In 2007 I started actively looking for an answer to the question of what is the tetragrammaton, יהוה, and where it came from. At the same time I found the word אהיה and since then it has became more and more important to me.
Kun Mooses sai Jumalalta kutsun mennä vapauttamaan israelilaiset Egyptistä, hän kysyi Jumalalta:
ואמאו לי מה שמו מה אמר אלהם = kun he kysyvät minulta, mikä (on) nimensä, mitä vastaan heille
1. Huom. hepreassa ei tarvita olla-verbiä tässäkään lauseessa
2. Huom. שם (shem) = nimi, שםו (shemu) = hänen nimensä, השם(ha-shem) = se tietty nimi (ה on heprean määräinen artikkeli)
When God called Moses to deliver the Israelis from Egypt, Moses asked God:
ואמרו לי מה שמו מה אמר אלהם = when they shall ask me, what (is) his name, what shall I answer them
1. Note. In Hebrew there isn't any verb "to be" even in this sentence
2. Note. שם (shem) = name, שמו(shemu), השם (ha-shem) = the name
Jumala antoi Moosekselle suoran vastauksen:
אהיה אשר אהיה = ehjee asher ehjee = minä olen, joka minä olen
תאמר לבני ישראל אהיה שלחני אליכם = sano israelilaisille (Israelin pojille/lapsille), minä olen lähetti minut teidän luoksenne
God gave Moses a direct answer:
אהיה אשר אהיה = ehyeh asher ehyeh = I am that I am
תאמר לבני ישראל אהיה שלחני אליכם = say to the Israelis (the sons/children of Israel), I am send me to you
Heprean (היה) olla-verbin imperfektimuoto yksikön 1. persoonassa on Jumalan itselleen valitsema ilmaus, Hänen nimensä!
Näin ollen:
אהיה (ehjee) on השם (ha-Shem)!
The Hebrew verb היה (to be) in the first person, singular, in the Hebrew imperfect is the expression that God did choose to Himself, to His name!
Therefore:
Vuoden 2007 jälkeen olen löytänyt 47 ehjee-tekstiä, joista 32:ssa tekstissä sana אהיה voidaan katsoa tarkoittavan Jumalan nimeä, mutta 15 jakeessa tuo sana sisältyy jonkun ihmisen sanoihin ja viittaa hänen (inhimilliseen) olemiseensa.
After the year 2007 I have found 47 ehyeh-texts, and in 32 verses of them the word אהיה can be considered to mean God's name, but in 15 verses it is question about some people telling something about himself.
Heprean kieli on lyhyempää kuin suomi esimerkiksi, eikä olla-verbiä juurikaan tarvita. Sen tähden ihmettelen, miksi noissa 15 tekstissä ylipäätään käytetään tuota sanaa, jonka Jumala valitsi omaan käyttöönsä!
Hebrew is shorter than Finnish, for example, and very rarely the verb to-be is needed. Therefore I'm wondering those 15 verses, why the word God chose of Himself has been used in them at all!
Poimin nyt yhden esimerkin heprean kielestä Uuden Testamentin puolelta. Meillehän on opetettu, että Uusi Testamentti on kirjoitettu alunperin kreikaksi, mutta puuttumatta mitenkään tuohon väittämään, totean vain, että Uuden Testamentin hepreankäännös, josta poimin esimerkkitekstini, on saksalaisen teologin ja heprean tuntijan Franz Delitzschin (1813 - 1890) kääntämä, ja hän on seurannut käännöksessään arameankielisen Peshittan sanavalintoja.
Now I'll pick you a Hebrew example from the New Testament. We have been taught that the New Testament has been written in Greek at first, but without interfering in any way with that statement I say only that the Hebrew translation, from which I'll take my quotation, has been made by a German theology and Hebrew expert Franz Delitzsch (1813 - 1890), and he has followed the word choices of Aramaic Peshitta.
Esimerkkitekstini on jakeesta Matt. 6: 9:
אבינו שבשמים יקדש שמך = isämme/ isä meidän joka (olet) taivaassa, pyhitetty (olkoon) nimesi
Hepreaksi vain näin: isämme taivaassa, pyhitetty nimesi. Siis molemmat olla-verbit puuttuvat!
My example is from the verse Matthew 6: 9:
אבינו שבשמים יקדש שמך = our father which (art) in heaven hallowed (be) thy name
In Hebrew so simply: our father in heaven, hallowed thy name. Both verbs (to be) are missing!
Tähän mainioon esimerkkiin tukeutuen ja Franz Delitzschin kielitaitoon luottaen uskallan väittää, että sanaa אהיה ei tarvitse/pidä kääntää olla-verbiksi niissä 32 jakeessa, joissa se sisältyy Jumalan omiin sanoihin/ilmoitukseen, sillä אהיה on השם (Ehjee on se nimi... se pyhä nimi), ja jo pelkkä nimi ilmaisee hepreassa omistajansa olemista/olemassa olemista!
On the base of this great example and relying on Franz Delitzsch's language skill I dare to claim, that the word אהיה must not be translated as a verb "to be" in all those 32 verses including to God's own words/information, for אהיה is השם (Ehyeh is the name... the holy name), and even a mere name indicates the presence/existence of its owner in Hebrew!
Tutkiessani parin kuukauden aikana kyseisiä tekstejä, olen saanut kokea ihmeellistä johdatusta ja runsasta taivaallista siunausta. Siitä kaikesta tahdon kiittää ja ylistää Jumalaani nimeltä אהיה! Toivon ja rukoilen Hänen edessään nöyrästi, että myös lukijani saisivat kokea samoja rikkaita ja kirkkaita ihmeitä!
When I have been studying these texts for a couple of months, I have experienced the miraculous guidance and abundant heavenly blessings. I thank and praise my God called אהיה of this all! I hope and pray humbly before Him that my readers would also experience the same rich and bright miracles!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti