Oletko pannut merkille, että on monia asioita, joista Raamatussa ei kerrota sanallakaan? Ja sitten on asioita, joiden kohdalla käännökset antavat joillekin asioille hyvin monia erilaisia selityksiä. Tämänpäiväisen kirjoitukseni keskiössä on 1. Moos. 4: 26.
Have you noticed that there are many things that the Bible does not say a word about? And then there are things for which the translations give very many different explanations. The focus of my writing today is Genesis 4:26.
Suomalaiset käännökset:
1642/1776: ”Ja Set myös siitti pojan, ja kutsui hänen Enos. Silloin ruvettiin saarnaamaan Herran nimestä.”
1933: ”Ja myöskin Seetille syntyi poika, ja hän antoi hänelle nimen Enos. Siihen aikaan ruvettiin avuksi huutamaan Herran nimeä.”
1992: ”Setillekin syntyi poika, ja Set antoi hänelle nimen Enos. Niihin aikoihin alettiin nimeltä kutsuen rukoilla avuksi Herraa.”
2002: ”Seetillekin syntyi poika, ja hän antoi tälle nimen Enos. Tuohon aikaan ruvettiin huutamaan avuksi HERRAN nimeä.”
Finnish translations:
1642/1776: "And Set also begat a son, and called his name Enos. Then they began to preach about the Lord's name."
1933: "And a son was also born to Seth, and he named him Enos. At that time, people started calling for help in the name of the Lord."
1992: "Set also had a son, and Set named him Enos. Around that time, they started calling by name to pray to the Lord for help."
2002: "A son was also born to Seth, and he named him Enos. At that time, they started calling out the name of the LORD for help."
Hepreakielinen Toora:
ולשת גם הוא ילד בן ויקרא את שמו אנוש אז הוחל לקרא בשם יהוה
"Ja Seet siitti myös pojan ja antoi hänelle nimen Enos, sitten hän alkoi kutsua Jahven/Jehovan nimeä.”
Hebrew Torah:
לושת גם הוא ילד בן ויקרא את שמו אנוש אז הוחל לקרא בעמן יהוה
"And Seth also begat a son and called his name Enos, then he began to call on the name of Yahweh/Jehovah."
Arameankielinen Targum Jonathan:
"Ja Seetille syntyi myös poika, ja hän antoi hänelle nimen Enos. Se oli se sukupolvi, jonka päivinä he alkoivat erehtyä ja antoivat epäjumaliensa nimeksi Herran sanan."
Targum Jonathan in Aramaic:
”And to Seth also was born a son and he called his name Enosh. That was the generation in whose days they began to err and surnamed their idols by the name of the Word of the Lord.”
Arameankielinen Targum Onkelos:
"Sheisille syntyi myös poika, ja hän antoi hänelle nimen Enos. Sitten miehet/ihmiset alkoivat kutsua (epäjumalia) ((miehet/ihmiset lakkasivat rukoilemasta)) nimellä Adonoy.”"
Aramaic Targum Onkelos:
”To Sheis also was born a son, and he named him Enosh. Then men began to call (idols) ((men stopped praying)) by the name Adonoy.”
Kreikankielinen Septuaginta:
"Ja Seetillä oli poika, ja hän antoi hänelle nimen Enos; hän toivoi voivansa huutaa avuksi Herran Jumalan nimeä.”
Greek Septuagint:
”And Seth had a son, and called his name Enosh: he hoped to call on the name of the Lord God”
Latinankielinen Vulgata:
”Sed et Seth natus est filius, quem vocavit Enos: iste coepit invocare nomen Domini.”
"Mutta Seet siitti myös pojan, jolle hän antoi nimen Enos; hän alkoi rukoilla Herran nimeä.”
Latin Vulgate:
”Sed et Seth natus est filius, quem vocavit Enos: iste coepit invocare nomen Domini.”
"But Seth also gave birth to a son, whom he named Enos: he began to invoke the name of the Lord.”
Englantilainen Kuningas Jaakon Käännös:
"Ja Seetille syntyi myös poika; ja hän antoi hänelle nimen Enos; silloin ihmiset alkoivat huutaa avuksi Herran nimeä.”
KJV:
”And to Seth, to him also there was born a son; and he called his name Enos: then began men to call upon the name of the Lord."
=> Yksimielinen ilmoitus kaikissa em. käännöksissä on se, että Seet sai pojan, jolle hän antoi nimen Enos, mutta loppu onkin sitten varsin epäselvää, erimielistä ja hämmentävää ilmoitusta.
The unanimous statement in all the aforementioned translations is that Seeth had a son whom he named Enos, but the rest is quite unclear, discordant and confusing.
=> Nimi Enos kirjoitetaan hepreaksi אנוש, sen lukuarvo on 357 (sama lukuarvo on myös sanalla אשון eshun aika/pimeä/pimeys). Sana merkitsee adjektiivina ’parantumaton’, ’tuhoa/turmiota tuottava’, ja maskuliinisena substantiivina ’ihminen/ihmiset/ihmiskunta’.
The name Enos is written in Hebrew אנוש, its numerical value is 357 (the same numerical value is also in the word אשון eshun time/dark/darkness). As an adjective, the word means 'incurable', 'producing destruction/havoc', and as a masculine noun 'man/people/mankind'.
=> Sana אנוש enosh esiintyy Vanhassa Testamentissa merkityksessä ’ihminen/ihmiset/ihmiskunta’ 42 kertaa. Mutta hepreassa myös sana אדם adam merkitsee ihan samaa, ja se esiintyy Vanhassa Testamentissa 555 kertaa merkityksessä ’ihminen/ihmiset/ihmiskunta.
The word אנוש enosh appears in the Old Testament in the meaning 'man/people/mankind' 42 times. But in Hebrew the word אדם adam also means exactly the same, and it appears in the Old Testament 555 times in the sense of 'man/people/mankind.
=> Alkoiko Enoksesta siis uudentyyppinen ihminen/ihmiskunta... ihmisjoukko, joka poikkesi jossakin suhteessa aikaisemmasta käytännöstä? Ilmeisesti näin on! Enoksen aikana nimenomaan alettiin/ruvettiin/ryhdyttiin toimimaan uudella tavalla. Ja tuo uusi tapa liittyi jumalanpalvelukseen.
So did Enos begin a new type of man/mankind... a group of people that differed in some respect from earlier practice? Apparently so! During Enos's time, they specifically started/began to act in a new way. And that new way was related to worship.
=> Uusi nimi, joka esitellään em. teksteissä on יהוה Jahve/Jehova - Herran Sana/Jahven Sana - Adonoy/Adonai - Herra Jumala/ יהוה אלהים/Jahve Elohim - Dominus/Herra/Jahve/Jehova
The new name introduced in the above texts is יהוה Yahweh/Jehovah - Word of the Lord/Word of Yahweh - Adonoy/Adonai - Lord God/ יהוה אלהים/Yahweh Elohim - Dominus/Herra/Yahweh/Jehovah
=> Uusi käytäntö lopetti entisen tavan rukoilla Jumalaa, tai ainakin se alkoi kilpailla entisen käytännön kanssa, joka on hiljentymistä vastaanottamaan Taivaallisen Isän siunaus, kuuntelemaan Luojamme lohduttavaa ja opettavaa puhetta, vastaanottamaan Lunastajamme armo ja anteeksianto, saamaan fyysistä, henkistä ja hengellistä virvoitusta sekä kiittämään ja ylistämään hyvää Isäämme ja Hänen Poikaansa, Jeshuaa.
The new practice ended the old way of praying to God, or at least it began to compete with the old practice, which means to be quiet to receive the blessing of the Heavenly Father, to listen to the comforting and instructive speech of our Creator, to receive the grace and forgiveness of our Redeemer, to be physically, mentally and spiritually refreshed and to thank and praise our good Father and His Son, Yeshua.
=> Uusi käytäntö opetti huutamaan, vetoamaan (invoke), kutsumaan henkiä (invocate), palvomaan yliluonnollisia voimia... henkiolentoja. Jumalan palveleminen ja kunniottaminen muuttui jumalankuvien palvonnaksi. Äärimmilleen vietynä tuo Enoksen aloittama palvontakäytäntö nähtiin profeetta Elian aikana Karmelilla Baalin/Herran pappien viileskellessä itsensä verille (1. Kun. 18. luku). Henkien kutsuminen/invokaatio on tuttua puuhaa maailman salaseuroissa. Tetragrammin eri variaatiot ovat viestejä saastaisille hengille.
The new practice taught to shout, invoke, invocate spirits, worship supernatural forces... spirit beings. Serving and honoring God turned into the worship of idols. Taken to its extreme, that practice of worship started by Enosh was seen during the time of the prophet Elijah on Carmel, when the priests of Baal/the Lord bathed themselves in blood (1 Kings 18th chapter). Calling/invocation of spirits is a familiar practice in secret societies around the world. The different variations of the Tetragrammaton are messages to unclean spirits.
=> Entinen rukouskäytäntö oli periytynyt isältä pojalle alkaen Adamilta ja Eevalta, jotka olivat saaneet kohdata itse Elohimin/Jumalan/Luojan/rakastavan Isämme kasvoista kasvoihin kokien Hänen siunaavan läsnäolonsa. Siksi on luonnollista, että uutta oppia piti saarnata, jotta se olisi saanut heti mahdollisimman paljon uusia kannattajia.
The former practice of prayer had been passed down from father to son beginning with Adam and Eve, who had been able to meet Elohim/God/Creator/our loving Father himself face to face experiencing His blessing presence. Therefore, it is natural that the new doctrine had to be preached so that it would have at once received as many supporters as possible.
=> Alkoi siis protestiliike. Enosh johti tuota protestiliikettä, joka erehtyi (began to err) Jumalasta ja Hänen nimestään. Jumalaa ei tarvitse lepytellä, niin kuin pakanuudessa tehdään, sillä Jumala on rakastanut meitä ensin.
So the protest movement started. Enosh led that protest movement that began to err about God and His name. There is no need to appease God, as is done in paganism, because God has loved us first.
=> Enoksen aloittama protestiliike on jatkunut heti vedenpaisumuksen jälkeen Nooan pojan Haamin, pojanpojan Kuusin ja pojanpojanpojan Nimrodin toimesta. Nimrod oli ”mahtava metsämies Herran/Jahven edessä (1. Moos. 10: 9).” Nimrod inkarnoitui Tammuksena. Ja Tammusta itkettiin myös Jerusalemissa Jahven temppelissä (Hes. 8: 14).
The protest movement started by Enos has continued immediately after the Flood by Noah's son Ham, grandson Kush and great-grandson Nimrod. Nimrod was "a mighty hunter before the Lord/Yahweh (Genesis 10:9)." Nimrod incarnated as Tammuz. And Tammuz was also mourned in Jerusalem in the temple of Yahweh (Eze. 8: 14).
=> Enoksen ’parantumaton’, 'tuhoa/turmiota tuottava’ henkien palvonta Herran/Jahven nimessä on jatkunut voimallisesti meidän päiviimme saakka. Tuota jumalattomuutta odottaa enää lopullinen tuho, turmio ja Jumalan tuomio.
Enos's ’incurable’ 'destruction/destruction-producing' spirit worship in the name of the Lord/Yahweh has continued powerfully until our days. Final destruction, ruin and God's judgment awaits that wickedness.
=> Mistä tuollainen protestiliike mahtoi saada alkunsa? Siitä ei Raamatussa sanota mitään. Jotakin erikoista oli täytynyt tapahtua! Ihminen huutaa apua hädässään. Varma tosiasia on se, että jokainen ihminen on avuton ja toivoton kuoleman edessä. Kuolema herättää jokaisen ihmisen kysymään: keitä me olemme/mistä me tulemme/mihin me olemme menossa?
Where could such a protest movement have started? The Bible doesn't say anything about it. Something special must have happened! A person cries out for help in distress. It is a certain fact that every human being is helpless and hopeless in the face of death. Death awakens every person to ask: who are we/where do we come from/where are we going to?
=> Ennen vedenpaisumusta eläneet ihmiset olivat paljon elinvoimaisempia, terveempiä, pitkäikäisempiä, viisaampia, voimakkaampia yms. kuin meidän ’maailmanlopun sukupolvi’. Vaikka ihmiset elivät tuolloin satoja vuosia jopa lähes tuhat vuotta, Eenoksen aikainen sukupolvi oli kokenut ainakin yhden mieliä järkyttäneen kuoleman... Aabelin kuoleman.
The people who lived before the Flood were much more vigorous, healthier, longer-lived, wiser, stronger, etc. than our 'generation of the end of the world'. Although people at that time lived for hundreds of years, even nearly a thousand years, the generation of Enos had experienced at least one mind-shattering death... the death of Abel.
=> Surun keskellä Enoksen (ihminen) väki kääntyi muistoihin. Adam (ihminen) eli vielä heidän keskuudessaan ja pystyi kertomaan luomisesta, elämästä Eedenin paratiisissa, karkottamisesta sieltä ja sen syistä sekä Jumalan heille antamista lupauksista.
In the midst of grief, the people of Enos’ (man) turned to memories. Adam (man) still lived among them and was able to tell about the creation, life in the paradise of Eden, the expulsion from there and the reasons for it, and God's promises to them.
=> Mutta jonkun mieleen muistui myös Käärmeen sanat, joista tuntui löytyvän ihmeellistä lohtua suuren surun hetkellä: ette suinkaan kuole... tulette jumaliksi... tietämään...” Tuossa ajatuksessa tuntui olevan suurta viisautta. Itse asiassa sehän oli Jumalan salaama tie jumaluuteen. Mutta tuo tieto oli ainoastaan valaistuneilla!
But someone also remembered the Serpent's words, which seemed to offer a wonderful comfort in a moment of great sadness: you will not die at all... you will become gods... to know...” There seemed to be great wisdom in that thought. In fact it was God's hidden way to godhood. But that knowledge was only for the enlightened!
=> Eikö tässä ole selvä tiekartta ja pohjapiirrustus kaikille pakanauskonnoille! Kuolema ei tarkoittaisikaan loppumista vaan muuttumista. Ihminen muuttuisi jumalolennoksi jälleensyntymisen kautta. Sehän tarkoittaisi kuolemattomuutta ja elämän jatkumista uudessa olomuodossa ja inkarnoitumisen kautta jatkuvaa kiertokulkua.
Isn't this a clear road map and a floor plan for all pagan religions! Death would not mean ending but changing, becoming gods. Man would change a divine being through rebirth. That would mean immortality and the continuation of life in a new state and a continuous cycle through incarnation.
=> Ajatus jumalankaltaisuudesta, jälleensyntymisestä ja inkarnaatiosta muodostavat pakanuuden ’evankeliumin’, joka tekee tyhjäksi sanoman Messiaasta, Jumalan Karitsasta, joka poistaa maailman synnin ja lahjoittaa vanhurskauden, pyhityksen ja ikuisen elämän Häneen uskoville.
The idea of godlikeness, rebirth and incarnation form the 'gospel' of paganism, which negates the message of the Messiah, the Lamb of God, who takes away the sin of the world and grants righteousness, sanctification and eternal life to those who believe in Him.
=> Kun Abelin uskottiin muuttuneen jumalolennoksi, hän ansaitsi tulla palvotuksi. Kuolemantapausten lisääntyessä myös uusien jumalten/jumaliksi muuttuneiden joukko kasvoi, ja jumalten vuorella alkoi tulla ahdasta. Seurauksena oli jumalten kiistat, riidat ja sodat. Enoksen aloittama palvontamuoto on ’parantumaton’ ja ’tuhoa tuottava’ aivan nimensä mukaan. Jumalathan käyttäytyvät samalla tavalla kuin ihmisetkin; jos ihmiset ovat kerran jumalankuvia, niin jumalat ovat ihmisenkuvia.
When Abel was believed to have turned into a divine being, he deserved to be worshipped. As the number of deaths increased, so did the number of new gods/those who had became gods, and the mountain of the gods began to get crowded. The result was disputes, quarrels and wars between the gods. The form of worship started by Enos is 'incurable’ and ’producing destruction’ just according to his name. After all, gods behave in the same way as humans; if humans are once images of gods, then gods are images of humans.
=> Käärme tiesi jo Eedenissä, miten tärkeän siemenen hän kylvi ihmiskunnan ajatteluun lausuessaan Eevalle nuo kuuluisat sanansa. Eipä kai Käärme muuten olisikaan ’kavalin’ ja ’viisain’. Käynnistäessään noilla sanoillaan pakanallisen jumalanpalveluksen, Saatana varmisti itselleen paikan kaikkien kulttien keskushahmona. Kaikissa pakanauskonnoissa Saatana on HERRA puhuttakoon sitten mitä kieltä hyvänsä!
The Serpent already knew in Eden how important a seed he sowed in the thinking of mankind when he uttered his famous words to Eve. Surely the Serpent wouldn't be the 'cunning' and 'wisest' otherwise. By starting a pagan worship service with those words, Satan secured himself a place as the central figure of the all cults. In all pagan religions, Satan is LORD, no matter what language you speak!
=> Näin Saatana on vakuuttavasti toteuttanut oman ohjelmajulistuksensa: ”Minä nousen taivaaseen, korkeammalle Jumalan tähtiä minä istuimeni korotan ja istun ilmestysvuorelle pohjimmaiseen Pohjolaan. Minä nousen pilvien kukkuloille, teen itseni Korkeimman vertaiseksi” (Jes. 14: 13, 14).
This is how Satan has convincingly implemented his own program declaration: ”I will ascend into heaven, I will exalt my throne above the stars of God: I will sit also upon the mount of the congregation, in the sides of the north. I will ascend above the clouds; I will be like the most High” (Isa. 14: 13, 14).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti