Kertomus Nooasta ja vedenpaisumuksesta * The story of Noah and the flood

Vanhan Testamentin kertomukset Nooasta ja vedenpaisumuksesta hämmästyttävät monia lukijoita. Lukija joutuu ihmettelemään tappajaksi muuttuvaa Jumalaa ja luomistyötään katuvaa Luojaa. Tarkka lukija kuitenkin saattaa huomata, miten tekstissä on sekoitettu אלהים Jumala ja יהוה Jahve keskenään.

The Old Testament accounts of Noah and the flood amaze many readers. The reader has to wonder about God who turns into a killer and the Creator who repents of his creation. However, the careful reader may notice how the text mixes אלהים God and יהוה Yahweh together.

Asiantuntijat ovat paljastaneet, että Nooasta kertovissa Genesiksen luvuissa (6 - 10) on yhdistelty tekstejä kahdesta eri lähteestä. Lähteet ovat Jahvisti ja Pappiskirja. Noiden kahden lähteen tekstit on tunnistettu varsin hyvin toisistaan, vaikka yksittäisiä Jahvistin jakeita on liitetty yhtenäisten Pappiskirjan kappaleisiin. Kahden lähteen yhdistäminen selittää sen, miksi samat asiat toistuvat kyseisissä luvuissa.

Experts have revealed that the Genesis chapters about Noah (6 - 10) have combined texts from two different sources. The sources are the Yahwist and the Priestly. The texts of those two sources are quite well distinguished from each other, even though short verses of the Yahwist have been attached to the chapters of the Priestly Book. Combining the two sources explains why the same things are repeated in those chapters.

Omasta elämästämme olemme varmaan jo oppineet sen tosiasian, että siellä missä Jumala toimii, siellä häärii aina myös Saatana. Niin oli myös Nooan päivinä. Nooan kertomuksissa erottuu selvästi kaksi vastakkaista voimaa; Hyvä, joka pelastaa ja Paha, joka tuhoaa. 

From our own lives, we have probably already learned the fact that where God works, there is always Satan lurking. It was the same in the days of Noah. In Noah's narratives, two opposing forces are clearly distinguished; Good that saves and Evil that destroys.

Kertomuksessa Nooasta esiintyy siis kaksi voimaa, jotka ovat toisilleen vastakkaiset. Mutta yllätys yllätys kertomuksessa on kolme toimijaa. Valitettavasti nuo kolme toimijaa paljastuvat lukijalle ainoastaan heprean tekstistä. Nuo toimijat ovat: האלהים ha-elohim, אלהים elohim ja יהוה jahve. Ha-elohim ja elohim toimivat yhdessä, ja jahve on heidän vastavoimansa.

In the story of Noah, there are two forces that are opposite to each other. But surprise surprise, there are three actors in the story. Unfortunately, those three actors are revealed to the reader only in the Hebrew text. Those actors are: אלהים ha-elohim, אלהים Elohim, and יהוה Yahweh. Ha-elohim and Elohim work together, and Yahweh is their counterpart.

Elohim esitellään Raamatun alkulehdillä maan ja taivaan Luojana, ja lukuisat Uuden Testamentin tekstit (esim. Kol. 1: 14 - 23) vahvistavat sen käsityksen, että kyseinen Luoja on Jumalan Poika, Sana, Jumalan Voideltu, Jeshua. 

Elohim is presented in the opening pages of the Bible as the Creator of earth and heaven, and numerous New Testament texts (e.g. Col. 1: 14 - 23) confirm the notion that the Creator in question is the Son of God, the Word, the Anointed One of God, Yeshua.

Johannes kirjoittaa (Joh. 1: 1) Sanasta (ha-davar), joka oli alussa ha-elohimin luona... siis Pojasta, joka oli Isä-Jumalan luona. Ja jakeen viimeisessä lauseessa Johannes kutsuu tuota Sanaa, ha-davaria, nimellä elohim. Elohim on siis Jumalan Poika, joka oli alussa Isän, ha-elohimin, luona Sanana, jossa kaikki luotiin. Isä-Jumala on siis האלהים ha-elohim, ja Poika on אלהים elohim.

John writes (John 1: 1) about the Word (ha-davar), which was in the beginning with ha-elohim... that is, about the Son, who was with God the Father. And in the last sentence of the verse, John calls that Word, ha-davar, as elohim. So elohim is the Son of God who was in the beginning with the Father, ha-elohim, as the Word in which all things were created. So God the Father is אלהים ha-elohim, and the Son is אלהים elohim.

בראשית היה הדבר והדבר היה את האלהים ואלהים היה הדבר

Nimi האלהים ha-elohim tulee Raamatussa vastaan ensimmäisen kerran Hanokin yhteydessä. Jakeissa 1. Moos. 5: 22, 24 kerrotaan, että Hanok vaelsi ha-elohimin yhteydessä.

The name האלהים ha-elohim appears in the Bible for the first time in connection with Enoch. In Genesis 5: 22, 24 it is said that Enoch wandered with ha-elohim.

Samoin kuin Hanok myös Nooa vaelsi ha-elohimin yhteydessä (1. Moos. 6: 9). Pappiskirjan tekstissä kerrotaan myös, että Nooan aikana maa turmeltui ha-elohimin edessä (1. Moos. 6: 11).

Like Enoch, Noah also walked with ha-elohim (Genesis 6:9). In the text of the Priestly, it is also said that during Noah's time the earth was corrupted before ha-elohim (Gen. 6: 11).

Pappiskirjan teksti jatkuu kuudennessa luvussa aina jakeeseen 22 saakka kertoen, miten elohim näki maan turmeluksen ja antoi Nooalle arkin rakentamisesta täsmälliset ohjeet, joiden mukaan Nooa sitten toimi. 

The text of the Priestly continues in the sixth chapter all the way to verse 22, telling how elohim saw the corruption of the earth and gave Noah precise instructions about building the ark, according to which Noah then acted.

Mutta kuudennen luvun jae 13 on hyvin ristiriitainen, sillä se esittelee pelastussuunnitelmaa laativan elohimin tappajana. Tämä ei voi pitää paikkaansa, sillä Luoja ei voi olla Tappaja eikä Maailman Pelastaja voi olla Tuhoaja! 

But verse 13 of the sixth chapter is very contradictory, for it presents elohim who devises the plan of salvation as a killer. This cannot be true, for the Creator cannot be the Killer and the Saviour of the World cannot be the Destroyer!

Varsinainen murhanhimoinen tappaja on esitelty jo kuudennen luvun alkuosan jakeissa (5 - 8). Nuo jakeet lienevät Jahvistin tekstiä. Siinä kerrotaan, että Jahve/Herra katui tehneensä ihmisen, ja lupasi hävittää kaiken lihan maan päältä. Ainoastaan Nooa sai armon hänen edessään, ja hän sai yrittää pelastautua arkin avulla.

The actual murderous killer has already been introduced in the verses of the beginning of the sixth chapter (verses 5 - 8). Those verses may be the text of Yahwist. It says that Yahweh/Lord regretted having made man, and promised to destroy all flesh from the earth. Only Noah received mercy in front of him, and he was allowed to try to save himself with the help of the ark.

Tiedämmehän, että Jahve alias Saatana esittäytyy aina hyvin mielellään Luojana, vaikka hän ei ole luonut yhtään mitään. Hän esittäytyy myös Isä-Jumalaa korkeampana olentona ja sekoittaa valheillaan ja juonillaan sekä taivaan että maan.  Hänen sormenjälkensä näkyvät myös jakeen 6: 13 kohdalla, sillä se ei selvästikään kuulu Pappiskirjan elohimista kertovaan tekstiin. Elohim (Jeshua) on Pelastaja eikä Tuhoaja!

We know that Yahweh aka Satan likes always to present himself as the Creator, even though he has not created anything at all. He also presents himself as a higher being than God the Father and confuses both heaven and earth with his lies and plots. His fingerprints are also visible in verse 6: 13, as it clearly does not belong to the text about elohim in the text of the Priestly. Elohim (Yeshua) is the Savior and not the Destroyer!

Seitsemännen luvun alussa puhutaan Jahvesta (1 - 5) ja sen jälkeen elohimista aina kahdeksannen luvun 19. jakeeseen saakka. Kahdeksannen luvun lopussa (jakeet 20 - 22) astuu taas jahve näyttämölle. 

In the beginning of the seventh chapter it’s told about Yahweh (1 - 5) and after that of elohim up to the verse 19 of the eighth chapter. The end of the eighth chapter (verses 20 - 22) is then again about yahweh.

Vedenpaisumuskertomuksessa esiintyy toinenkin kummallinen jae (7: 16), jossa ovat molemmat nimet אלהים elohim ja יהוה jahve. Nimi Jahve kuuluu yleensä Jahvistiseen lähteeseen (juuri siitä lähteen nimi tulee)! Lukija jää ihmettelemään, kumpi oikein sulki arkin oven, elohim vai jahve. 

There is another strange verse in the flood story (7:16) that contains both the names אלהים Elohim and יהוה Yahweh. The name Yahweh usually belongs to the source of Yahvist (that's where the name of the source comes from)! The reader is left wondering who really closed the door of the ark, Elohim or Yahweh.

Suomalaisessa vuoden 1992-käännöksessä on seurattu elohimista kertovaa tekstiä loogisesti ja käännetty ilman mitään mainintaa Jahvesta/Herrasta:  ”Ja Jumala (elohim) sulki oven Nooan jälkeen”.

In the Finnish translation of 1992 the text telling of elohim has been logically followed and translated without any mention of Yahweh/Lord: "And God (elohim) closed the door after Noah".

Siis: elohim (Jeshua) kehoitti Nooaa rakentamaan arkin (6: 14), elohim kehoitti Nooaa ottamaan arkkiin pareittain eläimiä (7: 9), elohim sulki arkin oven (7: 16), elohim muisti Nooaa ja kaikkia eläimiä (8: 1), elohim kehoitti Nooaa poistumaan arkista (8: 15, 16), elohim siunasi Nooan ja hänen poikansa (9: 1), elohim antoi Nooan perheelle uudet ruokaohjeet (9: 3 - 6), elohim teki liiton Nooan kanssa (9: 8 - 17), elohim asetti sateenkaaren liiton merkiksi. Varsin selkeää ja loogista. Pelastaja, Jeshua alias elohim, pelastaa!

So: elohim (Yeshua) urged Noah to build the ark (6: 14), elohim urged Noah to take animals in pairs on the ark (7: 9), elohim closed the door of the arch (7: 16), elohim remembered Noah and all the animals (8: 1), elohim urged Noah to leave the ark (8: 15, 16), elohim blessed Noah and his sons (9: 1), elohim gave Noah's family new food instructions (9: 3 - 6), elohim made a covenant with Noah (9: 8 - 17), elohim set the rainbow as a sign of the covenant. Quite clear and logical. The Savior, Yeshua aka elohim, saves!

Elohim, Jeshua, toimi siis koko vedenpaisumuksen ajan PELASTAJANA, koska se on Isän, ha-elohimin, ikuinen tahto (Joh. 3: 16; Hepr. 2: 9). Jeshua edustaa Pelastajaa niin vedenpaisumuksessa kuin Golgatallakin. Jeshua on itse pelastava Arkki, jossa me voimme pelastua tämän maailman myrskyistä, jotka ovat Saatanan alias Jahven aiheuttamia.

Elohim, Jeshua, therefore acted as a SAVIOR throughout the flood, because it is the eternal will of the Father, ha-elohim (John 3: 16; Heb. 2: 9). Yeshua, represents the Savior both in the flood and at Calvary. Yeshua himself is the saving Ark in which we can be saved from the storms of this world, which are caused by Satan aka Yahweh.

Jahve on Tuhoaja. Tämä tosiasia on tunnustettu täysin avoimesti ja selkeästi kahdeksannen luvun jakeessa 21. Tuntiessaan Nooan uhrin suloisen tuoksun JAHVE/HERRA SANOI: ”... enkä minä koskaan enää tuhoa kaikkea mikä elää, NIINKUIN NYT OLEN TEHNYT. 

Yahweh is the Destroyer. This fact is fully openly and clearly confessed in verse 21 of the eight chapter. Sensing the sweet aroma of Noah's sacrifice, YAHWEH/LORD SAID: “... and I will never again destroy all living things AS I HAVE DONE.

Jahven alias Saatanan tunnustus on avoin ja selvä, mutta Valheen Isänä (Joh. 8: 44) hän liioittelee siinäkin. Saatanan tavoite oli kyllä varmasti tuhota kaikki elämä maan päältä, etenkin kaikki ihmiset, jotta hän olisi onnistunut tuhoamaan Jumalan pelastussuunnitelman. Kaikkien ihmisten kuolema olisi merkinnyt Eedenissä annetun lupauksen (1. Moos. 3: 15) loppumista. Silloin Jeshua ei olisi syntynyt, elänyt, kuollut eikä ylösnoussut, ja vedenpaisumukseen saakka eläneistä ihmisistäkään kukaan ei olisi pelastunut.

The confession of Yahweh alias Satan is open and clear, but as the Father of Lies (John 8: 44) he exaggerates even in it. Satan's goal was certainly to destroy all life on earth, especially all people, that he would have succeeded in destroying God's plan of salvation. The death of all people would have meant the end of the promise made in Eden (Gen. 3: 15). Then Yeshua would not have been born, lived, died and resurrected, and even none of the people who lived before the flood would have been saved.

Kenties Jahve oli paikalla, kun arkin ovi suljettiin. Hänen suunnitelmansa oli tehdä arkista arkku, kaikkien arkkiin suljettujen ihmisten ja eläinten mausoleumi. Näin Saatana olisi itse asiassa kiduttanut kahdeksaa ihmistä enemmän kuin kaikkia muita, jotka hukkuivat vesien syliin. Sellaista on Saatanan antama etuoikeus ja armo!

Perhaps Yahweh was there when the door of the ark was closed. His plan was to make the ark a coffin, a mausoleum for all the people and animals enclosed in the ark. Thus, Satan would have actually tortured eight people more than all the others who drowned in the lap of the waters. Such is the privilege and grace given by Satan!

Mutta Saatanan, Jahven, suunnitelma ei onnistunut! Ylistys, kunnia ja kiitos rakkaalle TaivaanIsälle, ha-elohimille, ja Hänen voittoisalle Pojalleen, elohimille!

But the plan of Satan, Yahweh, failed! Praise, honor and thanks to our dear Heavenly Father, ha-elohim, and His victorious Son, elohim!

John D. Clare & Henry Wansbrough SANA ELÄÄ Raamatun suuret kertomukset

Olemisen Valtias * the Sovereign of Being

Olen yli 20 vuotta kirjoittanut ja puhunut Jumalan mahtavasta nimestä אהיה Ehjee eli '(Minä) Olen’. Jumalan Lähettiläs, joka on kaikkina aikoina ollut Hänen Poikansa (Joh. 1: 18), ilmoitti Moosekselle palavan pensaan luona tuon pyhän nimen.  Tuossa Isänsä suuressa ja ikuisessa nimessä Jeshua tuli myös lunastamaan ihmiskunnan (Joh. 5: 43). Isä herätti Poikansa kuolleista juuri tuossa voittoisassa nimessään.

For more than 20 years I have written and spoken about God's mighty name אהיה Ehjee, or '(I) Am'. The Messenger of God, who has always been His Son (John 1: 18), announced that holy name to Moses at the burning bush. In that great and eternal name of his Father, Yeshua also came to redeem humanity (John 5: 43). The Father raised His Son from the dead in that very victorious name.

Kuluneiden vuosien aikana olen kokenut monia yrityksiä torjua tuo nimi ja kuullut lukuisia vastaväitteitä tuota nimeä vastaan. Eivätkö ihmiset halua ymmärtää vai eivätkö he todella ymmärrä, mitä Jumalan oikea nimi merkitsee?!

Over the years, I have experienced many attempts to reject that name and heard numerous objections to that name. Do people not want to understand or do they really not understand what God's right name means?!

Ihmisten reaktio MinäOlen-nimen kohdalla on yleisesti vastakysymys 'niin mikä’. He tarkoittavat kysymyksellään, että Jumalan ilmoitus omasta nimestään on jotenkin vajaa, että sen pitäisi jatkua jonkinlaisella määritelmällä, mikä/kuka Hän sanoo olevansa.

People's reaction to the name I AM is generally the counter question 'so what'. They mean by their question that God's revelation of own name is somehow lacking, that it should continue with some kind of definition of what/who He says He is.

Mutta Jumala nimenomaan antoi täydellisen määritelmän sanoessaan Moosekselle אהיה אשר אהיה ehjee asher ehjee eli 'minä olen joka minä olen’... ihan sanatarkasti ’Olen joka olen’. Jumalan oleminen on ikuista, koska Jumala ei kuole, eikä Hän, joka on kaiken Alku, voi eikä saa kuolla!

But God specifically gave the perfect definition when he said to Moses אהיה אשר אהיה ehjee asher ehjee, or 'I am that I am’. God's existence is eternal because God does not die, and He who is the Beginning of all things cannot and must not die!

Ihmisten toinen varsin yleisesti toistuva vastareaktio on lause ’niin minäkin olen’ tai ’mä oon mikä oon’. Molemmat vastaukset vetävät Kaikkivaltiaan Jumalan ihmisen tasolle ja jopa alentavat Hänet ihmistä alemmaksi. ’Niin minäkin olen’ -vastaus tarkoittaa että, eipä tuossa Jumalan nimessä mitään ihmeellistä ole, kun minä pystyn ihan samaan. ’Mä oon mikä oon’-vastaus puolestaan puolustelee mitä tahansa ihmisen olemista/elämistä (kurjaa, kelvotonta) Jumalan olemisen/elämän vertaiseksi.

Another quite commonly repeated reaction of people is the phrase 'so am I' or 'I am what I am'. Both answers bring Almighty God down to the level of man and even lower Him below man. The answer 'So am I' means that, in the name of God, there is nothing miraculous when I can do the same thing. The 'I am what I am' answer, on the other hand, defends any human existence/life (wretched, unworthy) as equal to God's existence/life.

Mutta kaikki vastaväittäjät ymmärtävät kuitenkin alitajuisesti tai ainakin elämän tiettynä hetkenä oman olemisensa vajavaisuuden. Kun kuka tahansa ihminen kuolee, hänestä aletaan puhua menneessä aikamuodossa ’hän oli’. Ihminen ei ole ikuisesti oleva! Ihminen kuolee!

But all the naysayers understand subconsciously, or at least at a certain moment in life, the inadequacy of their own being. When any person dies, they start talking about him in the past tense 'he was'. Man will not exist forever! Man dies!

Kuoleman kohdatessa kannattaa miettiä Jumalan ihmeellistä nimeä, sillä se tuo surun hetkellä suurta lohtua. Jumalan olemisesta ei voi puhua menneessä aikamuodossa tarkoittaen, että Hänen elämänsä loppui. Isä-Jumalan oleminen on ikuista. Hänen pyhän nimensä syvällinen merkitys selviää meille kuoleman kosketuksessa. Ihminen on kuolevainen, ja inhimillinen elämä kestää vain hetken. Ihmisen olemista ei voi verrata Jumalan olemiseen. Isä-Jumala on Olemisen Valtias! 

When facing death, it is worth thinking about God's wonderful name, because it brings great comfort in the moment of sadness. God's existence can't be spoken of in the past tense meaning that His life ended. The being of God the Father is eternal. The profound meaning of His holy name becomes clear to us at the touch of death. Man is mortal, and human life lasts but a moment. Being human cannot be compared to being God. Father God is the Sovereign of Being!

Jeshuan kuoltua Hänestä voitiin sanoa ’Hän oli’, mutta tänään me puhumme Hänestä ’Hän on’ ja kaiken lisäksi ’Hän on tuleva’ toisen kerran (vrt. Ilm. 1: 4). Isän voimallinen nimi takasi sen, että Jeshua on Kuoleman Voittaja!

After Yeshua's death, it was possible to say of Him 'He was', but today we speak of Him as 'He is' and, moreover, 'He is to come' for the second time (cf. Rev. 1: 4). The powerful name of the Father guaranteed that Yeshua is the Conqueror of Death!

Uskoisinko käsittämättömyyksiä * Would I believe inconceivable things

Kaikki te, jotka olette lukeneet kirjoituksiani, ette ole voineet välttyä huomaamasta sitä seikkaa, että minä en usko kolminaisuuteen. Minä en todellakaan usko kolminaisuusoppiin! Enkä voi ymmärtää, miten olen joskus voinut tunnustaa sellaista mieletöntä käsittämättömyyttä! Tuntuu suorastaan häpeälliseltä, että olen niellyt tuon nikealais-konstantinopolilais-opin sellaisenaan ajattelematta ja kyselemättä yhtään mitään?

All of you who have read my writings have not been able to avoid noticing the fact that I do not believe in the Trinity. I really don't believe in the Trinity! And I can't understand how I could ever confess such insane incomprehensibility! It seems downright shameful that I have swallowed that Nicene-Constantinople doctrine as it is without thinking and questioning anything at all?

Ainoa selitys itselleni on se, että en ole silloin vielä tuntenut Jumalan Poikaa todellisesti, sillä Hän vapauttaa meidät kaikista inhimillisistä opeista, samoin kuin Paavali julisti pakanoille vapautusta juutalaisesta ympärileikkauksesta (Gal. 5: 1).

The only explanation for myself is that I didn't really know the Son of God then, for He frees us from all human doctrines, just as Paul declared freedom from Jewish circumcision to the Gentiles (Gal. 5: 1).

Muistan hyvin elävästi sen hetken, jolloin Jeshua alkoi vapauttaa minua kolminaisuusopin kahleista. Kysymys kolminaisuudesta oli alkanut askarruttaa mieltäni, ja olin etsinyt Raamatun tekstejä, joiden perusteella luulin kolminaisuutta voitavan perustella. Luin erään asiaa käsittelevän kirjan (nimi ja sen kirjoittaja ovat jo unohtuneet), jossa kolminaisuutta perusteltiin kahdella Raamatun tekstillä: Matt. 28: 19 ja 1. Joh. 5: 7, 8. Mutta molemmat tekstit ovat hyvin hataria kolminaisuusopin pohjaksi, sillä molempiin teksteihin liittyy teksti-manipulointia. 

I remember very vividly the moment when Yeshua began to free me from the shackles of the Trinity. The question of the Trinity had begun to preoccupy my mind, and I had been looking for texts in the Bible, based on which I thought the Trinity could be justified. I read a book dealing with the matter (the name and its author have already been forgotten), where the Trinity was justified by two Bible texts: Matt. 28: 19 and 1 John 5: 7, 8. But both texts are very shaky as a basis for the doctrine of the Trinity, because both texts involve textual manipulation.

Niinpä aloin lukea Raamattua niin, että merkitsin muistiin kaikki ne tekstit, jotka ovat selvässä ristiriidassa kolminaisuusopin kanssa. Ja niitähän riittää!

So I started reading the Bible, noting down all the texts that clearly contradict the doctrine of the Trinity. And there are plenty of them!

Juuri samoihin aikoihin osallistuin nuorisojuhlille, joissa erään kokouksen päätteeksi nuorisopastori luki Herran siunauksen niin kuin se on kirjoitattuna 4. Moos. 6: 24 - 26:ssa, siis ilman kolminaisuus-mantraa ’Isän, pojan ja Pyhän Hengen nimeen’. Pastorin viimeisiksi sanoiksi jäivät siis ’... ja antakoon sinulle rauhan’. Se oli taivaallinen hetki, sillä juuri sillä hetkellä suuri rauha laskeutui Isän luota sydämeeni, ja nuo sanat kaikuivat korvissani loputtomasti... kuulen ne vieläkin. Kolminaisuus-mantra alkoi kuulostaa loitsulta.

At exactly the same time, I participated in a youth party, where at the end of a meeting, the youth pastor read the Lord's blessing as it is written in Numbers 6: 24 - 26, i.e. without the trinity mantra ’in the name of the Father, the Son and the Holy Spirit'. So the pastor's last words were '... and give thee peace'. It was a heavenly moment, for at that very moment a great peace descended from the Father into my heart, and those words echoed in my ears endlessly...I can still hear them. The Trinity mantra began to sound like a spell.

Siitä sitten alkoi minun vastavirtaan kulkeminen. Kovin vastustus tuli tietenkin lähimpien ihmisten taholta. Isäni ja hänen uusi vaimonsa olivat tietävinään ajatukseni paremmin kuin minä itse, ja he syyttivät minua Jeesuksen hylkäämisestä. He olivat saaneet jonkun papin opetusta ensimmäisen luomiskertomuksen sanasta אלהים elohim ja paasasivat minulle kilvan oppimaansa asiaa tuon sanan monikollisuudesta. 

That's where my journey against the current began. Of course, the strongest opposition came from the closest people. My father and his new wife knew my thoughts better than I did, and they accused me of rejecting Jesus. They had been taught by some priest about the word אלהים Elohim in the first creation story and they told me what they had learned about the plural of that word.

He eivät tienneet, että osasin siinä vaiheessa jo lukea hepreaa, ja että tunsin kyllä tuon sanan varsin hyvin. Annoin heidän esittää tietämystään ja osaamistaan säälien heitä samalla siksi, että he olivat omassa oppimattomuudessaan sokeasti puolustamassa jonkun tuntemansa papin/ihmisen näkemystä hyvin aggressiivisella tavalla. Heitä vastaan oli mahdotonta sanoa sanaakaan.

They didn't know that at that point I could already read Hebrew, and that I did know the word elohim very well. I allowed them to present their knowledge and competence while at the same time pitying them because they were in their own ignorance blindly defending in a very aggressive way the view of a priest/person they knew. It was impossible to say a word against them.

Elohim-sanan monikollisuus lienee nykyään tuttu asia kaikille raamatunlukijoille. Siksi en puutu siihen sen enempää tässä kirjoituksessa. Ihmettelen vain 1. miksi sana אלהים elohim tulkitaan monikollisena ainoastaan 1. Moos. 1. luvun eloshistisessa luomiskertomuksessa, ja 2. miksi elohim-sanan monikollisuus tulkitaan tuossa luvussa vain kolmena jumalana eikä esim. kolmenasatana, sillä heprean monikko-muodolla viitataan kaikkeen, mitä on enemmän kuin kaksi mutta vähemmän kuin ääretön määrä. 

The plural form of the word Elohim is probably familiar to all Bible readers today. That's why I won't go into it any further in this article. I just wonder 1. why the word אלהים Elohim is interpreted as plural only in the Elohist creation story in the first chapter of Genensis, and 2. why the plural of the word elohim is interpreted in that chapter as only three gods and not, for example, three hundred, because the Hebrew plural form refers to everything that is more than two but less than an infinite number.

Kolminaisuuden kannattajat eivät näytä huomiovan sitä heprean kieliopillista seikkaa, että tekstin verbimuoto ratkaisee tekijöiden määrän. Jokainen ensimmäisen luomiskertomuksen verbi on yksikön kolmannen persoonan muodossa (’hän'), mutta trinitaarit näkevät kertomuksessa kuitenkin kolme jumalaa (kolme on ’he’).

Proponents of the Trinity do not seem to take into account the fact of Hebrew grammar that the verb form of the text determines the number of factors. Every verb in the first creation story is in the third person singular form ('he'), but Trinitarians still see there three gods (three is 'they').

Miksi sitten samaa tulkintaa elohim-sanan kolminaisesta merkityksestä ei käytetä myös 1. Moos. 2. luvun jahvistisessa luomiskertomuksessa? Onhan siinä toimivan luoja-jumalan nimi יהוה אלהים Jahve Elohim/Herra Jumala. Eikö Jahvessa/Herrassa olekaan kolmea jumaluutta? Kuka Jahve/Herra sitten on; isä, poika vai pyhä henki? Ja kenen ihmisen arvovallan perusteella toisessa luomiskertomuksessa meille esitellään vain yksi jumala? 

Why, then, is the same interpretation of the triple meaning of the word elohim not used in the Yahwistic creation story in the second chapter of Genesis? After all, the name of the creator god who works there is יהוה אלהים Yahve Elohim/Lord God. Aren't there three deities in Yahweh/Lord? Who is Yahweh/Lord then; father, son or holy spirit? And based on whose human authority in the second creation story we are presented with only one god?

Kolminaisuuden kannalta lienee vaikea ratkaista, kuka kolmesta jumaluudesta muovaili miehen maan tomusta ja kumartui puhaltamaan tämän savipatsaan sieraimiin, ja kuka suoritti kirurgisen toimenpiteen ja poisti miehen rinnasta yhden kylkiluun ja rakensi siitä naisen?

In terms of the Trinity, it must be difficult to decide which of the three deities fashioned a man from the dust of the earth and bent down to blow into the nostrils of this clay statue, and who performed a surgical procedure and removed one rib from the man's chest and built a woman from it?

Ehkä joku perustelee toisen luomiskertomuksen jumalaa sillä, että verbit (teki, ei ollut antanut, puhalsi, istutti, oli tehnyt, kasvatti, otti, käski, toi, vaivutti, rakensi) ovat yksikkömuotoisia (’hän’). Selvimmin yksiköllisyys tulee esiin jakeessa 18, jossa Jahve Elohim/Herra Jumalaa sanoo ” minä teen hänelle avun, joka on hänelle sopiva”. Yksikön ’minä’ ei ole monikon ’me’. 

Maybe someone justifies the god in the second creation story by saying that the verbs (did, hadn't given, blew, planted, had made, grew, took, commanded, brought, bothered, built) are in singular ('he'). The singularity comes out most clearly in verse 18, where Yahweh Elohim/Lord God says "I will make him an help meet for him". 'I' of the singular is not the 'we' of the plural.

Mutta juuri niin on kuitenkin yritetty väittää elohistisen luomiskertomuksen kohdalla, kun sanaa אלהם elohim on perusteltu ns. kuninkaallisella monikolla (pluralis majestatis).

But it is precisely what has  been tried to claim with the Elohist creation story, when the word אלהים elohim has been justified by so-called royal plural (pluralis majestatis).

Minä uskon Jumalan majesteettisuuteen/valtavuuteen/suunnattomuuteen/loputtomuuteen/ikuisuuteen. Ja juuri sitä heprean sana אלהים elohim minulle merkitsee, eikä missään tapauksessa kolmea persoonaa!

I believe in God's majesty/infinity/enormity/endlessness/eternity. And that is exactly what the Hebrew word אלהים Elohim means to me, and in no case three persons!

Jos אלהים elohim tulkitaan Raamatun ensimmäisessä luvussa kolmeksi persoonaksi, on täysin käsittämätöntä, ettei niin tehdä myös kaikissa muissakin (yli 2600) kohdissa.

If אלהים Elohim is interpreted as three persons in the first chapter of the Bible, it is completely incomprehensible that it is not also done in all other passages (more than 2600).

Otan tähän yhden hauskan esimerkin. Kun Mooses vastusteli יהוה:n /Jahven/Herran edessä menemästä Egyptin hallitsijan eteen vedoten hitaaseen puheeseensa, Jahve sanoi hänelle: Katso minä asetan sinut elohimiksi faraolle (2. Moos. 6: 28 - 7: 1) . Taikoiko Jahve Mooseksen siis kolmeksi persoonaksi? Ei tietenkään! Hitaasta puheestaan kärsivä Mooses joutui menemään Faraon eteen ihan omassa ainutkertaisessa persoonassaan.

Let me take a funny example here. When Moses objected in front of יהוה /Yahweh/the Lord to go before the ruler of Egypt citing his slow speech, Yahweh said to him: Behold I will set you as an elohim for Pharaoh (Exodus 6: 28 - 7: 1) . So did Yahweh enchant Moses into three persons? Of course not! Suffering from his slow speech, Moses had to go before Pharaoh in his own unique person.

Tarvitaanko Raamattuun kaksi luomiskertomusta kolminaisuusopin pohjaksi?

Do we need two creation stories in the Bible as a basis for the doctrine of the Trinity?

Kun rukoileminen muuttui * When praying was changed

Oletko pannut merkille, että on monia asioita, joista Raamatussa ei kerrota sanallakaan? Ja sitten on asioita, joiden kohdalla käännökset antavat joillekin asioille hyvin monia erilaisia selityksiä. Tämänpäiväisen kirjoitukseni keskiössä on 1. Moos. 4: 26.

Have you noticed that there are many things that the Bible does not say a word about? And then there are things for which the translations give very many different explanations. The focus of my writing today is Genesis 4:26.

Suomalaiset käännökset:

1642/1776: ”Ja Set myös siitti pojan, ja kutsui hänen Enos. Silloin ruvettiin saarnaamaan Herran nimestä.”

1933: ”Ja myöskin Seetille syntyi poika, ja hän antoi hänelle nimen Enos. Siihen aikaan ruvettiin avuksi huutamaan Herran nimeä.”

1992: ”Setillekin syntyi poika, ja Set antoi hänelle nimen Enos. Niihin aikoihin alettiin nimeltä kutsuen rukoilla avuksi Herraa.”

2002: ”Seetillekin syntyi poika, ja hän antoi tälle nimen Enos. Tuohon aikaan ruvettiin huutamaan avuksi HERRAN nimeä.”

Finnish translations:

1642/1776: "And Set also begat a son, and called his name Enos. Then they began to preach about the Lord's name."

1933: "And a son was also born to Seth, and he named him Enos. At that time, people started calling for help in the name of the Lord."

1992: "Set also had a son, and Set named him Enos. Around that time, they started calling by name to pray to the Lord for help."

2002: "A son was also born to Seth, and he named him Enos. At that time, they started calling out the name of the LORD for help."

Hepreakielinen Toora:

ולשת גם הוא ילד בן ויקרא את שמו אנוש אז הוחל לקרא בשם יהוה

"Ja Seet siitti myös pojan ja antoi hänelle nimen Enos, sitten hän alkoi kutsua Jahven/Jehovan nimeä.”

Hebrew Torah:

לושת גם הוא ילד בן ויקרא את שמו אנוש אז הוחל לקרא בעמן יהוה

"And Seth also begat a son and called his name Enos, then he began to call on the name of Yahweh/Jehovah."

Arameankielinen Targum Jonathan:

"Ja Seetille syntyi myös poika, ja hän antoi hänelle nimen Enos. Se oli se sukupolvi, jonka päivinä he alkoivat erehtyä ja antoivat epäjumaliensa nimeksi Herran sanan."

Targum Jonathan in Aramaic:

”And to Seth also was born a son and he called his name Enosh. That was the generation in whose days they began to err and surnamed their idols by the name of the Word of the Lord.”

Arameankielinen Targum Onkelos:

"Sheisille syntyi myös poika, ja hän antoi hänelle nimen Enos. Sitten miehet/ihmiset alkoivat kutsua (epäjumalia) ((miehet/ihmiset lakkasivat rukoilemasta)) nimellä Adonoy.”"

Aramaic Targum Onkelos:

”To Sheis also was born a son, and he named him Enosh. Then men began to call (idols) ((men stopped praying)) by the name Adonoy.”

Kreikankielinen Septuaginta:

"Ja Seetillä oli poika, ja hän antoi hänelle nimen Enos; hän toivoi voivansa huutaa avuksi Herran Jumalan nimeä.”

Greek Septuagint:

”And Seth had a son, and called his name Enosh: he hoped to call on the name of the Lord God”

Latinankielinen Vulgata:

”Sed et Seth natus est filius, quem vocavit Enos: iste coepit invocare nomen Domini.”

"Mutta Seet siitti myös pojan, jolle hän antoi nimen Enos; hän alkoi rukoilla Herran nimeä.”

Latin Vulgate:

”Sed et Seth natus est filius, quem vocavit Enos: iste coepit invocare nomen Domini.”

"But Seth also gave birth to a son, whom he named Enos: he began to invoke the name of the Lord.”

Englantilainen Kuningas Jaakon Käännös:

"Ja Seetille syntyi myös poika; ja hän antoi hänelle nimen Enos; silloin ihmiset alkoivat huutaa avuksi Herran nimeä.”

KJV:

”And to Seth, to him also there was born a son; and he called his name Enos: then began men to call upon the name of the Lord."

=> Yksimielinen ilmoitus kaikissa em. käännöksissä on se, että Seet sai pojan, jolle hän antoi nimen Enos, mutta loppu onkin sitten varsin epäselvää, erimielistä ja hämmentävää ilmoitusta.

 The unanimous statement in all the aforementioned translations is that Seeth had a son whom he named Enos, but the rest is quite unclear, discordant and confusing.

=> Nimi Enos kirjoitetaan hepreaksi אנוש, sen lukuarvo on 357 (sama lukuarvo on myös sanalla אשון eshun aika/pimeä/pimeys). Sana merkitsee adjektiivina ’parantumaton’, ’tuhoa/turmiota tuottava’, ja maskuliinisena substantiivina ’ihminen/ihmiset/ihmiskunta’. 

The name Enos is written in Hebrew אנוש, its numerical value is 357 (the same numerical value is also in the word אשון eshun time/dark/darkness). As an adjective, the word means 'incurable', 'producing destruction/havoc', and as a masculine noun 'man/people/mankind'.

=> Sana אנוש enosh esiintyy Vanhassa Testamentissa merkityksessä ’ihminen/ihmiset/ihmiskunta’ 42 kertaa. Mutta hepreassa myös sana אדם adam merkitsee ihan samaa, ja se esiintyy Vanhassa Testamentissa 555 kertaa merkityksessä ’ihminen/ihmiset/ihmiskunta.

The word אנוש enosh appears in the Old Testament in the meaning 'man/people/mankind' 42 times. But in Hebrew the word אדם adam also means exactly the same, and it appears in the Old Testament 555 times in the sense of 'man/people/mankind.

=> Alkoiko Enoksesta siis uudentyyppinen ihminen/ihmiskunta... ihmisjoukko, joka poikkesi jossakin suhteessa aikaisemmasta käytännöstä? Ilmeisesti näin on! Enoksen aikana nimenomaan alettiin/ruvettiin/ryhdyttiin toimimaan uudella tavalla. Ja tuo uusi tapa liittyi jumalanpalvelukseen.

So did Enos begin a new type of man/mankind... a group of people that differed in some respect from earlier practice? Apparently so! During Enos's time, they specifically started/began to act in a new way. And that new way was related to worship.

=> Uusi nimi, joka esitellään em. teksteissä on יהוה Jahve/Jehova - Herran Sana/Jahven Sana - Adonoy/Adonai - Herra Jumala/ יהוה אלהים/Jahve Elohim - Dominus/Herra/Jahve/Jehova

The new name introduced in the above texts is יהוה Yahweh/Jehovah - Word of the Lord/Word of Yahweh - Adonoy/Adonai - Lord God/ יהוה אלהים/Yahweh Elohim - Dominus/Herra/Yahweh/Jehovah

=> Uusi käytäntö lopetti entisen tavan rukoilla Jumalaa, tai ainakin se alkoi kilpailla entisen käytännön kanssa, joka on hiljentymistä vastaanottamaan Taivaallisen Isän siunaus, kuuntelemaan Luojamme lohduttavaa ja opettavaa puhetta, vastaanottamaan Lunastajamme armo ja anteeksianto, saamaan fyysistä, henkistä ja hengellistä virvoitusta sekä kiittämään ja ylistämään hyvää Isäämme ja Hänen Poikaansa, Jeshuaa.

The new practice ended the old way of praying to God, or at least it began to compete with the old practice, which means to be quiet to receive the blessing of the Heavenly Father, to listen to the comforting and instructive speech of our Creator, to receive the grace and forgiveness of our Redeemer, to be physically, mentally and spiritually refreshed and to thank and praise our good Father and His Son, Yeshua.

=> Uusi käytäntö opetti huutamaan, vetoamaan (invoke), kutsumaan henkiä (invocate), palvomaan yliluonnollisia voimia... henkiolentoja. Jumalan palveleminen ja kunniottaminen muuttui jumalankuvien palvonnaksi. Äärimmilleen vietynä tuo Enoksen aloittama palvontakäytäntö nähtiin profeetta Elian aikana Karmelilla Baalin/Herran pappien viileskellessä itsensä verille (1. Kun. 18. luku). Henkien kutsuminen/invokaatio on tuttua puuhaa maailman salaseuroissa. Tetragrammin eri variaatiot ovat viestejä saastaisille hengille.

The new practice taught to shout, invoke, invocate spirits, worship supernatural forces... spirit beings. Serving and honoring God turned into the worship of idols. Taken to its extreme, that practice of worship started by Enosh was seen during the time of the prophet Elijah on Carmel, when the priests of Baal/the Lord bathed themselves in blood (1 Kings 18th chapter). Calling/invocation of spirits is a familiar practice in secret societies around the world. The different variations of the Tetragrammaton are messages to unclean spirits.

 => Entinen rukouskäytäntö oli periytynyt isältä pojalle alkaen Adamilta ja Eevalta, jotka olivat saaneet kohdata itse Elohimin/Jumalan/Luojan/rakastavan Isämme kasvoista kasvoihin kokien Hänen siunaavan läsnäolonsa. Siksi on luonnollista, että uutta oppia piti saarnata, jotta se olisi saanut heti mahdollisimman paljon uusia kannattajia. 

The former practice of prayer had been passed down from father to son beginning with Adam and Eve, who had been able to meet Elohim/God/Creator/our loving Father himself face to face experiencing His blessing presence. Therefore, it is natural that the new doctrine had to be preached so that it would have at once received as many supporters as possible.

 => Alkoi siis protestiliike. Enosh johti tuota protestiliikettä, joka erehtyi (began to err) Jumalasta ja Hänen nimestään. Jumalaa ei tarvitse lepytellä, niin kuin pakanuudessa tehdään, sillä Jumala on rakastanut meitä ensin.

So the protest movement started. Enosh led that protest movement that began to err about God and His name. There is no need to appease God, as is done in paganism, because God has loved us first.

=> Enoksen aloittama protestiliike on jatkunut heti vedenpaisumuksen jälkeen Nooan pojan Haamin, pojanpojan Kuusin ja pojanpojanpojan Nimrodin toimesta. Nimrod oli ”mahtava metsämies Herran/Jahven edessä (1. Moos. 10: 9).” Nimrod inkarnoitui Tammuksena. Ja Tammusta itkettiin myös Jerusalemissa Jahven temppelissä (Hes. 8: 14).

The protest movement started by Enos has continued immediately after the Flood by Noah's son Ham, grandson Kush and great-grandson Nimrod. Nimrod was "a mighty hunter before the Lord/Yahweh (Genesis 10:9)." Nimrod incarnated as Tammuz. And Tammuz was also mourned in Jerusalem in the temple of Yahweh (Eze. 8: 14).

=> Enoksen ’parantumaton’, 'tuhoa/turmiota tuottava’ henkien palvonta Herran/Jahven nimessä on jatkunut voimallisesti meidän päiviimme saakka. Tuota jumalattomuutta odottaa enää lopullinen tuho, turmio ja Jumalan tuomio.

Enos's ’incurable’ 'destruction/destruction-producing' spirit worship in the name of the Lord/Yahweh has continued powerfully until our days. Final destruction, ruin and God's judgment awaits that wickedness.

=> Mistä tuollainen protestiliike mahtoi saada alkunsa? Siitä ei Raamatussa sanota mitään. Jotakin erikoista oli täytynyt tapahtua! Ihminen huutaa apua hädässään. Varma tosiasia on se, että jokainen ihminen on avuton ja toivoton kuoleman edessä. Kuolema herättää jokaisen ihmisen kysymään: keitä me olemme/mistä me tulemme/mihin me olemme menossa?

Where could such a protest movement have started? The Bible doesn't say anything about it. Something special must have happened! A person cries out for help in distress. It is a certain fact that every human being is helpless and hopeless in the face of death. Death awakens every person to ask: who are we/where do we come from/where are we going to?

=> Ennen vedenpaisumusta eläneet ihmiset olivat paljon elinvoimaisempia, terveempiä, pitkäikäisempiä, viisaampia, voimakkaampia yms. kuin meidän ’maailmanlopun sukupolvi’. Vaikka ihmiset elivät tuolloin satoja vuosia jopa lähes tuhat vuotta, Eenoksen aikainen sukupolvi oli kokenut ainakin yhden mieliä järkyttäneen kuoleman... Aabelin kuoleman.

The people who lived before the Flood were much more vigorous, healthier, longer-lived, wiser, stronger, etc. than our 'generation of the end of the world'. Although people at that time lived for hundreds of years, even nearly a thousand years, the generation of Enos had experienced at least one mind-shattering death... the death of Abel.

=> Surun keskellä Enoksen (ihminen) väki kääntyi muistoihin. Adam (ihminen) eli vielä heidän keskuudessaan ja pystyi kertomaan luomisesta, elämästä Eedenin paratiisissa, karkottamisesta sieltä ja sen syistä sekä Jumalan heille antamista lupauksista.

In the midst of grief, the people of Enos’ (man) turned to memories. Adam (man) still lived among them and was able to tell about the creation, life in the paradise of Eden, the expulsion from there and the reasons for it, and God's promises to them.

=> Mutta jonkun mieleen muistui myös Käärmeen sanat, joista tuntui löytyvän ihmeellistä lohtua suuren surun hetkellä: ette suinkaan kuole... tulette jumaliksi... tietämään...” Tuossa ajatuksessa tuntui olevan suurta viisautta.  Itse asiassa sehän oli Jumalan salaama tie jumaluuteen. Mutta tuo tieto oli ainoastaan valaistuneilla!

But someone also remembered the Serpent's words, which seemed to offer a wonderful comfort in a moment of great sadness: you will not die at all... you will become gods... to know...” There seemed to be great wisdom in that thought. In fact it was God's hidden way to godhood. But that knowledge was only for the enlightened!

=> Eikö tässä ole selvä tiekartta ja pohjapiirrustus kaikille pakanauskonnoille! Kuolema ei tarkoittaisikaan loppumista vaan muuttumista. Ihminen muuttuisi jumalolennoksi jälleensyntymisen kautta. Sehän tarkoittaisi kuolemattomuutta ja elämän jatkumista uudessa olomuodossa ja inkarnoitumisen kautta jatkuvaa kiertokulkua. 

Isn't this a clear road map and a floor plan for all pagan religions! Death would not mean ending but changing, becoming gods. Man would change a divine being through rebirth. That would mean immortality and the continuation of life in a new state and a continuous cycle through incarnation. 

=>  Ajatus jumalankaltaisuudesta, jälleensyntymisestä ja inkarnaatiosta muodostavat pakanuuden ’evankeliumin’, joka tekee tyhjäksi sanoman Messiaasta, Jumalan Karitsasta, joka poistaa maailman synnin ja lahjoittaa vanhurskauden, pyhityksen ja ikuisen elämän Häneen uskoville.

The idea of godlikeness, rebirth and incarnation form the 'gospel' of paganism, which negates the message of the Messiah, the Lamb of God, who takes away the sin of the world and grants righteousness, sanctification and eternal life to those who believe in Him.

=>  Kun Abelin uskottiin muuttuneen jumalolennoksi, hän ansaitsi tulla palvotuksi. Kuolemantapausten lisääntyessä myös uusien jumalten/jumaliksi muuttuneiden joukko kasvoi, ja jumalten vuorella alkoi tulla ahdasta. Seurauksena oli jumalten kiistat, riidat ja sodat. Enoksen aloittama palvontamuoto on ’parantumaton’ ja ’tuhoa tuottava’ aivan nimensä mukaan. Jumalathan käyttäytyvät samalla tavalla kuin ihmisetkin; jos ihmiset ovat kerran jumalankuvia, niin jumalat ovat ihmisenkuvia.

When Abel was believed to have turned into a divine being, he deserved to be worshipped. As the number of deaths increased, so did the number of new gods/those who had became gods, and the mountain of the gods began to get crowded. The result was disputes, quarrels and wars between the gods. The form of worship started by Enos is 'incurable’ and ’producing destruction’ just according to his name. After all, gods behave in the same way as humans; if humans are once images of gods, then gods are images of humans.

=> Käärme tiesi jo Eedenissä, miten tärkeän siemenen hän kylvi ihmiskunnan ajatteluun lausuessaan Eevalle nuo kuuluisat sanansa. Eipä kai Käärme muuten olisikaan ’kavalin’ ja ’viisain’. Käynnistäessään noilla sanoillaan pakanallisen jumalanpalveluksen, Saatana varmisti itselleen paikan kaikkien kulttien keskushahmona. Kaikissa pakanauskonnoissa Saatana on HERRA puhuttakoon sitten mitä kieltä hyvänsä!

The Serpent already knew in Eden how important a seed he sowed in the thinking of mankind when he uttered his famous words to Eve. Surely the Serpent wouldn't be the 'cunning' and 'wisest' otherwise. By starting a pagan worship service with those words, Satan secured himself a place as the central figure of the all cults. In all pagan religions, Satan is LORD, no matter what language you speak!

=> Näin Saatana on vakuuttavasti toteuttanut oman ohjelmajulistuksensa: ”Minä nousen taivaaseen, korkeammalle Jumalan tähtiä minä istuimeni korotan ja istun ilmestysvuorelle pohjimmaiseen Pohjolaan. Minä nousen pilvien kukkuloille, teen itseni Korkeimman vertaiseksi” (Jes. 14: 13, 14).

This is how Satan has convincingly implemented his own program declaration: ”I will ascend into heaven, I will exalt my throne above the stars of God: I will sit also upon the mount of the congregation, in the sides of the north. I will ascend above the clouds; I will be like the most High” (Isa. 14: 13, 14).

Babylonin sekoitusta * Mixture of Babylon

Baalbek, Libanonin itäosassa Bekaan laaksossa on merkittävä alue, jossa on palvottu eri epäjumalia tuhansien vuosien ajan. 

Baalbek, in eastern Lebanon in the Bekaa Valley is a significant area where various idols have been worshiped for thousands of years.  

Bakkuksen temppelin rauniot Baalbekissa.

Ruins of the Temple of Bacchus at Baalbek.

Kauppiaina ja merenkulkijoina tunnetut foinikialaiset asuttivat tuota aluetta n. 3500 - 146 eaa. Foinikialaisten palvoma jumala oli nimeltää BAAL BEKA eli LAAKSON HERRA.

The Phoenicians, known as traders and seafarers, inhabited that area from approx. 3500 to 146 BC. The god worshiped by the Phoenicians was called BAAL BEKA, meaning LORD OF THE VALLEY.

Arkeologit ovat löytäneet Baalbekista huomattavan asutuksen merkkejä, jotka on ajoitettu 1700- luvulle eaa. Pronssikautinen Tell (kumpu) on samalla paikalla, jonne roomalaiset sittemmin rakensivat kuuluisan Jupiterin temppelin.

Archaeologists have found signs of a significant settlement in Baalbek, dated to the 18th century BC. The Bronze Age Tell (mound) is on the same site, where the Romans later built the famous Temple of Jupiter.

Egyptin ptolemaios-suvun kuninkaat valtasivat Baalbekin 300-luvulla eaa. ja kutsuivat sitä nimellä HELIOPOLIS (auringon kaupunki). Sitten Antiokiassa hallinneet seleukidit valloittivat Helipoliksen 200-luvulla eaa. Aikavälillä 100 - 75 eaa. Heliopolista hallitsi arabitaustainen mutta kreikkalaistunut hallitsijasuku. Sen jälkeen tuli roomalaisten vuoro; vuonna 63 eaa. Pompeius valloitti alueen, ja sitten Marcus Antonius luovutti sen Kleopatra VII:lle. Kun Augustus asetti vuoden 16 eaa. paikkeilla Baalbekiin ja Beirutiin roomalaisen legioonan sotilaita, Jupiterin temppelin ja Bakkuksen temppelin rakentaminen aloitettiin (Bakkuksen temppeli valmistui vasta 200-luvulla jaa).

The Ptolemaic kings of Egypt captured Baalbek in the 3rd century BC. and called it HELIOPOLIS (city of the sun). Then the Seleucids who ruled in Antioch conquered Helipolis in the 2nd century BC. Between 100 and 75 BC. Heliopolis was ruled by a ruling family of Arab background but Greekized. After that came the turn of the Romans; in 63 BC Pompey conquered the region and then Marcus Antonius handed it over to Cleopatra VII. When Augustus set the year 16 B.C. in places in Baalbek and Beirut soldiers of the Roman legion, the construction of the temple of Jupiter and the temple of Bacchus was started (the temple of Bacchus was completed only in the 2nd century AD).

Konstantinus Suuri (Rooman keisarina 306 - 337), oli nerokas poliitikko, joka oivalsi, miten yhteisellä uskonnolla hallitaan erilaisia kansoja, torjutaan sotia ja säilytetään tyytyväisyys ja rauha suuressa valtakunnassa. Hän lopetti kristittyjen vainot ja sulki Baalbekin temppelit vuonna 330. Hän suosi Jeshuan opetuksia ja yhdisti niihin pakanallisia elementtejä. Näin hän loi uuden uskonnon nimeltä ’kristinusko'. Hän yhdisti messiaaniset Jeshuan seuraajat ja pakanakansat. Vuonna 325 Konstantinus kutsui koolle ensimmäisen ekumeenisen kirkolliskokouksen Nikeaan, jossa kolminaisuusopin muovaaminen aloitettiin. Konstantinuksen kerrotaan ottaneen kristillisen kasteen kuitenkin vasta kuolinvuoteellaan vuonna 337.

Constantine the Great (Roman emperor 306 - 337), was a brilliant politician who understood how to rule different peoples with a common religion, prevent wars and maintain contentment and peace in a large empire. He ended the persecution of Christians and closed the temples of Baalbek in 330. He favored the teachings of Yeshua and combined pagan elements with them. This is how he created a new religion called 'Christianity'. He united the Messianic Followers of Yeshua and the Gentile nations. In 325, Constantine convened the first ecumenical council in Nicaea, where the formation of the doctrine of the Trinity began. Constantine is said to have received Christian baptism only on his deathbed in 337.

Konstantinuksen aloittaman työn jatkajana toimi Theodosius I (Rooman keisarina 379 - 395). Toisin kuin Konstantinus Theodosius otti kasteen heti keisariutensa alussa vuonna 380, ja seuraavana vuonna (381) hän kutsui koolle toisen ekumeenisen kirkolliskokouksen Konstantinopoliin. Theodosiuksella oli useita syitä kokouksen koollekutsumiselle: 1. Konstantinopolin silloisen piispan (Makedonios) opilliset näkemykset 2. Nikean ekumeenisen kirkolliskokouksen uskon vahvistaminen 3. puoliareiolaisten houkutteleminen takaisin kirkon yhteyteen 4. uuden piispan valitseminen Konstantinopoliin (Gregorios Nazianzilainen tuli valituksi). 

Theodosius I (Roman emperor 379 - 395) continued the work started by Constantine. Unlike Constantine, Theodosius was baptized right at the beginning of his emperorship in 380, and the following year (381) he convened a second ecumenical council in Constantinople. Theodosius had several reasons for convening the meeting: 1. The doctrinal views of the then bishop of Constantinople (Makedonios) 2. Confirming the faith of the Ecumenical Council of Nicaea 3. Attracting the half-Areans back to the church 4. Choosing a new bishop for Constantinople (Gregory Nazianzian was elected).

Kummallista kyllä, Konstantinopolin kirkolliskokouksen toimintakertomus on lähes kokonaisuudessaan kadonnut. Tosin Nikealais-Konstantinopolilainen uskontunnustus tunnetaan, mutta sitä epäillään Kyrillos Jerusalemilaisen (350 - 386) kirjoittamaksi. Vahvistaakseen Rooman valtakunnan uuden uskonnon, kristinuskon, asemaa Theodosius tuhosi Baalbekin temppelit ja kielsi olympiakisat pakanallisena juhlana.

Strangely enough, the proceedings of the Council of Constantinople have almost entirely been lost. Although the Nicene-Constantinople creed is known, but it is suspected to have been written by Cyril of Jerusalem (350 - 386). To strengthen the position of the new religion of the Roman Empire, Christianity, Theodosius destroyed the temples of Baalbek and banned the Olympic Games as a pagan festival.

Tällaisia kansojen ja hallitsijoiden nimiä mahtuu Baalbekin 2000 vuoteen. Mutta kerrataanpa vielä, minkä nimisiä jumalia siellä palvottiin. Yksi ja sama pakanajumaluus on saanut erilaisia nimityksiä aikojen kuluessa. Sanotaan, että 'rakkaalla lapsella on monta nimeä’. 

Such names of peoples and rulers fit into the 2000 years of Baalbek. But let's repeat what gods were worshiped there. One and the same pagan deity has received different names over time. They say that 'a beloved child has many names'.

Roomalainen kirjailija Macrobios kirjoittaa, että kulttipatsas oli tuotu Baalbekiin aikanaan Egyptistä. Patsas oli tehty kullasta (Egyptissä kultaa riitti), ja se kuvasi nuorta parratonta miestä/jumalaa, jonka kohotettu oikea käsi piteli piiskaa (kuin vaununkuljettaja), ja jonka vasemmassa kädessä oli viljan tähkiä ja salama. Patsasta reunusti kaksi härkää (Hadad/Adad-jumalan eläimiä). Jumaluuden rinnassa oli sekä aurinko että kuu, ja sen päässä korin muotoinen hattu. Tätä palvottua jumalaa pidettiin hedelmällisyyden jumalana, ukkosen ja sateen herrana, oraakkelijumalana, auringonjumalana, ylinpänä jumalana.

The Roman writer Macrobios writes that the cult statue was brought to Baalbek from Egypt. The statue was made of gold (gold was plentiful in Egypt) and depicted a young beardless man/god with a raised right hand holding a whip (like a charioteer) and in his left hand a corn ear and lightning bolt. The statue was flanked by two bulls (animals of the god Hadad/Adad). The deity had both the sun and the moon on its chest, and a basket-shaped hat on its head. This worshiped god was considered the god of fertility, lord of thunder and rain, oracle god, sun god, supreme god.

1. BAAL-BEKA eli LAAKSON HERRA.

BAAL-BEKA, or LORD OF THE VALLEY.

2. BAAL tai ADONI (herra/ hallitsija)

BAAL or ADONI (lord/ruler)

Kuvassa salamaa pitelevä BAAL.

Pictured is BAAL holding lightning.

3. HADAD/ADAD tai ISKUR (yltäkylläisyyden herra)

HADAD/ADAD or ISKUR (lord of plenty)

Kuvassa sotilaat kantavat Hadadia, myrskyn ja sateen jumalaa.

In the picture, the soldiers are carrying Hadad, the god of storm and rain.

4. HELIOS

Helios oli auringon henkilöitymä.

Helios was the personification of the sun.

5. ZEUS

Zeus oli kreikkalaisen mytologian ylijumala.

Zeus was the supreme god of Greek mythology.

6. JUPITER OPTIMUS MAXIMUS HELIOPOLITANUS

Koska Konstantinus Suuren luomaan maailmanuskontoon, kristinuskoon, on jäänyt vahvoja jäänteitä pakanauskontojen rakenteesta uskonnollisten juhlien ja kolminaisuusopin muodossa, on mahdollista, että jotakin Baabelin sekoitusta on jäänyt myös Jumalasta ja Hänen Pojastaan käytettäviin nimiin. Vai mitä ajattelet siitä, että juutalaisuudessa ja kristinuskossa oikean Jumalan tärkeimpänä nimenä pidetään nimeä, joka kirjoitetaan hepreaksi יהוה ja lausutaan Adonai. Toinen kummallisuus on se, että Jupiter on sama kuin Jove/Jovis, mutta myös Jahven sanotaan olevan sama kuin Jovis!

Since the world religion created by Constantine the Great, Christianity, has left strong remnants of the structure of pagan religions in the form of religious celebration and the doctrine of the Trinity, it is possible that some mixture of Babel has also remained in the names used for God and His Son. Or what do you think about the fact that in Judaism and Christianity the name written in Hebrew יהוה and pronounced Adonai is considered the most important name of the true God. Another oddity is that Jupiter is the same as Jove/Jovis, but Yahweh is also said to be the same as Jovis!

🙏 Hyvä Isämme taivaissa, lähestyn Sinua rakkaan Poikasi, Jeshuan, nimessä. 

Our good Father in heaven, I approach You in the name of Your beloved Son, Yeshua.

 🙏 Sinä olet luvannut antaa viisautta ja tietoa niille, joilta sitä puuttuu. Minä tunnustan, etten voi mitenkään tietää menneitten vuosisatojen ja -tuhansien aikaisia asioita ja niiden vaikutusta nykypäivään.

You have promised to give wisdom and knowledge to those who lack it. I confess that I can't possibly know the things of past centuries and millennia and their influence on today.

🙏 Siksi pyydän uskossa sinun armoosi ja rakkauteesi, että Sinä paljastat kaikki salaisuudet, jotka koskevat Sinun pyhää nimeäsi.

Therefore, I ask in faith in Your mercy and love that You'll reveal all the secrets concerning Your holy name.

🙏 Sinä voit sen tehdä, vaikka kaikki maailman inhimilliset ja saatanalliset voimat olisivat pimittämässä sinun nimeäsi koskevaa totuutta .

You can do it, even if all the human and satanic powers of the world are darkening the truth about your name.

🙏 Ylistys, kiitos ja kunnia Sinulle, Isä, ja Pojallesi, joka on Jumalan Karitsa ja Käärmeen pään tallannut Voittaja iankaikkisesta iankaikkiseen 

Praise, thanks and glory to You, Father, and to Your Son, who is the Lamb of God and the Victor who trampled on the Serpent's head from everlasting to everlasting 🙏