Tuntemisesta tunnustamiseen * From knowing to recognising/confessing

Room. 10: 9, 10: ”Sillä jos sinä tunnustat suullasi Jeesuksen Herraksi ja uskot sydämessäsi, että Jumala on hänet kuolleista herättänyt, niin sinä pelastut; 

sillä sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun tunnustuksella pelastutaan.”

Rom. 10: 9, 10: ”That if thou shalt confess with thy mouth the Lord Jesus, and shalt believe in thine heart that God hath raised him from the dead, thou shalt be saved. 

For with the heart man believeth unto righteousness; and with the mouth confession is made unto salvation."

Kreikaksi/ in Greek: Οτι εαν ομολογησηζ εν τω στοματι σου Κυριον Ιησουν και πιστευσηζ εν τη καρδια σου οτι ο θεοζ αυτον ηγειρεν εκ νεκρων, σωθηση. 

Καρδια γαρ πιστευεται ειζ δικαιοσυνην, στοματι δε ομολογειται ειζ σωτηριαν,

Hepreaksi/ in Hebrew: כי אם בפיך תודה שישוע הוא האדון ותאמין בלבבל שהאלהים העירו מן המתים תושע

 כי לבבו יאמין האדם והיתה לו לצדקה ובפיהו יודה והיתה לו לישועה

On ihmisiä, jotka sisimmässään uskovat johonkin tuntemattomaan suureen Voimaan, joka saattaa edustaa heille myös hyvyyttä, oikeutta ja rauhaa. He saattavat käyttää jopa sanaa ”Jumala”, mutta nimi ”Jeesus” ei nouse heidän kielelleen, koska he eivät ole kohdanneet omaa Vapahtajaansa. Mikä on tällaisten ihmisten iankaikkinen kohtalo, elleivät he tule tuntemaan Jumalan Poikaa, Jeeshuaa?

There are people who deep down believe in some unknown great Power that may also represent goodness, justice and peace to them. They may even use the word "God", but the name "Jesus" does not enter their tongue because they have not met their own Savior. What is the eternal destiny of such people unless they come to know the Son of God, Jeshua?

Eikö Jeeshua kuollutkaan jokaisen ihmisen puolesta? Kyllä kuoli. Mutta Johanneksen evankeliumin (Joh. 3: 16) mukaan Jumalan antamasta lahjasta hyötyvät vain ne, jotka uskovat Jeeshuaan. 

Didn't Jeshua die for every person? Yes, he died. But according to the Gospel of John (John 3: 16), only those who believe in Jeshua benefit from the gift given by God.

Kuten kirjoitukseni alussa luimme, apostoli Paavali kirjoitti roomalaisille siitä, mitä tuo pelastava usko merkitsee. Hänen mukaansa uskon tulee ilmetä ihmisen puheessa, eli sydämen uskon tulee konkretisoitua suun tunnustuksena.

As we read at the beginning of this text, the apostle Paul wrote to the Romans about what that saving faith means. According to him, faith should be expressed in a person's speech, that is, the faith of the heart should be concretized as a confession of the mouth.

Ihmisen elämä on täynnä valintojen tekemistä, eikä mikään valinta voi pysyä vain omana salaisuutena. On valittava kaverit, ystävät, harrastukset, koulutus, ammatti, puoliso jne. Näiden asioiden kohdalla julkinen tunnustaminen on varsin helppoa. Mutta kun tulee kysymykseen yksilön poliittinen tai uskonnollinen suunta, aletaan vaatia yksilöllistä suojaa ja puhutaan esim. vaalisalaisuudesta. Mutta pitäisikö Jumalaan uskominen olla ihmisen yksityinen asia ja salaisuus? Voisiko Jeeshuaan uskominen pysyä piilossa?

A person's life is full of making choices, and no choice can remain only its own secret. You have to choose guys, friends, hobbies, education, profession, spouse, etc. In the case of these things, public recognition is quite easy. But when it comes to the question of an individual's political or religious orientation, they start demanding individual protection and talk about, for example, election secrecy. But should believing in God be a person's private matter and secret? Could believing in Jeshua remain hidden?

Kun Perkele kiusoitteli Jeeshuaa muuttamaan erämaan kivet leiviksi, Hän, Elävä Sana, siteerasi Vanhaa Testamenttia ja sanoi: ”ei ihminen elä ainoastaan leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka Jumalan suusta lähtee (5. Moos. 5: 3; Matt. 4: 4). Jeeshuan mukaan jokaisen Jumalan sanan tulee vaikuttaa ihmisen hengelliseen elämään, niin kuin ravinnoksi syöty leipä sulaa ja vaikuttaa hänen elimistössään ja kaikissa toimissaan. Tämä edellyttää jatkuvaa ja aktiivista suhdetta Jumalaan, eikä sellainen suhde voi pysyä piilossa.

When the Devil tempted Jeshua to turn the stones of the desert into bread, He, the Living Word, quoted the Old Testament and said: "man does not live by bread alone, but by every word that proceeds from the mouth of God (Deuteronomy 5: 3; Matt. 4: 4). According to Jeshua, every word of God should affect a man's spiritual life, just as the bread eaten as food melts and affects his body and all his actions. This requires a constant and active relationship with God, and such a relationship cannot remain hidden.

Ellei ihminen uskalla tunnustaa uskoaan Jumalaan ja Hänen ylösnousseeseen Poikaansa, Jumalan sanat eivät ole vaikuttaneet hänen mielessään vielä lainkaan, eikä Jumalan mittaamaton lahja Jeeshuassa hyödytä häntä mitenkään.

Unless a person dares to confess his faith in God and His resurrected Son, God's words have not affected his mind at all yet, and God's immeasurable gift in Jeshua will not benefit him in any way.

Uskonsa tunnustaminen on joillekin (tai kenties kaikille ensin alkuun) arkaluontoisen asian julki tuomista, omien syvien ajatustensa ja tunteidensa paljastamista ja oikeana pitämänsä julistuksen vastaanottamista ja ilmaisemista. Tunnustaminen on aktiivista ja julkista toimintaa.

Confessing one's faith is for some (or perhaps for all at first) bringing out a sensitive matter, revealing one's own deep thoughts and feelings, and accepting and expressing the declaration one considers to be right. Recognition is an active and public activity.

Kreikaksi ”tunnustaa” on ομολογεω, omologeoo, jonka merkityksiä ovat myös: puhua yhtäpitävästi, tunnustaa kuuluvansa jonkin seuraan, myöntää uskovansa, vakuuttaa, luvata, ylistää.

In Greek, "to confess" is ομολογεω, omologeo, meanings also: to speak in agreement, to confess that one belongs to something, to admit one's belief, to assure, to promise, to praise.

Hepreaksi ”tunnustaa” on תודה, toda (kts. Room. 10: 9 hepreaksi), ja ”tunnustus” on יודה, jode (Room. 10: 10).

(Heprean tekstissä on alleviivauksella osoitettu kohta, jossa on sana האדון ha-adon, Herra... siis ei tetragrammia)

In Hebrew, "to confess" is תודה, toda (look at Rom. 10: 9 in Hebrew), and "confession" is יודה, jode (Rom. 10: 10).

(In the Hebrew text, there is an underlined point with the word האדון ha-adon, Lord... so no Tetragrammaton)

Jos Jumalan/Jeeshuan tunnustaminen on ihmiselle joskus vaikeaa, miten koville sitten ottaakaan omien syntiensä tunnustaminen! Vai liittyisikö syntien tunnustamiseen joku muu verbi alkukielissä? Se on syytä tarkistaa.

If confessing God/Jeshua is sometimes difficult for a person, then how hard it is to confess one's own sins! Or would some other verb be associated with the confession of sins in the original languages? It's worth checking out.

Matt. 3: 6: ”ja Hän (Johannes) kastoi heidät Jordanin virrassa, kun he tunnustivat syntinsä”

Matthew 3: 6: ”And were baptized of him (John) in Jordan, confessing their sins"

Kreikaksi/in Greek: και εβαπτιςοντο εν τω Ιορδανη ποταμω υπ αυτον εζομολογουμενοι τας αμαρτιας αυτων

εζομολογεω, eksomologeoo = myöntyä, suostua, tunnustaa, lausua tunnustus, ylistää. Sanan alkuosa εζ tuntuu vielä korostavan tunnustuksen "ulos lausumista/sanomista”.

εζομολογεω, eksomologeo = to agree, to confess, to pronounce confession, to praise. The initial part of the word εζ still seems to emphasize the "uttering/saying" of the confession.

Hepreaksi/ in Hebrew: ויטבלו על ידו בירדן ויתודו את הטאתם

Sama toda-verbi esiintyy myös tässä jakeessa kuin Room. 10: 9:ssä.

The same verb toda also occurs in this verse as in Rom. 10: 9.

Mikael Agricola otti 1510-luvulla käyttöön suomalaisen uudissanan ”tunnustaa”, jonka hän johti sanasta ”tuntea”. Oman itsensä todellinen tunteminen on perusedellytys avoimeen ja rehelliseen tunnustamiseen. Omaan sydämeen kätkettyjen pahojen asioiden paljastuminen itselle (Matt. 15: 19) johtaa avun etsimiseen. Monenlaisia opettajia ja auttajia on kyllä runsaasti tarjolla, mutta ainoan pelastavan avun tarjoaa ainoastaan Jumala ja syntiemme tähden kuollut ja ylösnoussut Jeeshua, Jumalan Poika.

In the 1510s, Mikael Agricola introduced the new Finnish word "to confess", which he derived from the word "to know/feel". True knowledge of oneself is a basic condition for open and honest recognition. Revealing to oneself the evil things hidden in one's own heart (Matthew 15: 19) leads to seeking help. There are plenty of teachers and helpers available, but the only saving help is offered by God and Jeshua, the Son of God, who died for our sins and rose again.

Kun ihminen kulkee nöyrtymisen ja katumuksen tien avoimin ja rehellisin mielin, on varmaa, että hän päätyy tunnustamisessaan lopulta ylistämään ja kiittämään. Merkitseehän kreikan omologeoo myös ylistämistä. Ja heprean kielessä substantiivi תודה toda merkitsee kiitosta, kiitosuhria, kiitoslaulua, ylistyskuoroa. Jumalan armon ja agape-rakkauden kokeminen synnintunnon ja raskaan syyllisyyden jälkeen kirvoittaa ihmisen kiittämään, laulamaan ja ylistämään tavalla, mitä jokainen ulkopuolinen ei edes ymmärrä. Siitä  alkaa henkilökohtainen jumalasuhde.

When a person walks the path of humility and repentance with an open and honest heart, it is certain that he will finally end up praising and thanksgiving. After all, the Greek omologeo also means to praise. And in the Hebrew language, the noun תודה toda means praise, thanksgiving, song of praise, chorus of praise. Experiencing God's grace and agape love after the feeling of sin and hard guilt prompts a person to thank, sing and praise in a way that an outsider doesn't even understand. That is where a personal relationship with God begins.

Sanal. 28: 13: ”Joka rikkomuksensa salaa, se ei menesty, mutta joka ne tunnustaa ja hylkää, se saa armon.”

Prov. 28: 13: ”He that covereth his sins shall not prosper: but whoso confesseth and forsaketh them shall have mercy."

Septuagintan kreikasta suomeksi: joka peittää jumalattomuutensa, hänen tiensä ei menesty, mutta joka tunnustaa tekonsa luonnehtien/kuvaten ja moittien/nuhdellen, sitä rakastetaan/hän saa osakseen Jumalan agape-rakkauden.

From Septuagint’s Greek into English: The one covering over his impiety, not his way shall be prospered, but the one describing and reproving shall be loved

1. Joh. 1: 9: ”Jos me tunnustamme (ομολογωμεν) syntimme, on hän uskollinen ja vanhurskas, niin että hän antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä.”

1. John 1: 9: ”If we confess (ομολογωμεν) our sins, he is faithful and just to forgive us our sins, and to cleanse us from all unrighteousness."

Rikkomusten tunnustaminen ja vääryyksien sopiminen ihmisten kanssa on ainoa tie todellisen Jumalan armon saamiseen, uudestisyntymiseen ja sydämen puhdistumiseen.

Confessing transgressions and coming to terms with people is the only way to receive the true grace of God, to be reborn and purified of the heart.

Matt. 10: 32: ”Sentähden, jokaisen, joka tunnustaa (ομολογησει) minut ihmisten edessä, minäkin tunnustan (ομολογησω) Isäni edessä, joka on taivaissa.” (vrt. Ilm. 3: 5)

Matthew 10: 32: ”Whosoever therefore shall confess me before men, him will I confess also before my Father which is in heaven.” (compare Rev. 3: 5)

Samoin kuin morsian ja sulhanen tunnustavat julkisesti toisilleen ”tahdon”, samoin Jeeshua, joka on Taivaallinen Ylkä, tunnustaa Isän ja enkeleiden edessä Morsiamensa (Ilm. 21: 2) eli jokaisen, joka on tunnustanut Hänet Isän edessä.

Just as the bride and groom publicly confess their "will" to each other, so Jeshua, who is the Heavenly Bridegroom, confesses before the Father and the angels His Bride (Rev. 21: 2), i.e. everyone who has confessed Him before the Father.

Jumalan ja Hänen Poikansa tunteminen ja tunnustaminen sekä omien syntiensä tunteminen ja tunnustaminen on yksi ja sama prosessi, joka muuttaa kuolemaan tuomitun ihmisen, uudestisyntyneeksi Taivaan Valtakunnan kansalaiseksi (Joh. 3: 3 - 21). Pyhän Jumalan kohtaamisessa syntinen ihminen ei voi välttyä tuntemasta itseään syylliseksi ja tarvitsevansa Jumalan armoa ja jatkuvaa apua. Jumalan apu on ollut valmiina jo ennen kuin ensimmäinenkään ihminen on ymmärtänyt kääntyä Hänen puoleensa!

Knowing and confessing God and His Son, as well as knowing and confessing one's own sins, is one and the same process that transforms a person condemned to death into a reborn citizen of the Kingdom of Heaven (John 3: 3 - 21). When facing the holy God, a sinful man cannot avoid feeling guilty and needing God's mercy and constant help. God's help has been ready even before the first person has understood to turn to Him!

 

Nimien sekamelskaa * A mess of names

Kaikki selviää aikanaan, ja usein se tapahtuu hetkenä, jolloin sitä vähiten odottaa. Niin kävi nytkin kuluneen viikon aikana, kun Septuagintaa lukiessani eräs pitkään mieltäni ihmetyttänyt kysymys sai vastauksen.

Everything will work out in time, and often it happens when you least expect it. That's what happened this past week as well, when while reading the Septuagint, a question that had puzzled me for a long time got an answer.

Kuinka monen monta kertaa olenkaan kuullut väitettävän, että nimi ישוע, Jeeshua, merkitsee ”Herra pelastaa”. Tuolla väittämällä minua on yritetty ahdistaa nurkkaan. Aina olen vastannut kuitenkin kieltävästi tuohon väitteeseen, ja pyytänyt, että vastapuoli näyttää minulle, missä kohdassa tuossa nimessä on tetragrammi יהוה, Jahve/Jehova, tai edes sen lyhenne יה, Jah. Jokainen näkevä huomaa kyllä ihan ilman heprean tuntemustakin, että tuollaisia tavuja nimessä ישוע, Jeeshua, ei yksinkertaisesti ole.

How many times have I heard it argued that the name ישוע, Jeshua, means "the Lord saves". It has been  tried to put me in a corner with that claim. However, I have always answered negatively to that claim, and asked to show me where in that name there is the Tetragrammaton יהוה, Yahweh/Jehovah, or even its abbreviation יה, Jah. Anyone who can see will notice, even without knowing Hebrew, that there are simply no such syllables in the name ישוע, Jeshua.

Läpi Raamatun Vapahtajan nimi kirjoitetaan hepreaksi juuri niin kuin se on kirjoitettu Matt.1: 21:ssa hepreaksi (ja myös arameaksi), ja tässä jakeessa Jumalan sana on ilmoitettu enkelin välityksellä. 

Throughout the Bible the Saviour's name is written in Hebrew exactly as it is written in Matt. 1: 21 in Hebrew (and also in Aramaic), and in this verse the word of God is revealed through an angel.

:והיא ילדת בן וקראת את שמו ישוע כי הוא יושיע את עמו מחטאתיהם

Jokainen huomaa, että (tummennettu) nimi on Matteuksen tekstissä kirjoitettu täsmälleen samoin, kuin kirjoitin sen toisen kappaleen alussa.

Everyone will notice that the (darkened) name in Matthew's text is spelled exactly the same way I wrote it at the beginning of the second paragraph.

Enkeli, joka ilmestyi Joosefille ja ilmoitti hänelle syntyvän lapsen nimen, ilmaisi myös tuon nimen merkityksen sanoessaan: ”sillä hän pelastaa kansansa sen synneistä”: יושיע = hän pelastaa.

The angel who appeared to Joseph and told him the name of the child to be born also expressed the meaning of that name when he said: "for he shall save his people from their sins": יושיע = he saves/he shall save.

Siis: nimi ישוע Jeeshua merkitsee הוא יושיע hän pelastaa. 

So: the name ישוע Jeshua means הוא יושיע he saves/he shall save.

Mutta kuka ”hän”? Keneen persoonapronominilla ”hän” viitataan? Luonnollisesti Miriamin Poikaan, Jeeshuaan.  Persoonapronomini ”hän” ei siis viittaa kehenkään toiseen (esim. Jahveen), vaan sillä tarkoitetaan nimenomaan Jeeshuaa, sillä Matteuksen tekstissä ei mainita eikä esitellä ketään toista henkilöä!

But who is “he”? Who does the personal pronoun "he" refer to? Naturally, to Miriam's Son, Jeshua. The personal pronoun "he" therefore does not refer to anyone else (e.g. Yahweh), but it refers specifically to Jeshua, because no one else person is mentioned or introduced in Matthew's text!

Nimiä ei yleensä käännetä vieraalle/toiselle kielelle, sillä nimi on jokaisen ihmisen tärkein tunnistus. Passissa nimi lukee juuri niin, kuin se kirjoitetaan kunkin omalla äidinkielellä. Mutta Raamatun käännöksissä nimi ישוע, Jeeshua, on translitteroitu eri kielille. Ja mitä siitä on seurannut? Sekamelskaa!

Names are usually not translated into a foreign/another language, as a name is the most important identification of every person. In the passport, the name reads exactly as it is written in each person's native language. But in Bible translations, the name ישוע, Jeshua, is transliterated into different languages. And what has followed from that? Confusion!

Hepreasta/arameasta kreikkaan:

From Hebrew/Aramaic to Greek:

📖 Jeeshua-nimen ensimmäinen kirjain on י (Jod). Koska kreikassa ei ole j:tä, se on korvattu kreikan i:llä, Iota (Ι ι).  

The first letter of the name Jeshua is י (Yod). Since there is no j in Greek, it is replaced by the Greek i, Iota (Ι ι).

📖 Jodin alla on kaksi pistettä, joka on vokaali Tsere, pitkä e (ee). Kreikassa pitkä e on Eta (Η η).

There are two dots under Yod, which is the vowel Tsere, long e. In Greek, long e is Eta (Η η).

📖 Heprean konsonantti ש, jonka oikeanpuoleisen sakaran päällä on piste, tarkoittaa sh-äännettä. Kreikassa on kyllä kaksi s:ää Sigma (Σ σ) ja Zeta (Ζ ζ), mutta kumpikaan ei ole sh. Heprean Shin on korvattu kreikan Sigmalla σ.

The Hebrew consonant ש, with a dot on the right-hand side, means the sound sh. Greece does have two s Sigma (Σ σ) and Zeta (Ζ ζ), but neither is sh. The Hebrew Shin has been replaced by the Greek Sigma σ.

📖 Kolmas konsonantti nimessä ישוע on Waw ו, joka toimii myös kahtena eri vokaalimerkkinä. Kun Waw'n vasemmalla puolella on piste (kuten nimessä Jeeshua), kysymyksessä on Shureq u. Kreikassa ei ole lainkaan u:ta, ja näyttää siis siltä, että Shureq on korvattu kahdella kreikan vokaalilla, Omicronilla (Ο ο) ja Ypsilonilla (Υ υ). 

The third consonant in the name ישוע is Waw ו , which also functions as two different vowel signs. When there is a dot to the left of Waw (as in the name Jeshua), it is Shureq u. In Greek there is no u at all, so it seems that Shureq has been replaced by two Greek vowels, Omicron (Ο o) and Ypsilon (Υ υ).

📖 Viimeinen/neljäs konsonantti nimessä ישוע on Ajin ע, joka on ääntymätön konsonantti mutta ääntyy alapuolellaan olevan vokaalin mukaan, joka Jeeshua-nimessä on Patah a. Kreikassa a on Alfa α, mutta jostakin syystä sitä ei ole käytetty. Kreikaksi väännetty Jeesuan nimi päättyy suhahtavaan kirjaimeen Zeta (Ζ ζ). Kreikasta on johdettu myös suomalainen muoto ”Jeesus", joka sekin päättyy a:n sijasta s:ään.

The last/fourth consonant in the name ישוע is Ajin ע, which is an unpronounced consonant but is pronounced according to the vowel below it, which in the name Jeshua is Patah a. In Greek, a is Alpha α, but for some reason it is not used. Jesua's name twisted into Greek ends with the hissing letter Zeta (Ζ ζ). The Finnish form ”Jeesus”... as well as the English form ”Jesus”... is also derived from Greek, which also ends in s instead of a.

==> Hepreassa Jeeshua-nimessä on viisi 6 merkkiä mutta viisi ääntiötä. Kreikaksi litteroidussa Jeeshua-nimessä on 6 kirjainta. Lopputulos on melko erilainen sekä kirjoittamisen että ääntämisen suhteen! Ihmettelen, miksi mukaan on otettu Omicron ja Zeta? Eikö muoto Ιησυα, Ieesya, olisi äänneasultaan lähempänä hepreaa! 

==> The Hebrew name Jeshua has five 6 characters but 5 sounds. The name Jeshua transliterated into Greek has 6 letters. The end result is quite different in both writing and pronunciation! I wonder why Omicron and Zeta are included? Wouldn't the form Ιησυα, Iesya, sound closer to Hebrew!

Alussa totesin Matteuksen tekstin pohjalta, että  nimi ישוע, Jeeshua, merkitsee "hän pelastaa". Mistä siis on syntynyt väite ’Herra pelastaa’?

At the beginning I stated, based on the text of Matthew, that the name ישוע, Jeshua, means "he saves". So where did the statement 'The Lord saves' come from?

Nyt on syytä tarkastella Vanhassa Testamentissa esiintyvää teoforista nimeä יהשוע/יהושוע Jehoshua/Jahshua, suomalaisittain Joosua. Nimen alkuosa יה Jah viittaa Jahveen, ja loppuosa שוע merkitsee pelastusta/pelastamista. Siis Joosuan nimi merkitsee "Jahve/Herra pelastaa - Jahve/Herra on pelastus/pelastaja”.

Now it is worth looking at the theophoric name יהשוע / יהושוע Jehoshua/Jahshua, Joosua in Finnish, appearing in the Old Testament. יה Jah, the first part of the name refers to Yahweh, and the last part שוע means salvation/saving. So Joshua's name means "Yahweh/Lord saves - Yahweh/Lord is salvation/saviour”.

Joosuan nimessä on viisi tai kuusi heprean konsonanttia kirjoitustavasta riippuen, ja Jeeshaun nimessä neljä, ja nimien lukuarvot ovat luonnollisesti erilaiset; Jeeshua = 386 ja Joosua = 391 tai 397. Aivan yhtä vähän kuin 386 on 391/397, aivan yhtä vähän ישוע on יהשוע tai יהושוע. Enkeli ilmoitti Joosefille nimen ישוע eikä nimeä יהשוע tai יהושוע!

There are five or six Hebrew consonants in Joshua's name depending on writing, and four in Jeshau's name, and the numerical values of the names are naturally different; Jeshua = 386 and Joshua = 391 or 397. Just as little as 386 is 391/397, just as little ישוע is יהשוע or יהושוע. The angel revealed to Joseph the name ישוע and not the name יהשוע  or יהושוע!

Kuitenkin maailmassa on suuri määrä ihmisiä, jotka vannovat jälkimmäiseen nimeen. Mihin tällainen usko perustuu? 

However, there are a large number of people in the world who swear by the latter name. What is the basis of such a belief?

Tutkiessani Septuagintaa (Vaha Testamentin ensimmäistä kreikannosta) löysin tähän nimisotkuun itseäni tyydyttävän vastauksen. Hämmästyin kyllä suunnattomasti, kun huomasin, että sekä nimi ישוע, Jeeshua, että nimi יהשוע/יהושוע, Jehoshua/Jahshua, kirjoitetaan kreikaksi täysin samalla tavalla: Ιησουζ. Syy tähän on yksinkertainen: kreikassa ei ole h:ta. Kannattaa myös panna merkille, että nimet Jeeshua ja Jooshua eivät pääty hepreassa s:ään niin kuin kreikassa vaan kirjaimiin Ajin + Patah = a!

While studying the Septuagint (the first Greek version of the Old Testament), I found a satisfactory answer to this mess of names. I was extremely surprised when I noticed that both the name ישוע, Jeshua, and the name יהשוע/יהושוע, Jehoshua/Jashua, are written exactly the same way in Greek: Ιησουζ. The reason for this is simple: there is no h in Greek. It is also woth noting that like in Greek  the names Jeshua and Joshua do not end in Hebrew with s, but with the letters Ajin + Patah = a!

Koska kreikkaa arvostetaan uskonnollisissa piireissä Uuden Testamentin alkukielenä arameaa enemmän, on selvää, että Jahven-nimeen vannovat ihmiset ovat nostaneet kreikan Ιησουζ-nimen heprean ja aramean ישוע-nimen yläpuolelle. Sellainen selitys, että Jeeshuan nimi pitää oikeasti kirjoittaa samoin kuin Joosuan nimi, ja että myös Jeeshuan nimi merkitsee "Jahve pelastaa", kaukuu korvissani kuin tyhjien tynnyreiden kumina. Täytyy jälleen kerran todeta, että kyllä ’Valheen isä’, Lucifer-Saatana, osaa sekoittaa totuuden ja valheen!

Since Greek is more valued in religious circles as the original language of the New Testament than Aramaic, it is clear that people who swear by the name of Yahweh have elevated the Greek name Ιησουζ above the Hebrew and Aramaic name ישוע. Such an explanation that Jeshua's name should really be spelled the same as Joshua's name, and that Jeshua's name also means "Yahweh saves", rings in my ears like the rubber of empty barrels. It must once again be stated that the 'Father of Lies', Lucifer-Satan, knows how to mix truth and lies!

Joosefille ilmestynyt enkeli ei puhunut kreikkaa, sillä juutalaisten kieli oli tuohon aikaan aramea. Vaikka juutalaiset eivät kansana tunnusta vieläkään Jeeshuaa, juutalaiset tutkijat ovat moneen kertaan vahvistaneet muodon ישוע, Jeeshua, eikä heprean tekstissä ole kahta vaihtoehtoa Jeeshuan nimen kirjoitustavalle. Taivaan alla ei ole ihmisille annettu muuta nimeä, jossa me syntiset pelastuisimme (Ap.t. 4: 12). Vain Miriamille syntynyt Poika, ישוע Jeeshua, pelastaa kansansa heidän synneistään (Matt. 1: 21 -  יושיע את עמו מחטאתיהם)!

The angel who appeared to Joseph did not speak Greek, because the language of the Jews at that time was Aramaic. Although the Jews as a nation do not even yet recognise Jeshua, Jewish scholars have confirmed the form ישוע, Jeshua, many times, and in the Hebrew text there are no two options for the spelling of Jeshua's name. There is no other name under heaven given to people by which we sinners can be saved (Acts 4: 12). Only the Son born to Miriam, ישוע Jeshua, will save his people from their sins (Matthew 1: 21 -  יושיע את עמו מחטאתיהם)!

Miten totuus Jeeshua-nimen merkityksestä voisi löytyä litteroinnin jälkeen kielestä, jossa ei ole edes vastaavia ääntiöitä kuin hepreassa? Vaikka Joosuan nimi hepreaksi merkitsee ”Herra/Jahve pelastaa”, Jeeshuan nimi ei sitä merkitse siitä huolimatta, että nuo molemmat nimet kirjoitetaan kreikaksi samalla tavalla. Jokaisen heprean sanan merkityksen ratkaisee kyseisen sanan hepreankielinen kirjoitusmuoto. Jeeshuan nimi ei ole teoforinen nimi, eli se ei sisällä tavua יה. 

How could the truth about the meaning of the name Jeshua be found after transcription in a language that does not even have the corresponding sounds as in Hebrew?Although Joshua's name in Hebrew means "Lord/Yahweh saves", Jeshua's name does not, despite the fact that both names are spelled the same way in Greek. The meaning of each Hebrew word is determined by the Hebrew spelling of that word. Jeshua's name is not a theophoric name, that is, it does not contain the syllable יה.

Sitten vielä mielenkiintoinen huomio eräästä toisesta nimestä, joka sekin liippaa Joosuan nimeä. Vanhan Testamentin profeetan, Hoosean, nimi kirjoitetaan hepreaksi השוע. Hoosean nimi on siis täsmälleen sama kuin Joosua-nimen loppuosa, vain Jod י puuttuu alusta. Hoosean nimi tarkoittaa ”pelastus". Mutta kas kummaa, minun vanhan kouluraamattuni marginaalissa lukee Hoosea-nimen selityksenä ”Herra pelastaa/Herra on pelastus” opettajan antaman käännöksen mukaan. Täytyy vain ihmetellä, miten rohkeasti sanaa ”Herra/Jahve/Jehova” mennään lisäilemään sinne ja tänne! Mutta Hoosean nimi ei ole teoforinen nimi, sanokoot opettajat sitten mitä hyvänsä, sillä siinä ei ole heprean tavua Jah יה!

Then another interesting note about another name, which also triggers Joshua's name. The name of the Old Testament prophet, Hosea, is written in Hebrew as השוע. Hosea's name is therefore exactly the same as the rest of Joshua's name, only Yod י is missing from the beginning. Hosea's name means "salvation". But it's strange, in the margin of my old school Bible it says "The Lord saves/The Lord is salvation" as an explanation of the name Hosea according to the translation given by the teacher. I just have to wonder how boldly the word ”Lord/Yahweh/Jehovah" is added here and there! But Hosea's name is not a theophoric name, whatever the teachers may say, because it does not have the Hebrew syllable Jah יה!

Mutta miten Hoosean nimi kirjoitetaan kreikaksi Septuagintassa: Sepä onkin yllätys: Οσηε = Omicron (o) - Sigma (s) - Eta (ee) - Epsilon (e) -> Oseee/Hoseee. Eihän se muistuta Jooshuan nimeä juuri ollenkaan!Voidaanko kreikan perusteella siis todistaa, miten Hoosean nimi pitää kirjoittaa hepreaksi tai väittää, mitä nimi muka merkitsee? 

But how Hosea's name is written in Greek in the Septuagint: That's a surprise: Οσηε = Omicron (o) - Sigma (s) - Eta (ee) - Epsilon (e) -> Oseee/Hoseee . It doesn't remind Joshua's name almost at all! So can it be proven based on the Greek how Hosea's name should be written in Hebrew or claim what the name means?  

Mikä tahansa litteroitu nimi on hyvin heikko perusta sen alkuperäisen merkitysten selittämiseksi! Mutta kun molemmat nimet  ישוע, Jeeshua, ja יהשוע / יהושוע, Joosua (kaksi eri kirjoitustapaa hepreassa), kirjoitetaan kreikaksi Ιησουζ, on saatu peruste väittää, että ”Jeeshua" merkitsee samaa kuin ”Joosua”. Todella kieroa!

What ever transliterated name is a very weak basis for explaining its original meanings! But when the both names ישוע, Jeshua, and יהשוע / יהושוע, Joshua (two different spellings in Hebrew), are written in Greek as Ιησουζ, there is a reason to claim that "Jesus" means the same as "Joshua". Really crooked!

Jokainen ihminen valitsee itse, mihin uskoo. Olemme saaneet valinnanvapauden syntymälahjana Luojaltamme. Jos valitsemme pelastuksen kannalta väärin, emme voi syyttää ketään muuta kuin itseämme! Pelastuksemme on sidottu vain yhteen nimeen (Ap.t. 4: 12), ja se nimi on ישוע Jeeshua, ’HÄN PELASTAA’!

Each person chooses what he believes. We have received freedom of choice as a birth gift from our Creator. If we make the wrong choice for salvation, we have no one to blame but ourselves! Our salvation is tied to one name (Acts 4: 12) only, and that name is ישוע Jeshua, 'HE SAVES’!

Onkin todella mielenkiintoista todeta, että Uuden Testamentin puolella Jeeshuan sanat ”minä olen” on hepreaksi אני הוא eli minä (olen) hän. Ja Vanhan Testamentin ensimmäinen henkilöön viittaava pronomini הוא (hän/se) on jakeessa 1. Moos. 3: 15 ”hän on polkeva rikki sinun pääsi”. Jumalan lupaus on varma, Valheen isä ja hänen valheensa saavat täydellisen lopun. Kiitos ja ylistys kuuluu Kaikkivaltiaalle, Ikuiselle Ehjeelle!

It is really interesting to note that in the New Testament, Jeshua's words "I am" are in Hebrew אני הוא, i.e. I (am) he/him. And the pronoun הוא (he/it) referring to a person appears the first time in the Old Testament in the verse Genesis 3: 15 "he shall bruise thy head”. God’s promise is sure, the father of lies and his lies will have a perfect ending. Thanks and praise be to the Almighty, the Eternal Ehyeh!

Ristiinnaulittu Ηerra * The crucified Lord

Ap. t. 2: 36

Suomeksi/ in Finnish:

"Niin pitää siis totisesti kaiken Israelin huoneen tietämän, että Jumala on tämän Jesuksen, jonka te ristiinaulitsitte, Herraksi ja Kristukseksi tehnyt.”/1776

”Varmasti tietäköön siis koko Israelin huone, että Jumala on hänet Herraksi ja Kristukseksi tehnyt, tämän Jeesuksen, jonka te ristiinnaulitsitte.” /1938

”Tästä siis saa koko Israelin kansa olla varma: että Jumala on tehnyt Jeesuksen Herraksi ja Messiaaksi - tämän Jeesuksen, jonka te ristiinnaulitsitte.”/1992

”Varmasti tietäköön siis koko Israelin huone, että Jumala on tehnyt hänet Herraksi ja Kristukseksi, tämän Jeesuksen, jonka te ristiinnaulitsitte.”/2012

Acts 2: 36

in Englanniksi:

”Therefore let all the house of Israel know assuredly, that God hath made that same Jesus, whom ye have crucified, both Lord and Christ."

Hepreaksi/ in Hebrew:

לכן ידע נא בית ישראל כלו ברור כי האלהים שם את ישוע זה אשר צלבתם לאדון ולמשיח 

Arameaksi/ in Aramaic:

שריראית הכ ילנדעכלהבית איסריל דמריא ומשיחא עב דה אלהא להנא ישוע דאנתון זקפתון 

Kreikaksi/ in Greek:

ασφαλωζ  ουν γινωσκετω παζ οικοζ Ισραηλ οτι και Κυριον αυτον και Χριστον εποιησεν ο Θεοζ τουτον τον Ιησουν ον υηειζ εσταυρωσατε 

Herra on se, jolla on herraus ja voitelu tehtäväänsä.

The Lord is the one who has dominion and anointing for the task.

Noin 700 vuotta ennen Jeeshuan syntymää profeetta Jesaja ennusti, että pimeydessä ja kuoleman varjossa vaeltava kansa näkee suuren valon ja kirkkauden, kun heidän keskelleen syntyy poikalapsi, joka kantaa hartioillaan herrautta (herraus on hepreaksi משרה, misra). Herraus merkitsee hallitsijan valtaa, kuninkuutta, valtakuntaa ja sotajoukkoa.

About 700 years before the birth of Jeshua, the prophet Isaiah prophesied that the people walking in darkness and the shadow of death will see great light and glory when a male child is born in their midst, who will carry dominion on his shoulders (dominion is משרה, misra in Hebrew). Dominion means a ruler's power, kingship, kingdom, and army.

Israelissa oli tapana voidella sekä kuninkaat, papit että tuomarit virkoihinsa; he olivat siis voideltuja (hepreaksi משיח, mashiach) eli messiaita. Jeeshuan kuninkuus ja voitelu on kuitenkin ylhäisempää kuin juutalaisten johtajien saama voitelu, sillä Hänen Voitelijansa on itse Jumala, ja Jeeshuan herraus on ikuista. Persian kuningas Dareios tunnusti omakohtaisen kokemuksensa kautta, että Danielin leijonien kidasta pelastaneen elävän Jumalan (Poika on aina edustanut Isää - Joh. 1: 18) herraus ei lopu koskaan (Dan 6: 27). 

In Israel it was customary to anoint both kings, priests and judges to their offices; they were therefore the anointed ones (in Hebrew משיח, mashiach), or messiahs. However, Jeshua's kingship and anointing is higher than the anointing received by the Jewish leaders, for His Anointer is God Himself, and Jeshua's dominion is eternal. King Darius of Persia recognised through his personal experience that the reign of the living God (the Son has always represented the Father - John 1: 18) who saved Daniel from the lions' claws will never end (Dan 6: 27).

Jumalan Voideltu, Jeeshua, on ”kuninkaiden Kuningas” (Ilm. 19: 16). Jeeshua on Ylimmäinen Pappi, joka palvelee ihmiskuntaa nyt taivaallisessa pyhäkössä Isän oikealla puolella (Hepr. 4: 14 - 16). Jeeshua on ylin Tuomari, sillä Isä on antanut kaiken tuomiovallan Hänelle (Ap. t. 10: 40 - 42). Isä on voidellut Poikansa siis kaikkiin kolmeen virkaan.

God's Anointed One, Jeshua, is the "King of kings" (Rev. 19: 16). Jeshua is the High Priest who serves humanity now in the heavenly sanctuary at the right hand of the Father (Heb. 4: 14 - 16). Jeshua is the supreme Judge, because the Father has given all the power of judgment to Him (Acts 10: 40 - 42). So the Father has anointed His Son for all three offices.

Koorahilaisten mietevirressä sanotaan: ”Jumala, sinun valtaistuimesi pysyy aina ja iankaikkisesti; sinun valtakuntasi valtikka on oikeuden valtikka. Sinä rakastat vanhurskautta ja vihaat vääryyttä; sentähden on Jumala, sinun Jumalasi, voidellut sinua iloöljyllä  (שמן ששון, shemen sason = riemun/ilon öljy) enemmän kuin sinun osaveljiäsi.” (Ps. 45: 7, 8).

In the chorus of the Korahites it is said: ”Thy throne, O God, is for ever and ever: the sceptre of thy kingdom is a right sceptre. Thou lovest righteousness, and hatest wickedness: therefore God, thy God, hath anointed thee with the oil of gladness (שמן שסון, shemen sason = oil of joy/happiness) above thy fellows.” (Ps. 45: 6, 7).

Kansa, jonka keskuudesta Jumalan Voideltu syntyi, oli saanut satoja vuosia etukäteen Messiaan selvät tuntomerkit. Vanha Testamentti on täynnä ennustuksia Pelastajasta, Vapahtajasta, Sovittajasta, Auttajasta, Lohduttajasta, Paimenesta jne. Profeetta Jesaja nimitti Jumalan Voideltua ylevillä nimillä: Ihmeellinen Neuvonantaja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen Isä, Rauhanruhtinas (Jes. 9: 5, 6). 

The people from among whom God's Anointed One was born had received the clear hallmarks of the Messiah hundreds of years in advance. The Old Testament is full of prophecies about the Saviour, Redeemer, Reconciler, Helper, Comforter, Shepherd, etc. The prophet Isaiah named God's Anointed One with lofty names: Wonderful Counselor, Mighty God, Eternal Father, Prince of Peace (Is. 9: 5, 6).

Vanhassa Testamentissa annettujen ennustusten perusteella Itämaan (”pakanamaan") viisaat osasivat tulla Jerusalemiin etsimään ja kumartamaan uutta Kuningasta. Mutta Jeeshuan omasta kansasta ei monikaan  odottanut Hänen syntymäänsä eikä tunnistanut Häntä ennustusten Messiaaksi.

Based on the prophecies given in the Old Testament, the wise men of the East (area of Gentiles) knew to come to Jerusalem to look for and worship the new King. But many of Jeshua's own people did not wait for His birth and did not recognise Him as the prophesied Messiah.

Miten näin surkeasti saattoi käydä Jumalan valitsemalle kansalle? Vanhan Testamentin ennustusten lisäksi Jumala oli antanut aivan tuoreen vakuutuksen Voideltunsa lähestyvästä syntymästä lähettämällä enkelin pappi Sakariaan luo. Enkeli ilmoitti Sakariaalle hänen oman poikansa syntymän ajankohdan. Sen lisäksi Jumala antoi Sakariaalle nimen (Johannes), jonka Jumala oli valinnut hänen pojalleen sekä tiedon tämän tehtävästä. Johanneksen elämäntehtävä liittyi kiinteästi Jumalan Voideltuun (Luuk. 1: 5 - 25), sillä Johanneksen tuli raivata tietä Jeeshuan edellä. Tämä kaikki oli Jesajan ennustuksen toteutumista (Jes. 40: 1 - 11).

How could such a sad thing happen to God's chosen people? On top of all Old Testament prophecies God had given a very fresh assurance of the imminent birth of His Anointed by sending an angel to Zacharias the priest. The angel announced to Zacharias the time of his own son's birth. In addition, God gave Zacharias the name (John) that God had chosen for his son and information about his mission. John's mission in life was closely related to God's Anointed One (Luke 1: 5 - 25), because John had to clear the way ahead of Jeshua. All this was the fulfillment of Isaiah's prophecy (Isa. 40: 1 - 11).

Pappi Sakariaan kokemus ei voinut mitenkään pysyä salassa; se oli aivan varmasti koko kansan puheenaiheena. Pappi, joka ei kyennyt puhumaan puoleen vuoteen, ei voinut jäädä salaisuudeksi, ja Sakariaan erikoisesta kokemuksesta on varmasti keskusteltu jokaisessa kodissa... myös pappien ja kirjanoppineiden kodeissa.

The experience of Zacharias could no way remain a secret; it was certainly the talk of the whole nation. A priest who could not speak for half a year could not remain a secret, and Zakarias' extraordinary experience must have been discussed in every home... even the homes of priests and scribes.

Minkä kannan Israelin kansa ja sen johtajat mahtoivat ottaa Sakariaan kokemukseen? Tanakin ennustusten tarkistaminen Messiasta koskien olisi ehtinyt tapahtua hyvissä ajoin ennen, kuin heidän maahansa saapui Idän viisaiden miesten karavaani. Jokaisen kansalaisen olisi pitänyt osata vastata heidän kysymykseensä siitä, missä uusi Kuningas on syntynyt. 

What might the nation of Israel and its leaders think about on Zacharias' experience? The verification of Tanak's prophecies regarding the Messiah would have happened well before the caravan of wise men from the East arrived in their country. Every citizen should have been able to answer the question of them about where the new King was born.

Idän viisaat päätyivät kyselemään uudesta Kuninkaasta Rooman alaisuudessa juutalaisia hallinneelta Herodekselta. Herodes kutsui eteensä kaikki sen hetkiset ja entiset ylipapit sekä kirjanoppineet, koska arveli heidän parhaiten tuntevan juutalaisten pyhät kirjoitukset ja ennustukset. Kenties he olivat jossakin tilanteessa saattaneet jopa kehuskella Herodekselle heprealaisten kirjoitusten tuntemustaan. 

The wise men of the East ended up asking about the new King from Herod, who ruled the Jews under Rome. Herod called before him all its current and former high priests and scribes, because he thought they knew the Jewish scriptures and prophecies best. Perhaps they might even have boasted to Herod about their knowledge of the Hebrew Scriptures.

Mutta mitä peliä he mahtoivat pelata, kun Herodeksesta sanotaan, että hän "kyseli/tiedusteli” heiltä (Matt. 2: 4). Yksi suora kysymys ei siis johtanut selvän vastauksen saamiseen, vaan Herodes joutui kyselemään eli toistamaan kysymyksiään. Kreikan sana επυνθανετο merkitsee jatkuvaa/toistuvaa kyselyä. Miksi papit ja kirjanoppineet olivat haluttomia vastaamaan Herodeksen tiedusteluun? Herodes kyllä näki heidän tietävän enemmän, kuin mitä he antoivat ymmärtää.

But what game could they be playing when it is said of Herod that "he demanded of them" (Matthew 2: 4). So one direct question did not lead to a clear answer, but Herod had to ask or repeat his questions. The Greek word επυνθανετο means continuous/repeated inquiry. Why were the priests and scribes reluctant to answer Herod's inquiry? Herod did see that they knew more than they let on.

Sakariaan lisäksi Jumala antoi tuoreen vakuutuksen VT:n profetioiden täyttymisestä ja Messiaan syntymästä myös eräälle Simonille ja naisprofeetta Hannalle. Simon oli saanut henkilökohtaisen vakuutuksen Pyhän Hengen kautta siitä, että hän ehtii nähdä Messiaan ennen kuolemaansa. Saapuessaan pyhäkköön juuri samalla hetkellä, kun Joosef ja Mirjam (Jeeshuan äidin nimi hepreaksi ja arameaksi) toivat esikoistaan ympärileikattavaksi, Simon ymmärsi, että hänelle annettu lupaus oli täyttynyt juuri heidän Lapsessaan. Naisprofeetta Hanna palveli pyhäkössä yötä päivää. Nähtyään lupauksen Lapsen Hanna puhui Hänestä kaikille, jotka odottivat ”Jerusalemin lunastusta” (Luuk. 2: 21- 40). 

In addition to Zacharias, God also gave fresh assurance about the fulfillment of the OT prophecies and the birth of the Messiah to a certain Simon and the prophetess Hannah. Simon had received personal assurance through the Holy Spirit that he would see the Messiah before he’ll die Arriving at the sanctuary at the very moment when Joseph and Miriam (the name of Jeshua' mother in Hebrew and Aramaic) brought their firstborn to be circumcised, Simon realised that the promise given to him had been fulfilled in their Child. The prophetess Hanna served in the sanctuary day and night. After seeing the promised Child, Hannah spoke about Him to all who were waiting for the "redemption of Jerusalem" (Luke 2: 21-40). 

Kaikuivatko siis myös Simonin ja Hannan sanat kuuroille korville? Ilmeisesti vain muutama yksilö otti sanoman vastaan.

So did Simon and Hanna's words also fall on deaf ears? Apparently, only a few individuals received the message.

Mutta runsaat kolmekymmentä vuotta myöhemmin Israelin kansan ja heidän johtajiensa ajatukset ja vastaukset tulivat selkeästi julki Pilatuksen edessä. Kun Pilatus kysyi heiltä: ”onko minun ristiinnaulittava teidän kuninkaanne”, ylipapit vastasivat ristiinaulitsemista vaativan kansan puolesta: ”ei meillä ole kuningasta.” (Joh. 19: 15).

But more than thirty years later, the thoughts and replies of the people of Israel and their leaders came out clearly before Pilate. When Pilate asked them: "must I crucify your king", the high priests answered on behalf of the people demanding His crucifixion: "we have no king." (John 19: 15).

Miten näin saattoi käydä? Mikä oikein meni vikaan, kun Israel ei tunnistanut omaa Messiastaan, Jumalan voitelemaa Kuningasta? Miksi heidän palvomansa יהוה ei kirkastanut heille totuutta? Ja varsinkin, jos itse Jeeshua on יהוה, niin kuin jotkut opettavat, sitä suuremmalla syyllä on kysyttävä, miksi Israel ei tunnistanut Jeeshuaa? Jos taas Isä on יהוה, miksi he eivät usko Hänen Sanaansa, sillä joka ei kunnioita Poikaa, se ei kunnioita Isääkään (Joh. 5: 23).

How could this happen? What really went wrong when Israel did not recognise its own Messiah, God's anointed King? Why didn't the יהוה they worshiped reveal the truth to them? And especially, if Jeshua himself is יהוה, as some teach, all the more reason we have to ask why Israel did not recognise Jeshua? But if the Father is יהוה, why do they not believe His Word, for he who does not honor a Son does not honor a Father (John 5: 23).

Tutkin kuluneella viikolla Aikakirjoja. Varsinkin 2. Aikakirjassa toistuvat sanat יהוה אלהי ישראל, Jahve, Israelin Jumala. Jahve on nimenomaan Israelin Jumala, senhän tietää jokainen. Jahvea palvottiin kyllä myös Edomin ja Negevin alueella (5. Moos. 33: 2; Tuom. 5: 4; Hab. 3: 3) ennen kuin siitä tuli heprealaisten Jumala. Mutta eipä koskaan sanota, että Jahve on Eesaun/Edomin Jumala, vaan että Jahve on Jaakobin/Israelin Jumala. 

In the past week, I studied the Chronicles. Especially in the second book of  Chronicles, the words יהוה אלהי ישראל, Yahweh, God of Israel, are repeated. Yahweh is specifically the God of Israel, everyone knows that. Yes, Yahweh was also worshiped in the region of Edom and the Negev (Deuteronomy 33: 2; Judges 5: 4; Hab. 3: 3) before it became the God of the Hebrews. But it is never said that Yahweh is the God of Esau/Edom, but that Yahweh is the God of Jacob/Israel.

Mutta onko Jahve oikea Jumala? Jos יהוה, Jahve, on oikea Jumala, miksi Israel ei tunne Jumalan Voideltua eikä tunnusta Jeeshuaa vielä tänäkään päivänä? Miksi Israel odottaa edelleenkin Messiaan syntymää?

But is Yahweh the real God? If יהוה, Yahweh, is the true God, why does Israel not know God's Anointed One and does not recognise Jeshua even today? Why is Israel still waiting for the Messiah to be born?

Muutama viikko sitten satuin näkemään vilauksen jostakin TV:n ruokaohjelmasta. Kuinka ollakaan juuri tuolla hetkellä ruudussa näkyi mies, joka edusti juutalaista ruokakulttuuria. Selittäessään ja puolustaessaan juutalaista kosheria ja sianlihan saastaisuutta, hän viittasi juutalaisen kulttuurin erilaisuuteen ja totesi: ”emmehän me tunnusta esimerkiksi Uutta Testamenttiakaan”. Nii-in, niinhän se on, mutta miksi se on niin? Eikö יהוה:ssa ole Totuutta?

A few weeks ago I happened to catch a glimpse of a food show on TV. How could it be that at that very moment a man who represented Jewish food culture appeared on the screen. When explaining and defending Jewish kosher and the impurity of pork, he referred to the diversity of Jewish culture and stated: "we don't even recognise, for example, the New Testament". Well, that's the way it is, but why is it that way? Is there no Truth in יהוה?

”MinäOlen” kreikaksi * ”I Am” in Greek

Septuaginta on juutalaisen Tanakin (Vanhan Testamentin) ensimmäinen ja varhaisin käännös, joka on kreikankielinen versio. Sen nimi on kylläkin latinaa ja merkitsee ”seitsemänkymmentä". LXX onkin Septuagintasta käytetty lyhenne, koska 70 merkitään roomalaisilla numeroilla näin. Kerrotaan, että Septuaginta-käännöstä oli tekemässä 72 juutalaista oppinutta, mutta 72 on siis pyöristetty lähimpään kymmeneen. Tämä kyllä ihmetyttää minua, varsinkin kun 72 on tärkeä luku okkultismissa.

The Septuagint is the first and earliest translation of the Jewish Tanakh (Old Testament), which is a Greek version. Its name is indeed Latin and means "seventy". LXX is the abbreviation used for the Septuagint, because 70 is marked with Roman numerals like this. It is said that 72 Jewish scholars were working on the Septuagint translation, but 72 has therefore been rounded to the nearest ten. This does surprise me, especially while 72 is an important number in the occult.

Kolmannella vuosisadalla ennen ajanlaskun alkua Aleksandriassa asuneet juutalaiset eivät osanneet enää hepreaa, koska heprean kieli oli vähitellen jäänyt pelkästään oppineiden kieleksi. Tavallinen juutalainen kansa käytti siihen aikaan arameaa, koska heprean kieli oli ns. ”kuollut kieli” aikavälillä 200 eaa. - 200 jaa. Mutta Aleksandrian juutalaiset eivät puhuneet sen paremmin arameaa kuin hepreaa, vaan he puhuivat kreikkaa. Heidän keskuudessa syntyi tarve saada Tanakin kirjakääröt kreikaksi.

In the third century before the beginning of the era, the Jews living in Alexandria no longer knew Hebrew, because the Hebrew language had gradually remained only the language of the learned. At that time, ordinary Jewish people used Aramaic, because the Hebrew language was so-called. "dead language" in the period 200 BC. - 200 AD. But the Jews of Alexandria did not speak Aramaic any better than Hebrew, they spoke Greek. A need arose among them to have the Tanakh scrolls in Greek.

Ns. Aristeian kirjeessä kerrotaan Septuagintan kääntämisestä ja Aleksandrian juutalaisten yhteisöstä. Siinä annetaan ymmärtää, että aloite käännöksen tekemiseen olisi tullut Egyptin kuninkaalta Ptolemaios II Filadelfokselta (309 - 246 eaa.). Väitettä on jälkikäteen kuitenkin epäilty vahvasti ja ihan syystä. Olisiko mahtavan Egyptin aurinkoa palvova farao voinut kiinnostua pienen vähemmistökansan uskonnosta! Jos niin olisi tapahtunut, siitä kyllä löytyisi maininta myös kuninkaan omassa historiikissa. Septuagintan käännöstyö aloitettiin kyllä kyseisen kuninkaan hallitusaikana, mikä on voinut vaikuttaa vääristyneen tiedon syntymiseen. Ensimmäisenä valmistui Pentateukin/Tooran käännös, ja koko Septuaginta valmistui lopulta kahden - kolmen sadan kuluessa (eaa).

The so-called Letter of Aristeia tells about the translation of the Septuagint and the Jewish community in Alexandria. It implies that the initiative to make the translation came from the Egyptian king Ptolemy II Philadelphus (309 - 246 BC). However, the claim has been strongly doubted afterwards, and for good reason. Could the sun-worshipping pharaoh of mighty Egypt have taken an interest in the religion of a small minority nation! If that had happened, it would have also been mentioned in the king's own history. The translation of the Septuagint was indeed started during the reign of the king in question, which may have contributed to the distorted information. The Pentateuch/Torah translation was completed first, and the entire Septuagint was finally completed within two to three centuries (bc).

Aristeian kirjeessä ylistetään kääntäjien ihmeellistä taitoa, joka sekin saattaa olla pientä liioittelua. Septuagintan kirjojen käännöstyylit ovat hyvin erilaiset; Pentateukki on käännetty lähes sanasta sanaan, kun taas Sananlaskujen ja Jobin kirjan teksti on vapaata, mutta Saarnaajan ja Hesekielin teksti on kirjaimellisempaa. Myöhemmin Septuagintan tekstiin on tehty useita korjauksia ja parannuksia, ja pian ajanlaskun vaihteen jälkeen ilmeni suuri tarve saada tarkempia käännöksiä.

Aristeia's letter praises the marvelous skill of the translators, which may also be a slight exaggeration. The translation styles of the books of the Septuagint are very different; The Pentateuch is translated almost word for word, while the text of Proverbs and Job is free, but the text of Ecclesiastes and Ezekiel is more literal. Later, several corrections and improvements were made to the text of the Septuagint, and soon after the change in chronology, there was a great need for more accurate translations.

Minua henkilökohtaisesti kiinnostaa erityisesti se, miten 2. Moos. 3: 14 on käännetty Septuagintassa. Ja tässä se on:

I am personally particularly interested in Exodus 3:14 translated in the Septuagint. And here it is:

και ειπεν ο θεοζ προζ Μωυσεν εγο ειμι ο ων και ειπεν ουτωζ ερειζ τοιζ υιοιζ Ισραελ ο ων απεσταλκεν με προζ υμαζ (kai eipen o theos pros Moysin ego eimi o on kai eipen outos ereis tois yiois o on apestalken me pros ymas)

Kun 2. Moos. 3: 14:ssa lukee hepreaksi אהיה אשר אהיה (ehjee asher ehjee) ja אהיה (ehjee), niin kreikaksi lukee εγο ειμι ο ων (ego eimi o on) ja ο ων (o on). Näillä sanoilla LXX yhdistää heprean sanat אהיה אשר אהיה (ehjee asher ehjee) absoluuttiseen olemassaolon käsitteeseen, ylimaalliseen Jumalaan, joka oli ikuisuusessa, joka on nyt, ja joka tulee ikuisesti olemaan.

When in Exodus 3: 14 it reads in Hebrew אהיה אשר אהיה (ehyeh asher ehyeh) and אהיה (ehyeh), then in Greek it reads εγο ειμι ο ων (ego eimi o on) and ο ων (o on). With these words, the LXX connects the Hebrew words אהיה אשר אהיה (ehyeh asher ehyeh) with the concept of absolute existence, the transcendent God who was in eternity, who is now, and who will forever be.

LXX:sta puuttuu sanat εγο ειμι (ego eimi, minä olen) kymmenistä Vanhan Testamentin teksteistä, vaikka vastaavasti hepreassa on sana אהיה (ehjee, minä olen). Oleminen on ilmaistu silloin toisin sanoin esim. εσται μετα σου (estai meta sou, hän on sinun kanssasi) tai εσομαι μετα σου (esomai meta sou, minä olen sinun kanssasi).

The LXX lacks the words εγο ειμι (ego eimi, I am) in dozens of Old Testament texts, although correspondingly the Hebrew has the word אהיה (ehjee, I am). Being/existence is then expressed in other words, e.g. εσται μετα σου (estai meta sou, he is with you) or εσομαι μετα σου (esomai meta sou, I am with you).

Mutta sitten on myös päinvastoin; Septuagintassa on käytetty sanoja εγο ειμι (ego eimi) teksteissä, joissa hepreassa ei ole sanaa אהיה (ehjee). Silloin sama asia on ilmaistu hepreassa esim. כי אני הוא, ki ani huu, sillä minä (olen) hän.

But then the opposite is also true; The Septuagint uses the words εγο ειμι (ego eimi) in texts where the Hebrew does not have the word אהיה (ehyeh). Then the same thing is expressed in Hebrew, e.g. כי אני הוא, ki ani huu, for I (am) he.

Sanat εγο ειμι (ego eimi) esiintyvät Septuagintassa seuraavissa Jesajan seitsemässä jakeessa. Näissä jakeissa on siis vahva kreikkalainen viittaus ikuiseen ja absoluuttiseen Olevaan (heprealaiselta nimeltään אהיה, Ehjee), vaikka tuota nimeä/sanaa vastaavassa heprean tekstissä ei näytä nykyään esiintyvän. Sen tähden olisi mukava nähdä ne tekstit, joiden perusteella Septuaginta on käännetty, tai tutustua 72 oppineeseen kääntäjään!

The words εγο ειμι (ego eimi) appear in the Septuagint in the following seven verses of Isaiah. These verses therefore have a strong Greek reference to the eternal and absolute Being (from the Hebrew called אהיה, Ehyeh), although the corresponding name/word does not seem to appear in the Hebrew text today. Therefore, it would be nice to see the texts on the basis of which the Septuagint was translated, or to get to know the 72 learned translators!

❤️ 5. Moos. 32: 39: ”Katsokaa nyt, että minä, minä olen (εγο ειμι), eikä yhtäkään jumalaa ole minun rinnallani. Minä kuoletan ja minä teen eläväksi, minä lyön ja minä parannan, eikä ole sitä, joka pelastaisi  minun käsistäni.”

💛 Deut. 32: 39: ”See now that I, even I am (εγο ειμι) he, and there is no god with me: I kill, and I make alive; I wound, and I heal: neither is there any that can deliver out of my hand:"

❤️ Jes. 41: 4:  ”Kuka on tämän tehnyt ja toimittanut? Hän, joka alusta asti kutsuu sukupolvet esiin: minä (εγο ειμι) Herra, joka olen ensimmäinen ja viimeisten luona vielä sama.”

💛 Isa. 41: 4: ”Who hath wrought and done it, calling the generations from the beginning? I (ego eimi) the Lord, the first, and with the last; I am he."

❤️ Jes. 43: 10: ”Te olette minun todistajani, sanoo Herra, minun palvelijani, jonka minä olen valinnut, jotta te tuntisitte minut ja uskoisitte minuun ja ymmärtäisitte, että minä se olen (εγο ειμι εγο ειμι). Ennen minua ei ole luotu yhtäkään jumalaa, eikä minun jälkeeni toista tule.”... Septuagintassa "ego eimi" siis kaksi kertaa tässä jakeessa.

💛 Isa 43: 10: ”Ye are my witnesses, saith the Lord, and my servant whom I have chosen: that ye may know and believe me, and understand that I am (εγο ειμι) he: before me there was no God formed, neither shall there be after me.”... ”Ego eimi" two times in this verse in Septuagint.

❤️ Jes. 46: 4: ”Teidän vanhuuteenne asti minä olen (εγο ειμι) sama, hamaan harmaantumiseenne saakka minä kannan, niin minä olen tehnyt, ja vastedeskin minä nostan, minä kannan ja pelastan.”

💛 Is. 46: 4: ”And even to your old age I am (εγο ειμι) he; and even to hoar hairs will I carry you: I have made, and I will bear; even I will carry, and will deliver you."

❤️ Jes. 48: 12: ”Kuule minua, Jaakob, ja sinä Israel, jonka minä olen kutsunut: Minä olen aina sama, minä olen (εγο ειμι) ensimmäinen, ja minä olen (εγο ειμι) viimeinen.”... ”Ego eimi" kaksi kertaa tässä jakeessa.

💛 Isa. 48: 12: ”Hearken unto me, O Jacob and Israel, my called; I am (εγο ειμι) he; I am the first, I also am the last.”... Ego eimi" two times in this verse in Septuagint.

❤️ Jes. 51: 12: ”Minä, minä olen (εγο ειμι εγο ειμι) teidän lohduttajanne; mikä olet sinä, että pelkäät ihmistä, joka on kuolevainen, ihmislasta, jonka käy niinkuin ruohon.”... ”Ego eimi” kaksi kertaa tässä jakeessa.

💛 Isa. 51: 12: ”I, even I (εγο ειμι), am he that comforteth you: who art thou, that thou shouldest be afraid of a man that shall die, and of the son of man which shall be made as grass.”... Ego eimi" two times in this verse in Septuagint.

❤️ Jes. 52: 6: ”Sentähden minun kansani on tunteva minun nimeni, sentähden se on tunteva sinä päivänä, että minä olen se (εγο ειμι), joka sanon: ’Katso tässä minä olen’.”

💛 Isa. 52: 6: ”Therefore my people shall know me name: therefore they shall know in that day that I am (εγο ειμι) he that doth speak: behold, it is I."

Kreikan sanat εγο ειμι (ego eimi) ja ο ων (o on/ho oon), jotka esiintyivät ensimmäiseksi Septuagintassa, löytyvät myös Uuden Testamentin puolelta. Nestle-Aland Novum Tetstamentum Graecesta, löytyy yhdeksän + kaksi jaetta, joissa on tuulahdus heprean kielen Ehjestä. Näistä jakeista Johannes on kirjoittanut kymmenen ja Paavali yhden.

The Greek words εγο ειμι (ego eimi) and ο ων (o on/ho oon), which first appeared in the Septuagint, are also found in the New Testament. In the Nestle-Aland Novum Tetstamentum Graece, there are nine + two verses with a touch of the Hebrew Ehyeh. Of these verses, John has written ten and Paul one.

❤️ Joh. 4: 26: ”Jeesus sanoi hänelle: 'Minä olen (εγο ειμι) se, minä, joka puhun sinun kanssasi’.”

💛 John 4: 26: ”Jesus saith unto her, I that speak unto thee am he (εγο ειμι)."

❤️ Joh. 6: 20: ”Mutta hän sanoi heille: ’Minä se olen (εγο ειμι); älkää peljätkö’.”

💛 John 6: 20: ”But he saith unto them, It is I (εγο ειμι); be not afraid."

❤️ Joh. 8: 24: ”Sentähden minä sanon teille, että te kuolette synteihinne; sillä ellette usko minua siksi, joka minä olen (εγο ειμι), niin te kuolette synteihinne.” 

💛 John 8: 24: ”I said therefore unto you, That ye shall die in your sins: for if ye believe not that I am (εγο ειμι) he, ye shall die in your sins."

❤️ Joh. 8: 28: ” Niin Jeesus sanoi heille:’ Kun olette ylentäneet Ihmisen Pojan, silloin te ymmärrätte, että minä olen se, joka minä olen (εγο ειμι), ja etten minä itsestäni tee mitään, vaan puhun tätä sen mukaan, kuin minun Isäni on minulle opettanut’.”

💛 John 8: 28: ”Then said Jesus unto them, When ye have lifted up the Son of man, then shall ye know that I am (εγο ειμι) he, and that I do nothing of myself; but as my Father hath taught me, I spesk these things."

❤️ Joh. 8: 58: ”Jeesus sanoi heille: ’Totisesti, totisesti minä sanon teille: ennenkuin Aabraham syntyi, olen minä (εγο ειμι) ollut.”

💛 John 8: 58: ”Jesus said unto them, Verily, verily, I say unto you, Before Abraham was, I am (εγο ειμι)."

❤️ Joh. 13: 19: ”Jo nyt minä sanon sen teille, ennenkuin se tapahtuu, että te, kun se tapahtuu, uskoisitte, että minä olen  (εγο ειμι) se.”

💛 John 13: 19: ”Now I tell you before it come, that, when it is come to pass, ye may believe that I am (εγο ειμι)."

❤️ Joh. 18: 5: ”He vastasivat hänelle: ’Jeesusta, Nasaretilaista’. Jeesus sanoi heille: ’Minä se olen’ (εγο ειμι), Ja Juudas, joka hänet kavalsi, seisoi myös heidän kanssaan.”

 💛 John 18: 5: ”They answered him, Jesus of Nazareth. Jesus saith unto them, I am (εγο ειμι) he. And Judas also, which betrayed him, stood with them."

❤️ Joh. 18: 6: ”Kun hän siis sanoi heille: ’Minä se olen’ (εγο ειμι), peräytyivät he ja kaatuivat maahan’.”

💛 John 18: 6: ”As soon then as he had said unto them,  I am (εγο ειμι) he, they went backward, and fell to the ground."

❤️ Joh. 18: 8: ”Jeesus vastasi: ’Minähän sanoin teille, että minä se olen (εγο ειμι). Jos te siis minua etsitte, niin antakaa näiden mennä.”

💛 John 18: 8: ”Jesus answered, I have told you that I am (εγο ειμι) he: if therefore ye seek me, let these go their way.”

Näiden yhdeksän jakeen lisäksi Johanneksen evankeliumissa on tekstejä, joissa on kyllä sanat εγο ειμι (ego eimi), mutta ne eivät liity samalla tavalla Ikuiseen Olevaan, Ehjeen. Niissä jakeissa on mukana määrite, joka antaa vastauksen kysymykseen ”kuka/mikä/mitä” (esim. 'minä olen hyvä paimen' tai 'minä olen tie, totuus ja elämä'). Mutta kun on kysymys Jumalan ikuisesta olemisesta ja ylivertaisuudesta ”ego eimi”-ilmaukseen ei liity tuollaista määrettä. Kysymyksessä on silloin Jumalan kuolemattomuus ja ikuinen oleminen.

In addition to these nine verses, there are texts in the Gospel of John that do have the words εγο ειμι (ego eimi), but they are not related in the same way to the Eternal One, Ehyeh. Those verses include a qualifier that answers the question "who/what" (eg 'I am the good shepherd' or 'I am the way, the truth and the life). But when it comes to the question of God's eternal exsistence and superiority, the expression "ego eimi" does not have such a qualifier (who/what). The question then is God's immortality and eternal being.

Sitten on vielä kaksi mielenkiintoista tekstiä; toinen Paavalilta ja toinen Johannekselta. Niissä esiintyvät Septuagintan sanat ο ων (o on/ho oon) jakeesta 2. Moos. 3: 14, jotka nekin liittyvät Ikuiseen Olevaan, Ehjeen!

Then there are two more interesting texts; one from Paul and the other from John. They contain the Septuagint words ο ων (o on/ho oon) from the verse Exodus 3: 14, which are also related to the Eternal One, Ehyeh!

❤️ Hepr. 1: 3: ”ja joka ollen (οζ ων, os on/hos oon) hänen kirkkautensa säteily ja hänen olemuksensa kuva ja kantaen kaikki voimansa sanalla, on toimitettuaan puhdistuksen synneistä, istunut Majesteetin oikealle puolelle korkeuksissa.”

💛 Hebrews 1: 3: ”Who being (ο ων, os on /hos oon) the brightness of his glory, and the express image of his person, and upholding all things by the word of his power, when he had by himself purged our sins, sat down on the right hand of the Majesty on high."

2. Moos. 3. luvussa kutsutaan Moosekselle ilmestynyttä olentoa sekä ”enkeliksi” (3: 2) että ”Jumalaksi” (3: 6, 11), mikä todistaa, että palavassa pensaassa ilmestyivät Moosekselle sekä Isä että Poika yhtä aikaa. ”Ei kukaan ole Jumalaa milloinkaan nähnyt, ainokainen Poika, joka on Isän helmassa, on hänet ilmoittanut (Joh. 1: 18). Paavalin mukaan Poika on Jumalan ”kirkkauten säteily” (Hepr. 1: 1 - 3), jonka ihminen voi nähdä. Jeeshua sanoi myös: Isä ja minä olemme yksi (Joh. 10: 30; ), ja että Hän on tullut Isänsä nimessä (Joh. 5: 43 - Jumalan sormi on ihmeellisesti valinnut juuri tuon jakeen kertomaan, missä nimessä Jeeshua tuli, sillä  luku 543 on sanojen  אהיה אשר אהיה lukuarvo). Pian Jeeshua saapuu enkelien kanssa Isänsä kirkkaudessa (Matt. 16: 27).

In the 3rd chapter of Exodus, the being that appeared to Moses is called both "angel" (3: 2) and "God" (3: 6, 11), which proves that in the burning bush both the Father and the Son appeared to Moses at the same time. No one has seen God at any time, the only Son, who is in the bosom of the Father, has revealed him (John 1: 18). According to Paul, the Son is God's radiance of glory (Heb. 1: 1 - 3), which man can see. Yeshua also said: The Father and I are one (John 10: 30; ), and that He has come in His Father's name (John 5: 43 - God's miraculous finger has chosen exactly that verse to tell in what name Yeshua came, because the number 543 is the numerical value of the words אהיה אשר אהיה). Soon Jesus will arrive with the angels in the glory of his Father (Matthew 16: 27).

❤️ Ilm. 1: 4: ”Johannes seitsemälle Aasian seurakunnalle: Armo teille ja rauha häneltä, joka on (ο ων) ja joka oli ja joka tuleva on, ja niiltä seitsemältä hengeltä, jotka ovat hänen valtaistuimensa edessä.”

💛 Rev. 1: 4: ”John to the seven churches which are in Asia: Grace be unto you, and peace, from him which is (ο ων), and which was, and which is to come; and from the seven Spirits which are before his throne."

Olkoonpa ajankohta universumin ja ihmiskunnan menneisyydessä tai tulevaisuudessa mikä hyvänsä, yksin Jumala voi sanoa hetkenä minä hyvänsä ”minä olen”, sillä vain Hän on ikuinen ja kuolematon.

Whatever the moment in the past or future of the universe and humanity, only God can say at any moment "I am", because only He is eternal and immortal.

Lopuksi muutama pieni huomio Septuagintasta:

Finally, a few small notes about the Septuagint:

☞ Kreikan sana κυριοζ (kyrios) merkitsee herraa, omistajaa, isäntää, aviomiestä, ja sitä käytetään vastineena  heprean sanalle אדון (adon), jonka merkitykset ovat samat kuin kyrioksen. Kyrios-sana vastaa myös heprean tekstissä esiintyvää tetragrammia יהוה, mutta tetragrammista johdettuja nimiä Jahve ja Jehova ei voi kääntää kreikaksi, sillä kreikan aakkosissa ei ole j:tä, h:ta eikä v:tä. 

The Greek word κυριοζ (kyrios) means lord, owner, master, husband, and is used as the equivalent of the Hebrew word אדון (adon), which has the same meanings as kyrios. The word Kyrios also corresponds to the Tetragrammaton, יהוה, appearing in the Hebrew text, but the names Yahweh and Jehovah derived from the Tetragrammaton cannot be translated into Greek, because the Greek alphabet does not have j, h or v.

☞ Jos heprean tekstissä on tetragrammi ja sana אדון, adon, peräkkäin (esim. Hesekielin kirjassa), suomessa lukee ”silloin Herra Herra”, mutta Septuagintassa on vain yksi Kyrios.

If the Hebrew text has the Tetragrammaton and the word אדון, adon, consecutively (e.g. in the book of Ezekiel), then in the Finnish text reads "Herra Herra” (Herra two times), but the Septuagint has only one Kyrios.

☞ Septuagintasta ei löydy perusteita sille, miksi suomalaisessa 1992-käännöksessä on seitsemän jaetta (2. Moos. 3: 15; 6: 2, 3; 15: 3; 33: 19; 34: 5; Jes. 42: 8), joihin on lisätty nimi ”Jahve” Herra-sanan lisäksi. 

In the Septuagint, there are no grounds for why the Finnish 1992 translation has seven verses (Exodus 3: 15; 6: 2, 3; 15: 3; 33: 19; 34: 5; Isa. 42: 8), to which have been added the name "Yahweh" in addition to the word ”Herra”.

☞ Ihmettelen, mistä Jehovantodistajat ovat mahtaneet saada Uuden Maailman käännökseensä nimet ”Jehova” ja ”Jahi”? Heidän käännöksensä on tehty kuulemma suoraan kreikasta, mutta kreikassa noita nimeä ei ole. 

I wonder where the Jehovah's Witnesses got the names "Jehovah" and "Yahi" to their New World translation? Their translation is said to have been made directly from Greek, but Greece does not have those names.

Ohdakkeiden keskellä * Among the thistles

Ruusunmarjojen ja ruusukvittenien kuivattaminen talvea varten on yksi meidän perheen syksyisistä askareista. Tässä puuhassa myös ajatukseni juuttuivat hetkeksi piikkeihin. Marjoja poimiessani pitkät koiranruusun oksat tarttuivat joka puolelta vaatteisiin ja ihoon, ja ruusukvittenin paksuja piikkejä oli syytä varoa tarkasti. Käteni ja käsivarteni olivat verisillä naarmuilla, mutta ajatukseni löysivät aivan uusia ulottuvuuksia. 

Drying rose berries and rose quinces for the winter is one of our family's autumn home works. During this activity, my thoughts also got stuck in thorns for a while. When I picked the berries, the long branches of the dog rose stuck to my clothes and skin from all sides, and the thick thorns of the rose quince had to be carefully watched. My hands and arms were covered in bloody scratches, but my thoughts found completely new dimensions.

Jumalan valmiiksi luomassa maailmassa kaikki oli ”sangen hyvää” (1. Moos. 1: 31). Orjantappurat ja ohdakkeet ilmestyivät maailmaan vasta syntiinlankeemuksen jälkeen. Rankaisiko Jumala erehtynyttä ihmisparia näillä haavoittavilla piikkikasveilla? Sellaisen käsityksen voisi saada ainakin suomalaisen raamatunkäännöksen sanoista ”niin kirottu olkoon maa sinun tähtesi” (1. Moos. 3: 17).

In God's ready-made world, everything was "very good" (Gen. 1: 31). Thorns and thistles appeared in the world only after the Fall. Was God punishing an erring human couple with these vulnerable thorn plants? One could get such an idea at least from the words of the Finnish Bible translation "so cursed be the earth for your sake" (Genesis 3: 17).

Parasta on katsoa sama lause heprean tekstistä: ארורה האדמה בעבורך (arura ha-adama be-avureka) = kirottu maa vuoksesi/tähtesi. Niin kuin olen jo monta kertaa todennut, hepreassa käytetään äärimmäisen harvoin olla-verbiä, ja tästäkin lauseesta se puuttuu kokonaan. Kun olla-verbi ja sen komparatiivimuoto (määräys-/käskymuoto) puuttuu, lause typistyy toteamukseksi siitä, mitä Adamin ja Eevan tekemästä valinnasta oli seurannut. Rikkaruohot ja ohdakkeet olivat/ovat seurausta siitä, että he valitsivat kuuliaisuuden sijaan tottelemattomuuden ja elämän sijaan kuoleman.

It is best to look at the same sentence in the Hebrew text: ארורה האדמה בעבורך (arura ha-adama be-avureka) = accursed ground because of you. As I have already stated many times, the verb to be is extremely rarely used in Hebrew, and it is completely absent in this sentence as well. When the verb to be and its comparative form (command form) are missing, the sentence is reduced to a statement about what had resulted from the choice made by Adam and Eve. The weeds and thistles were/are consequence that they chose disobedience over obedience and death over life.

Jumala oli antanut heille hyvät ohjeet ja perusteellisen varoituksen siitä, mitä tapahtuisi, elleivät he seuraisi Hänen antamia neuvoja. Eedenin puutarha oli täynnä ”kaikkinaisia puita, ihania nähdä ja hyviä syödä” (1. Moos. 2: 9), mutta ”vaimo näki, että siitä (kielletystä) puusta oli hyvä syödä ja että se oli ihana katsella ja suloinen puu antamaan ymmärrystä" (1. Moos. 3: 6). Vaikka Eeva ymmärsi, että puutarhan keskellä kasvavan hyvän- ja pahantiedon puun hedelmä oli kielletty heiltä, hän halusi kuolemaa uhmaten toteuttaa oman tahtonsa ja maistaa kiellettyä hedelmää. 

God had given them good instructions and a thorough warning of what would happen if they did not follow His advice. The Garden of Eden was full of "all kinds of trees, lovely to look at and good to eat" (Genesis 2:9), but "the woman saw that the (forbidden) tree was good to eat and that it was lovely to look at and a sweet tree to give understanding" (Genesis 3:6) Even though Eve understood that the fruit of the tree of the knowledge of good and evil growing in the middle of the garden was forbidden to them, she wanted to defy death to fulfill her own will and taste the forbidden fruit.

Unohtuiko häneltä siinä huumassa jotakin Jumalan sanoista:”mutta hyvän ja pahantiedon puusta älä syö, sillä sinä päivänä, jona sinä siitä syöt, pitää sinun kuolemalla kuoleman” (1. Moos. 2: 17).  Kuolema ilmestyi näkyviin juuri tuona päivänä orjantappuroiden ja ohdakkeiden muodossa.

Did she forget something of God's words in that drunkenness: "but you shall not eat from the tree of the knowledge of good and evil, because on the day you eat from it, you shall surely die" (Genesis 2: 17). Death appeared that very day in the form of thorns and thistles.

Eräillä raamatunkäännöksillä on synnytetty rakastavasta Jumalasta kummallisia mielikuvia. Voisiko Jumala olla tunteidensa heiteltävissä niin kuin ihminen? Tässäkin kohdassa joku saattaa ajatella, että kun Adam ja Eeva eivät totelleet Jumalaa, Hän päätti näyttää heille kaapin paikan ja kirosi maan, niin että ihmisten elämä muuttui raskaaksi raatamiseksi. Tästä ei kuitenkaan ole kysymys!

Some Bible translations have created strange images of the loving God. Could God be subject to his emotions like man? At this point too, someone might think that when Adam and Eve disobeyed God, He decided to show them the place of the cabinet and cursed the earth, so that people's lives turned into a heavy grind. However, this is not the point!

Jumala ainoastaan summasi siihenastiset tapahtumat. Ja huomatkaamme, Hän ei alistunut minkäänlaiseen syyttelyyn eikä itsensä korottamiseen tyyliin: no niin, enkös minä sanonut... olisi ollut parasta tehdä, niin kuin minä sanoin. Ei, Jumalan myötätunto oli Adamin ja Eevan puolella myös tuona onnettomana hetkenä. Todellisuudessa Hän oli jo etukäteen suunnitellut hätäratkaisun ja pelastuskeinon juuri tällaista tilannetta varten.

God only summed up the events up to that point. And let us notice, He did not submit to any kind of accusation or self-aggrandizing: well, didn't I say... it would have been best to do as I said. No, God's compassion was on Adam and Eve's side even in that unfortunate moment. In reality, He had already planned an emergency solution and means of rescue for just such a situation.

Jumalan rakkaus meitä langenneita ihmisiä kohtaan tulee konkreettisesti esille siinä näyssä, joka kohtasi Moosesta Midianin erämaan yksinäisyydessä. Jumala, joka ilmoitti nimekseen אהיה, Ehjee eli MinäOlen, ilmestyi hänelle keskellä palavaa orjantappurapensasta (2. Moos. 3: 2). Tuon näyn on täytynyt painua syvälle Mooseksen mieleen. Jäähyväispuheessaan israelilaisille Mooses puhui Hänestä, joka ”asuu palavassa pensaassa” (5. Moos. 33: 16/1992)

God's love for us fallen people comes out concretely in the vision that faced Moses in the solitude of the Midian wilderness. God, who announced his name as אהיה, Ehjee, or I Am, appeared to him in the middle of a burning thorn bush (Exodus 3: 2). That vision must have sunk deep into Moses' mind. In his farewell speech to the Israelites, Moses spoke of Him who "dwells in the burning bush" (Deuteronomy 33: 16/1992)

Moosekselle ilmestyneestä olennosta käytetään sanoja ”enkeli (2. Moos. 3: 2), ”Herra” (2. Moos. 3: 4, 7), ”Jumala” (2. Moos. 3: 4, 14; Mark. 12: 26; Ap.t. 7: 30, 35). Kuka Hän siis oli/on? Koska Johanneksen evankeliumin mukaan Jumalan Poika on ilmoittanut meille Isän (Joh. 1: 18), ja Jeeshua itse sanoi tulleensa Isänsä nimessä (Joh. 5: 43), saamme olla varmoja siitä, että orjantappuroiden keskeltä julistettu sanoma tuli suoraan ainoalta totiselta Jumalalta (Joh. 17: 3).

Different words are used about the creature that appeared to Moses: "angel" (Exodus 3: 2), "Lord" (Exodus 3: 4, 7), "God" (Exodus 3: 4, 14; Mark. 12: 26; Acts 7: 30, 35). So who was/is He? Because according to the Gospel of John, the Son of God has revealed to us the Father (John 1: 18), and Jeshua himself said that He came in the name of his Father (John 5: 43), we can be sure that the message proclaimed from among the thorns came directly from the only true God (John 17:3).

Ehjee-Jumalan eli MinäOlen-Jumalan ilmestyminen sammumattomassa tulessa orjantappurapensaassa kuvaa mitä konkreettisemmalla tavalla sitä Jumalaa, joka on tehnyt kaikkensa ihmiskunnan pelastamiseksi siitä tuhosta/onnettomuudesta, jonka Eevan ja Adamin väärä valinta aiheutti. Jumala itse on mukana kaikessa ahdingossa, mikä kohtaa Hänen lapsiaan tässä kuoleman maailmassa. Jumalan lapsilla ei ole mitään pelättävää, sillä heidän kansaan on עמנו אל, Immanuel, "Jumala on meidän kanssamme”  (Jes. 7: 14).

The appearance of Ehyeh-God, or I Am-God, in an unquenchable fire in a thorn bush describes in the most concrete way the God who has done everything to save humanity from the destruction caused by the wrong choice of Eve and Adam. God Himself is involved in all the distress that befalls His children in this world of death. God's children have nothing to fear, for עמנו אל, Immanuel, "God is with us”(Is. 7: 14) is with them.

Jesajan 7: 14: ssa olevat sanat שמו עמנו אל, shemu immanu el, ovat lukuarvoltaan samat kuin 2. Moos. 3: 14:ssa olevat sanat אהיה אשר אהיה, ehjee asher ehjee, eli 543. Iisakille, Jaakobille, Moosekselle, Joosualle, Gideonille ja Daavidille Jumala antoi ihanan rohkaisun ”älä pelkää, MinäOlen sinun kanssasi. Ehjee kanssasi, hepreaksi אהיה ימך, ehjee immeka. Tottelemattomuutemme seurauksena joudumme elämään orjantappuroiden ja ohdakkeiden keskellä, mutta Jumala sanoo: älä pelkää, אהיה עמך, ehjee immeka, MinäOlen kanssasi. Jumala on sammumattomana tulena lastensa kanssa.

The words שמו עמנו אל, shemu immanu el, in Isaiah 7: 14 have the same numerical value as the words אהיה אשר אהיה, ehyeh Asher ehyeh, in Exodus 3: 14, and it is 543. To Isaac, Jacob, Moses, Joshua, Gideon and David God gave a wonderful encouragement: "Do not be afraid, I am with you. Ehjee with you, in Hebrew אהיה ימך, ehyeh immeka. As a result of our disobedience, we have to live among thorns and thistles, but God says: do not be afraid, אהיה עמך, ehyeh immeka, I Am with you. God is like unquenchable fire with his children.

Koskettavan todistuksen Jumalan rakkaudesta luotujaan kohtaan antaa orjantappurakruunu Vapahtajan päässä. ”Armollisen Jumalan tahto näet oli, että Jeesuksen oli kärsittävä kuolema jokaisen ihmisen puolesta” (Hepr. 2:  9/1992).

A touching testimony of God's love for his creatures is given by the crown of thorns on the Saviour's head. "For it was the will of the merciful God that Jesus had to suffer death for every person" (Heb. 2: 9/1992).

             ❤️ ❤️ ❤️ ❤️ ❤️ ❤️ ❤️ ❤️ ❤️ ❤️ ❤️ ❤️ ❤️ ❤️ ❤️ ❤️ ❤️ ❤️ ❤️ ❤️ ❤️