Kuolevainen ihminen ei voi ymmärtää mitä on kuolemattomuus, eikä rajallinen olento voi käsittää, mitä on äärettömyys. Ihmisen on lähes mahdotonta ottaa vastaan tietoa Jumalan suuruudesta ja ikuisuudesta yrittämättä edes jollakin tavalla muuttaa sitä inhimillisesti ymmärrettävämmäksi. Tällainen tendenssi tulee eteen myös Raamatun lehdillä.
Mortal man cannot understand what immortality is, and a finite being cannot comprehend what infinity is. It is almost impossible for man to receive knowledge of the greatness and eternity of God without even trying in some way to make it more humanly comprehensible. Such a tendency is seen in the Bible as well.
Jumalan Pojan alkuperä ja erityisesti Hänen elämänsä alku näyttää synnyttäneen aikojen saatossa lukemattomia ismejä ja lahkoja. Saiko Jumalan Poika alkunsa luomisen vai syntymän kautta, siitä on jaksettu väitellä pitkään ja hartaasti. Vanhat uskomukset näyttävät heijastuvan vielä nykyisinkin tavalla tai toisella eri uskontunnustuksissa. Mutta kumpi tulkinta on oikein, vai onko kumpikaan?
The origin of the Son of God, and especially the beginning of His life, seems to have given birth to innumerable isms and sects over time. Whether the Son of God originated through creation or birth, it has been debated long and earnestly. Old beliefs still seem to be reflected in one way or another in different creeds. But which interpretation is correct, or is it neither?
On totta, että ainakin suomalaisesta Raamatusta löytyvät molemmat verbit (luoda ja synnyttää) Jumalan Pojan alusta puhuttaessa. Synnyttää-verbi esiintyy Ps. 2: 7:ssä, mutta kun tutkimme asiaa tarkemmin, huomaamme, että tuo synnyttäminen viittaa Jeeshuan ylösnousemukseen (Ps. 2: 7; 2. Ap.t. 13: 33, 34; Room. 1: 4; Hepr. 1: 5, 5: 5) eikä Hänen alkuunsa muinaisuudessa.
It is true that at least in the Finnish Bible you can find both verbs (create and give birth) when talking about the beginning of the Son of God. The verb to give birth appears in Psalm 2: 7, but on closer examination we find that giving birth refers to the resurrection of Jesus (Ps. 2: 7; 2 Acts 13:33, 34; Rom. 1: 4). Hebrews 1: 5, 5: 5) and not His origin.
Luoda-verbi esiintyy puolestaan Sanal. 8: 22:ssa, jota aion nyt tarkastella. Sanal. 8: 22/ 1933: "Herra loi minut töittensä esikoiseksi, ensimmäiseksi teoistaan, ennen aikojen alkua:"
The verb Create, in turn, occurs in Prov. 8:22, which I'm now going to look at. Prov. 8: 22/1933: "The Lord made/created me the firstborn of his works, the first of his works, before the beginning of time."
Heprean tekstistä näkee heti ensi silmäyksellä, että kysymyksessä ei ole luoda-verbi. Suomentajat ovat tehneet siis omia tulkintojaan tämän jakeen yhteydessä!
From the Hebrew text, you can see at a glance that there is not a verb to create. So the translators have made their own interpretations in connection with this verse!
Heprean tekstissä esiintyy verbi קנן muodossa קנני (verbi + pronominipääte 'minun/minua').
In the Hebrew text, the verb קנן appears in the form קנני (verb + pronoun suffix 'my / me').
Verbi קנן (qanan) esiintyy Vanhassa Testamentissa 5 kertaa, ja se merkitsee tehdä pesä/pesiä (esim. Ps. 104: 17 - lintuset pesivät/linnut tekevät pesänsä), asettua pesään/pesiä (esim. Jer. 22: 23 - sinä, Joojakim, asut Libanonissa, pidät pesääsi setripuissa/ sinun asuinpaikkasi on nyt kuin Libanon, olet rakentanut pesäsi setripuihin).
The verb קנן (qanan) occurs 5 times in the Old Testament and means to make a nest/to nest (e.g. Ps. 104: 17 - birds nest/birds make their nests), to settle in a nest/to nest (e.g. Jer. 22:23 - you, Jehoiakim, you live in Lebanon, you keep your nest in cedar trees/your residence is now like Lebanon, you have built your nest in cedar trees).
Substantiivi קן (qen)/ קנים (qinnim) merkitsee 'pesä/pesät'. Samat juurikirjaimet ovat siis nähtävissä sekä verbissä että substantiivissa. Sen sijaan, että Sanal 8: 22:n suomennoksessa käytettäisiin verbiä 'luoda', siinä pitäisi olla ajatus 'pesästä/pesimisestä'.
The noun קן (qen)/קנים (qinnim) means 'nest/nests'. The same root letters are thus seen in both the verb and the noun. Instead of using the verb 'make/create' in the Finnish translation of Prov. 8:22, it should have the idea of 'nest/nesting'.
Ihmiseksi tullut Jumalan Poika/Sana, Jeeshua, sanoi eräälle kirjanoppineelle, joka halusi seurata Häntä minne tahansa: "Ketuilla on luolat ja taivaan linnuilla pesät, mutta Ihmisen Pojalla ei ole, mihin hän päänsä kallistaisi" (Matt. 8: 20; Luuk. 9: 58). Jeeshualla ei ollut omaa kotia ja Hänen tiedetään majailleen paljon Kapernaumissa sijainneessa Pietarin kotitalossa, jonka arkeologit ovat onnistuneet kaivamaan esiin. Ihmisen Poika oli siis koditon, mutta Jumalan Poika asui Taivaallisen Isänsä 'pesässä'.
The Son of God/Word, who became human, Jeshua, said to a scribe who wanted to follow Him anywhere: "Foxes have caves and birds of the air have nests, but the Son of Man has not where to lay his head" (Matt. 8:20; Luke 9: 58). Jeshua did not have a home of his own and He is known to dwell in Peter's home in Capernaum, which archaeologists have managed to excavate. The Son of Man was thus homeless, but the Son of God dwelt in the 'nest' of His Heavenly Father.
Sanal. 8: 22:n kielikuva on samansuuntainen kuin sanat Joh. 1: 18:ssa "ainokainen Poika, joka on Isän helmassa".
The language of Prov. 8:22 is parallel to the words in John 1:18 "the only begotten Son, which is in the bosom of the Father."
Hetkinen, tämähän kertoo vain Jumalan Pojan ensimmäisestä olinpaikasta, mutta mitenkäs se Hänen alkunsa sitten on. Pitäisikö meidän tietää sekin? Kuuluvatko Jumalan salaisuudet meille? Pystymmekö me edes ymmärtämään, mitä merkitsee se, että Jumala on Henki (Joh. 4: 24)? Ehkä meidän olisi syytä hyväksyä ajatus, että emme voi kaikkea ymmärtää, eikä meidän tarvitse tietää kaikkia jumaluuden ihmeitä.
Wait wait, this is only telling about of the first place where of the Son of God lived, but how then is His origin. Should we know that too? Do God's secrets belong to us? Can we even understand what it means that God is the Spirit (John 4:24)?Perhaps we should accept the idea that we cannot understand everything, and we do not need to know all the miracles of divinity.
Pesiminen johtaa inhimillisen mielen ajattelemaan lintujen munimista tai karhun synnyttämistä jne. Mutta mitään munimiseen tai synnyttämiseen viittaavaa ei tässä jakeessa (Sanal. 8: 22) mainita! Linnunradassa syntyy jatkuvasti uusia tähtiä, mutta mitä ymmärrämme siitä. Mitä me ymmärtäisimme sitten Linnunradan Tekijästä itsestään!
Nesting leads the human mind to think about laying eggs or giving birth to a bear, etc. But nothing to suggest laying or giving birth is mentioned in this verse (Prov. 8:22)! New stars are constantly emerging in the Milky Way, but what do we understand about it. What would we then understand about the Milky Way Creator himself!
