Ajan vääristäjä * The one who perverts time

Puhuessani kahdesta luomiskertomuksesta erään opettajan kanssa, sain häneltä osakseni melkoisen ryöpytyksen. Hän oli nimittäin vakaasti sitä mieltä, että ei voida puhua kahdesta eri luomiskertomuksesta, sillä Genesiksen 2. luku on 1. luvun selitystä.

As I spoke about two creation stories with a teacher, I got quite a blast from him. He was firmly of the opinion that two different creation stories could not be talked about, since Genesis 2 is the explanation of chapter 1.

Jahvistisessa luomiskertomuksessa (1. Moos. 2: 4 - 26) ihmisen luominen tapahtui ennen kasvien luomista (2: 5, 7), ja viittaus sateeseen tuo mieleen vedenpaisumuksen (2: 6). Jahvistinen luomiskertomus on ristiriidassa elohistisen luomiskertomuksen kanssa.  Elohistisen luomiskertomuksen (1. Moos. 1: 1 - 2: 3) mukaan kasvit luotiin 4. päivänä ja ihminen 6. päivänä! Miten näin ristiriitaiset kuvaukset voisivat olla yksi ja sama kertomus?!

In the Yahwistic creation story (Gen. 2: 4 - 26) man was created before the plants (2: 5, 7), and the reference to rain reminds of the flood (2: 6). The Yahwistic creation story contradicts the Elohistic creation story. According to the Elohistic creation story (Gen. 1: 1 - 2: 3) plants were created on the 4th day and man on the 6th day! How could such contradictory descriptions be the same story?!

Myös luomistavoissa on suuri ero.  Siinä missä Jahve sotkee kätensä saveen ja muovailee yksistään Aadamin, niin Elohim on Sanallaan kutsunut esiin jo molemmat ihmiset; sekä Adamin että Eevan.

There is also a big difference in the methods of creation. While Yahweh takes clay in his hand and sculptures Adam alone, Elohim has already called both Adam and Eve from nothing with His Word.

Jahvistisessa luomiskertomuksessa myös itse luoja on erilainen. Luomista ilmaisevia heprean verbejä ovat  יצר, jazar = "olemassa olevan aineen muokkaamista uudeksi," "muovata", "muotoilla", "takoa", "tehdä", "luoda" ja עשה, asa = "tehdä", "valmistaa", "luoda". Elohimin luomisvoima on ylivoimainen Jahveen nähden, Sana!

Even the creator himself is different in the Yahwistic creation story. The Hebrew verbs expressing creation are יצר, jazar meaning "modifying an existing substance", "forming", "formatting", "forging", "making", "creating" and עשה, asa meaning "making", "fabricating", "creating". Elohim's creative power is superior to Yahweh, Word!

Jahvistisen luomiskertomuksen antamilla tiedoilla ei voida perustella viikkoa, joka on 7 peräkkäisen päivän muodostama ajanjakso. Mihin muuhun 7-päiväinen viikko voisi perustua kuin Jumalan luomisviikkoon? Viikon perustana ei ole mikään tuntemamme taivaankappale, samalla tavalla kuin vuosi liittyy Maan kiertoliikkeeseen auringon ympäri tai kuukausi kuun kiertoon Maan ympäri. 7-päiväisen viikon perustana on ainoastaan elohistinen luomiskertomus!

A week, a period of 7 consecutive days can't be justified with the information provided in the Yahwistic creation story. On what other thing the week would be based if not God's creation week? The week is not based on any of the celestial bodies, as the year is associated with the Earth's orbit around the sun or the month with the moon's orbit around the Earth. The 7-day week is only based on the Elohistic creation story!

Koska Jahvistisessa luomiskertomuksessa ei tehdä mitään selkoa viikonpäivistä, se ei anna myöskään minkäänlaista tietoa lepopäivästä. Jumala on hallinnut ajan ikuisuudesta alkaen, ja Hän sääti luomisessa 7-päiväisen viikon ja siunasi 7. päivän omalla levollaan (שבת, shabat = "lakata", "loppua", "levätä työn teosta", "pitää vapaata", "levätä", "olla levossa"). Viikon 7. päivä sai hepreankielisen nimensä שבת, shabaat Jumalan levosta.

Because the Yahwistic creation story doesn't give ane information of the week, it also gives no information about the Sabbath. God has rulered over time from eternity, and He made a 7-day week at creation and blessed the 7th day with His own rest (שבת, shabat = "cease", "end", "rest from working", "have free time", "rest", "be in rest"). The 7th day of the week got its Hebrew name שבת, shabaat from God's rest.

Adam ja Eeva eivät olleet juutalaisia, ja ensimmäinenkin juutalainen syntyi vasta satoja vuosia heidän jälkeensä. Raamatussa ei kerrota mitään siitä, miten pian ihmiskunta poikkesi Jumalan asettamasta viikkojärjestyksestä. Kuka lienee ollut ensimmäinen tottelematon ihminen tässä asiassa. Mutta tämänkin vastarintaliikkeen johtaja on ilmeisen selvä tapaus, Saatana!

Adam and Eve were not Jewish, and the first Jew was born hundreds of years after them. There is nothing in the Bible of how soon humanity deviated from God's weekly order. I wonder, who was the first disobedient person in this matter. But the leader of this this resistance movement, too, is a clear case, Satan!

Jumala valitsi Aabrahamin ja antoi hänelle lupauksen "vaimon siemenestä" eli Messiaasta (1. Moos. 22: 18). Jumala siis valmisteli Messiaan tuloa jo hyvissä ajoin, sillä Aabraham syntyi yli 1800 vuotta ennen Jeshuaa. Jumala kertoi Aabrahamille etukäteen, että hänen jälkeläisensä joutusivat asumaan 400 vuotta muukalaisina (1. Moos. 15: 13, 14), mutta sen jälkeen he palaisivat Jumalan Aabrahamille osoittamaan maahan (1. Moos. 12: 1).

God chose Abraham and promised him "the seed of the woman" or Messiah (Gen. 22: 18). So God was preparing for the coming of the Messiah very early in advance, for Abraham was born more than 1800 years before Yeshua. God told Abraham beforehand that his descendants had to live for 400 years as strangers (Gen. 15: 13, 14), but then they would return to the land God gave to Abraham (Gen. 12: 1).

Erämaavaelluksen aikana Jumala opetti sapatin pyhyyden merkitystä Israelin kansalle mannaihmeen kautta (2. Moos. 16: 14 - 36). Jumala halusi palauttaa kuuliaisuuden valitsemansa kansan elämään, ja siksi Hän antoi heille 10 käskyn lain, jonka ytimessä on sapattikäsky (2. Moos. 20: 8 -11), ainoa käsky, joka alkaa sanalla "muista". Sapatti on merkki siitä, että Jumala pyhittää kansansa (Hes. 20: 12). Pitkän erämaamatkan aikana manna-opetus syöpyi israelilaisten mieliin niin, että he tietävät vieläkin ainoana kansakuntana maailmassa, mikä viikonpäivä on sapatti.

During the wilderness journey, God taught the significance of the Sabbath holiness to the people of Israel through the manna miracle (Ex. 16: 14 - 36). God wanted to restore obedience to the life of His chosen people, and therefore He gave them the law of the Ten Commandments, the core of which is the Sabbath commandment (Ex. 20: 8 - 11), the only commandment beginning with the word "remember". The Sabbath is a sign that God will sanctify His people (Eze. 20: 12). During the long wilderness journey the manna-teaching was engrossed in the minds of the Israelis, so that they still know as the only nation in the world what the Sabbath day is.

"Pelastus on juutalaisista" (Joh. 4: 22) siksi, että Messias, syntyi juutalaisista! Jeshua opetti, siunasi ja paransi myös sapattisin, ja siten Hän kumosi sapattia rasittavat lisäpykälät, joita juutalaisten uskonnolliset johtajat olivat laatineet. Sapatti oli muutettu Jesajan kuvailemasta "ilonpäivästä" (Jes. 58: 13, 14) epämiellyttäväksi taakaksi. Jeshua kirkasti sapatin merkitystä ihmisen ja Luojan välisenä siunauksellisena kohtaamisena. Mutta Jeshua ei muuttanut sapatin ajankohtaa! Hän sanoi olevansa itse "sapatin Herra" (Matt. 12: 8; Mark. 2: 28; Luuk. 6: 5). Todistaakseen sapatin ikuisia taivaallisia juuria, Jeshua lepäsi sapatin hetket Joosefin haudassa. Luominen ja lunastus muodostavat sapatin siunausten ytimen!

"Salvation is of the Jews" (John 4: 22) because the Messiah was born from the Jews! Yeshua taught, blessed and healed even on the Sabbaths, thus He overturning the additional Sabbath rules that Jewish religious leaders had prepared. The Sabbath had been transformed from "the day of joy" described by Isaiah (Isa. 58: 13, 14) into an unpleasant burden. Thus, Yeshua glorified the significance of the Sabbath as a blessing encounter between man and Creator. But Yeshua did not change the Sabbath! He said He Himself is "the Lord of the Sabbath" (Matthew 12: 8; Mark2: 28; Luke 6: 5). To testify the eternal heavenly roots of the Sabbath, Yeshua rested the Sabbath on Joseph's grave. Creation and redemption form the heart of the Sabbath Blessings!

Elohistinen luomiskertomus tarjoaa kronologisen kuvauksen luomisviikon tapahtumista kertoessaan jokaisen päivän yksityskohdat. Se vie lukijansa Maan syntyhetkeen ja ihmiskunnan alkuun. Sen mukaan taivaan ja Maan Luoja on אלהים,  Elohim, joka loi kaiken tyhjästä (ברא, baaraa = "luoda", "tehdä olemattomasta oleva") Sanansa voimalla (Ps. 33: 9; Joh. 1: 1 - 3).

The Elohistic creation story provides a chronological account of the events of Creation Week, telling the details of each day. It takes its readers to the birth of Earth and the beginning of humanity. According to it, the creator of heaven and Earth is אלהים, Elohim, who created everything from nothing (ברא, bara = "create", "make existence from nothing") by the power of His Word (Ps. 33: 9; John 1: 1 - 3).

Raamatun ensimmäiset sanat hepreaksi on בראשית ברא אלהים, be-reshit baaraa elohim, joista kaksi sanaa on edellä esitelty. Lauseen ensimmäinen sana בראשית muodostuu prepositiosta ב, be = -ssa, -ssä ja substantiivista ראשית, reshit = "ensimmäinen asia", "alku", "lähtökohta", "ensimmäinen/paras", "isän ensimmäinen lapsi/esikoinen", "ensihedelmä", "sadon paras osa". Sana voidaan siis kääntää "alussa" niin kuin se on käännetty sekä 1. Moos. 1: 1:ssa että Joh. 1: 1 (hepr. versiossa). Mutta aivan yhtä hyvin se voitaisiin kääntää sanalla "esikoisessa" --> Esikoisessa Jumala loi taivaan ja Maan. Tämä tärkeä esikoinen on luonnollisesti Kuoleman Kukistaja, Jeshua Messias (Ap.t 26: 23; Room. 8: 29; 1. Kor. 1: 18; Ilm. 1: 5).

The Bible's first words in Hebrew are בראשית ברא אלהים, be-reshit bara elohim, two of which have been introduced above. The first word of the sentence בראשית consists of the preposition ב, be = in and a substantive ראשית, reshit =  "first thin", "beginning", "first fruit", "premise", "the first/the best", "father's first child/firstborn", "first fruit", "best part of the crop". Thus, the word can be translated "in the beginning" as translated in Gen. 1: 1 and John 1: 1 (Hebrew version). But just as well it could be translated by the word "in the firstborn" --> In the firstborn, God created heaven and Earth. This important firstborn is, of course, the Vinner of Death, Yeshua the Messiah (Acts 26: 23; Rom. 8: 29; 1. Cor. 1: 18; Rev. 1: 5).

Elohistinen luomiskertomus todistaa tutkimattomasta, äärettömästä, valtavasta ja kaikkivoivasta Jumalasta. Monikkomuotoinen sana אלהים,  elohim, voidaan kääntää "ääretön", "valtava". Jumalan suuruus tulee esille mm. siinä, että valkeus oli olemassa jo ennen auringon, kuun ja tähtien luomista. Ihmisen on vaikea ymmärtää, mitä/mikä on avaruus. Mutta miten voisimme ymmärtää, mikä on se "valkeus", joka ilmestyi ensimmäisenä luomispäivänä?!

The Elohistic creation story bears witness of the unexamined, infinite, immense and omnipotent God. The plural word אלהים, elohim can be translated "infinite", "enormous". The greatness of God is manifested among other things that light existed before the sun, the moon and the stars were created. It is difficult for a man to understand what space is. But how could we understand  the "light" that appeared on the first day of creation?!

Valkeus oli siis ennen aurinkoa, mutta myös aika oli olemassa jo ennen kuin taivaankappaleet asetettiin mittaamaan sitä. Kolme luomispäivää ehti alkaa ja päättyä ennen ensimmäistäkään sarastusta, auringonnousua ja -laskua. Astrologit opettavat meille, että avaruudessa ei ole aikaa, mutta Jumalalla, joka asuu "korkeudessa ja pyhyydessä" (Jes. 33: 5; 57: 15) on käsissään sekä aika että ikuisuus. Jumala itse säätää universuminsa ajat ja lait.

So the light was before the sun, but there was also a time before the celestial bodies were set to measure it. The three days of creation began and ended before the first dawn, sunrise and sunset. Astrologers teach us that there is no time in space, but God, who dwells in "highness and holiness" (Isa. 33: 5; 57: 15) has both time and eternity in His hands. God Himself regulates the times and laws of His university.

Aurinko, kuu ja tähdet asetettiin "osoittamaan aikoja, päiviä ja vuosia" (1. Moos. 1: 14), jonka ymmärrämme tarkoittavan aikaa. Heprean kielessä sana עת, et, tarkoittaa "aikaa". Kuitenkaan tämä sana ei esiinny em. jakeessa, vaan sana מועד, moed, jonka merkityksiä ovat "kohtaamis- tai kokoontumispaikka", "kokoontuminen", "kokous", "sovittu tai määrätty aika", "juhla-aika".

The sun, moon and stars were set to indicate "seasons, days and years" (Gen.1: 14), which we understand to mean time. In Hebrew, the word עת, et means "time". However, this word does not appear in the above verse, but rather the word מועד, moed meaning "the meeting or gathering place", "gathering", "meeting", appointed or prescribed time", "festive time"

Näin ollen taivaankappaleet liittyvät päivien ja vuosien mittareina myös kokoontumisiin ja juhliin, seurakunnan elämään. Sana מועד, moed on mielenkiintoinen siksi, että se esiintyy myös Jes. 14: 13:ssa. Jumalaa vastaan kapinaan noussut Lucifer uhkasi istua בהר מועד, be-har moed. Kysymyksessä on "vuori", mutta mikä vuori?

 Thus, the celestial bodies, as the measure of days and years, are also associated with gatherings and celebrations, church life. The word מועד, moed is interesting because it also occurs in Isa 14: 13. Lucifer who rebelled against God threatened to sit בהר מועד, be-har moed. It is a "mountain", but what mountain?

Suomalaisia käännöksiä:
* todistuksen vuori 1542, 1776
* ilmestysvuori 1933
* jumalten vuori 1992
* kokoontumisvuori 2012
Englantilaisia käännöksiä:
* KJV the mount of the congregation = seurakunnan vuori
* ESV the mount of assembly = kokoontumisvuori
* NIV the mount of assembly = kokoontumisvuori
* NLT the mountain of the gods = jumalten vuori

Translations into Finnish:
* mount of testimony 1542, 1776
* mount of revelation 1933
* mount of gods 1992
* mount of assembly 2012
Translation into English:
* KJV the mount of the congregation
* ESV the mount of assembly
* NIV the mount of assembly
* NLT the mount of the gods

Lucifer alias Saatana oli kapinansa alusta alkaen kiinnostunut istumaan paikassa, jossa hän voi vaikuttaa ihmisten uskonnolliseen elämään ja heidän kalenteriinsa säätelemällä heidän juhla-aikojaan. Saatanan suurin mielenkiinto kohdistuu luomisviikon 7. päivän juhlan muuttamiseen ja Jumalan sapatille antaman siunauksen purkamiseen!

From the beginning of his rebellion, Lucifer alias Satan was interested in sitting in a place where he could influence people's religious life and their calendars by regulating their festivities. Satan's greatest interest is in changing the celebration of the 7th day of creation week and in unleashing God's blessing on the Sabbath!

Miikael nousee * Michael is rising

Dan. 12. luvun 1. jakeessa on ennustus kaikkien aikojen pahimmasta ahdistuksen ajasta. Kuitenkin aivan jakeen alussa todetaan, että korkea enkeliruhtinas (השר הגדול = ha-sar ha-gadol) eli arkkienkeli Miikael, nousee/astuu esiin (יעמד = j'amad) ja seisoo Jumalan kansan suojana (העמד על בני עמך = ha-omed al beni ammeka).

Dan. 12: 1 has a prophecy of the worst time of all ages. However, at the very beginning of the verse it is stated, that a high angel (השר הגדול = ha-sar ha-gadol) or Archangel Michael, rises/stands up (יעמד = j'mad) and stands for the people of God (העמד על בני עמך = ha-omed al beni ammeka).

Sekä "nousta/astua esiin" että "seistä" pohjautuvat samaan heprean sanaan עמד (amad), joka tarkoittaa "paikkaa", "paikalleen asettumista", "seisomaan nousemista". Kyseinen sana esiintyy myös Dan. 8: 17 ja 10: 11.

Both "rise" and "stand up/for" are based on the same Hebrew word עמד (amad), which means "place", "settle in", "stand up". This word is also used in Dan. 8: 17 and 10: 11.

Nimi "Miikael" (מיכאל) merkitsee kuka/joka - kuin - Jumala (אל - כ - מי). Miikaelin tehtävä on johtaa lankeamattomia enkeleitä. Tuo tehtävä ei olekaan ihan vähäpätöinen, sillä Ilm. 5: 11:n mukaan tuon joukon vahvuus on "kymmenentuhatta kertaa kymmenentuhatta ja tuhat kertaa tuhat" eli 101 000 000 000 000.

The name "Michael" (מיכאל) means who - like - God (אל - כ - מי). Michael's job is to lead the incorruptible angels. That task is not insignificant, for according to Rev. 5: 11 the strength of that army is "ten thousand times ten thousand and thousand times thousand" or 101 000 000 000 000.

Eräissä uskontokunnissa tulkitaan Miikaelin tarkoittavan Jeesusta. Kuitenkaan missään Raamatun tekstissä ei vahvisteta tällaista olettamusta. 
Ensiksikin olisihan Jumala ollut varsin epäoikeudenmukainen, jos Hän olisi antanut luomisvoimanaan käyttämänsä Sanan (Ps. 33: 9; Joh. 1: 1- 3) ratkaista enkeleiden keskuudessa syttyneen kapinan ja sodan. Jumalan oikeudenmukaisuuden, tasapuolisuuden ja Hänen vapaaehtoisuuteen pohjautuvan hallintonsa tuntien ajattelen, että sota taivaassa oli kahden eri tavoin ajattelevien enkelijoukkojen keskinäinen yhteenotto, ja kumpaakin joukkoa johti enkeli.
Toiseksi Hepr. 1: 5:n mukaan on mahdotonta, että Jumalan Poika olisi enkeli, tai että enkelistä olisi tullut Jumalan Poika.

In some religion Michael is interpreted to mean Jesus. However, no text in the Bible confirms such an assumption. 
First, God would have been quite unjust if He had given the Word as His power of creation (Ps. 33: 9; John 1: 1 - 3) to solve the anger and the war that had arisen among the angels. Knowing God's righteousness, equity and his government based on voluntary, I think the war in heaven was a confrontation between two groups of differently minded angels, and both groups were led by an angel. 
Second, according to Hebrews 1: 5 it's impossible for the Son of God to be an angel or for an angel to become the Son of God. 

Kaksi johtavaa enkeliä, Miikael ja Lucifer, kävivät ensimmäisen taistelun, ja Miikaelin johtama joukko voitti. Perkeleen joukko karkoitettiin taivaasta ja syöstiin Maan päälle (Ilm. 12: 7 - 9). Maa oli tuolloin ennen Jumalan suorittamaa taivaan ja Maan luomista pimeä, veden peittämä pallo.

The two leading angels, Michael and Lucifer, fought the first battle, and the group led by Michael won. The group of Devil was expelled from heaven and knocked down on Earth (Rev. 12: 7 - 9). At that time, before God made heaven and Earth, the Earth was a dark, water-covered ball.

Taistelu enkelijoukkojen välillä johtui kapinallisten enkeleiden halusta määrätä omat asiansa ja valita elämänsä suunnan ottamatta huomioon Jumalan tahtoa. Luciferin kapina oli kohdistettu Jumalan lisäksi myös kaikkiin Jumalalle uskollisiin enkeleihin. Kapinan on täytynyt olla järkyttävä kokemus koko taivaassa! Taistelun jälkeen kolmannes enkeleistä oli poissa, ja se huomattiin varmasti outona tyhjyytenä.

The battle between the angels was due to the desire of the rebellious angels to control their own affairs and choose the direction of their lives without regard to God's will. Lucifer's rebellion was directed not only at God but all angels who were faithful to God. The rebellion must have been a shocking experience in all heaven! After the battle, one third of the angels were gone, and surely it was noticed as a strange emptiness.

Uskolliset enkelit odottivat Jumalalta joitakin toimenpiteitä tilanteen korjaamiseksi. Eikä heidän tarvinnut odotuksissaan pettyä. Pian Luciferin kapinan jälkeen  Jumala loi taivaan ja Maan. Se oli suuri tapahtuma, jota kaikki Valkeuden enkelit olivat todistamassa. Mutta siellä oli myös pimeyden joukot, sillä pimeys oli syvien vesien yllä (1. Moos. 1: 2).

Faithful angels were waiting for God to take some action to remedy the situation. And they didn't have to disappoint in their expectations. Soon after Lucifer's rebellion, God created Heaven and Earth. It was a great event that all the angels of Light witnessed. But there was also the multitude of darkness, for the darkness was above the deep waters (Gen. 1: 2).

Ensimmäisenä luomispäivänä pimeyden keskellä kaikui Jumalan Sana יהי אור jehi or =  "tulkoon valkeus"(1. Moos. 1: 3). Jumala toimi samoin kuin me ihmisetkin tekisimme aloittaessamme mitä tahansa työtä sytyttämällä ensin valot. Jumala sytytti valot Sanallaan, ja taivaallinen valkeus tuli. Jumala itse on valkeus ja tuli (Ps. 4: 7; 44: 4; 89: 16; Jes. 10; 17; Dan. 2: 22; 1. Joh. 1: 5; Jaak. 1: 17). On varmaa, että myös Miikaelin joukot saapuivat paikalle kuullessaan Jumalan sanat.

In the first day of creation, in the midst of darkness was the word of God יהי אור jehi or = "let there be light" (Gen. 1: 3). God did just as we humans would do in starting any work by first turning on the lights. God lit the light with His Word, and the heavenly light came. God Himself is light and fire (Ps. 4: 6; 44: 3; 89: 15; Dan. 2: 22; 1. John 1: 5; James 1: 17). It's certain that Michael's troops were also present when they heard God's words.

Miikaelin joukkojen ja Saatanan joukkojen läsnäollessa Jumala erotti yön pimeyden päivän valkeudesta osoituksena siitä, että valkeudella ei ole mitään osuutta pimeyden kanssa (2. Kor. 6: 14; Ef. 5: 11; 1. Tess. 5: 5; 1. Piet. 2: 9).

In the presence of Michael's forces and Satan's forces, God separated the darkness of the night from the light of the day as an indication that light has nothing to do with darkness (2. Cor. 6: 14; Eph. 5: 11; 1. Thess. 5: 5; 1. Peter 2: 9).

Koko viikon Jumala valmisteli Maata asuttavaan kuntoon luoden sopivat olosuhteet kasveille, hengittäville eliöille ja olennoille, istuttaen ravintoa tuottavan kasvillisuuden, turvaten energiansaannin auringon valolla ja täyttäen vedet, ilman ja maan ihmeellisellä elämällä. Kaikki tämä tehtiin aivan tiettyä tarkoitusta varten, joka paljastettiin enkeleillekin 6. luomispäivänä, kun Jumala halusi jakaa suunnitelmansa uskollisten enkeleiden kanssa.

During the whole week, God prepared the Earth for a habitable state, creating the right conditions for plants, breathing organisms and beings, planting nutritious trees, bushes and plants, securing the need for energy with sunlight, and filling the waters, air and soil with wonderful living beings. All this was done for a very specific purpose, which was revealed even to the angels on the sixth day of creation, when God wanted to share His plan with faithful angels.

Silloin Jumala lausui Miikaelin johtamille joukoille sanat, jotka ovat herättäneet jälkeenpäin suurta hämmennystä ja spekulaatioita ihmisten keskuudessa. Hän lausui heille "tehkäämme ihminen kaltaiseksemme" (1. Moos. 1: 26). Miikaelin ja hänen enkeleidensä mielenkiinto on kohdistunut alusta saakka ihmisiin ja erityisesti niihin ihmisiin, jotka heidän tavoin haluavat seurata Jumalan tahtoa.

Then God uttered words to the troops led by Michael; words, which have afterwards caused great confusion and speculation among the people. He told them "let us make man in our image" (Gen. 1: 26). The interest of Michael and his angels has been from the beginning on people, and especially on people who want to follow God's will as they do.

Jumala, joka on absoluuttinen hyvyys, ei käytä pienintäkään pakkoa luotujaan kohtaan. Niinpä Hän ei luonut ihmisestä robottia, joka seuraisi automaattisesti Jumalan tahtoa. Sen sijaan Hän teki olennon, joka saa vapaan tahtonsa perusteella valita oman elämänsä suunnan. Miikaelin joukko oli juuri todistanut oman tahdon tien kulkijoiden kapinaa. Mitä uusi olento, ihminen, tulisi tekemään?

God, who is absolute goodness, doesn't use the slightest force on His creatures. So He didn't create a human robot that would automatically follow God's will. Instead, He made a being who is free to choose the direction of his life. Michael's group had just witnessed the revolt of the will-goers. What would the new creature, man, do?

Vaikka vapaus valita sisälsi suuren riskin, Jumala asetti tavoitteekseen Jumalan kaltaisen ihmisen. Kaikki ei tapahtuisi hetkessä, vaan prosessi tulisi olemaan pitkä, ja se kysysi aikaa. Miikaelin joukot seurasivat riemuiten ihmisen luomista, ja he ovat olleet mukana kaikissa ihmiskunnan vaiheissa aivan alusta alkaen.

Although the freedom to choose involved great risks, God set His goal as a man like God. Everything would not happen in a moment, but the process would be a long one and take time. Michael's forces followed with joy the creation of man, and they have been involved in all stages of humanity from the very beginning.

Uuden olennon, ihmisen, kautta maailmaan syntyisi jonakin päivänä Jumalan lupaama "vaimon siemen" (1. Moos. 3: 15), joka voittaisi lopullisesti taivaallisen rauhan rikkoneen Lohikäärmeen. Se voitto tarkoittaisi Luciferin kapinan seurauksena tulleen kuoleman kukistamista. Yksikään enkeli ei voinut suorittaa sellaista tekoa, sillä heidät oli luotu kuolemattomiksi. Kuoleman saattoi voittaa ainoastaan kuolemalla ja nousemalla takaisin elämään.

One day, through the new being, man, God's promised "wife's seed" would be born (Gen. 3: 15), which would eventually overcome the Dragon, who broke the heavenly peace. That victory would mean defeating the death, the consequence of Lucifer's rebellion. No angel could do such an act, for they were created immortal. Death could be defeated by dying and resurrecting.

Niinpä "vaimon siemenestä" tuli Saatanan joukkojen maalitaulu. Heidän tavoitteensa oli tappaa Hänet keinolla millä hyvänsä ja hetkenä minä tahansa. "Vaimon siementä" odotettiin sukupolvi toisensa jälkeen, ja jokainen uusi poikalapsi arvioitiin, olisiko se "Hän" (הוא huu, 1. Moos. 3: 15).

Thus, the "wife's seed" became the target of Satan's troops. Their goal was to kill Him by any means, at any time. The "wife's seed" was waited for generation after generation, and each new male child was judged, could it be "He" (הוא huu, Gen. 3: 15).

Vedenpaisumuksesta pelastui vain 8 ihmistä, mutta se riitti turvaamaan luvatun "siemen".  Nooan arkki oli varmasti saatanallisten joukkojen raivokkaiden hyökkäysten kohteena, mutta se oli myös Miikaelin joukkojen tarkan silmälläpidon ja varjeluksen kohteena. Silloinkin Miikaelin joukot voittivat, sillä he onnistuivat turvaamaan luvatun "siemenen".

Only 8 people were saved from the flood, but it was enough to secure the promised "seed". Noah's arch was certainly the target of fierce attacks by Satanic troops, but it was also the object of careful observation and guarding of Michael's troops. Even then, Michael's troops won, because they succeeded in securing the promised "seed".

Messiaan synnyttyä Beetlehemissä, Saatana yllytti kateellisen ja vallanhaluisen Herodeksen tappamaan kaikki alle kaksivuotiaat poikalapset (Matt. 2: 16 - 18) saadakseen luvatun "siemenen" pois päiviltä heti alkuun. Mutta arkkienkeli Miikaelin joukot olivat valppaina, ja Joosef sai heiltä ohjeet paeta perheensä kanssa Egyptiin (Matt. 2: 13, 14).

After the birth of Messiah in Bethlehem, Satan urged the jealous and power-hungry Herod to kill all under two-year-old male children (Matthew 2: 16 - 18) in order to get the promised "seed" out of the day. But the Archangel Michael's troops were alert, and Joseph was introduced by them to flee to Egypt with his family (Matthew 2: 13, 14).

Saatanallinen raivo kulminoitui Jeshuaan Getsemanessa ja Golgatalla. Miikaelin enkelit  vahvistivat äärimmilleen kiusattua ja rääkättyä "vaimon siementä". Siten Hän jaksoi uskoa loppuun saakka Lähettäjänsä täydelliseen suunnitelmaan ja luottaa Isänsä apuun vaikeimmankin koettelemuksen hetkellä. Miikaelin joukkojen riemuksi ristillä riutuva Jeshua lausui viimeisiksi sanoikseen väkevät uskon sanat "Isä, sinun käsiisi minä annan henkeni" (Luuk. 23: 46).

Satanic rage culminated in Yeshua at Gethsemane and Calvary. Michael's angels gave strength to the utterly harassed and tormented "wife's seed". Thus He was able to fully believe in His Sender's perfect plan and trust on His Father's help even at the time of the most difficult trial. Finally to the delight of Michael's troops the exhausted Yeshua uttered on the cross the mighty words of faith "Father, into thy hands I lay down my spirit" (Luke 23: 46).

Tuo hetki merkitsi suurta tappiota Saatanan joukoille. Vaikka Jeshua saatiin hengiltä, Hänen henkensä ei kuulunutkaan Saatanalle. Jeshuan täydellisen kuuliainen elämä Isän tahdolle takasi Hänelle varman riemuvoiton kuoleman vallasta. Yksikään pimeyden valta koko universumissa ei kyennyt estämään väkevää enkeliä Miikaelin joukoista vierittämästä kiveä pois Jeshuan haudalta. Jumalan Poika astui ulos haudasta (Ps. 2: 7; Ap.t. 13: 33, 34, Room. 1: 4).  Kuoleman valta oli kukistettu! Voi sitä riemua taivaallisten joukkojen keskuudessa!

That moment marked a great defeat for Satan's troops. Althought Yeshua was died, His spirit didn't belong to Satan. Yeshua's perfect obedience to the Father's will guaranteed Him a sure triumph over death. No power of darkness in the entire universe couldn't prevent the mighty angel from Michael's troops to roll the stone away from the tomb of Yeshua. The Son of God stepped out from the grave (Ps. 2: 7; Acts 13: 33, 34; Rom. 1: 4). The power of death had been defeated! What a joy among the heavenly forces!

Se hetki merkitsi 6. luomispäivän päämäärän täyttymystä. Ihminen, Ihmisen Poika, Messias Jeshua (1. Tim. 2: 5), osoittautui Jumalan kaltaiseksi... kuolemattomaksi. Tämän jälkeen kenelle tahansa ihmiselle oli mahdollista Jeshuan ansioihin uskomalla pukeutua "valkeuden varuksiin" (Room. 13: 12) ja elää "valkeuden lapsena" (1. Tess. 5: 5), tulla osalliseksi "elämän ylösnousemuksesta" (Joh. 5: 29) ja Jumalan kaltaisuudesta... kuolemattomuudesta (1. Kor. 15: 51 - 55).

That moment marked the fulfilment of the purpose of the 6th creation day. Man, the Son of Man, the Messiah Yeshua (1. Tim. 2: 5) proved to be God-like... immortal. Thereafter, it was possible for any person, believing in the merits of Yeshua, to dress in "the armour of light" (Rom. 13: 12) and to live as "the children of the day" (1. Thess. 5: 5), to participate to "the resurrection of life" (John 5: 29) and  the likeness of God... immortality (1. Cor. 15: 51 - 55).

Maailman lopussa suuren ahdistuksen ajan koittaessa Miikael tulee ottamaan paikkansa enkelien johtajana ja asettuu puolustamaan Jumalan lapsia. Vanha Käärme tulee olemaan Miikaelin vastustajana jälleen. Saatanan raivo tulee olemaan ennen näkemätöntä, ja hän tulee käymään ympäri kuin "kiljuva jalopeura etsien, kenet saisi niellä" (1. Piet. 5: 8). Mutta vaikka Pimeyden Ruhtinas tulee mobolisoimaan sekä saatanallisen enkelijoukkonsa että jumalattomat ihmiset Jumalan omia vastaan, nämä saavat olla suojassa, sillä Miikael seisoo vartiopaikallaan ja vartioi jokaista Jumalaan turvautuvaa ihmistä taivaallisten biljoonajoukkojensa kanssa.

At the end of the world, in the midst of great tribulation, Michael takes his place as the leader of the angels and sets out to defend the children of God. The Old Serpent will be Michaels' opponent again. Satan's rage will be unprecedented, and he will come round as "a roaring lion seeking whom he may swallow (1. Peter 5: 8). But even though the Price of Darkness will mobilise both his satanic angels and wicked men against God's own, these may be protected, for Michael stands in his guard and guards every God-relying man with his heavenly trillions.

"Valkeuden lapset" saavat luottavaisin mielin turvautua Miikaelin joukkojen apuun ja suojaan, sillä "he kaikki ovat palvelevia henkiä, palvelukseen lähetettyjä niitä varten, jotka saavat autuuden periä" (Hepr. 1: 14).

The "children of light" are confidently seeking the help and protection of Michael's troops, for "all of them are "ministering spirits, sent forth to minister for them who shall be heirs of salvation" (Hebrews 1: 14).





**********
Jostakin syystä en saa nyt kommentoitua kirjoitukseni alle, joten vastaan tässä:

Kiitos palautteesta! Totta on, että עת = aika on feminiini ja siksi näköjään olla-verbikin היתה yks. 3. pers. fem.ssä. עת on feminiini, vaikka sen monikko taipuu maskuliinissa.

Saatanallinen hanke * A satanic project

Uutiset uhrialttarin rakentamisesta Jerusalemin Temppelivuorelle ja vielä enemmän uutiset 3. temppelin rakentamisesta sinne kuulostavat minusta suurelta Paholaisen petokselta!

Minkä ihmeen tähden eläinuhreja vielä ristin jälkeen tarvittaisiin? "Onhan meidän pääsiäislampaamme" Jeshua Messias jo "teurastettu" (1. Kor. 5: 7)!

The news of building an altar on the Temple Mount in Jerusalem, and even more the news of building the 3rd temple there, sound to me like the great deception of Devil! Why on earth animal sacrifices still be needed after the cross? After all, our passover, Yeshua (1. Cor. 5: 7), is sacrificed for us!

Eräänä perusteluna 3. temppelin rakentamiselle on esitetty Danielin kirjan 9. luvun viimeistä jaetta (27). Sen perusteella järkeillään, että jos uhraaminen on "lakkautettu", niin ennen sitä se on pitänyt jossakin vaiheessa aloittaa. Ja ajatellaan, että 3. temppeli uhrijärjestelmineen olisi sopiva ratkaisu.

One of the arguments for the building the 3rd temple is the last verse (27) of the 9th chapter of Daniel. It makes some kind of sense that if the sacrifices have been ceased, it must first begin at some point. And it's claimed that the the 3rd temple with its sacrificial systems would mean that.

Pohjana tälläiselle oudolle Danielin kirjan 9. luvun aikaprofetian tulkinnalle lienee ajatus, että 70 vuosiviikon viimeinen vuosiviikko tapahtuisi myöhemmin kuin kaikki muut 69 vuosiviikkoa. Mutta sehän on täysin järjetön tulkinta!

The basis for this strange interpretation of Daniel's time prophecy is probably the idea that the last week of the 70 weeks would be later than the other 69 weeks. But that makes no sense!

Ryhtymättä nyt peruteellisemmin selvittämään 70 vuosiviikkoa totean, että se on Danielin kertoman mukaan yksi kokonaisuus joka alkaa pisteesta A ja loppuu pisteeseen B. Daniel jakoi 70 vuosiviikon aikajakson kolmeen osaan (70 = 7 + 62 +1), jotka seurasivat toinen toistaan ilman minkäänlaisia katkoja tai viiveitä.  Ensimmäinen osa/jakso, 7 vuosiviikkoa eli 49 kirjaimellista vuotta, alkoi Artaxerxes I:n (464 - 424 eKr.) 7. hallitusvuodesta, joka on vuosi  457 eKr. Tuolloin Artaxerxes I antoi määräyksen Jerusalemin jälleen rakentamisesta. Tämän seurauksena myös joukko pakkosiirtolaisia palasi Esran johdolla takaisin Jerusalemiin (Esra 7: 7).

Without going into more detail about the 70 weeks now, I would say that this is, according to Daniel, one entity that begins at point A and ends at point B. Daniel divided the 70-week period into three parts (70 = 7 + 62 + 1), that followed each other without any interruptions or delays. The first part/period, 7 weeks or 49 literal years, began with Artaxerxes I (464 - 424 BC), the 7th year of his government, 457BC. At that time Artaxerxes I ordered the rebuilding of Jerusalem. As a result, a group of the exiles returned to Jerusalem under the leadership of Esra (Ezra 7: 7).

Uusi temppeli, Serubbaalin temppeli, oli valmistunut jo vuonna 515 eKr., aikaisemmin Babylonista palanneiden pakkosiirtolaisten toimesta. Joten seuraavat 49 vuotta (7 vuosiviikon jakso) kuluivat Jerusalemin kaupungin rakentamisessa. Profeetta Malakia toimi Juudassa vuoden 425 eKr. paikkeilla, joten hänen kirjansa valottaa jonkin verran omalta osaltaan aikaa, joka sisältyy tuohon 7 vuosiviikkoon  (457 - 408 eKr.)

The new temple, the temple of Zerubbabel, had already been completed in 515 BC by the exiles returning earlier from Babylon. So the next 49 years (the period of the 7 weeks) were spent rebuilding the city of Jerusalem. The Prophet Malachi was active in Judah around 425 BC, so his book sheds some light on the time including that 7-week period (457 - 408 BC).

Mitä tapahtui sitten seuranneiden 434 vuoden eli 62 vuosiviikon aikana, sitä kaikkea ei Raamatussa kerrota. Mutta tuon aikajakson lopulla syntyi ennustettu Messias vuonna 3 eKr.
62 vuosiviikkoa päättyi vuoteen 26/27 jKr. Tuolloin Jeshua oli Johanneksen kastettavana Jordanilla, ja silloin "kaikkeinpyhin (Jeshua itse) voideltiin" Isän äänen kuuluessa ja Jumalan hengen laskeutuessa Hänen ylleen (Matt. 3: 16, 17). Tästä alkoi Jeshuan julkinen toiminta.

What happened in the 434 years or 62 weeks that followed, all is not told in the Bible. But at the end of that period, the foretold Messiah was born in 3 BC. The 62 weeks end by 26/27AD. At that time, Yeshua was baptised by John on the Jordan, and then "the most holy (Yeshua himself) was anointed" with the Father's voice and the Holy Spirit descending upon Him (Matthew 3: 16, 17). This is where Yeshua's public activities began.

On mahdotonta ajatella, että viimeinen yksi vuosiviikko eli 7 kirjaimellista vuotta voitaisiin irrottaa tässä vaiheessa 70 vuosiviikon aikajaksosta erilleen ja siirtää tuhansia vuosia eteenpäin. Onhan itse Messias ja Hänen toimintansa syntisten pelastamiseksi koko 70 vuosiviikon varsinainen huipennus! Jeshua syntyi 62 vuosiviikon loppupuoliskolla, ja Hänen toimintansa jatkui viimeisen vuosiviikon eli 7 kirjaimellisen vuoden puoleen väliin saakka.

It's inconceivable to think that one week, 7 literal years, could at this point be separated from the 70-week period and carried forward for thousand of years. After all, the actual culmination of the 70 weeks is the Messiah Himself and His mission to save sinners! Yeshua was born in the latter half of the 62 weeks, and His mission continued until the middle of the last week or 7 literal years.

Viimeinen vuosiviikko jatkui automaattisesti 62 vuosiviikon jälkeen, samoin kuin Jeshuan missio jatkui Jordanin jälkeen. Kolmen vuoden ajan Jeshua kulki kansan joukossa tehden hyvää, siunaten lapsia, parantaen kaikenlaisia sairauksia, opettaen Taivasten valtakunnan sanomaa, nuhdellen kansan hairahtuneita johtajia, rohkaisten, nostaen ja auttaen ihmisiä pois synnin tieltä. Kuitenkin noiden kolmen tiiviin toimintavuoden jälkeen kansa vaati Jeshuaa ristiinnaulittavaksi. 

The final week continued automatically after the 62 weeks, just as Yeshua's mission continued after Jordan. For three years, Yeshua walked among the people doing good, blessing children, healing all sorts of illnesses, teaching the message of the Heavenly Kingdom, rebuking the misguided leaders of the people, encouraging, lifting and helping people out of sin. However, after those three years of activity, the people demanded that Yeshua must be crucified.

Jumala oli tehnyt "liiton" Jeshuassa, ja Jeshua koki liiton "raskauden" viimeisen vuosiviikon "puolessa välissä" (Dan. 9: 27) vuonna 26/27jKr. Vapahtajan ristinkuolema merkitsi "Voidellun tuhoamista" (Dan. 9: 26), mutta myös "pahojen tekojen sovittamista" ja "iankaikkisen vanhurskauden tuomista" (Dan. 9: 24). Voidellun tuhosta eli kuolemasta huolimatta tai pikemminkin siitä johtuen Vapahtajan ylösnousemus "sinetöi synnin" ja "vahvisti sinetillä" (Dan. 9: 24) koko Danielin näyn 70 vuosiviikosta.

God had made a covenant in Yeshua, and Yeshua experienced its heaviness halfway through the last week (Dan. 9: 27) in 26/27 AD. The Saviour's crucifixion meant the destruction of the Anointed (Dan. 9: 26), but it meant also the atonement of evil and eternal righteousness (Dan. 9: 24). In spite of, or rather because of, the Anointed's destruction, or death, the Saviour's resurrection sealed sin a(Dan. 9: 24) and Daniel's whole vision of the 70 weeks.

Koska Vanhan Testamentin temppelipalvelus ja uhrijärjestelmä huipentuivat Golgatan keskimmäisellä ristillä, kaikki niiden symbolit ja vertauskuvat saivat loppua siihen. Antamalla itsensä uhriksi Jeshua "lakkautti teurasuhrin ja ruokauhrin" (Dan. 9: 27). Merkiksi tästä temppelin esirippu repesi kahtia ylhäältä alas asti (Matt. 27: 51; Mark. 15: 38; Luuk. 23: 45).

As the Old Testament temple service and sacrificial system culminated on the Middle Cross of Calvary, all their symbols and allegories were then to end. By offering Himself Yeshua ceased the offering (Dan. 9: 27). As a sign of this, the temple curtain was torn from top to bottom (Matthew 27: 51; Mark 15: 38; Luke 23: 45).

Jeshua, Jumalan Karitsa (Joh. 1: 29, 36), on "meidän pääsiäislampaamme, joka on teurastettu" (1. Kor. 5: 7). Hän oli sitä ennen ristiä ja Hän on sitä ristin jälkeen, koska "on mahdotonta, että härkäin ja kauristen veri voisi poistaa syntejä" (Hepr. 10: 4). Siksi Jeshua uhrasi oman verensä ja avasi tien taivaalliseen Kaikkeinpyhimpään, Isän luo, ja sai aikaan iankaikkisen lunastuksen (Hepr. 9: 12). Ja kun Jeshua oli saavuttanut täydellisyyden, Hänestä tuli "iankaikkisen pelastuksen tuoja" "kaikille, jotka ovat Hänelle kuuliaisia" (Hepr. 5: 9) ja jotka uskovat Häneen (Joh. 3: 16). Ja Jumala nimitti Hänet "ylimmäiseksi papiksi Melkisedekin järjestyksen mukaan" (Hepr. 5: 10).

Yeshua, the Lamb of God (John 1: 9, 36), is our passover sacrificed for us (1. Cor. 5: 7). He was our passover before the cross and still after it, because "it is not possible that the blood of bulls and of goats should take way sins" (Hebrew 10: 4). Therefore, Yeshua offered His own blood and opened the way to the heavenly Most Holy place, to the Father, and obtained eternal redemption for us (Hebrew 9: 12). When Yeshua was made perfect, He became the author of eternal salvation unto all them that obey Him (Hebrew 5: 9) and believe in Him (John 3: 16). And God called Him the high priest after the order of Melchisedec (Hebrew 5: 10).

Käykäämme sen tähden "uskalluksella armon istuimen eteen, että saisimme laupeuden ja löytäisimme armon, avuksemme oikeaan aikaan" (Hepr. 4: 16)! Mitään eläinuhreja ei tarvita enää milloinkaan! Kaikki Vanhan Liiton rituaalien ja symbolisten toimitusten uudistamisyritykset ristin jälkeen ovat Saatanan johtamaa pakanuutta ja suurta petosta. Saatana tulee itse tekeytymään"valkeuden enkeliksi" (2. Kor. 11: 14). Kun hän onnistuu rakennuttamaan Jerusalemiin 3. temppelin, totta kai hän ilmestyy sinne vale-kristuksena! Sietää siis varoa näitä asioita, vaikka koko hanke on kääritty kauniiseen uskonnolliseen pakettiin!

Let us therefore come boldly unto the throne of grace, that we may obtain mercy, and find grace to help in time of need (Hebrew 4: 16)! No animal sacrifices are never needed! All attempts to renew the rituals and symbolic ordinances of the Old Covenant after the cross are Satan-led paganism and great deception. Satan himself will pretend to be an angel of light (2: Cor. 11: 14). When he manages to build the 3rd temple in Jerusalem, of course, he will appear there as a False Christ! So beware of these things even though the whole project is wrapped in a beautiful religious package!

Saatana janoaa verta ja verenvuodatusta, sillä hän on murhaaja (Joh. 8: 44). Jumala odottaa kuuliaisuutta (1. Sam. 15: 22). Meidän paraskin kuuliaisuutemme on kyllä riittämätöntä, mutta onneksi pääsiäislampaamme Jeshua on teurastettu puolestamme (Joh. 3: 16; 1. Kor. 5: 7; Hepr. 2: 9). Hän oli Isälle kaikessa kuuliainen kuolemaan saakka (Fil 2: 8). Ylistys Jumalalle ja Karitsalle!

Satan thirsts for blood and bloodshed, because he is a murderer (John 8: 44). God expects obedience (1. Sam. 15: 22). Yet our best obedience is inadequate, but fortunately our passover, Yeshua, is sacrificed for us (John 3: 16; 1. Cor. 5: 7; Hebrew 2: 9). He was obedient to the Father in all things until death (Phil. 2: 8). Praise to God and the Lamb!

https://www.breakingisraelnews.com/145899/thanks-to-trump-pascal-lamb-could-be-sacrificed-on-temple-mount-for-first-time-in-2000-years/?fbclid=IwAR175jbwFNj5uDsqNugpFxwFYyYGMr9ZyK4wBZzw02lYd9uDTZuKJsXhHvs

Ei huolta * No worries

Hyvä ja Paha * Good and Evil

Millainen Jumala sinulla on? Saattaako Hän sinut kiusaukseen? Rankaiseeko Hän sinua virheistäsi armottomasti? Onko Hän sama Jumala, joka tuhosiVanhan Maailman vedenpaisumuksessa tai Sodoman ja Gomorran tuli- ja rikkisateessa? Hänkö lähettää maailmaan vitsaukset? Onko helvetti Hänen rangaistuksensa jumalattomille?

What kind of God do you have? Does He lead you into temptation? Does He mercilessly punish your mistakes? Is He the same God, who destroyed the Old World in the Flood or Sodom and Gomorrah in fire and brimstone? Will He send the plagues on the world? Is hell His punishment for the wicked?

Jaakob kirjoittaa: "Älköön kukaan kiusauksiin jouduttuaan ajatelko, että kiusaus tulee Jumalalta. Jumala ei ole pahan kiusattavissa, eikä hän kiusaa ketään" (Jaak. 1: 13 / 1992).

James writes: "Let no man say when he is tempted, I am tempted of God: for God cannot be tempted with evil, neither tempteth he any man" (James 1: 13).

Ja Jaakob jatkaa: "Jokaista kiusaa hänen oma himonsa; se häntä vetää ja houkuttelee. Ja sitten himo tulee raskaaksi ja synnyttää synnin, ja kun synti on kasvanut täyteen mittaansa, se synnyttää kuoleman" (Jaak. 1: 14, 15 /1992).

And James continues: "But every man is tempted, when he is drawn away of his own lust, and enticed. Then when lust hath conceived, it bringeth forth sin: and sin, when it is finished, bringeth forth death" (James 1: 14, 15).

Itse asiassa Jaakob antaa vastauksen kaikkiin esittämiini kysymyksiin! Joten miettikäämme sitä hetken! Kuoleman synnyttäminen/tuottaminen voi merkitä hyvin monenlaista tuhoa ja loppua! Mutta se kaikki saa alkunsa ihmisen valinnasta.

In fact, James answers all my questions! So let's think for a moment! The birth/production of death can mean so many kinds of destruction and endings! But it all comes from human choice.

Mutta, mutta, mutta! Jeshua opetti meitä rukoilemaan: "älä saata meitä kiusaukseen" (Matt. 6: 13, 1933). Eikö ole siis täysin selvää, että Jumala on syypää meidän kiusauksiimme? Hetkinen! Voisikohan kysymyksessä olla Jeshuan sanojen väärin ymmärtäminen tai väärin kääntäminen. Katsotaanpa vuoden 1992 käännöstä: "äläkä anna meidän joutua kiusaukseen". Kuulostaapa ihan erilaiselta!

But, but, but! Yeshua taught us to pray:"lead us not into temptation" (Matthew 6: 13... also the Finnish translation, 1933). Is it not clear, then, that God is to blame for our temptations? Wait a minute! Could it be a misunderstanding or a misinterpretation of Yeshua's words. Let's look at the Finnish translation, 1992: "and let us not be tempted". Sounds different!

Pitäisikö Jumalan siis estää meitä kokemasta omia halujamme, himojamme jne.? Silloinhan pakottaisimme Jumalan tekemään itsestämme robotteja ja luopuisimme omasta valinnanvapaudestamme, jonka Jumala antoi ihmiselle lahjaksi jo luomisen aamuna. 

So should God prevent us from experiencing our own desires, lusts etc.? After all, we would force God to make ourselves robots and we would give away the freedom that God gave man as a gift in the morning of creation.

Ihmiselle annettiin vapaus valita hyvän ja pahan välillä. Mutta vapautta seuraa vastuu. Yritämmekö väistellä omaa vastuutamme, kun olemme sovittamassa Jumalaa tuhoojan ja tappajan roolin?

Man was given the freedom to choose between good and evil. But responsibility follows freedom. Are we trying to dodge our own responsibility as we reconcile God to the role of destroyer and killer?

Tuollainen asenne ei ole mitenkään puolusteltavissa, vaikka se sai alkunsa jo Edenissä Eevan syyttäessä Käärmettä ("käärme petti minut"), ja Adamin syyttäessä Jumalaa ("vaimo, jonka sinä annoit olemaan minun kanssani, antoi minulle").

Such an attitude is by no means defensible, even though it began in Eden when Eve accused Serpent ("the serpent betrayed me") and Adam accused God ("the woman you gave to be with me").

Jeshuan lausui yksiselitteisen selkeästi Käärmeestä alias Perkeleestä: "Hän on ollut murhaaja alusta asti, ja totuudessa hän ei pysy, koska hänessä ei ole totuutta. Kun hän puhuu valhetta, niin hän puhuu omaansa, sillä hän on valehtelija ja valheen isä" (Joh. 8: 44).

Yeshua clearly stated about the Serpent alias Devil: "He was a murderer from the beginning, and abode not in the truth, because there is no truth in him. When he speaketh a lie, he speaketh of his own: for he is a liar, and the father of it" (John 8: 44).

Käärme valehteli Adamille ja Eevalle sanoessaan: "ette suinkaan kuole, vaan Jumala tietää, että sinä päivänä, jona te siitä syötte, aukenevat teidän silmänne, ja te tulette niinkuin Jumala tietämään hyvän ja pahan (1. Moos. 3: 4, 5 / 1933)".

The Serpent lied to Adam and Eve, saying: "Ye shall not die. For God doth know that in the day ye eat thereof, then your eyes shall be opened, and ye shall be as gods, knowing good and evil" (Gen. 3: 4, 5).

Tuon valheen uskominen johti ensin Eevan ja sitten Aadamin oman mielihalunsa/himonsa täyttämiseen. Tämän synnin/Jumalan tahdon hylkäämisen seurauksena heidän ja heidän jälkeläistensä elämään tuli sairaus ja kuolema.

Believing that lie led at first Eve and then Adan to fulfil own desire/lust. As a result of this sin/rejection of God's will illness and death stepped into their lives and the lives of their descendants.

Tuo kerta ei ollut ensimmäinen, jolloin Käärme/Saatana/Perkele osoittautui valehtelijaksi! Jo ennen maan ja taivaan luomista oli tapahtunut enkelten lankeemus Jumalan luona. Kolmannes taivaan enkeleistä oli valinnut tottelemattomuuden Jumalaa kohtaan ja hyväksynyt Käärmeen/Luciferin johtajakseen (Ilm. 12: 7 - 9). Mutta noiden joukkojen kohtalona tulee olemaan ikuinen kuolema, sillä ero Jumalasta/Elämän Lähteestä merkitsee kuolemaa.

This was not the first time that Serpent/Satan/Devil turned to be a liar! Even before the creation of the earth and the heavens angels fell before God in heaven. One third of the angels had chosen disobedience to God and accepted the Serpent/Lucifer as their leader (Rev. 12: 7 - 9). But the fate of those troops will be eternal death, for to turn away from God/the Source of Life means death.

Valinta siis ratkaisee, ja jokaisella luodulla on oikeus omaan valintaan! Mooses vetosi Israelin kansaan: "Minä otan tänä päivänä taivaan ja maan todistajiksi teitä vastaan, että minä olen pannut sinun eteesi elämän ja kuoleman, siunauksen ja kirouksen... Niin valitse siis elämä, että sinä ja sinun jälkeläisesi eläisitte" (5. Moos. 30: 15, 19).

So choice matter, and every creature is entitled to his or her own choice! Moses appealed to the people of Israel: "See, I have set before thee this day life and good, and death and evil... therefore choose life, that both thou and thy seed may live" (Deut. 30: 15, 19). 

Ihmiskunnalla on ollut aina valinnan mahdollisuus hyvän ja pahan välillä. Nooan päivinä "ihmisten pahuus oli suuri maan päällä", sillä "heidän sydämensä aivoitukset ja ajatukset olivat kaiken aikaa ainoastaan pahat" (1. Moos. 6: 5). Vain Nooa oli valinnut toisin, ja hän oli "aikalaistensa keskuudessa hurskas ja nuhteeton mies" (1. Moos. 6: 9).

Mankind has always had a choice between good and evil. In the days of Noah "the wickedness of man was great in the earth", for "every imagination of the thoughts of heart was only evil continually" (Gen. 6: 5). Only Noah had chosen otherwise, and he was "a just man and perfect in his generations" (Gen. 6: 9).

Tuon yhden kuuliaisen miehen, Nooan, kautta Jumala pelasti niin monta kuin mahdollista. Mutta arkkiin ei tullut muita kuin Nooan oma 8-henkinen perhe. Vaikka Nooa kutsui ihmisiä arkkiinsa 120 vuoden ajan, vedenpaisumus hukutti kaikki muut paitsi hänen perheensä. Jumalalle uskollisia saattoi olla joitakuita muitakin tuona aikana, mutta he olivat kohdanneet luonnollisen kuoleman jo ennen vedenpaisumuksen alkamista.

Trough that one obedient man, Noah, God saved as many as possible. But no other than Noah's own family of 8 came into the ark. Although Noah invited people to the ark for 120 years, everyone but his own family overwhelmed by the flood. There may have been some others faithful to God at that time, but they had already faced the natural death before the flood began. 

Vedenpaisumus hukutti siis koko Vanhan Maailman! Oliko Jumala sen hukuttaja? Syyllistyikö Jumala luotujensa lahtaamiseen? Jumala, joka sanoo: "Älä tapa" (2. Moos. 20: 13), Hänkö ryhtyisi itse todelliseksi joukkoteurastajaksi? Ei, ei ei ei ei, sellainen ei todellakaan mene minun ymmärrykseeni!

The flood was thus drowning the entire Old World! Was God the destroyer? Was God guilty of killing His creatures? God, who said: "Thou shalt not kill" (Ex. 20: 13), would He himself become a true mass murderer? No, no, no, no, such really does not go into my understanding!

Jumala toimi Pelastajana vedenpaisumuksessa! Katsoessamme niitä jälkiä, joita vedenpaisumus on jättänyt Telluksen pintaan, täytyy todeta, että se on suuri ihme, että ihmistekoinen arkki selvisi kauheimmasta hirmumyrskystä. Mutta Jumala pelasti heidät... Hän toimi pelastajana! Kahdeksan ihmisen pelastuminen säilytti luvatun "vaimon siemenen", jonka oli määrä polkea Käärmeen pää (1. Moos. 3: 15). Jumala siis pelastaa!

God was the savior in the flood! As we look at the traces left by the flood on the surface of Telleus, it must be noted that it is the greatest miracle that the man-made ark went through the most terrible hurricane. But God saved them... He was their Saviour! The rescue of eight people preserved the promised "seed of woman", which was to bruise the Serpent's head (Gen. 3: 15). So God saves!

Enkelit luotiin ihmistä korkeammiksi intellektuaalisiksi olennoiksi. Heidän ei tarvitse oppia asioita yrityksen ja erehdyksen kautta, niin kuin meidän rationaalisten ihmisten pitää. Lahjakkain ja korkein enkeli oli Lucifer. Hänen tietonsa ja taitonsa ylittää moninkertaisesti kaikki inhimilliset kyvyt, tiedot ja taidot. Kun yliluonnollisilla lahjoilla varustettu demoninen enkeli-joukko ryhtyy tekemään tuhoa, sen seuraamukset ovat sanoinkuvaamattoman kauheat.

Angels were created higher intellectual creatures than human beings. They do not have to learn things through trial and error, as we rational people should do. Lucifer was the highest and the most talented angel. His knowledge and skills transcend all human talents, knowledge and skills. When a demonic angel group of supernatural gifts begins to do destruction, its consequences are unspeakable terrible.

Tämä nähtiin myös Sodomassa ja Gomorrassa, joiden ylle satoi tulta ja tulikiveä. Jumalan suojaava voima oli poistunut noiden kaupunkien yltä sitä mukaa, kun niiden asukkaat olivat valinneet oman tuhoisan tiensä seuraamalla omia himojaan ja halujaan. Jumala ei pakota ketään mihinkään ratkaisuun! Sen näemme esim. siinä, miten taivaalliset vieraat suostuttelivat Lootin perhettä lähtemään pois tuhon alta. Syynä tähän jumalalliseen pitkämielisyyteen oli Abrahamin esirukous tuon paikkakunnan puolesta.

This was also seen in Sodom and Gomorrah, which were covered with fire and brimstone. The protective power of God had gone out of those cities as their inhabitants had chosen their own devastating way by following their own lusts and desires. God never forces anyone into any solution! We can see this, for example, how the heavenly visitors persuaded Lot's family to get out of the coming destruction. The reason for these divine tolerance was Abraham's intercession for that place.

Myös Aabraham tiesi noiden kaupunkien elämäntyylin, ja siksi hän laski esirukouksessaan henkilölukua 50:stä 10:een. Mutta tuskin hänkään ymmärsi, että Jumalan henki oli jo jättämässä nuo kaupungit lopullisesti ja täysin suojattomiksi Saatanan joukkojen tuhovoiman edessä.

Abraham also knew the lifestyle of those cities, so in his prayer he lowered the number from 50 to 10. But he hardly realised that the spirit of God was already leaving those cities permanently and completely unprotected before the destructive power of Satan's forces.

Ihminen valitsee itse sen, minkä hengen kanssa hän haluaa elää ja toimia. Henkiä on monia mutta vain kahdenlaisia; hyviä ja pahoja. Jumalan hyvä henki kutsuu jokaista yksilöä, mutta jos ihminen torjuu Hänet toistuvasti, pahuuden henki valtaa ihmisen sielun/mielen, eikä Jumalan voima ole enää häntä suojaamassa. Kun Jumalan suojaava voima poistuu ihmisen oman valinnan seurauksena, Saatana saa täyden vallan ja yliotteen ihmisestä. 

Man chooses himself the spirit with which he wants to live and act. There are many spirits, but only of two types; good and evil. God's spirit appeals to every individual, but if man is repeatedly rejecting Him, the spirit of evil overpowers his/her soul/mind, and God's power is no longer protecting him/her. When God's protective power is removed as a result of man's own choice, Satan gains full power and dominion over man.

Raamatussa käytetty kieli on inhimillistä ja osin hyvinkin sekavaa. Jumalasta on tehty ihmisen sydämen paaduttaja, vaikka valinta on täysin ihmisen omassa vallassa. Samoin Jumalasta on tehty kostaja, vaikka Hän ei vielä tähänkään päivään mennessä ole kostanut Luciferin kapinaa, vaan on sallinut hänen näyttää koko universumille, mikä olento hän oikein on. Jumalasta on tehty peljättävä tuomari, vaikka Hän lähetti Poikansa pelastamaan maailman ja antoi jokaiselle ihmiselle mahdollisuuden siirtyä Poikansa kautta pois tuomion alta (Joh. 3: 16 - 18).

The language in the Bible is humane and, in part, very confusing. God has been made the hardener of the human heart, even though the choice is entirely in man's own power. Similarly, God has been made an avenger, even though He has not yet avenged the Lucifer's rebellion, but has allowed him to show the whole universe what kind of creature he really is. God has also been made a fearful judge, even though He sent His Son to save the world and gave every man an opportunity to pass out of judgment through His Son (John 3: 16 - 18).

Raamattu on kokoomateos monen erilaisen kirjoittajan erilaisista teksteistä. Sen alkukielestä käydään jatkuvaa väittelyä. Kuka mahtaa tietää, kuinka monta käännöstä on tehty? Tai kuka tietää totuuden kaikista muutetuista sanoista ja ajatuksista? Niitä lienee todella paljon! Kuitenkin sanoma Jumalan järjestämästä pelastuksesta Jeshuassa kulkee "punaisena lankana" läpi Raamatun. Mutta samalla tavalla Lucifer-Saatanan toimet näkyvät "mustana juovana" Raamatun lehdillä alusta loppuun saakka.

The Bible is a compilation of different texts by many different authors. Its original language is the subjects of constant debate. How knows how many translations have been made? And who knows the truth of all changed words and thoughts? You probably have a lot of them! However the message of God's salvation in Yeshua goes like a "red thread" through the whole Bible. But in the same way, the actions of Lucifer-Satan appear as a "black band" in the Bible from beginning to end.

Paha esitetään Raamatun alkulehdillä "käärmeenä". 1. Moos. 3. luvussa esitelty "käärme" on hepreaksi נחש (nachash). Se on yleisin termi "käärmeestä" Vanhassa testamentissa. Toinen käärmettä merkitsevä heprean sana on פתן (pethen), Ps. 58: 5, פתנים (pethnim), 5. Moos. 32: 33, joka merkitsee erityisen myrkyllistä käärmeiden ryhmää.

Evil is portrayed in the Bible as the "serpent". The serpent introduced in the 3rd chapter of Genesis  is נחש (nachash) in Hebrew. It is the most common term for "serpent" in the Old Testament. Another Hebrew word for snake/serpent is פתן (pethen), Ps. 58: 4, פתנים (pethnim), Deut. 32: 33,  which signifies a particularly toxic group of snakes/serpents.

Kolmas käärmettä tarkoittava heprean sana on תנין (tannin), jolla tarkoitetaan suurta, vaarallista maa- tai merihirviötä, vaikka sen varsinainen merkitys hepreassa on "krokotiili". Mutta "tannin" ei vastaa siivekästä suustaan tulta syöksevää lohikäärmettä. Vanhassa Testamentissa "tannin" esiintyy mm. jakeissa 1. Moos. 1: 21; 2. Moos. 7: 9 - 12; Job 7: 12; Ps. 74: 13; 91: 13; Jes. 27: 1; 34: 13; 43: 20; Hes. 29: 3; 32: 2. Sanaa "tannin" on käyttänyt myös Franz Delitzsch Uuden Testamentin hepreannoksessaan jakeissa Ilm. 12: 9 ja 20: 2.

The third Hebrew word for snake/serpent is תנין (tannin), which refers to a large, dangerous land- or sea monster, although its actual meaning in Hebrew is "crocodile". But "tannin" does not match to the winged dragon spiting the fire. In the Old Testament "tannin" appears in Gen. 1: 21; Ex. 7: 9 - 12; Job 7: 12; Ps. 74: 13; 91: 13; Isa. 27: 1; 34: 13; 43: 20; Eze. 29: 3; 32: 2. Franz Delitzsch has used "tannin" in his Hebrew New Tetsament; Rev. 12: 9; 20: 2.

Käärme on kiehtova symboli myös mytologiassa. Niinpä nuo kaikki kolme heprean sanaa esiintyvät Tooran lisäksi myös heprealaisessa mytologiassa. Kun otetaan mukaan vielä kreikkalaisen mytologian Ladon (jalaton puussa kiemurteleva, Heracleen surmaama käärme), Python (jalaton ja siivetön Apollon surmaama käärme) ja Chimera/Khimaira (sekasikiö, jolla vuohen ruumis ja jalat, leijonan tai hevosen pää, häntänä käärme tai skorpionin pyrstö), saadaan hyvin rikas visuaalinen kuva käärmeestä pahuuden symbolina. 

The snake is also a fascinating symbol in mythology. Thus, all those three Hebrew words are present in Torah, as well as in Hebrew mythology. Including the Greek mythology with Ladon (the legless serpent curling around a tree, killed by Heraclee) Python (the legless and wingless snake, killed by Apollo) and Chimera/Khimaira (the hybrid with goat's body and legs, the lion's or horse's head and the tail like a snake or scorpion's tail), we'll get a rich image of snake as a symbol of evil. 

Lukiessani Johanneksen kuvausta 6. pasuunasta (Ilm. 9: 13 - 21), mieleeni tulee kuva kreikkalaisesta mytologisesta käärmeestä, Chimerasta. Siis kaikki tuho, mitä 6. pasuuna tuottaa, näyttää olevan "sen Vanhan Käärmeen" (Ilm. 12: 9) aikaansaannosta! Perkele on ollut murhaaja alusta asti (Joh. 8: 44)!

As I read John's description of the 6th trumpet (Rev. 9: 13 - 21), I recall a picture of the Greek mythological snake, Chimera. That is, all the destruction that the 6th trumpet causes seems to be the creation of "the Old Serpent" (Rev. 12: 9). The Devil has been a murderer from the very beginning (John 8: 44)!

Paitsi heprealaisessa mytologiassa käsite "tannin" tunnetaan kaaoksen ja pahuuden symbolina myös kanaanilaisessa ja foinikialaisessa mytologiassa. Ilmestyskirjan jakeiden (12: 9 ja 20: 2) mukaan "tannin" on itse Saatana, Perkele, ja kaaoshan on ollut hänen päämääränsä alusta alkaen. Saatana tulee toteuttamaan kaaoksen mahdollisimman perusteellisesti, kun Telluksen asukkaat ovat kääntäneet selkänsä lopullisesti Elämän Alkajalle.

Not only in Hebrew mythology, the term "tannin" is also known as a symbol of chaos and evil in Canaanite and Phoenician mythology. According to Revelation (12: 9; 20: 2) "tannin" is Satan/the Devil himself, and chaos has been his goal from the beginning. Satan will carry out the chaos as thoroughly as possible, when the inhabitants of Tellus have finally turned their backs on the Beginner of Life.

Eräänlainen kaaos näyttää vallitsevan myös Raamatun teksteissä. Pakanuudessa uskotaan jumalaan, joka on yhtä aikaa hyvä ja paha. Sama ajatus tulee mieleen myös Raamatusta, jossa Jahve on kiivas, kostonhaluinen ja hirmuinen tuhoaja, mutta samalla myös tuomari, joka sanoo: "älä tapa" (2. Moos. 20: 13) Jos me eläisimme lastemme kanssa saman periaatteen mukaan, millainen tämä maailma olisi! Hyvä-Paha-jumaluus on kuin raamatullinen sekoitus nimistä יהוה - אהיה.

A kind of chaos also seems to prevail in the Bible texts. Paganism introduces a god, which is at the same time good and evil. The same idea comes to mind even in the Bible, where Yahweh is hotblooded,  revengeful and terrible destroyer, but at the same time a judge, who says "thou shall not kill" (Ex. 20: 13). If we lived with our children on the same principle, what would this world be like! Good- Evil Deity is like a biblical mixture of יהוה - אהיה.

Jeshua tuli ilmaisemaan meille Isän luonteen (Joh. 1: 18). Kuulkaamme, mitä Hän sanoi ollessaan ristiinaulittavana: "Isä, anna heille anteeksi" (Luuk. 23: 34). Ei vihaa, ei kostoa, ei raivoa! Sellainen on Jumala!

Yeshua came to reveal to us the nature of the Father (John 1: 18). Let us hear what He said while being crucified: "Father, forgive them" (Luke 23: 34). No anger, no revenge, no rage! Such is God!

Jos Saatanan voimaa käyttävä "maasta nouseva peto" (Ilm. 13: 11 - 17) saa tulen lankeamaan taivaasta, totta kai itse Saatanakin osaa sen tempun. Tyyron kuningas symboloi Hesekielin kirjassa Saatanaa, ja Hesekiel kirjoittaa hänestä näin: "Paljoilla synneilläsi, tekemällä vääryyttä kaupoissasi, sinä olet häväissyt pyhäkkösi. Niin minä annoin sinun keskeltäsi puhjeta tulen; se kulutti sinut. Ja minä panin sinut tuhkaksi maahan kaikkien silmäin edessä, jotka sinut näkivät" (Hes. 28: 18).

If the beast from earth (Rev. 13: 11 - 17) is able to make fire come down from heaven, so is also Satan himself. The Prince of Tyrus is a symbol of Satan in the Book of Ezekiel, and it's written about him like this: "Thou hast defiled thy sanctuaries by the multitude of thine iniquities, by  the iniquity of thy traffic; therefore will I bring forth a fire from the midst of thee, it shall devour thee, and I will bring thee to ashes upon the earth in the sight of all them that behold thee" (Eze. 28: 18)

Viime vuosikymmeninä olemme kuulleet monista joukkoitsemurhista maailmalla. Suurin sellainen on vasta tulossa, kun Saatana sytyttää itsensä ja vie joukkonsa mukanaan! Onneksi se tulee olemaan Pahan ja pahuuden ikuinen loppu!  

In recent decades, we have heard of many mass killings around the world. The greatest of these is yet to come when Satan ignites himself and takes his troops with him! Fortunately it will be the eternal end of evil and the Prince of Evil!


*************************


Saatana (Paha) tuo tuhon, ja Jumala (Hyvä) pelastaa!

Satan (Evil) brings destruction, and God (Good) saves!

Ef. 6: 12: "Sillä meillä ei ole taistelu verta ja lihaa vastaan, vaan hallituksia vastaan, valtoja vastaan, tässä pimeydessä hallitsevia maailmanvaltiaita vastaan, pahuuden henkiolentoja vastaan taivaan avaruuksissa."

Eph. 6: 12: "For we wrestle not against flesh and blood, but against principalities, against powers, against the rulers of the darkness of this world, against spiritual wickedness in high places."

Siunauksia sinulle * Blessings to you

Seurakunta * Church

Sanalla "seurakunta" tarkoitetaan kristillisesti samoin ajattelevien ihmisten joukkoa kokoontuneena yhteiseen tilaisuuteensa tai heidän muodostamaa paikallista tai maailmanlaajuista yhteisöä, mutta se tarkoitetaan myös kristikunnan ulkopuolella olevia uskonnollisia ja ei-kristillisiä ryhmiä sekä paikallisesti että kansallisesti. Seurakunta-käsite voi olla siis hyvin moninainen. Mutta mikä oli seurakunnan alku?

The word "church" refers to a group of a like-minded Christians gathered for their common ceremony and their local or global community, but it also refers to religious and non-Christian groups outside of Christianity, both locally and nationally. Thus, a concept of a chirch can be very diverse. But what was the beginning of the church?

Vanhassa Testamentissa esiintyy kaksi heprean sanaa, joista molemmat on käännetty enimmäkseen sanoilla seurakunta, kansa, yhteisö, joukko. Sana קהל (qahal) esiintyy Vanhassa Testamentissa 122 kertaa, ja עדה (edah)... myös muodossa עדת... puolestaan 149 kertaa. Seurakunta on alkanut siis kansasta.

There are two Hebrew words in the Old Testament, both of which are mostly translated as church/nation/community/group. The word קהל (qahal) appears 122 times in the Old Testament, and עדה (edah)... also עדת ... 149 times. So, the origin of the church is a nation.

Sanan קהל merkitykset ovat:
- koolle kutsuttu joukko
- yhteisöön kuuluva joukko
- seurakunta
- koolla oleva joukko
- seurue
- joukko, väki

The meanings of the word קהל are:
- a group convened
- a community
- the church
- a crowd gathered
- the party
- the crowd, the people

Sana עד merkitsee todistajaa, tilaisuuteen kutsuttua -> כל עדת = kaikki yksilöt/todistajat = jokainen yksilö/todistaja
Sanan עדה merkitykset ovat:
- joukko (mehiläisparvi)
- ihmisjoukko
- kansa
- seurakunta, uskonyhteisö
- taivaallinen seurakunta, jumalien kokous

The word עד means witness, called to the occasion -> כל עדת = all individuals/witnesses = every individual/witness
The meanings of the word עדה are:
- bunch (bee flock)
- the crowd
- the people
- church, religious community
- heavenly church, meeting of gods

Sanat esiintyvät erikseen ja yhdessä. Ensimmäinen Vanhan Testamentin teksti, joissa nuo molemmat sanat esiintyvät yhdessä on 2. Moos. 12: 6. Tuolloin Jumala kehoitti Israelin kansaa viettämään ensimmäistä pääsiäistä. Se tarkoitti, että koko kansan/seurakunnan eli käytännössä jokaisen perheenpään tuli teurastaa virheetön vuoden vanha uroslammas tai -vuohi iltahämärissä Niisankuun 14. päivänä. Samalla heillä tuli olla matkavalmistelut tehtynä, sillä Exodus eli lähtö Egyptistä alkoi tuosta hetkestä.

The words appear alone and together. The first Old Testament text in which these both words appear is Ex. 12: 6. At that time, God urged the people of Israel to celebrate the first Passover. This meant that the entire nation/congregation, that is virtually every head of the family, had to slaughter a flawless one year old sheep or goat at dusk on the 14th of Nisan. At the same time, they had to be prepared for the trip, for Exodus, the departure from Egypt, began from that moment.

Kun koko Israelin kansa järjestäytyi yhdessä tuohon uskonnolliseen ja Messiaan tulevaa uhria symboloivaan juhlaan, he muodostivat seurakunnan. Vuoden 1992 raamatunkäännöksessä käytetään seurakunta-sanan sijasta sanaa "yhteisö", mikä puoltaa paikkaansa sen tähden, että erämaamatkalle Israelin kanssa oli lähdössä myös"paljon sekakansaa" (2. Moos. 12: 38).

When the entire Israeli people united together for that religious and symbolic sacrifice for the coming Messiah, they formed a church. The Finnish translation of the Bible in 1992 has the word "community", in stead of the word "church/congregation", which stands out because there were also "a great deal of mixed people" on their way to the wilderness with the Israelis (Ex. 12: 38).

Israelilaisista käytetään sanaa עדה (seurakunta) myös tilanteessa, jolloin he halusivat palata takaisin Egyptiin (4. Moos. 14: 4, 5) ja kun he vaativat Moosesta ja Aaronia kivitettäviksi (4. Moos. 14: 10). Kieltämättä tuollaiset toimet eivät kuulosta kovin uskonnollisilta.

The word עדה (church) is used of the Israelis even when they wanted to turn back to Egypt (Num. 14: 4, 5), and when they demanded Moses and aron be stoned (Num. 14: 10). There is no denying that such actions do not sound very religious.

5. Moos. 23: 2 - 8: ssa luetellaan henkilöt, joilla ei ollut pääsyä Israelin seurakuntaan... קהל. Ammonilaisia ja mooabilaisia ei pitänyt hyväksyä joukkoon edes 10. sukupolvessa, koska he eivät olleet israelilaisille vieraanvaraisia heidän erämaamatkansa aikana ja kaiken lisäksi he kutsuivat Bileamin kiroamaan Israelia. Mutta edomilaiset ja egyptiäiset saivat liittyä Israelin seurakuntaan 3. sukupolvesta alkaen.

In Deut. 23: 2 - 8 there is a list of the persons who did not have access to the Israeli church... קהל. Ammonians and Moabs were not to be welcomed even in the 10th generation because they were not hospitable to the Israelis during their wilderness trip and called Balaam even to curse Israel. But Edomites and Egyptians were allowed to join the Israeli congregation from the 3rd generation.

5. Moos. 33: 4:ssa kerrotaan "Jaakobin seurakunnista"... monikko קהלת..., mikä viitannee siihen, että Kanaaninmaan alueelle jakautuneet heimot muodostivat kukin oman yhteisönsä/seurakuntansa.

In Deut. 33: 4 it is told about "the churches of Jacob"... in plural קהלת... which would suggest that the tribes divided in the land of Canaan formed their own communities/churches.

Hiskian aikana "koko Jerusalemin seurakunta"... כל הקהל בירושלם... päätti viettää pääsiäistä pitkästä aikaa (2. Aik. 30: 2), sillä edellisten jumalattomien kuninkaiden aikana seurakunta oli unohtanut juurensa ja oman lähtökohtansa, ensimmäisen pääsiäisen.

In the time of Hezekiah, "the whole church of Jerusalem"... כל הקהל בירושלם... decided to celebrate the Passover for a long time (2. Chron. 30: 2), because during previous wicked kings the church had forgotten its root and its origin, the first Passover.

Myös Pakkosiirtolaisuudesta palanneet muodostivat oman seurakunnan... קהל הגולה... (Esra 10: 8). Psalmissa 1 kuvataan ylevin sanoin "vanhurskasten seurakuntaa"... עדת צדיקים, joka ei välttämättä ole paikallinen, vaan koostuu Jumalan tiedossa olevista yksilöistä/todistajista.
Esrahilaisen Etanin psalmissa" (Psalmi 89) taivaan joukot" (1992) muodostavat "pyhäin seurakunnan" (1933)... קהל קדשים.

Even the returnees formed their own congregation... קהל הגולה... (Ezra 10: 8). Psalm 1 describes in eloquence "the righteous church"... עדת צדיקים, which is not necessarily local, but consists of individuals/witnesses known to God. In the psalm of Ethan the Ezrahite (Psalm 89), "the host of heaven" forms "the holy church"... קהל קדשים.

Kreikan kielen seurakuntaa merkitsevä sana on εκκλησια (ekleesia), joka merkitsee ulos/erilleen kutsuttujen joukkoa. Verbi εκκλειω (ekleioo) merkitsee eristämistä/erottamista/pois sulkemista.

The Greek word for the church is εκκλησια (eklesia), which stands for the group called out. The verb εκκλειω (ekleio) means isolation/separation/exclusion.

Uuden Liiton seurakunta ei perustu kansallisuuteen, asuinalueeseen, sukulaisuuteen, etniseen ryhmään, ihon väriin, tiettyyn uskontokuntaan tai oppiin, sillä se on kaikesta maailman  valheellisuudesta ulos kutsuttujen joukko, joiden tehtävä on sulkea pois jokainen opetus, jota Jeshua ei ole opettanut ja repiä pois jokainen istutus, jota taivaallinen Isä ei ole istuttanut (Matt. 15: 13).

The New Covenant Church is not based on nationality, living area/neighbourhood, kinship, ethnicity, skin colour, specific religion or doctrine, as it is a group of those called out of all the lies of the world to exclude every teaching that Yeshua has not taught and tear out every plantation, which was not planted by Heavenly Father (Matthew 15: 13).

Ihmisen kolminaisuus * A threefold man

Raamatussa ihmisestä annettu kuva on kolminainen, vaikka ihminen on yksi kokonaisuus. Ihminen rakentuu hengestä, sielusta ja ruumiista (1. Tess. 5: 23), joista henki ja sielu muodostavat ihmisen sisimmän ja keho/ruumis sen ulkokuoren.

In the Bible, the image of man is threefold, even though man is one entity. Man is made up of the spirit, the soul and the body (1. Thess. 5: 23), of which the spirit and the soul form the innermost and the body its outer shell.

Jotkut ovat selittäneet myös Kolminaisuutta tämän inhimillisen rakenteen mukaan osaamatta vastata kysymykseen, mikä Kolminaisuuden persoonista vastaa esim. sielua. Jos Poika on ruumis, niin Henki on luonnollisesti henki, mutta onko Isä silloin sielu? Johannes kirjoittaa, että Jumala on Henki (Joh. 4: 24). Mikä sitten on sielu?

Some have also explained the Trinity according to this human structure, but without being able to answer for example the question as to which of the personality of the Trinity corresponds to the soul. If the Son is the body, the Spirit is naturally the spirit, but is the Father then the soul? John writes that God is the Spirit (John 4: 24). Then, what is the soul?

Tuollainen ajatusleikki lienee vain epätoivoista Kolminaisuuden puolustelua. Pojasta tiedämme, että Sana tuli lihaksi (Joh. 1: 14). Jeshualla oli henki רוח ruach (Matt. 27: 50; Mark. 8: 12; Luuk. 23: 46; Joh. 19: 30),  sielu נפש nephesh  (Matt. 26: 38; Joh. 10: 17; 12: 27) ja ruumis גופ/גוית gijjat/guf (Matt. 26: 26; 27: 58; Mark. 15: 45; Luuk. 24: 3). Jeshua itsessään oli kolminainen persoona! Suurin syy siihen, miksi אלהים Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen (1. Moos. 1: 27), on se, että Sana tuli lihaksi eli Messias tuli ihmiseksi (1. Tim. 2: 5).

This kind of though-play is probably just a desperate Trinity defences. We know about the Son that the Word was made flesh (John 1: 14). Yeshua had the spirit רוח ruach (Matthew 27: 50; Mark 8: 12; Luke 23: 46; John 19: 30), the soul נפש nephesh (Matthew 26: 38; John 10: 17; 12: 27) and the body גופ/גןית gijjat/guf (Matthew 26: 26; 27: 58; Mark 15: 45; Luke 24: 3). Yeshua himself was a threefold person! The main reason אלהים God created man in His own image is because the Word was made flesh, or Messiah became man (1. Tim. 2: 5). 

Tarkoitukseni on kirjoittaa nyt kuitenkin ihmisestä ja lähinnä ihmisen sielusta. Monia vuosia sitten kävin läpi kaikki Vanhan Testamentin sielu- ja henki-tekstit käyttäen apunani Vilho Vuorelan Raamatun Hakusanakirjaa. Myöhemmin huomasin, että hepreassa sana נפש nephesh esiintyy huomattavasti useammin (> 750 kertaa) kuin sen vastine "sielu" VT:n suomennoksissa (> 200 kertaa).

However, my intention is now to write about the human being and mainly the human soul. Many years ago I went through all the Old Testament soul and spirit texts with the help of Vilho Vuorela's Bible Search Dictionary. Later, I found that in Hebrew the word נפש nephesh occurs much more frequently (> 750 times) than its equivalent "soul" in Finnish translations (> 200 times).

Osa heprean nephesh-sanoista (נפש) on käännetty sanalla "henki", mikä selittynee sillä, että henki ja sielu ovat molemmat sisäisen ihmisen komponentteja. Henki-käsitteestä on syytä tehdä selväksi kuitenkin pari seikkaa.
1. Jahvistisessa luomiskertomuksessa Herra Jumalan kerrotaan puhaltaneen ihmisen sieraimiin "elämän hengen". "Elämän henki" on hepreaksi נשמת היים nishmat hajjom. Henki ja henki menevät helposti sekaisin! Mutta רוח ruach ja נפש nephesh muodostavat siis sisäisen ihmisen. 
2. Lisäksi sisäiseksi hengeksemme on tarjolla eri vaihtoehtoja. Se mikä henki kutakin ihmistä hallitsee, riippuu täysin jokaisen omasta valinnasta. Lähteitä on useampia mutta henkeä on vain kahdenlaista; hyvää, jonka lähteitä ovat Isä ja Poika ja pahaa, jonka lähteitä ovat Saatana ja hänen demoninsa. Siksi on tarpeen tutkia omaa henkeämme ja tehdä oikea valinta (1. Kor. 11: 28; 2. Kor. 13: 5; 1. Tess. 2: 4; 5: 21; 1. Joh. 4: 1; Ilm. 3: 10). Kehomme ulkoiseen olemukseen vaikuttava ja sielumme kykyjä/ominaisuuksia hallitseva henki tulee siis joka alhaalta pimeyden voimista tai ylhäältä Valkeuden Isältä.

Some of the Hebrew nephesh words (נפש) are translated as "spirit", which may be explained by the fact that spirit and soul are both components of the inner human being. However, there are a couple of points to make clear about the concept of spirit.
1. In the Yahwist creation story, the Lord God is said to have blown man's nostrils with "the spirit of life." "The Spirit of life" is in Hebrew נשמת היים nishmat hajjom. Spirit and spirit are easily confused! But רוח ruach and נפש nephesh thus constitute the inner man.
2. In addition, there are different options for our inner spirit. The spirit that rules in each person depends entirely on everyone's own choice. There are many sources but only two kinds of spirits; good, from the Father and the Son, and evil, from Satan and his demons. Therefore, it's necessary to study our own spirit and make the right choice (1. Cor. 11: 28; 2. Cor. 13: 5; 1. Thess. 2: 4; 5: 21; 1. John  4: 1; Rev. 3: 10). Thus, the spirit that influences the outward appearance of our bodies and rules the abilities/qualities of our soul comes either from below the powers of darkness or from above the Father of Light.

נפש, eli sielu-sanan monipuolinen ja runsas esiintyminen VT:ssa oli minulle suuri yllätys! Seuraavaksi yritän lyhyesti tiivistää tuon sanan merkityksiä:

The versatile and plentiful presence of the word נפש, the soul, in the Old Testament was a great surprise to me. Next, I will briefly summarise the meaning of that word.

* נפש nephesh eli sielu merkitsee elävää olentoa (ihmistä/eläintä) (1. Moos. 1: 19, 20; 2: 7)
* kuolleen olennon sielu on myös kuollut, sillä "vainaja" on hepreaksi נפש מת eli "kuollut sielu" (4. Moos. 6: 6)
* "viimeinen henkäys" on hepreaksi מפח נפש, sielun henkäiseminen (Job 11: 20), jolloin sielu (ja henki) palaa sen Luojalle
* kuolemassa sielu palaa samaan paikkaan kuin ruumis, siis hautaan (Job. 33: 18, 22, 30)
* kun Elia rukoili Sarpatin lesken kuolleen pojan puolesta, hän sanoi: "anna tämän pojan sielun tulla häneen takaisin", ja kun näin tapahtui, poika"virkosi henkiin" (1. Kun. 17: 21, 22). Jumala hallitsee siis jokaisen henkeä ja sielua kuolemassa
* koska נפש nephesh tarkoittaa elävää olentoa/elämää ja toimintaa, ja elämän lähteminen puolestaan kuolemaa, nephesh rinnastetaan vereen, joka on "elämänneste", jonka vuodattaminen merkitsee kuolemaa
* veren syöminen kiellettiin kansalta, koska "veressä on sielu" (3. Moos. 17: 10 -14)
* Jeshua vuodatti verensä/sielunsa ihmissielujen lunastukseksi, toisin sanoen Hän kuoli puolestamme
* 3. Moos. 17: 11 "Sillä lihan sielu on veressä, ja minä olen sen teille antanut alttarille, että se tuottaisi teille sovituksen, sillä veri tuottaa sovituksen, koska sielu on siinä"
* נפש nephesh, sielu, antaa jokaiselle yksilölle sisäiset ominaispiirteet, luonteen, ja siksi sana nephesh merkitsee Raamatun teksteissä yksittäistä ihmistä/henkilöä/persoonaa/yksilöä/individuaalia
* mutta sanalla nephesh viitataan myös  kollektiivisiin ihmisjoukkoihin/pienempiin ja suurempiin ihmisryhmiin/tietyn alueen asukkaisiin/talonväkeen/henkilökuntaan jne. (esim. 70 henkeä)
* kun hepreassa liitetään persoonaan viittaava loppuliite/suffixi sanaan נפש nephesh, sana voidaan kääntää persoonapronominilla: נפשי = minä (itse) = sieluni, מפשך = sinä (itse) = sielusi, נפשו = hän (itse) = sielunsa jne.
* Raamatun tarjoama ihmiskuva on vahvasti sielukeskeinen
* nephesh-sanan runsas esiintyminen VT:n teksteissä nostaa ihmisen sisimmän merkityksen fyysisen kehon/ruumin edelle. Jumala on Henki, ja ihmisen sisin (sielu + henki) ratkaisee hänen ikuisen kohtalonsa
* ihmisen kuollessa ihmisen henki palaa Luojan luo, mutta ruumis maatuu tomuksi maahan (Saarn. 12: 7)... ylösnousemuksessa selviää jokaisen yksilön lopullinen kohtalo (Joh. 5: 28, 29)
* נפש nephesh, sielu, on VT:n teksteissä myös ruokahalun ja janon "paikka", siis kaikki ruokahaluun liittyvät seikat (nälkä, kylläisyys, jano, kylläisyys, mieliteot, inhokit, kyllästyminen, kuihtuminen jne.) ovat lähtöisin ihmisen sielusta (monia tekstejä, joista esimerkkinä Ps. 63: 6; Snl. 13: 25; Jes. 29: 8; 55: 2;)
* נפש nephesh, sielu, on myös kaikkien tunteiden keskus sekä positiivisten että negatiivisten tunteiden (noin 150 tekstiä). Koska sydän on mielletty erityisesti rakkauden paikaksi, positiivinen nephesh saatetaan liittää sydämeen, vaikka nykytietämyksen mukaan tunteiden keskus sijainneekin aivoissa. VT:ssa נפש (sielu) ja לב (sydän) esiintyvät samassa tekstissä ainakin 26 kertaa
* VT:ssa käsitteeseen נפש nephesh, sielu, liitetään myös ajatus ihmisen tahdosta (esim. Job 6: 7) ja jopa luonteesta (Hes. 4: 14; Hab. 2: 4). Mutta luonne onkin ainoa asia, joka periytyy tästä elämästä tulevaan
* inhimilliset kiusaukset syntyvät ihmisen sisällä sielua hallitsevien tunteiden ja tahdon sekä niitä hallitsevan hengen yhteisvaikutuksesta (Jaak. 1: 12 - 15)
* jos ihminen päästää sielunsa halut, vietit, aistillisuuden, himot ja hallitsemattomat tunteet valloilleen, hänen elämäänsä ohjaavat pahuuden voimat, ja hänen elämänsä sanotaan olevan
sielullista eli maallista eli luonnollista (Jaak. 3: 15), ja silloin hengellisyys on hänelle vastenmielistä. Sielullisuuden vastakohta on siis hengellisyys

* נפש nephesh soul means a living being/creature (man/animal) (Gen. 1: 19, 20; 2: 7)
* the soul of a dead being/creature is also dead, for the "deceased" is in Hebrew נפש מת "the dead soul" (Num. 6: 6)
* the "last breath" is in Hebrew מפח מפש, breathing of the soul (Job 11: 20), when the soul (and spirit) returns to its Creator
* at death the soul returns to the same place as the body, that is to say, to the grave (Job 33: 18, 22, 30)
* when Elijah prayer for the dead son of Sarpat's widow, he said, "let this boy's soul come back to him", and when this happened, the boy "was revived" (1. Kings 17: 21, 22). So God controls the spirit and soul of everyone at death
* because נפש nephesh means a living being/life and action, and the departure of life means death, nephesh is assimilated to "blood", which is the "liquid of life", the shedding of which means death
* eating blood was forbidden to the people because "there is a soul in the blood" (Lev. 17: 10 -14)
* Yeshua shed His blood/soul for the redemption of human souls, in other words He died for us
* Lev. 17: 11 "For the life of the flesh is in the blood: and I have given it to you upon the altar to make an atonement for your souls: for it  is the blood that maketh an atonement for the soul"
* נפש nephesh, the soul, gives each individual the inner qualities, character, and therefore the word nephesh means in the Bible texts a person/individual itself
* but the word nephesh also refers to collective groups of humaman beings/smaller or larger teams/people of a certain area/ housekeepers/staff etc. (for example: 70 souls)
* when in Hebrew a pronominal suffix is added to the word nephesh נפש, the word can be translated by the personal pronoun: נפשי = I (myself) = my soul, מפשך = you (yourself) = your soul, מפשו he (himself) = his soul etc.
* the human image in the Bible is strongly soul-centered
* the abundant presence of the word nephesh in the Old Testament texts lifts the innermost human being above the physical body. God is the Spirit, and the innermost of man (soul + spirit) determines his eternal fate
* when a person dies, his innermost spirit returns to the Creator but the body falls to dust on the earth (Prov. 12: 7)... the resurrection will determine the final destiny of every individual (John 5: 28, 29)
* נפש nephesh, the soul, is also the "place"of appetite and thirst in the Old Testament, that is to say, all appetite-related aspects (hunger, satiety, thirst, satisfaction, desire, loathing etc.) come from the human soul (many texts, but these for example Ps. 63: 3; Prov. 13: 25; Isa. 29: 8; 55: 2)
* נפש nephesh, the soul, is also the center of all emotions, both the positive and negative (about 150 texts). Because the heart is specifically thought to be the place of love, positive nephesh is attached to the heart, even thou, according to current knowledge, the center of emotion is located in the brain. In the Old Testament מפש (soul) and לב (heart) appear at least 26 times in the same text
* in The Old Testament, the concept of נפש nephesh, the soul, is also associated with the idea of human will (for example Job 6: 7) and even nature/chartacter (Eze. 4: 14; Hab. 2: 4). But nature is the only thing inherited from this life to the eternity
* human temptations are the result of the combined effect of the emotions and will that dominate the soul and the spirit that controls them (James 1: 12 - 15)
* if a person unleashes the desires, the instincts, the sensualities, the lust, and the uncontrolled emotions of his soul, his life is guided by the forces of evil, and his life is said to be earthly, sensual, devilish (James 3: 15), and then spirituality is disgusting to him. So the opposite of sensuality is spirituality

Kulmakivi puuttuu * The Cornerstone is missing

Kolminaisuusoppi on valheoppi. Sen arkkitehti on itse Saatana, sillä se peittää sopivasti hänen oman vajaamittaisuutensa oikean Jumalan rinnalla. Saatana alias Lucifer uhosi "nousevansa taivaaseen korkeammalle Jumalan tähtiä" (Jes. 12: 13, 14). Mutta hän ei selvinnyt siinä ponnistuksessa yksin.

Trinity doctrine is a lie. Its architect is Satan himself for it appropriately covers his own imperfection alongside the true God. Satan alias Lucifer threatened to "ascend into heaven higher than the stars of God" (Isa. 12: 13, 14). But he did not succeeded in it alone.

Koska Saatana ei kykene olemaan joka paikassa yhtä aikaa niin kuin Jumala, joka on Henki (Joh. 4: 24), hän tarvitsi avukseen henkijoukon, ja sen hän sai langenneista enkeleistä (Ilm. 12: 3 - 9). Lisäksi Saatana tarvitsi itselleen palvojien joukon, sillä eihän häntä muuten voitaisi pitää jumalana. Palvojien joukon Saatana sai itselleen langenneista ihmisistä.

Because Satan is not able to be everywhere at the same time as God, who is the Spirit (John 4: 24), he needed a group of spirits to help him, and that group he got from the fallen angels (Rev. 12: 3 - 9). More over Satan needed a group of worshipers, otherwise he could not be considered a god. That group Satan got from fallen people.

Saatana, langenneet enkelit ja langenneet ihmiset ovat kolminaisuuden perusta. Koska saatanallinen jumaluus on 3, Saatana yrittää syöttää samaa mallia ihmisten uskottavaksi myös taivaallisesta jumaluudesta.

Satan, fallen angels and fallen people are the foundation of the Trinity. Because Satanic Deity is 3, Satan tries to provide us the same pattern also of the Heavenly Deity.

Mutta Jumala on antanut selvän ilmoituksen siitä, että HÄN ON YKSI, ja sitä ilmoitusta meidän kannattaa seurata, vaikka koko maailma huutaisi muuta! Jumala (EHJEE = MINÄOLEN) on niin suuri, että Hän selviää yksin ongelmasta kuin ongelmasta, eikä mikään asia ole edes ongelma Hänelle, jolle mikään ei ole mahdotonta (Luuk. 1: 37).

But God has made a clear revelation that HE IS ONE, and that revelation we should follow, even though the whole world cries out for something else! God (EHYEH = IAM) is so great that He alone can overcome all problems, and nothing is even a problem for HIM for whom nothing is impossible (Luke 1: 37).

Kolminaisuutta voidaan kuvitella vahvaksi perustaksi aivan samoin kuin kolmiota geometriassa, mutta siinä on yksi vakava heikkous: siitä puuttuu ainoa oikea Kulmakivi (Matt. 12: 10; Ef. 2: 20; 1. Piet. 2: 6).

The Trinity can be considered a strong foundation, just as the Triangle in Geometry, but it has one serious weakness: it does not have the only true Cornerstone (Matthew 12: 10; Eph. 2: 20; 1. Peter 2: 6).