Jesajan 14: 12:ssa puhutaan Kointähdestä, josta päätin nyt ottaa selvää.
Isaiah 14:12 speaks of the Star, which I have now decided to find out.
Vulgatassa Hieronymuksen (347 - 420) latinaksi kääntämässä Raamatussa, kyseinen jae menee seuraavasti:
In the Vulgate, the Bible translated into Latin by Hieronymus (347-420), that verse goes as follows:
Quomodo cecidisti de caelo,
Lucifer, qui mane oriebaris?
corruisti in terrem,
qui vulnerabas gentes?
Hieronymus siis nimesi taivaalta pudonneen tähden Luciferiksi.
Hieronymus therefore named the star that fell from heaven Lucifer.
Lukuisat kerrat olen lukenut Jesajan 14. lukua ja Lucifer-nimen selitystä, ja aina olen törmännyt selitykseen, joka nostaa esiin aamu- ja iltatähtenä tunnetun Venuksen. Venus loistaa aamutähtenä aamun koittaessa ja iltatähtenä päivän pimentyessä. Venus on nähtävissä siis pimeän aikaan, niin kuin kaikki muutkin planeetat ja kiintotähdet. Nimi Lucifer on selitetty latinan sanojen (lux = valo ja ferre = kantaa, tuoda) kautta Valonkantajaksi/Valontuojaksi.
Numerous times I have read Isaiah 14 and the explanation of the name Lucifer, and I have always come across an explanation that highlights Venus, known as the morning and evening star. Venus shines as the morning star at dawn and as the evening star as the day darkens. Venus is thus visible in the dark, as are all other planets and fixed stars. The name Lucifer is explained through the Latin words (lux = light and Ferre = carry, bring) as Light Carrier.
Mutta jos on kysymys Venuksen loistamisesta, eikö olisi järkevämpää korostaa Venusta mieluummin iltatähtenä kuin kointähtenä, sillä tultuaan ehtoolla esiin, Venus loistaa sen jälkeen koko yön sammuen sitten vasta aamunkoitteessa auringon noustessa taivaalle sitä kirkkaampana.
But if it is a matter of the shining of Venus, would it not be more sensible to emphasize Venus as an evening star than as a dawn star, for after coming out in the evening, Venus then shines all night, then extinguishes only at dawn as the brighter sun rises to the sky.
Kuinka ollakaan satuin laittamaan nimen Lucifer google-kääntäjään ja valitsin kieliksi latina-englanti, ja näytöllä luki Lucifer = Daystar/daystar = luciferum. "Daystar"... siis Päivätähti! Mikä sitten on päivätähti? Luonnollisesti AURINKO!
No matter how I happened to put the name Lucifer in the google translator and I chose Latin-English as the languages, and on the screen I read Lucifer = Daystar/ daystar = luciferum. "Daystar"! So what is the daystar? Naturally the SUN!
Aurinko loistaa huomattavasti kirkkaammin kuin Venus, sillä aurinko säteilee oman energiansa ansiosta, mutta kuollut Venus-planeetta heijastaa vain lainavaloa. Miten Lucifer voisi tyytyä siihen, että häntä rinnastettaisiin Venukseen!
The sun shines much brighter than Venus, as the sun radiates due to its own energy, but the dead planet Venus only reflects the sun's light. How could Lucifer be content to be equated with Venus!
Kun ihmisille on opetettu aina antiikin ajoista (800 eaa - 500 jaa) alkaen, että Lucifer rinnastetaan Venukseen, siinä lienee ollut kysymyksessä suoranainen harhaanjohtamisyritys. Aurinkoa esittävät kuvat koristavat nimittäin kaikkien kirkkojen seiniä (aurinko, kolmio ja tetragrammi) Jumalan symbolina. Mutta aurinko onkin itse Luciferin symboli!
When people have been taught since ancient times (800 BC - 500 BC) that Lucifer is equated with Venus, it must have been a direct attempt at deception. Namely, images depicting the sun decorates the walls of all churches (sun, triangle, and the Tetragrammaton) as a symbol of God. But the sun is a symbol of Lucifer himself!
Aurinko Luciferin symbolina antaa selityksen Voittamattoman Auringon, Sol Invictuksen, palvonnalle, maagiselle aurinkosinetille, Sigilla Solikselle, aurinkokuninkaille ja -keisareille ja lukemattomille aurinkokulteille sekä menneisyydessä että nykyisyydessä. Ja tottakai Auringonpäivä/Sunday/Sunnuntai on Luciferin päivä!
The sun as a symbol of Lucifer gives an explanation for the worship of Sol Invictus, the magical sun seal, Sigilla Solis, sun kings and emperors and the countless sun cults both in the past and present. And of course Sunday is Lucifer's day!
Kuvassa on Siuntion kallioon 2008 veistetty yli metrin halkaisijaltaan oleva auringonkehrä. Samanlaisia löytyy muualtakin Suomesta. "Aurinkokalliot" korostavat "maan, auringon ja koko luonnon kunnioittamista". Mutta onko se tärkeämpää kuin maan ja taivaan Luojan kunnioittaminen?
There is a spinning sun more than a meter in diameter carved into the rock of Siuntio in 2008. Similar can also be found elsewhere in Finland. "Sun rocks" emphasize "respect for the earth, the sun, and all nature." But is it more important than reverence for the Creator of earth and heaven?
Lucifer haluaa loistaa, kerskua ja mahtailla! Ja juuri tätä kaikkea merkitsee heprean verbi הלל (halal). Hepreaksi Jes. 14: 12:ssa on nimi הלל בן שחר (helel ben-shahar), ja nimen alkuosassa on juuri samat juurikirjaimet kuin halal-verbissä.
Lucifer wants to shine, boast and brag! And it is all this that means the Hebrew verb הלל (halal). Jes. 14:12 has in Hebrew the name הלל בן שחר (helel ben-Shahar), and the beginning of the name has exactly the same root letters as the halal verb.
Ylpeily ja kerskuminen liittyvät toisiinsa, ja mahtailu seuraa sisarena perässä. Hesekiel kirjoittaa (Hes. 28: 11 -19) kerubista, joka oli kerran "sädehtivä vartijaenkeli" Jumalan "pyhällä vuorella". Kysymyksessä on Lucifer, joka ylpistyi omasta kauneudestaan, ja joka loistonsa sokaisemana menetti jumalallisen viisautensa. Siksi Jumala joutui karkoittamaan hänet pois taivaasta (Ilm. 12: 7 - 9).
Pride and boasting are intertwined, and bragging follows as a sister. Ezekiel writes (Ezek. 28: 11-19) about a cherub that was once a "radiant guardian angel" on God's "holy mountain." It is Lucifer who was proud of his own beauty and who, blinded by his splendor, lost his divine wisdom. Therefore, God had to drive him out of heaven (Rev. 12: 7-9).
Hepreankielinen nimi ילל בן שחר helel ben-shahar on suomennettu sanoilla "Kointähti aamuruskon/sarastuksen poika", sillä בן (ben) merkitsee poikaa ja שחר (shahar) aamunkoittoa/sarastusta.
The Hebrew name ילל בן שחר helel ben-Shahar has been translated into Finnish as "The Son of Dawn", as בן (ben) means son and שחר (shahar) dawn.
Sekä Helel että Shahar tunnetaan pakanallisten jumalten niminä. Helel oli babylonialais-kanaanilainen aamutähden jumala, ja Shahar tunnettiin aamunkoitteen jumalana Ugaritin pantheonissa. Shaharia kuvattiin Elin poikana yhdessä kaksosen, hämärän jumalan, Shalimin/Salimin kanssa. Shahar ja Shalim edustavat näin päivän ajallista rakennetta (yötä ja päivää).
Both Helel and Shahar are known as pagan gods. Helel was a Babylonian-Canaanite god of the morning star, and Shahar was known as the god of dawn in the Ugaritic pantheon. Shahar was portrayed as the son of El along with the twin, Shalim/Salim, the god of twilight. Shahar and Shalim thus represent the temporal structure of the day (night and day).
Varsin mielenkiintoista on todeta kaikki heprean שחר (shahar) -sanan merkitykset. Vokaaleista riippuen noiden kolmen konsonantin muodostama sana lausutaan eri tavoin: substantiivina shahar merkitsee siis aamunkoittoa, adjektiivina (shaahor) tarkoittaa mustaa, ja verbinä sen merkitykset ovat mustua, olla musta, etsiä, tavoitella, pyrkiä.
Quite interesting is to note all the meanings of the Hebrew word שחר (Shahar). Depending on the vowels, the word formed by those three consonants is pronounced differently: as a noun shahar means dawn, as an adjective (shaahor) means black, and as a verb its meanings are to get black, to be black, to seek, to strive.
הלל בן שחר helel ben shahar voidaan siis kääntää myös päivätähti, mustan/pimeän poika. Pimeydestähän aurinko nimenomaan tulee esiin/syntyy. Muinaisen Egyptin uskonnossa käytetyt aurinkovaunut ja aurinkolaivat olivat länteen päin kulkiessaan lastattu auringolla, mutta itään päin kulkevat vaunut ja laivat olivat tyhjiä, koska yöllä aurinkoa ei voi nähdä. Luciferin elämä tulee sammumaan kerran samalla tavalla kuin aurinko häviää joka ilta läntiseen horisonttiin, mutta siitä alkaa ikuinen yö.
הלל בן שחר helel ben shahar can thus also be translated as the daystar, the son of blackness/darkness. After all, it is from the darkness that the sun comes out. The sun carriages and sun boats used in the religion of ancient Egypt were loaded with the sun as they went west, but the carriages and ships to the east were empty because the sun could not be seen at night. Lucifer’s life will go out once in the same way that the sun disappears every night onto the western horizon, but then the eternal night begins.
Valkeus, joka luotiin ensimmäisenä päivänä, symboloi Jeeshuaa, joka on "ihmisten valkeus", ja joka "loistaa pimeydessä" (Joh. 1: 4 - 9). Konkreettisena taivaankappaleena neljäntenä päivänä luotu aurinko on ihmeellinen/käsittämätön Jumalan luomistyö, mutta Luciferin symbolina sen valo on pimeyttä Jeeshuan tuoman valkeuden rinnalla.
The light that was created on the first day symbolizes Jeshua, who is "the light of men," and who "shines in darkness" (John 1: 4-9). The sun, created on the fourth day as a concrete celestial body, is a miraculous /incomprehensible work of God’s creation, but as a symbol of Lucifer, its light is darkness alongside the light brought by Jeshua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti