One thing always leads to another. That's what happened to me as I began to think about the claim that "the Lord's day" is Sunday (see my previous writings). Needless to say, as an ecclesiastical leader, the Pope should argue/justify this claim in the Bible.
Mutta todennäköisesti tuo kirkollinen mahti alkaa todistella, että paavi on Jumalan sijainen maan päällä, ja että hallitsijoiden ja hallitusten valta tulee suoraan Jumalalta, ja että sunnuntai on nimenomaan tämän vallan merkki.
But it is likely, that the ecclesiastical power will begin to prove that the Pope is God's substitute on earth, that the power of rulers and governments comes directly from God, and that Sunday is precisely the sign of that power.
Mutta muistakaamme, että Jeshua on "sapatin herra" (Matt. 12: 8; Mark. 2: 28; Luuk. 6: 5)! Hän ei ole siis sunnuntain herra, eli se herra, jonka päiväksi sunnuntaita nimitetään. On ilmeistä, että samalla tavalla kuin "sunnuntai" on tuotu Raamatun lehdille sapatin korvikkeena, samoin on tapahtunut myös sen herran nimelle.
But let us remember that Yeshua is "the lord of the Sabbath" (Matthew 12: 8; Mark 2: 28; Luke 6: 5)! He is therefore not the lord of Sunday, that is, the lord whose day Sunday is called. It is evident that just as Sunday has been brought on the pages of the Bible as a substitute for the Sabbath, so has the Lord's name, too.
Raamatussa esiintyy tuhansia kertoja sana "Herra", jonka perustana on tetragrammi, יהוה. Se tapa, miten sunnuntaita väännetään nyt Jumalan Eedenissä siunaamaksi lepopäiväksi, muistuttaa hyvin paljon sitä vääntämistä, joka liittyy nimeen יהוה, Jahve/Jehova. Nimien Jahve/Jehova ja Ehjee sekoittamiseksi on toistamiseen väitetty, että heprean verbit היה (hajah) ja הוה (havah) ovat yksi ja sama asia, ja että יהוה (Jahve/Jehova) merkitsee samaa kuin אהיה (EHJEE). Vaan näin ei ole!
The word "Lord" based on the Tetragrammaton, יהוה, appears thousands of times in the Bible. The way in which Sunday is now turned into a day of rest blessed by God in Eden is very much reminiscent of the twist associated with the name יהוה, Yahweh/Jehovah. To confuse the names Yahweh/Jehovah and Ehyeh, it has been repeatedly argued that the Hebrew verbs היה (hajah) and הוה (havah) are one and the same thing, and that יהוה (Yahweh/Jehovah) means the same as אהיה (Ehyeh). But it is not the case!
Viimeaikaisia tapahtumia seuratessani satuin lukemaan lehtikirjoituksen, jossa vedottiin Sauli Niinistöön, että hänkin asettaisi sunnuntain kansalliseksi rukouspäiväksi Suomessa, niin kuin Donald Trump teki USA:ssa 14. 3. 2020. Kirjoituksen lopussa siteerattiin Herran siunausta.
Following recent events, I happened to read a newspaper article appealing to Sauli Niinistö to make Sunday the National Day of Prayer in Finland, as Donald Trump did in USA on March 14, 2020. At the end of the article, the Lord's Blessing was quoted.
Aaronin siunauksena tunnettu rukous löytyy 4. Moos. 6: 24 - 26:sta. Tetragrammi esiintyy siinä kolme kertaa ikään kuin pyhän kolminaisuuden sinettinä. Nykyään kolminaisuuden tunnussanoiksi on noussut fraasi "Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen". Kyseisellä fraasilla avataan ja päätetään kaikki jumalanpalvelukset ja hengelliset tilaisuudet ja niiden rituaalit. Tämä fraasi lisätään yleensä myös Herran siunauksen loppuun, vaikka sellaista siinä ei alunperin ollut. Vahvistaako kolminkertainen tetragrammi kolminaisuuden Aaronin siunauksessa? Liittyvätkö tetragrammi ja kolminaisuus toisiinsa? Lausuiko Aaron tuon siunauksensa Israelin kansalle, kun he tanssivat kultaisen vasikan ympärillä, ja kun he viettivät "Herran juhlaa" (2. Moos. 32: 5... Herran juhla = חג ליהוה)? Antoiko Aaron, kultaisen vasikan valaja, meille kolminaisuuden sinetin?
This blessing, known as Aron's blessing is found in Num. 6: 24 - 26. The Tetragrammaton appears in it three times, as if the seal of the Holy Trinity. Nowadays, the phrase "in the name of the Father and the Son and the Holy Ghost" has emerged as the slogans of the Trinity. This phrase opens and closes all worships and spiritual occasions and the rituals in them. This phrase is usually also added to the end of the Lord's blessing, even though it was not originally there. Does the triple Tetragrammaton confirm the Trinity in Aron's blessing? Are the Tetragrammaton and the Trinity related? Did Aron read that blessing to the Israelis when they were dancing around the golden calf, and when they had "a feast to the Lord" (Ex. 32: 5... a feast of the Lord = חג ליהוה)? Did Aron, the artist of the golden calf, give us the seal of the Trinity?
Ryhdyin tarkemmin miettimään tuota Aaronin siunausta ja vertaamaan sitä Jeshuan opettamaan Isä meidän -rukoukseen (Matt. 6: 9 - 13; Luuk. 11: 2 - 4).
* Yleensäkin Jeshuan opetuksen rukouksesta voisi tiivistää sanoihin: rukoile Isää Jeshuan nimessä (Matt. 7: 11; Joh. 11: 22; 14: 14; 15: 16; 16: 23)
* Isä meidän -rukouksessa
- osoitetaan kunnioitusta kaikkien yhteiselle Isälle, kaikkeuden Luojalle
- alistutaan Hänen valtaansa ja hallintaansa ja nähdään se parhaaksi koko luomakunnalle
- uskotaan Hänen tahtonsa sisältävän kaiken, mitä tarvitsemme, ja antaudutaan Hänen viisaaseen
johdatukseensa
- anotaan jokapäiväistä leipää ja toimeentuloa
- tunnustetaan oma syntisyytemme ja turvaudutaan Isän anteeksiantamukseen
- asennoidutaan armollisesti kanssaihmisiämme kohtaan
- anotaan vapautusta kaikesta pahasta
* Isän meidän -rukouksen rinnalla Herran siunaus vaikuttaa äkkiseltään yhden ja saman asian toistamiselta hiukan vaihtelevin sanakääntein. Tuleepa suorastaan mieleen, mitä Jeshua sanoi tyhjän hokemisesta (Matt. 6: 7 juuri ennen Isä meidän -rukousta). Mieleeni nousee myös Genesiksen sanat: Eenoksen aikaan "ruvettiin avuksi huutamaan Herran nimeä" (1. Moos. 4: 26b).
* Onko mahdollista, että inhimillinen pappi voisi jakaa pyhän Jumalan siunausta kohottamalla kätensä ja lausumalla Aaronin siunauksen?
I began to think more closely about the Blessing of Aron and to compare it to Lord's Prayer thought by Yeshua (Matthew 6: 9 - 13; Luke 11: 2 - 4).
In general, Yeshua's teaching on prayer could be summed up in the words: pray to the Father in the name of Yeahua (Matthew 7: 11; John 11: 22; 14: 14; 15: 16; 16: 23).
* In the Lord's Prayer (in Finnish the Prayer of Our Father... there is not at all the word "Lord"!)
- we pay homage to the Father of all, the Creator of the universe
- we submit to His power and control and see it as the best for all creation
- we believe His will contains everything we need and we surrender to His wise leadings
- we ask for daily bread and a livelihood
- we confess our sinfulness and resort to the Father's forgiveness
- we have a gracious attitude towards our fellow human beings
- we ask for release from all evil
* Alongside Our Father's Prayer, the Lord's Blessing suddenly seems like a repetition of the same thing in slightly different phrases. Come to mind what Yeshua said about repeating the empty words (Matthew 6: 7 just before "Our Father's Prayer"). I am also reminded of these words in Genesis: that in the times of Enos men began to call upon the name of the Lord (Gen. 4: 26b).
* Is it possible that a human priest could share the blessing of the holy God by raising his hand and reciting the blessing of Aron?
Herran siunaus Jeshuan opetusten valossa:
Lord's blessing in the light of Yeshua's teachings:
"HERRA SIUNATKOON TEITÄ".... (4. Moos. 6: 24a)
Jeshua puhui "Isän siunatuista" ja tiesi, minkälaisia he ovat (Matt. 25: 34). Jeshua kuvailee heitä näin: "Sillä minun oli nälkä, ja te annoitte minulle syödä; minun oli jano, ja te annoitte minulle juoda; minä olin outo, ja te otitte minut huoneeseenne; minä olin alaston, ja te vaatetitte minut; minä sairastin, ja te kävitte minua katsomassa; minä olin vankeudessa, ja te tulitte minun tyköni... kaikki, mitä olette tehneet yhdelle näistä minun vähimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle" (Matt. 25: 35, 36, 40).
Miten usein tässä maailmassa onkaan nähty, kuinka juuri kätensä Herran siunaukseen kohottanut pappi kulkeekin sitten jonkun vähäisemmän lähimmäisensä ohi samoin, kuin tapahtui kerran aikaisemmin Jerikoon johtavalla tiellä (Luuk. 10: 30 - 37).
Jumalan siunaus on Jumalan lahja niille, joiden sydän on kuuliainen Hänen tahdolleen.
Jumalan siunaus ei tule osaksemme papin käden kohotuksella tai sanoilla, vaan elävän jumalasuhteen seurauksena.
"THE LORD BLESS THEE"... (Num. 6: 24a)
Yeshua spoke of "the Father's blessed ones" and knew what they were like (Matthew 25: 34). Yeshua described them this way: "For I was an hungred, and ye gave me meat: I was thirsty, and ye gave me drink: I was stranger, and ye took me in: Naked, and ye clothed me: I was sick, and ye visited me: I was in prison, and ye came unto me... Inasmuch as ye have done it unto one of the least of these my brethren, ye have done it unto me" (Matthew 25: 35, 36, 40).
How often in this world it has been seen that a priest who has raised his/her hand to the blessing of the Lord passes then by one of the lesser neighbours, as has once happened on the road to Jericho (Luke 10: 30 - 37).
God's blessing is a gift from God to those whose hearts are obedient to His will. The blessing of God does not come to us by the words or exaltation of priest's hand, but as a result of a living relationship with God.
... "JA VARJELKOON TEITÄ" (4. Moos. 6: 24b)
Ylimmäipapillisessa rukouksessaan Jeshua sanoi Isälle "varjele heidät nimessäsi, jonka sinä olet minulle antanut" (Joh. 17: 11).
Jeshua tuli ilmoittamaan taivaallisen Isän ihmiskunnalle (Joh. 1: 18). Erämaassa Jeshua ilmestyi Moosekselle enkelinä (2. Moos. 3: 2) ja ilmoitti hänelle Jumalan nimen, אהיה, Ehjee = MINÄ OLEN.
Jeshua käytti moneen kertaan tuota samaa nimeä, MINÄ OLEN (Joh. 4: 26; 6: 20; 8: 18, 24, 28, 58; 13: 13; 18: 5, 6, 8 vrt. 5. Moos. 32: 39).
Joh. 5: 43:ssa Jeshua sanoi: "Minä ole tullut Isäni nimessä" (543 = אהיה אשר אהיה = ehjee asher ehjee = minä olen joka minä olen - 2. Moos. 3: 14). Jumalan varjelus tulee osaksemme Hänen oikeassa nimessään!
... "AND KEEP THEE" (Num. 6: 24b)
In His high priestly prayer, Yeshua said to the Father, "keep through thine own name... thou hast given me (John 17: 11 this is how the Finnish translation says it).
Yeshua came to reveal His Heavenly Father to mankind (Joh. 1: 18). In the wilderness, Yeshua appeared to Moses as an angel (Ex. 3: 2) and revealed to him the name of God, אהיה = Ehyeh = I AM.
Yeshua used many times the same name, I AM (John 4: 26; 6: 20; 8: 18, 24, 28, 58; 13: 13; 18: 5, 6, 8 compare Deut. 32: 39).
In John 5: 43 Yeshua said: "I am come in my Father's name" (543 = אהיה אשר אהיה ehyeh asher ehyeh = I am that I am - Ex. 3: 14). God's protection comes to us in His right name!
"HERRA VALISTAKOON KASVONSA TEILLE"... (4. Moos. 6: 25a)
Kun Jumala astui alas Siinaille, koko vuori tärisi (Ps. 68: 9) ja kansa vapisi pelosta (2. Moos. 19: 16, 18). Mitä Aaron mahtoi siis tarkoittaa "Jumalan kasvojen valistamisella"!
Syntiin langennut ihmiskunta ei kestä Jumalan kasvojen kirkkautta ilman Jeshuan tarjoamaa vanhurskauden suojaa. Mutta onneksemme Messias astui "Jumalan kasvojen eteen meidän hyväksemme" (Hepr. 9: 24). Jumala valistaa meille kasvonsa Jeshuassa!
"THE LORD MAKE HIS FACE SHINE UPON THEE"... (Num. 6: 25a)
When God descended on Sinai, the whole mountain trembled (Ps. 68: 8) and the people trembled with fear (Ex. 19: 16, 18). So what might Aron mean by "make His face shine upon thee"!
Mankind who has fallen into sin cannot stand the glory of God's face without the protection of rightousness provided by Yeshua. But fortunately the Messiah "appeared in the presence of God for us" (Hebrews 9: 24). God enlightens us His face in Yeshua!
... "JA OLKOON TEILLE ARMOLLINEN" (4. Moos. 6: 25b)
Paavali toisti saman tosiasian, jonka Jumala sanoi aikanaan jo Moosekselle: "Minä olen armollinen, kenelle olen armollinen, ja armahdan, ketä armahdan" (Room. 9: 15 - 18).
Kukaan ihminen ei voi jakaa Jumalan armoa... ei edes pappi.
Jumalan armon kohteista ei kukaan ihminen voi päättää. Siunauksen ja armon saaminen edellyttää henkilökohtaista suhdetta Jumalaan. Kaikkivaltias Jumala tietää, kenen sydän on altis Hänen totuudelleen ja armolleen!
..."AND BE GRACIOUS UNTO THEE" (Num. 6: 25b)
Paul repeated the same fact that God said already to Moses: "I will have mercy on whom I will have mercy, and I will have compassion on whom I will have compassion" (Rom. 9: 15 - 18).
No man can share God's grace... not even a priest. No man can decide the objects of God's grace. Receiving blessing and grace requires a personal relationship with God. Almighty God knows whose heart is subject to His truth and mercy.
"HERRA KÄÄNTÄKÖÖN KASVONSA TEIDÄN PUOLEENNE"... (4. Moos. 6: 26a)
Jokainen ihminen on suuressa kiitollisuuden velassa Jumalalle siitä, että Hän ei kääntänyt kasvojaan pois Jeshuasta tämän suurimman tuskan hetkellä, jolloin Jeshua huusi: "Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit" (Matt. 27: 46; Mark 15: 34). Meidän syntejämme ja syyllisyyttämme kantaen Jeshua sai nähdä Isänsä kasvot (Ps. 16: 8 - 11; Ap.t. 2: 25 - 28). Jumalan kasvojen kirkkaus säteilee Jeshuan kasvoilta meille (2. Kor. 4: 6). Siihen ei papin siunaus. vaikuta mitään.
"THE LORD LIFT UP HIS COUNTENANCE UPON THEE"... (Num. 6: 26a)
Every man owes a great debt of gratitude to God for not turning His face away from Yeshua at the time of His greatest pain, when Yeshua cried out "My God, my God, why hast thou forsaken me" (Matthew 27: 46; Mark 15: 34). Carrying out our sins and quilt, Yeshua was allowed to see the face of His Father (Ps. 16: 8 - 11; Acts 2: 25 - 28). The brightness of God's face radiates from Yeshua's face to us (2. Cor. 4: 6). It is not affected by any blessing read by the priest.
..."JA ANTAKOON TEILLE RAUHAN" (4. Moos. 6: 26b)
Jeshua jätti seuraajilleen oman rauhansa (Joh. 14: 27). Tuo rauha sisältyy Jeshuan sanoihin ja opetuksiin (Joh. 16: 33). Ellemme halua seurata Jeshuan opetuksia ja olla kuuliainen Hänen sanoilleen, mikään ulkopuolinen siunaus ei tuo meille rauhaa taivaan Jumalalta.
..."AND GIVE THEE PEACE" (Num. 6: 26b)
Yeshua left His own peace to His followers (John 14: 27). That peace is contained in the words and teachings of Yeshua (John 16: 33). Unless we want to follow Yeshua's teachings and be obedient to His words, no outside blessing will bring us peace from the God of heaven.
Sen sijaan, että uskomme perustuisi kirkollisiin traditioihin ja uskonnollisiin seremonioihin, sen on perustuttava Jumalan puhtaaseen sanaan (jota ei ole väännelty ja käännelty) ja Jeshuan täytettyyn työhön.
Instead of our faith being based on ecclesiastical traditions and religious ceremonies, it must be based on the pure word of God (which has not been twisted) and the completed salvation of Yeshua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti