marya) ja מר (Mar).

When searching already for many years an explanation for the Tetragrammaton, I have been thinking and asking, when the truth of its roots and origin will be revealed. It seems to me that the Tetragrammaton refers mostly to the Father in the Old Testament, and the same practice is reaffirmed in the New Testament, for the Son is referred to by the Greek word κυριοζ (Kyrios), the Hebrew word אדון (adon) and Aramaic words מריא (Marya) and מר (Mar).

Otan hepreasta pari esimerkkiä Paavalilta:
Esim. 1: 
Room. 10: 9 (1992): "Jos sinä suullasi tunnustat, että Jeesus on Herra ja sydämessäsi uskot, että Jumala on herättänyt hänet kuolleista, olet pelastuva"

"Jeesus on Herra" hepreaksi:
שישוע הוא האדון (she-jeshua huu ha-adon)

Esim. 2: 
1. Kor. 12: 3 (1992): "... Kukaan ei myöskään voi sanoa: 'Jeesus on Herra', muuten kuin Pyhän Hengen vaikutuksesta"

"Jeesus on Herra" hepreaksi:
לישוע אדון (le-jeshua adon)


Two examples in Hebrew by Paul:
Example 1:
Rom. 10: 9: "That if thou shalt confess with thy mouth the Lord Jesus, and shalt believe in thine heart that God hath raised him from the dead, thou shalt be saved."

"the Lord Jesus" in Hebrew:
שחשוע הוא האדון (she-jeshua hu ha-adon)

Example 2:
1. Cor. 12: 3: "... and that no man can say that Jesus is the Lord, but by the Holy Ghost (Spirit!)"

"Jesus is the Lord" in Hebrew:
לישוע אדון (le-jeshua adon)


Käydessäni läpi Uutta Testamenttia näytti ensin siltä, että arameaksi Isää kutsutaan nimellä מריא (Marya) = Herra ja Poikaa nimellä מר (Mar) = Herra. Tämä olettamukseni on osoittautunut sittemmin vääräksi. Olen ehtinyt nyt Galatalaiskirjeeseen ja Messiaaseen/Jeshuaan viittaavia מריא Marya-sanoja on löytynyt tähän mennessä 24 kappaletta, ja olen melko varma siitä, että niitä tulee löytymään lisää. Aramean sanalla מריא (Marya) = Herra tarkoitetaan sekä Isää että Poikaa. "Jumala ja Karitsa" (lainatakseni Ilmestyskirjan kirjoittajaa) ovat Pelastuksen Herroja! Hyvin riemullista!

Going through the New Testament, it first appeared to me that in Aramaic the Father is called מריא (Marya) and the Son מר (Mar). This assumption has since turned out to be incorrect. Now I have reached the Book of Galatians and I have found 24 times the word מריא (Marya) referring to the Messiah/Yeshua, and I'm pretty sure that there will be found some more. Aramaic word מריא (Marya) = Master/Lord means both Father and Son. "God and the Lamb" (to quote the author of Revelation) are the Masters/Lords of salvation! Very joyous!

Mikä Herra * What Master

Kuten tiedämme, tetragrammi esiintyy Vanhassa Testamentissa 6828 kertaa, ja se on käännetty suomalaisessa Raamatussa sanalla "Herra". Vuoden 2012 käännöksessä tetragrammi kirjoitetaan muodossa "HERRA" erotukseksi Adon-sanasta käännetyistä "Herra"-sanoista. Lieneekö kukaan laskenut, montako אדון (Adon) -sanaa Vanhassa Testamentissa esiintyy. Ainakaan minulla ei ole siitä tietoa, mutta omien merkintöjeni mukaan niitäkin on melkoinen määrä!

As we know, the Tetragrammaton occurs in the Old Tetsament 6828 times, and it has been translated into Finnish "Herra" (into English "Lord"). In the Finnish version 2012 every Tetragrammaton has been written "HERRA", and the Hebrew אדון (Adon) "Herra". I don't know how many "Adon" are there in the Old Testament, but as far as I have marked there are quite a lot of them, too!

Halusin katsoa myös, millainen tilanne Uuden Testamentin puolella on. Olen käynyt tähän mennessä läpi kaikki neljä evankeliumia ja Apostolien teot, ja minulle on syntynyt melko selkeä kuva Uuden Testamentin "Herrasta". Karkeasti ottaen voisi sanoa, että tetragrammi esiintyy varmasti kaikissa Vanhasta Testamentista lainatuissa teksteissä. Tietenkin, sehän on selvää, ettei siteerattua tekstiä saa mennä muuttamaan. Mutta enimmäkseen muuten Uuden Testamentin "Herra"-sanaa vastaa hepreassa אדון (Adon) hiukan kirjoittajasta riippuen.

I wanted to know, what the New Testament is like. By now I have gone through all four gospels and the book of Apostles' Acts, and I have got quite a clear vision of "Herra" in the New Testament. Roughly speaking the Tetragrammaton is included in every quotation from the Old Testament. Of course, it's clear, who could change the quotation! But mostly otherwise "Herra" in the Finnish New Testament is the Hebrew אדון (Adon), somewhat dependent upon the author.

Puhtaimmillaan tämä linja tulee esiin Johanneksen evankeliumissa. Siinä tetragrammi esiintyy ainoastaan 5 kertaa, ja jokaisessa tapauksessa on kysyksessä viittaus Vanhan Testamentin tekstiin. Adon-muotoa vastaa puolestaan (laskujeni mukaan) 43 "Herra"-sanaa. Voin siis todeta, että opetuslapset käyttivät Jeshuasta muotoa Adon/Ha-Adon, sikäli mikäli he puhuivat hepreaa!

At its purest, this line appears in the gospel of John. The Tetragrammaton occurs there only 5 times, and every verse is a quotation from the Old Testament. The word "Herra" based on the Hebrew Adon appears (as I have counted) 43 times. Therefore I can say that the disciples called Yeshua Adon/Ha-Adon, if they spoke Hebrew!

Kreikan tekstissä vastaavaa eroa ei huomaa, sillä yleisesti suomen "Herra"-sanaa vastaa kreikan  κυριοζ (Kyrios).

Such a difference is not found in Greek, for every Finnish "Herra" faces the Greek κθριοζ (Kyrios). 

Arameassa "Herra"-sanan vanhimmat muodot ovat מריא (Marya) ja מרא (Marey) sekä מראי (Maree), joista ovat syntyneet lyhenteet מרי (Mari) ja מר (Mar). Aramean "Herra" lienee tuttu meillekin tervehdyksestä "Maran'ata" (Herramme tulee/Tule Herramme).

In Aramaic the oldest words meaning "Master/Lord" are מריא (Marya), מרא (Marey) and מראי (Maree), from which the abbreviations מרי (Mari) and מר (Mar) are derived. May be we know the Aramaic "Lord" from the greeting "Maran'ata" (Our Lord comes/Come our Lord).

Uudessa Testamentissa esiintyviä tetragrammeja vastaa arameassa usein muoto מריא (Marya), se ei ole kuitenkaan mikään tetragrammin arameankielinen vastinen. Löysin nimittäin tätä asiaa koskevaa tietoa, jossa kerrotaan, miten jotkut englantilaiset kääntäjät ovat yrittäneet vääntää aramean muotoa Marya muotoon MarYah (Herra Jahve). Kopioin nyt osan tekstistä suorana lainauksena, jonka jokainen lukija voi itse kääntää: "While 'Marya' (meaning 'the Master/Lord') is used as a substitute title in place of HaShem (Tetragrammaton) in some Aramaic texts, the word itself does not contain any portion of HaShem's name" (The English Transliteration of the Aramaic title for "the Lord" (מריא) Should be "Marya" (not "MarYah" or "Mar Ya")

Very often The Tetragrammaton in the Hebrew New Testament corresponds to the Aramaic מריא (Marya), but however it's not the Aramaic equivalent of the Tetragrammaton. I found some information of this issue; it was told that some English translators have tried to change the Aramaic Marya to MarYah (Lord Yahweh). And next a straight quotation of the text: "While 'Marya' (meaning 'the Master/Lord') is used as a substitute title in place of HaShem (Tetragrammaton) in some Aramaic texts, the word itself does not contain any portion of HaShem's name" (The English Transliteration of the Aramaic title for "the Lord" (מריא) Should be "Marya" (not "MarYah" or "Mar Ya")

Tämä tarkoittaa siis sitä, että Uuden Testamentin arameankielisissä teksteissä ei esiinny lainkaan tetragrammia! Siis jos opetuslapset puhuivat arameaa, niin kuin on todennäköistä, he käyttivät Jeshuasta muotoa מרן (Maran) eli "Herramme".

It means that the Aramaic New Testament has no tetragrammaton! If the disciples spoke Aramaic, as is likely, they called Yeshua מאן (Maran) or "Our Lord".

Omituinen käännös * Strange translation

Kuten tiedämme, vain viikon viimeinen päivä sai nimen luomisessa. Tuo nimi on suora johdos Jumalan luomistyön loppumisesta ja levosta. Heprean sana שבת (shabat) merkitsee "lakata, loppua, levätä". Tästä verbistä johdetaan lauantaita tarkoittava nimi שבת (shabbat).

As we know only the last day of the week got its name in creation. That name is a direct result of the cessation and rest of Dod's creation. The Hebrew word שבת (shabat) means "cease, end, rest". From this verb is derived the name שבת (shabbat) meaning Saturday.

Kaikki muut viikonpäivät nimettiin luomisessa järjestysluvulla, jolloin sunnuntai on viikon 1. päivä, maanantai 2. päivä jne. Sapatti on säilynyt juutalaisten lepopäivänä meidän aikaamme saakka. Heprean shabbat-nimen ohella myös espanjan "sabado" ja italian "sabato" vahvistavat alkuperäisen viikkojärjestyksen.

All other days were named in creation with ordinals, therefore Sunday is the 1st day of  the week, Monday the 2nd etc. The Sabbath is still today the Jewish rest-day. To the original order of the week refer not only the Hebrew name "Shabbat" but also Spanish "Sabado" and Italian "Sabato".

Kun Jumala lepäsi, siunasi ja pyhitti yhden viikonpäivän muistuttamaan ihmiskuntaa luomisesta ja sen Tekijästä, Kaikkivaltiaasta Jumalasta, ihmiskunta on Jumalan Vastustajan johdolla nimennyt kaikki viikonpäivät muinaisten pakanajumalten kunniaksi.

When God rested, blessed and sanctified one day of the week in order to remind the mankind about creation and the Creator, the Allmighty God, the mankind has named under the leadership of God's Opponent all seven days according to the pagan idols.

Sunnuntai eli Auringonpäivä * Sunday or the Day of the Sun:
lat./Latin Dies Solis
saks./Germ. Sonntag
engl./Engl. Sunday
ruots./Swed. Söndag
lat./Latin Dominica = Jumalan päivä
esp./Span. Domingo
ransk./French Dimanche
ital./Ital. Domenica

Maanantai eli Kuunpäivä * Monday or the Day of the Moon:
lat./Latin Dies Lunae
saks./Germ. Montag
engl./Engl. Monday
ruots./Swed. Måndag
muin. ruots./ancient Swed. Manadagher
holl./Dutch Maandag
esp./Span. Lunes
ransk./French Lundi
ital./Ital. Lunedi

Tiistai eli Marsinpäivä * Tuesday or the Day of Mars:
lat./Latin Dies Martis (-> Mars)
saks./Germ. Dienstag (-> Ziu)
engl./Engl. Tuesday
ruots./Swed. Tisdag
muin. ruots./ancient Swed. Tisdagher
holl./Dutch Dinsdag
esp./Span. Martes (-> Mars)
ransk./French Mardi
ital./Ital.Martedi

Keskiviikko eli Merkuriuksenpäivä * Wednesday or the Day of Mercury:
lat./Latin Dies Mercurii
Pohjoismaissa/in Nordic countries Odin/englanniksi/in Engl. Wodan
saks./Germ. Mittwoch
engl./Engl. Wednesday
ruots./Swed. Onsdag
muin. ruots./ancient Swed. Odinsdagher
isl./Isl. Odindagr
holl./Dutch Woensdag
esp./Span. Miercoles
ransk./French Mercredi
ital./Ital. Mercoledi

Torstai eli Jupiterinpäivä * Thursday or the Day of Jupiter:
lat./Latin Dies Jovis
Pohjoismaissa/in Nordic countries Tor
saks./Germ. Donnerstag
engl. /Engl. Thursday
ruots. + norj./Swed. + Norw. Torsdag
holl./Dutch Donerdag
esp./Span. Jueves
ransk./French Jeudi
ital./Ital. Giovedi

Perjantai eli Venuksenpäivä * Friday or the Day of Venus:
lat./Latin Dies Veneris
Germaaninen vastine/Germanic Fri, Frigg, Freija
saks./Germ. Freitag
engl./Engl. Friday
ruots. /Swed. Fretag
holl./Dutch Vrijdag
esp./Span. Viernes
ranks./French Vendredi
ital./Ital. Venerdi

Lauantai eli Saturnuksenpäivä * Saturday or the Day of Saturn:
lat. /Latin Dies Saturni
saks./Germ. Samstag
engl./Engl. Saturday
ruots. + tansk. + norj./Swed. + Den. + Norw. Lördag
holl. /Dutch Zaterdag
esp./Span. Sabado
ransk./French Samedi
ital./Ital. Sabato

Suomessa tehtiin kalenterimuutos 1973 - 1974. Muutos merkitsi sunnuntain siirtymistä viikon 7. päiväksi ja viikon alkamista maanantaista. Samalla myös alkuperäisestä viikkojärjestyksestä muistuttava "keskiviikko" siirtyi viikon 4. päivän paikalta viikon 3. päiväksi, eikä se täten ole enää nimensä mukaisesti viikon keskellä (vrt. saks. Mittwoch).

A calendar change was made in Finland 1973 -1974. It moved Sunday to the 7th day of the week, and now the week begins on Monday. At the same time Wednesday (meaning the Middle Week in Finnish) moved from the 4th day to the 3rd day, and it is no more showing the Middle of the Week (compare Germ. Mittwoch).

Mutta mikä kumma päivä on "ensimmäinen sapatti"?
Agricolan Uusi Testamentti 1548, Biblia 1642 ja Biblia 1776
Luuk. 24: 1: "Mutta ensimmäisenä sabbatin päivänä, sangen varhain, tulivat he haudalle ja kantoivat hyvänhajuisia yrttejä..." (1776)

But what an earth means "the first sabbath"?
The New Testament of Mikael Agricola 1548, The Finnish Biblia 1642 and 1776
Luke 24: 1: "But on the first sabbath day, very early, they came to the tomb and carried good-smelling herbs..." (1776)

Jos sunnuntaita nimitetään "ensimmäiseksi sapatiksi", mikä varsinainen sapatti sitten oikein on?
Kaiketi "(viikon) toinen sapatti."

If Sunday is called "the first Sabbath day", how do you call the actual Sabbath? May be "the second Sabbath (of the week)."

Luuk. 23: 54, 56: "Ja se oli valmistuspäivä, ja sabbati lähestyi... Mutta he palasivat ja valmistivat yrttejä ja voiteita; vaan sabbatina he lepäsivät lain käskyn jälkeen." (1776)

Luke 23: 54, 56: " And it was the preparation, and the Sabbath drew on... But they returned and prepared herbs and ointments; but rested the Sabbath day according to the commandment." (1776)

Nyt kun eri puolilla maailmaa on todellista yritystä tehdä sunnuntaista globaali lepopäivä kaikille kansoille, tulee mieleen, että tämäkin uskonnonvapautta rajoittava asia lienee ajateltu jo noin kaukaa etukäteen? Luonnollisesti näin on, kun tietää, että Jumalan Vastustaja, itse Perkele, on asialla!

Now that there is a real intention across the world to make Sunday a global rest-day for all people, it comes to my mind, that even this issue of religious freedom may has been thought about far enough in advance. Naturally this is the case, when we know that God's Opponent, Devil himself, is behind it!

Saumatonta yhteistyötä * Seamless collaboration

Isä, Jumala, on "henki" (Joh. 4: 24). Poika, Jeshua, on "ihminen" (1. Tim. 2: 5), "viimeinen Aadam" mutta myös "eläväksitekevä henki" (1. Kor. 15: 45). Isä ja Poika elävät hengen yhteydessä.

Father, God, is a spirit (John 4: 24). Son, Yeshua, is a man (1. Tim. 2: 5), "the last Adam" but also " a quickening spirit" (1. Cor. 15: 45). Father and Son live in spirit.

Jumala ei kuole koskaan, koska Hän on Jumala, eikä universuminen Luoja saa/voi kuolla. Poika kuoli, mutta Hän nousi kuolleista ja voitti kuoleman vallan. Tämä oli mahdollista vain Isän ja Pojan saumattomalla yhteistyöllä.

God never dies, because He is God, and the Creator of the universe cannot die. The Son died, but He rose from the dead and conquered death. This was possible only trough the seamless collaboration of the Father and the Son.

Ihmisen Poikana Jeshua eli täydellisesti Isänsä tahdon mukaan, koska Hän tiesi, että vain sillä tavalla Saatanalla ei ole mitään osaa Hänen elämäänsä (Joh. 14: 30). Kuolemalla ei ole valtaa ihmiseen, jonka elämään Saatanalla ei ole valtaa! Kuolema ei voinut omistaa/vangita Jeshuaa, ja siksi Hän otti henkensä takaisin (Joh. 10: 17).

As the Son of Man, Yeshua lived perfectly according to His Father's will, because He knew that only in this way Satan had no part in His life (John 14: 30). Death has no power over the person whose life Satan has no power over! Death could not own/imprison Yeshua, and therefore He took His life back (John 10: 17).

Jeshua oli koko ajan 100%:sen varma täydellisestä yhteydestään Isään. Niinpä Hän saattoi sanoa "Isä ja minä olemme yksi" (Joh. 10: 30).

Yeshua was all the time 100% convinced of His perfect connection with the Father. So He could say "I and my Father are one" (John 10: 30).

Isä oli luvannut jo Vanhan Liiton aikana, että Hän takaa Poikansa lunastusteon herättämällä Hänet kuolleista. Psalmistan lupaus "Sinä olet minun poikani, tänä päivänä minä sinut synnytin" (Ps. 2: 7) vahvisti Jeshuan uskoa siihen, että mikään ei voi epäonnistua Hänen ja Isän yhteisessä missiossa.

The Father had already promised during the Old Covenant that He would guarantee His Son's redemption by raising Him from the dead. The promise of a psalmist "Thou art my Son; this day have I begotten thee" (Ps. 2: 7) strengthened Yeshua's belief that nothing could fail in His and the Father's shared mission.

Alkuseurakunnan voimahahmot Pietari ja Paavali olivat täysin selvillä tästä Isän ja Pojan saumattomasta yhteistyöstä. Helluntain jälkeen Pietari julisti Jerusalemissa: "Te Israelin miehet, kuulkaa nämä sanat:... Jeesuksen, Nasaretilaisen... te laista tietämättömien miesten kätten kautta naulitsitte ristille ja tapoitte. Hänet Jumala herätti ja päästi kuoleman kivuista, niinkuin ei ollutkaan mahdollista, että kuolema olisi voinut hänet pitää" (Ap.t 2: 22 - 24).

The early church figures Peter and Paul were aware of this seamless collaboration between the Father and the Son. After the Pentecost Peter preached in Jerusalem: "Ye men of Israel, hear these words:... Jesus of Nazareth... ye have taken, and by wicked hands have crucified and slain; Whom God hath raised up, having loosed the pains of death: because it was not possible that he should be holden of it" (Acts 2: 22 - 24).

Tästä samasta tapahtumasta Pietari todisti vielä vähän myöhemmin Corneliuksen kodissa: "te tiedätte, kuinka Jumala Pyhällä Hengellä ja voimalla oli voidellut Jeesuksen Nasaretilaisen... hänet he ripustivat puuhun ja tappoivat. Hänet Jumala herätti kolmantena päivänä ja antoi hänen ilmestyä" (Ap.t. 10: 38 - 40).

Still later Peter testified of the same incident at Cornelius' home: "How God anointed Jesus of Nazareth with the Holy Spirit and with power...whom they slew and hanged on a tree. Him God raised up the third day, and shewed him openly" (Acts 10: 38 - 40).

Paavalin ja Barnabaan vieraillessa Pisidian Antiokiassa Paavali avasi kuulijoilleen Vanhan Tetamentin ennustuksia ja osoitti, miten ne olivat täyttyneet Jeshuassa. "Ja kun he olivat täyttäneet kaiken, mitä hänestä on kirjoitettu, ottivat he hänet alas puusta ja panivat hautaan. Mutta Jumala herätti hänet kuolleista... Ja me julistamme teille sen hyvän sanoman, että Jumala on isille annetun lupauksen täyttänyt meidän lapsillemme, herättäen Jeesuksen, niinkuin myös toisessa (2.) psalmissa on kirjoitettu: 'Sinä olet minun Poikani, tänä päivänä minä olen sinut synnyttänyt'" (Ap.t 13: 29 - 33; Ps. 2: 7).

When Paul and Barnabas visited Antioch in Psidia Paul opened the Old Testament prophecies to his listeners and showed how they were fulfilled in Yeshua. "And when they had fulfilled all that was written of him, they took him down from the tree, and laid him in a sepulchre. But God raised him from the dead... And we declare unto you glad things; how that the promise which was made unto the fathers, God hath fulfilled the same unto us the children, in that he hath raised up Jesus again; as it is also written in the second psalm, 'Thou art my Son, this day have I begotten thee'" (Acts 13: 29 33, Ps. 2: 7).

Kohtu, josta Jumalan Poika syntyi oli Joosef Arimatialaisen hauta. Jeshua on Jumalan "ainosyntyinen Poika", sillä Hän on ainoa, joka on syntynyt haudan kohdusta ja avannut tien ylösnousemukseen ja ikuiseen elämään.

The womb from which the Son of God was born was the tomb of Joseph of Arimathea. Yeshua is God's "only begotten Son", because He is the only one born from the womb of the tomb and opened the way to resurrection and eternal life.

Ristillä Jeshua uskoi henkensä Isän käsiin (Luuk. 23: 46). Isä, Ehjee, joka ON aina ja iankaikkisesti takasi Poikansa elämän omalla ikuisella OLEMISELLAAN ja herätti Hänet kolmantena päivänä kuolleista.

On the cross Yeshua left His spirit on the hands of His Father (Luke 23: 46). The Father, Ehyeh, who IS now and forever guaranteed the life of His Son with His own eternal EXCISTENCE/being and raised Him from the dead on the third day.

Ylistys Isälle, Ehjeelle, että Hän on ja pysyy, ja kiitos Pojalle, Jeshualle, että Hän kantoi meidän syntisten osan ja voitti puolestamme kuoleman vallan!

Praise to the Father, Ehyeh, that He is and will stay, and thanks to the Son, that He bore the part of us, the sinners, and for us won the power of death!