Jumalalla on aina ollut Poika, ja niin kauan kuin Jumala on ajatellut ja puhunut, Hänellä on ollut Sana (Joh. 1: 1 - 3).
God has always had the Son, and as long as God has thought and spoken, He has had the Word (John 1: 1-3).
Salomon sananlaskujen kuvaus Viisaudesta on kirjattu kahdeksannen luvun jakeisiin 22 - 31. Jae 30 on suomennettu näin: "silloin minä hänen sivullansa hoidokkina olin, ihastuksissani olin päivästä päivään ja leikitsin hänen edessänsä kaikin ajoin". Tässä jakeessa esiintyy hepreassa kaksi kertaa sana אהיה EHJEE.
Description of Wisdom in Solomon's Proverbs is recorded in verses 22-31 of the eighth chapter. Verse 30 is translated into Finnish as follows: "at that time I was by his side as a caretaker, in my delights I was from day to day, and I played with him in all times." In this verse, the word אהיה EHJEE appears twice in Hebrew.
Kun Mooses kysyi palavan pensaan luona hänelle ilmestyneen Jumalan nimeä, vastaus oli אהיה EHJEE. Kun me kyselemme Jumalan Pojan lähtökohtaa, vastaus on אהיה EHJEE.
When Moses asked the name of the God who appeared to him at the burning bush, the answer was אהיה EHYEH. When we ask the starting point of the Son of God, the answer is אהיה EHYEH
Ensimmäinen suomalainen käännös vuodelta 1642 ja sen toisinto vuodelta 1776 ansaitsee tulla nostetuksi esiin tässä yhteydessä. Mielestäni sen käännös Sanal. 8: 22:sta on loistava: "Minä olen ollut Herran oma hänen teidensä alussa: ennenkuin mitään tehty oli; olin minä."
The first Finnish translation in 1642 and its reprise in 1776 deserve to be highlighted in this context. I think its translation in Prov. 8: 22 is brilliant: "I have been the Lord's own at the beginning of his ways: before anything was done, was me."
Vuoden 2012 käännöksessä on palattu vuosien 1933 ja 1992 heikkojen käännösten jälkeen hiukan parempaan suuntaan, mutta ei kuitenkaan vanhimpien käännösten tasoon. Vuoden 2012 käännöksestä jää puuttumaan ajatus Jumalan ja Jumalan Pojan ikuisesta olemisesta. Se kuuluu näin: "Herra omisti minut tiensä alussa muinaisuudessa, ennen kuin hän oli tehnyt mitään." Tämä käännös on samansuuntainen kuin KJV:n "the Lord possessed me" ja saksan "der Herr hat mich schon gehabt".
The 2012 translation has returned to a slightly better direction after the weak translations of 1933 and 1992, but not to the level of the oldest translations. The 2012 translation lacks the idea of the eternal existence of God and the Son of God. It reads, "The Lord possessed me at the beginning of his way in the ancient times, before he had done anything." This translation is in line with KJV's "the Lord possessed me" and the German version "der Herr hat mich schon gehabt".
Koska Sanal. 8: 22:ssa Herra-sanan paikalla on hepreassa tietenkin tetragrammi, יהוה, mielestäni kaikkein parhain käännös syntyisi, kun sen paikalla olisi mikä tahansa muu Jumalan nimi; Korkein, Kaikkivaltias, Elohim. Ehdottomasti paras nimi olisi tietenkin Ihmisen Pojan Jumalasta käyttämä nimitys "ISÄ". Siis näin: minä olen ollut Isän oma hänen teidensä alusta: ennen kuin mitään oli tehty, minä olin... minä olen.
Because there is the Tetragrammaton, יהוה, in Prov. 8:22 in Hebrew, of course, I think the best translation would be when the Tetragrammaton was replaced by any other name of God; the Most High, the Almighty, Elohim. Definitely the best name would be the name "FATHER" used by the Son of Man for God. I mean this: I have been with my father from the beginning of his ways: before anything was done, I was... I am.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti