Kaikki te, jotka olette lukeneet kirjoituksiani, ette ole voineet välttyä huomaamasta sitä seikkaa, että minä en usko kolminaisuuteen. Minä en todellakaan usko kolminaisuusoppiin! Enkä voi ymmärtää, miten olen joskus voinut tunnustaa sellaista mieletöntä käsittämättömyyttä! Tuntuu suorastaan häpeälliseltä, että olen niellyt tuon nikealais-konstantinopolilais-opin sellaisenaan ajattelematta ja kyselemättä yhtään mitään?
All of you who have read my writings have not been able to avoid noticing the fact that I do not believe in the Trinity. I really don't believe in the Trinity! And I can't understand how I could ever confess such insane incomprehensibility! It seems downright shameful that I have swallowed that Nicene-Constantinople doctrine as it is without thinking and questioning anything at all?
Ainoa selitys itselleni on se, että en ole silloin vielä tuntenut Jumalan Poikaa todellisesti, sillä Hän vapauttaa meidät kaikista inhimillisistä opeista, samoin kuin Paavali julisti pakanoille vapautusta juutalaisesta ympärileikkauksesta (Gal. 5: 1).
The only explanation for myself is that I didn't really know the Son of God then, for He frees us from all human doctrines, just as Paul declared freedom from Jewish circumcision to the Gentiles (Gal. 5: 1).
Muistan hyvin elävästi sen hetken, jolloin Jeshua alkoi vapauttaa minua kolminaisuusopin kahleista. Kysymys kolminaisuudesta oli alkanut askarruttaa mieltäni, ja olin etsinyt Raamatun tekstejä, joiden perusteella luulin kolminaisuutta voitavan perustella. Luin erään asiaa käsittelevän kirjan (nimi ja sen kirjoittaja ovat jo unohtuneet), jossa kolminaisuutta perusteltiin kahdella Raamatun tekstillä: Matt. 28: 19 ja 1. Joh. 5: 7, 8. Mutta molemmat tekstit ovat hyvin hataria kolminaisuusopin pohjaksi, sillä molempiin teksteihin liittyy teksti-manipulointia.
I remember very vividly the moment when Yeshua began to free me from the shackles of the Trinity. The question of the Trinity had begun to preoccupy my mind, and I had been looking for texts in the Bible, based on which I thought the Trinity could be justified. I read a book dealing with the matter (the name and its author have already been forgotten), where the Trinity was justified by two Bible texts: Matt. 28: 19 and 1 John 5: 7, 8. But both texts are very shaky as a basis for the doctrine of the Trinity, because both texts involve textual manipulation.
Niinpä aloin lukea Raamattua niin, että merkitsin muistiin kaikki ne tekstit, jotka ovat selvässä ristiriidassa kolminaisuusopin kanssa. Ja niitähän riittää!
So I started reading the Bible, noting down all the texts that clearly contradict the doctrine of the Trinity. And there are plenty of them!
Juuri samoihin aikoihin osallistuin nuorisojuhlille, joissa erään kokouksen päätteeksi nuorisopastori luki Herran siunauksen niin kuin se on kirjoitattuna 4. Moos. 6: 24 - 26:ssa, siis ilman kolminaisuus-mantraa ’Isän, pojan ja Pyhän Hengen nimeen’. Pastorin viimeisiksi sanoiksi jäivät siis ’... ja antakoon sinulle rauhan’. Se oli taivaallinen hetki, sillä juuri sillä hetkellä suuri rauha laskeutui Isän luota sydämeeni, ja nuo sanat kaikuivat korvissani loputtomasti... kuulen ne vieläkin. Kolminaisuus-mantra alkoi kuulostaa loitsulta.
At exactly the same time, I participated in a youth party, where at the end of a meeting, the youth pastor read the Lord's blessing as it is written in Numbers 6: 24 - 26, i.e. without the trinity mantra ’in the name of the Father, the Son and the Holy Spirit'. So the pastor's last words were '... and give thee peace'. It was a heavenly moment, for at that very moment a great peace descended from the Father into my heart, and those words echoed in my ears endlessly...I can still hear them. The Trinity mantra began to sound like a spell.
Siitä sitten alkoi minun vastavirtaan kulkeminen. Kovin vastustus tuli tietenkin lähimpien ihmisten taholta. Isäni ja hänen uusi vaimonsa olivat tietävinään ajatukseni paremmin kuin minä itse, ja he syyttivät minua Jeesuksen hylkäämisestä. He olivat saaneet jonkun papin opetusta ensimmäisen luomiskertomuksen sanasta אלהים elohim ja paasasivat minulle kilvan oppimaansa asiaa tuon sanan monikollisuudesta.
That's where my journey against the current began. Of course, the strongest opposition came from the closest people. My father and his new wife knew my thoughts better than I did, and they accused me of rejecting Jesus. They had been taught by some priest about the word אלהים Elohim in the first creation story and they told me what they had learned about the plural of that word.
He eivät tienneet, että osasin siinä vaiheessa jo lukea hepreaa, ja että tunsin kyllä tuon sanan varsin hyvin. Annoin heidän esittää tietämystään ja osaamistaan säälien heitä samalla siksi, että he olivat omassa oppimattomuudessaan sokeasti puolustamassa jonkun tuntemansa papin/ihmisen näkemystä hyvin aggressiivisella tavalla. Heitä vastaan oli mahdotonta sanoa sanaakaan.
They didn't know that at that point I could already read Hebrew, and that I did know the word elohim very well. I allowed them to present their knowledge and competence while at the same time pitying them because they were in their own ignorance blindly defending in a very aggressive way the view of a priest/person they knew. It was impossible to say a word against them.
Elohim-sanan monikollisuus lienee nykyään tuttu asia kaikille raamatunlukijoille. Siksi en puutu siihen sen enempää tässä kirjoituksessa. Ihmettelen vain 1. miksi sana אלהים elohim tulkitaan monikollisena ainoastaan 1. Moos. 1. luvun eloshistisessa luomiskertomuksessa, ja 2. miksi elohim-sanan monikollisuus tulkitaan tuossa luvussa vain kolmena jumalana eikä esim. kolmenasatana, sillä heprean monikko-muodolla viitataan kaikkeen, mitä on enemmän kuin kaksi mutta vähemmän kuin ääretön määrä.
The plural form of the word Elohim is probably familiar to all Bible readers today. That's why I won't go into it any further in this article. I just wonder 1. why the word אלהים Elohim is interpreted as plural only in the Elohist creation story in the first chapter of Genensis, and 2. why the plural of the word elohim is interpreted in that chapter as only three gods and not, for example, three hundred, because the Hebrew plural form refers to everything that is more than two but less than an infinite number.
Kolminaisuuden kannattajat eivät näytä huomiovan sitä heprean kieliopillista seikkaa, että tekstin verbimuoto ratkaisee tekijöiden määrän. Jokainen ensimmäisen luomiskertomuksen verbi on yksikön kolmannen persoonan muodossa (’hän'), mutta trinitaarit näkevät kertomuksessa kuitenkin kolme jumalaa (kolme on ’he’).
Proponents of the Trinity do not seem to take into account the fact of Hebrew grammar that the verb form of the text determines the number of factors. Every verb in the first creation story is in the third person singular form ('he'), but Trinitarians still see there three gods (three is 'they').
Miksi sitten samaa tulkintaa elohim-sanan kolminaisesta merkityksestä ei käytetä myös 1. Moos. 2. luvun jahvistisessa luomiskertomuksessa? Onhan siinä toimivan luoja-jumalan nimi יהוה אלהים Jahve Elohim/Herra Jumala. Eikö Jahvessa/Herrassa olekaan kolmea jumaluutta? Kuka Jahve/Herra sitten on; isä, poika vai pyhä henki? Ja kenen ihmisen arvovallan perusteella toisessa luomiskertomuksessa meille esitellään vain yksi jumala?
Why, then, is the same interpretation of the triple meaning of the word elohim not used in the Yahwistic creation story in the second chapter of Genesis? After all, the name of the creator god who works there is יהוה אלהים Yahve Elohim/Lord God. Aren't there three deities in Yahweh/Lord? Who is Yahweh/Lord then; father, son or holy spirit? And based on whose human authority in the second creation story we are presented with only one god?
Kolminaisuuden kannalta lienee vaikea ratkaista, kuka kolmesta jumaluudesta muovaili miehen maan tomusta ja kumartui puhaltamaan tämän savipatsaan sieraimiin, ja kuka suoritti kirurgisen toimenpiteen ja poisti miehen rinnasta yhden kylkiluun ja rakensi siitä naisen?
In terms of the Trinity, it must be difficult to decide which of the three deities fashioned a man from the dust of the earth and bent down to blow into the nostrils of this clay statue, and who performed a surgical procedure and removed one rib from the man's chest and built a woman from it?
Ehkä joku perustelee toisen luomiskertomuksen jumalaa sillä, että verbit (teki, ei ollut antanut, puhalsi, istutti, oli tehnyt, kasvatti, otti, käski, toi, vaivutti, rakensi) ovat yksikkömuotoisia (’hän’). Selvimmin yksiköllisyys tulee esiin jakeessa 18, jossa Jahve Elohim/Herra Jumalaa sanoo ” minä teen hänelle avun, joka on hänelle sopiva”. Yksikön ’minä’ ei ole monikon ’me’.
Maybe someone justifies the god in the second creation story by saying that the verbs (did, hadn't given, blew, planted, had made, grew, took, commanded, brought, bothered, built) are in singular ('he'). The singularity comes out most clearly in verse 18, where Yahweh Elohim/Lord God says "I will make him an help meet for him". 'I' of the singular is not the 'we' of the plural.
Mutta juuri niin on kuitenkin yritetty väittää elohistisen luomiskertomuksen kohdalla, kun sanaa אלהם elohim on perusteltu ns. kuninkaallisella monikolla (pluralis majestatis).
But it is precisely what has been tried to claim with the Elohist creation story, when the word אלהים elohim has been justified by so-called royal plural (pluralis majestatis).
Minä uskon Jumalan majesteettisuuteen/valtavuuteen/suunnattomuuteen/loputtomuuteen/ikuisuuteen. Ja juuri sitä heprean sana אלהים elohim minulle merkitsee, eikä missään tapauksessa kolmea persoonaa!
I believe in God's majesty/infinity/enormity/endlessness/eternity. And that is exactly what the Hebrew word אלהים Elohim means to me, and in no case three persons!
Jos אלהים elohim tulkitaan Raamatun ensimmäisessä luvussa kolmeksi persoonaksi, on täysin käsittämätöntä, ettei niin tehdä myös kaikissa muissakin (yli 2600) kohdissa.
If אלהים Elohim is interpreted as three persons in the first chapter of the Bible, it is completely incomprehensible that it is not also done in all other passages (more than 2600).
Otan tähän yhden hauskan esimerkin. Kun Mooses vastusteli יהוה:n /Jahven/Herran edessä menemästä Egyptin hallitsijan eteen vedoten hitaaseen puheeseensa, Jahve sanoi hänelle: Katso minä asetan sinut elohimiksi faraolle (2. Moos. 6: 28 - 7: 1) . Taikoiko Jahve Mooseksen siis kolmeksi persoonaksi? Ei tietenkään! Hitaasta puheestaan kärsivä Mooses joutui menemään Faraon eteen ihan omassa ainutkertaisessa persoonassaan.
Let me take a funny example here. When Moses objected in front of יהוה /Yahweh/the Lord to go before the ruler of Egypt citing his slow speech, Yahweh said to him: Behold I will set you as an elohim for Pharaoh (Exodus 6: 28 - 7: 1) . So did Yahweh enchant Moses into three persons? Of course not! Suffering from his slow speech, Moses had to go before Pharaoh in his own unique person.
Tarvitaanko Raamattuun kaksi luomiskertomusta kolminaisuusopin pohjaksi?
Do we need two creation stories in the Bible as a basis for the doctrine of the Trinity?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti