Edellisen kirjoitukseni teema ja yksi siinä mainitsemistani jakeista johti minut tutkimaan tarkemmin Jesajan 52. luvun alkua.
The theme of my previous post and one verse I mentioned there led me to study the beginning of the 52nd chapter of Isaiah more closely.
Noissa jakeissa Jumalan kansaa kehoitetaan nousemaan ja pukeutumaan voimaan. Jumalan kansasta käytetään nimityksiä Siion ja Jerusalem. Heprean tekstissä esiintyy myös eräs sana, jota ei ole lankaan käännetty, vaikka se esiintyy ensimmäisessä jakeessa kaksi kertaa.
God's people are called in those verses to awake and be clothed in power/strength. God's people are called Zion and Jerusalem. In Hebrew there is still one word, which has totally been forgotten, although it occurs twice in the first verse.
Kyseinen sana on לבשי. Jos kaksi ensimmäistä kirjainta sanan alussa ovat prepositioita, perussanaksi jäisi שי, joka merkitsee "lahja". Voima, johon Siionia kehoitetaan pukeutumaan, on siis lahja. Jos huomioimme sanan alakuosan, לב, joka tarkoittaa sydäntä, kysymyksessä on sydämestä lähtevä lahja, sydän-lahja. Eikö Jumalan Pojan sydänverellä hankittu pelastus ole nimenomaan sydän-lahja! Tuo lahja on ilmainen, ja sen voimalla vangittu tytär Siion voi irrottaa kahleet kaulaltaan (jae 2).
The word in question is לבשי. If the two consonants in the beginning are prepositions, so the basic word would be שי, which means "present/gift". The power, which Zion is called to be clothed in, is a gift/present. If we notice the first part of the word, לב, meaning heart, it's question about a gift from the heart, heart-gift! Isn't the salvation precisely a heart-specific gift obtained through the blood of the Son of God! That gift is free, and the daughter of Zion can loose herself with it from the bands of her neck (verse 2).
Jakeessa 3 todetaan, että Jumalan kansa on myyty ilmaiseksi/korvauksetta, ja rahatta se myös lunastetaan. Ja jakeessa 4 kerrotaan muinaisen Israelin orjuuttajista, Egyptistä ja Assyrista. Toista pakkosiirtolaisten orjuuttajaa, Babylonia, ei mainita Jesajan tekstissä, koska Jesaja toimi vuosina 750 - 630 eKr. eli 150 - 30 ennen Babylonin vankeutta.
It's stated in the verse 3 that God's people have sold themselves for nought, and they shall also be redeemed without money. And in the verse 4 Egypt and Assyr are mentioned as enslavers of God's ancient people. Babylon, the other enslaver, is not mentioned, because Isaiah worked 750 - 630 B.C. or 150 - 30 years before the Exile of Babylon.
Egypti on symbolinen ilmaus syntiinlankeemukselle, joka on kohdannut koko ihmiskuntaa. Nykyistä Jumalan kansaa, hengellistä Israelia, kutsutaan lähtemään ulos Babylonista (Ilm. 18: 4), jotta he varjeltuisivat niiltä vitsauksilta, jotka pian kohtaavat langennutta Babylonia.
Egypt is a symbol of the Fall, which has faced the whole mankind. God's people today, the spiritual Israel, is called out of Babylon (Rev. 18: 4) in order to be free from the plagues the fallen Babylon shall face very soon.
Jakeessa 5 Jumalan kansan orjuuttajia kuvaillaan kerskaileviksi herjaajiksi. Se on heidän pysyvä ominaispiirteensä; niin muinaisuudessa kuin nykyajassakin. He elämöivät ja pilkkaavat Jumalan nimeä "jatkuvasti kaiken aikaa."
In the verse 5 the enslavers of God's people are described as boasting blasphemers. It is their permanent characteristic; both in ancient times and in the present. They mock God's name "continually every day."
Mutta jakeessa 6 todetaan, että "minun kansani on tunteva minun nimeni"... "sinä päivänä." Mikä tuo tietty päivä sitten voisi olla? Koska jumalattomat pilkkaavat Jumalan nimeä joka päivä kaiken aikaa, Jumalan kansan vastaus heidän pilkkaansa on Jumalan oikea nimi joka päivä.
But in the verse 6 it's stated that "my people shall know my name"... "in that day". What might be that particular day? Because the wicked mock God's name continually every day, the answer of God's people to their blasphemy is God's real name every day.
Kuudennessa jakeessa esiintyvä nimi on mielenkiintoisesti täsmälleen sama kuin Joh. 8. luvun 24. ja 28. jakeessa Franz Delitzsch'in hepreankielisessä tekstissä.
Hepreaksi se kirjoitetaan: כי אני הוא (+ yhdysviivat sanojen välissä... ki-ani-hu), ja se merkitsee juuri minä (olen) hän. Vanhassa Testamentissa tuo nimi viittaa eteenpäin Jeshuaan, ja Uudessa Testamentissa taaksepäin Vanhassa Testamentissa mainittuun tapahtumaan palavan pensaan luona.
The name in the 6th verse is precisely the same as in the 8th chapter of John in the verses 24 and 28 in the Hebrew version by Franz Delitzsch.
It's written in Hebrew: כי אני הוא (+hyphens between words... ki-ani-hu), and it means I'm just, he. In the Old Testament that name refers forward to Yeshua, and in the New Testament backward to the event by the burning bush mentioned in the Old Testament.
Kuudennen jakeen lopussa on myös kaksi heprean sanaa, joiden käännökset vaikuttavat epäselviltä tai kokonaan poisjätetyiltä.
Sanat ovat: המדבר ja הנני
In the end of the sixth verse there are also two words in Hebrew, which have been translated unclearly or dropped totally away.
The words are: המדבר and הנני
Ensimmäisen sanan juurikirjaimet ovat ד (Dalet), ב (Bet) ja ר (Resh) eli דבר (dabar), joka viittaa puhumiseen ja puheeseen. Sanan alussa oleva ה (He) voisi olla määreinen artikkeli ja מ (Men) prepositio, -sta. On kysymys jostakin tietystä puheesta. Mieleeni tulee se tietty puhe, jonka Mooses kuuli palavasta pensaasta.
The root letters of the first word are ד (Dalet), ב (Bet) and ר (Resh) or דבר (dabar), which refers to speaking and speech. ה (He) in the beginning of the word may be a defined article and מ (Mem) a preposition meaning "of". It's question of a certain speech. I can remember one special speech, the speech Moses did hear from the burning bush.
Toinen sana muistuttaa sanaa "katso". Seuratkaamme Moosesta, sillä hänkin päätti mennä lähemmäksi katsomaan tuota pensasta saadakseen siitä paremmin selvää!
The other word reminds the word meaning "look". Let's follow Moses, for even he decided to go nearer to the bush and have a better loot at it!
lauantai 24. elokuuta 2019
Rahan kirous * Curse of money
Kaikille lienee tuttua ajatus kylvämisen ja niittämisen välisestä yhteydestä. Sanonta "sitä niittää, mitä kylvää" lienee nykymuodossaan "sitä saa, mitä tilaa". Myös Salomo kirjoitti jotakin samantapaista: "ihmisen eteen kiertyvät hänen kättensä työt" (Sanal. 12: 14).
Probably everyone is familiar with the idea of sowing and mowing. The saying "what you sow, you reap" maybe in its modern form "you get what you order". Even Solomon wrote something like that: "the recompence of a man's hands shall be rendered unto him" (Prov. 12: 14).
Muistan, miten äitini kertoi minulle useita esimerkkitapauksia lapsena tuntemieni ihmisten todellisesta elämästä. Joukossa oli tapauksia, joissa joku oli tehnyt kauheita asioita jollekin perheenjäsenelleen, naapurilleen tai tuttavalleen, mutta saanut itse kokea vastaavaa kauheutta monien vuosien jälkeen. Nuo kertomukset ovat jääneet voimakkaasti mieleeni, ja usein elämän arjessa muistan äitiäni suurella kiitollisuudella sen vuoksi, että hän opetti minulle noiden vaikuttavien esimerkkien kautta kylvämisen ja niittämisen välistä lainalaisuutta.
I can remember, how my mother told me about the real life of some people I knew, when I was a child. Among them there were cases, when someone had done something terrible to his family member, neighbour or friend, but had experienced such horrible things some years later. Those stories are very memorable to me, and often in my daily life I remember my mother gratefully for teaching me with those impressive examples the serious connections between sowing and moving.
Viime päivinä olen miettinyt rahaa ja sen hankkimista vääryydellä tai toisia ihmisiä loukaten ja heidän elämäänsä raskauttaen. Voiko sellaisella elämäntyylillä olla mitään todellista siunausta? Olkoon kysymyksessä yksityinen henkilö, perhe, yhteisö tai vaikka seurakunta, voiko Jumala antaa siunauksensa väärin perustein kootuille varoille? Selkeä vastaus on: Ei!
The last few days I've been thinking about money and its acquisition with unrighteousness or hurting other people and making their life hard/difficult. Can such a lifestyle have any real blessing? It does not matter whether it's an individual, family, community or church, can God bless such resources/funds? The simply reply is : No!
Psalmi 15:
"Daavidin virsi. Herra, kuka saa saa vierailla sinun majassasi, kuka asua sinun pyhällä vuorellasi?
Se, joka vaeltaa nuhteettomasti, joka tekee vanhurskauden ja puhuu sydämessänsä totuutta;
joka ei panettele kielellänsä, joka ei tee toiselle pahaa eikä saata lähimmäistään häväistyksen alaiseksi; joka halveksuu hylkiötä (kunniatonta), mutta kunnioittaa niitä, jotka pelkäävät Herraa; joka ei valaansa riko, vaikka on vannonut vahingokseen; joka ei anna rahaansa korolle eikä ota lahjuksia viatonta vastaan. Joka näin tekee, hän ei ikinä horju."
Psalm 15:
"A Psalm of David. Lord, who shall abide in thy tabernacle? who shall dwell in thy holy hill? He that walketh uprightly and worketh righteousness, and speaketh the truth in his heart. He that backbiteth not with his tongue, nor doeth evil to his neighbour, nor taketh up a reproach against his neighbour. In whose eyes a vile person is contemned; but he honoureth them that fear the Lord. He that sweareth to his own hurt, and changeth not. He that putteth not out his money to usury, nor taketh reward against the innocent. He that doeth these things shall never be moved."
Saarn. 5: 9:
"Joka rakastaa rahaa, ei saa rahaa kylläksensä, eikä voittoa se, joka rakastaa tavaran paljoutta."
Ecc. 5: 10:
"He that loveth silver shall not be satisfied with silver; nor he that loveth abundance with increase."
Jes. 52: 3:
"Sillä näin sanoo Herra: Ilmaiseksi teidät myytiin, rahatta teidät lunastetaan."
Isa. 52: 3:
"For thus saith the Lord, Ye have sold yourselves for nought; and ye shall be redeemed without money."
Hes. 28. 16:
"Suuressa kaupankäynnissäsi tuli sydämesi täyteen väkivaltaa, ja sinä teit syntiä."
Eze. 28: 16:
"By the multitude of thy merchandice they have filled the midst of thee with violence, and thou hast sinned."
Ap.t. 8: 20:
"Menkööt rahasi sinun kanssasi kadotukseen, koska luulet Jumalan lahjan olevan rahalla saatavissa."
Acts 8: 20:
"Thy money perish with thee, because thou hast thought that the gift of God may be purchased with money."
1. Tim. 6: 10:
"Sillä rahan himo on kaiken pahan juuri; sitä haluten monet ovat eksyneet pois uskosta ja lävistäneet itsensä monella tuskalla."
1. Tim. 6: 10:
"For the love of money is the root of all evil: which while some coveted after, they have erred from the faith, and pierced themselves through with many sorrows."
Probably everyone is familiar with the idea of sowing and mowing. The saying "what you sow, you reap" maybe in its modern form "you get what you order". Even Solomon wrote something like that: "the recompence of a man's hands shall be rendered unto him" (Prov. 12: 14).
Muistan, miten äitini kertoi minulle useita esimerkkitapauksia lapsena tuntemieni ihmisten todellisesta elämästä. Joukossa oli tapauksia, joissa joku oli tehnyt kauheita asioita jollekin perheenjäsenelleen, naapurilleen tai tuttavalleen, mutta saanut itse kokea vastaavaa kauheutta monien vuosien jälkeen. Nuo kertomukset ovat jääneet voimakkaasti mieleeni, ja usein elämän arjessa muistan äitiäni suurella kiitollisuudella sen vuoksi, että hän opetti minulle noiden vaikuttavien esimerkkien kautta kylvämisen ja niittämisen välistä lainalaisuutta.
I can remember, how my mother told me about the real life of some people I knew, when I was a child. Among them there were cases, when someone had done something terrible to his family member, neighbour or friend, but had experienced such horrible things some years later. Those stories are very memorable to me, and often in my daily life I remember my mother gratefully for teaching me with those impressive examples the serious connections between sowing and moving.
Viime päivinä olen miettinyt rahaa ja sen hankkimista vääryydellä tai toisia ihmisiä loukaten ja heidän elämäänsä raskauttaen. Voiko sellaisella elämäntyylillä olla mitään todellista siunausta? Olkoon kysymyksessä yksityinen henkilö, perhe, yhteisö tai vaikka seurakunta, voiko Jumala antaa siunauksensa väärin perustein kootuille varoille? Selkeä vastaus on: Ei!
The last few days I've been thinking about money and its acquisition with unrighteousness or hurting other people and making their life hard/difficult. Can such a lifestyle have any real blessing? It does not matter whether it's an individual, family, community or church, can God bless such resources/funds? The simply reply is : No!
Psalmi 15:
"Daavidin virsi. Herra, kuka saa saa vierailla sinun majassasi, kuka asua sinun pyhällä vuorellasi?
Se, joka vaeltaa nuhteettomasti, joka tekee vanhurskauden ja puhuu sydämessänsä totuutta;
joka ei panettele kielellänsä, joka ei tee toiselle pahaa eikä saata lähimmäistään häväistyksen alaiseksi; joka halveksuu hylkiötä (kunniatonta), mutta kunnioittaa niitä, jotka pelkäävät Herraa; joka ei valaansa riko, vaikka on vannonut vahingokseen; joka ei anna rahaansa korolle eikä ota lahjuksia viatonta vastaan. Joka näin tekee, hän ei ikinä horju."
Psalm 15:
"A Psalm of David. Lord, who shall abide in thy tabernacle? who shall dwell in thy holy hill? He that walketh uprightly and worketh righteousness, and speaketh the truth in his heart. He that backbiteth not with his tongue, nor doeth evil to his neighbour, nor taketh up a reproach against his neighbour. In whose eyes a vile person is contemned; but he honoureth them that fear the Lord. He that sweareth to his own hurt, and changeth not. He that putteth not out his money to usury, nor taketh reward against the innocent. He that doeth these things shall never be moved."
Saarn. 5: 9:
"Joka rakastaa rahaa, ei saa rahaa kylläksensä, eikä voittoa se, joka rakastaa tavaran paljoutta."
Ecc. 5: 10:
"He that loveth silver shall not be satisfied with silver; nor he that loveth abundance with increase."
Jes. 52: 3:
"Sillä näin sanoo Herra: Ilmaiseksi teidät myytiin, rahatta teidät lunastetaan."
Isa. 52: 3:
"For thus saith the Lord, Ye have sold yourselves for nought; and ye shall be redeemed without money."
Hes. 28. 16:
"Suuressa kaupankäynnissäsi tuli sydämesi täyteen väkivaltaa, ja sinä teit syntiä."
Eze. 28: 16:
"By the multitude of thy merchandice they have filled the midst of thee with violence, and thou hast sinned."
Ap.t. 8: 20:
"Menkööt rahasi sinun kanssasi kadotukseen, koska luulet Jumalan lahjan olevan rahalla saatavissa."
Acts 8: 20:
"Thy money perish with thee, because thou hast thought that the gift of God may be purchased with money."
1. Tim. 6: 10:
"Sillä rahan himo on kaiken pahan juuri; sitä haluten monet ovat eksyneet pois uskosta ja lävistäneet itsensä monella tuskalla."
1. Tim. 6: 10:
"For the love of money is the root of all evil: which while some coveted after, they have erred from the faith, and pierced themselves through with many sorrows."
lauantai 17. elokuuta 2019
Lankeemuksesta toiseen * From one fall to another
Tämänkertainen kirjoitukseni sai aiheen eräästä Facebookin viestiketjusta, jossa nousi esille sana nefilim. Sana johtaa Tooraan ja Tanakiin, sillä se esiintyy kolmessa Vanhan Testamentin tekstissä, jotka ovat 1. Moos. 6: 4, 4. Moos. 13: 33 ja Hes. 32: 27.
The subject of this post was born on Facebook, where the word nephilim came forth. The word leads us to Torah and Tanakh, for it appears three times in the Old Testament; Gen. 6: 4; Num. 13: 33 and Eze. 32: 27.
Sana nefilim kirjoitetaan hepreaksi נפילים, mutta myös נפלים ilman Jodia.
1. Moos. 6: 4:ssa nefilim on käännetty sanalla "jättiläiset". Mutta nefilim-sanaa käytetään myös sellaisenaan ilman käännöstä.
The word nephilim is written in Hebrew נפילים, and also נפלים without Yod.
In Gen. 6: 4 nephilim is translated "giants". But the word nephilim is also used as such without any translation.
4. Moos. 13: 33:ssa puhutaan jättiläisistä ja Anakin jättiläisheimosta.
Kyseinen tekstikohta on hepreaksi: ושם ראינו את הנפילים בני ענק מן הנפלים, ja se voidaan kääntää
joko näin: siellä näimme nefilimejä, Anakin poikia nefilimeistä
tai näin: siellä näimme jättiläisiä, Anakin poikia jättiläisistä
In Num. 13: 33 the giants and the sons of Anak are mentioned.
The texts in Hebrew: ושם ראינו את הנפילים בני ענק מן הנפלים
translated like this: we saw there nephilims, the sons of Anak from nephilims
or like this: we saw there giants, the sons of Anak from the giants
Muinaiset jättiläiset olivat Anakin suurikokoisia ja pelottavia jälkeläisiä, jotka tunnettiin anakilaisina. Mutta merkitseekö nefilim samaa kuin jättiläiset? Gematria kyllä yhdistää näitä kahta sanaa, sillä sekä nimen ענק (anak) että sanan נפילים (nefilim) lukuarvo on 220. Tästä syystä tulee mieleen, että sana nefilim on tulkittu suurikokoisten anakilaisten mukaan tarkoittamaan jättiläisiä. Mutta onko nefilim-sanalla joku muu merkitys?
The ancient giants were tall and scary offspring of Anak called Anakis.
But does nephilim mean the same as the giants? Gematria indeed combines these two words, for the numeral value of both those words (ענק = Anak, נפילים = nephilim) is 220. Thefore it seems that the word nephilim has been interpreted to mean giants according to the tall Anakis. But does the word nephilim have another meaning, too?
Hes. 32: 27:ssa puhutaan "sankareista" (gibborim), jotka ovat "kaatuneet" (nefilim) - käännös 1933, ja "kaatuneista sankareista (gibborim nefilim) - käännös 1992. Huomaamme, että sanalla nefilim on siis myös merkitys "kaatunut/langennut/pudonnut".
In Eze. 32: 27 we read about "the mighty" (gibborim) "that are fallen" (nephilim). We can see that the word nephilim means also "fallen".
Hepreassa on aina syytä katsoa jokaisen sanan juurikirjaimet. Sanan נפילים (nefilim) kohdalla juurikirjaimet ovat נ (Nun =n), פ (Pe =p/f) ja ל (Lamed) eli נפל (napal), joka on verbi ja tarkoittaa mm. pudota/kaatua/langeta/laskeutua/kukistua. Esim. Jes. 14: 12:ssa Kointähden alias Luciferin putoaminen taivaalta ilmaistaan juuri tällä verbillä. Siksi näistä juurikirjaimista johdettu נפילים (nefilim) voidaan kääntää sanalla "(ne) pudonneet/langenneet".
In Hebrew, you should always look at the root letters of every word. The root letters of the word nephilim are נ (Nun = n), פ (Pe = p/f) and ל (Lamed = l) or נפל (napal), which is a verb meaning fall/descend. For example in Isa. 14: 12 Lucifer's fall is expressed just by this verb. Therefore the word נפילים (nephilim) derived from those root letters could be translated "(those) fallen (ones)/the fallen".
Taivaan enkeleistä lankesi kolmannes Luciferin mukana, ja heidät kaikki heitettiin alas taivaasta (Ilm. 12: 8, 9), joten he kaikki ovat taivaalta/taivaasta pudonneita. Näin ollen sanan נפילים voidaan perustellusti katsoa viittaavan langenneisiin/pudonneisiin enkeleihin. Mutta voisivatko anakilaiset olla heidän jälkeläisiään? Näinhän kerrotaan mm. apogryyfisissä Henokin kirjoissa, okkultismissa ja Kabbalassa.
One third of the angels of heaven fell with Lucifer and they were all cast down from heaven (Rev. 12: 8, 9), so they are all fallen from heaven. Therefore the word nephilim can rightly be considered to refer to fallen angels. But could the Anakis be their offsprings? This is stated at least in the Apogryphic Books of Enok, the Occult and Kabbalah.
Tällainen tulkinta on kuitenkin kyseenalaista sekä Jumalan luomistöiden että Jeshuan sanojen perusteella.
* Jumala loi ihmisen enkeleitä halvemmaksi olennoksi ja asetti enkelit palvelemaan heitä (Hebr. 1: 7). Tästä tehtävästä Luciferin joukko kuitenkin kieltäytyi. Lieneekö syynä ollut Jumalan suuri salaisuus, jonka Hän kytki ihmisyyteen luomalla kaiken Sanalla (Ps. 33: 9), joka tuli sitten lihaksi/ihmiseksi (Joh. 1: 1-3, 14), syntyi Jumalan Pojaksi voittamalla kuoleman vallan (Ps. 2:7; Ap. t. 13: 33; Room. 1: 4) ja tuli lopulta korotetuksi enkeleitä korkeammalle (Hebr. 1: 2 - 4). Ehkä Lucifer kaikessa viisaudessaan näki ja ymmärsi tuon jumalallisen suunnitelman etukäteen eikä hyväksynyt, että ketään koskaan korotettaisiin häntä ja enkeleitä korkeammalle.
* Jeshuan sanat Matt. 22: 30:ssa puhuvat sen puolesta, että enkeleille ei ole annettu kykyä lisääntyä. Näin ollen nefilimien eli langenneiden enkeleiden suhde ihmisiin on voinut olla kyllä ns. demoniseksiä, mutta ilman siittämistä ja synnyttämistä.
However, such an interpretation is questionable on the basis of both God's creations and the words of Yeshua.
* God created man to be lower than angels and set the angels to serve/minister to them (Hebrew 1: 7). However, Lucifer's group refused to do so. Maybe the reason was God's great mystery that He linked to humanity when creating everything by the Word (Ps. 33: 9), that came then in flesh/human being (John 1: 1 - 3, 14), was born to the Son of God by overcoming death (Ps. 2: 7; Acts 13: 33; Rom. 1: 4) and finally was exalted above the angels (Hebrew 1: 2 - 4). Perhaps Lucifer was wise enough to see and understand beforehand God's plan and he didn't accept that anyone should ever be exalted above him and the angels.
* The words of Yeshua in Matthew 22: 30 speak for the fact that the angels don't have the ability to multiply. Therefore the relationship of the nephilims to man may have been so called demonic sex, but without having been born and begotten.
On selvää, että langenneet enkelit ovat aina pyrkineet suhteisiin ihmisten kanssa! Jälkeläisten sijaan nefilimit ovat jakaneet ihmisille tietoa ja eritoten "pahaa tietoa", joka avautui jo Eedenin Hyvän ja pahan tiedonpuun luona. Henokin kirjoissa mainitaan astrologia ja magia nefilimien erikoisalueeksi. Salatiede on ollut ihmiskunnan kiinnostuksen kohteena kaikkina aikoina.
It's clear that fallen angels have always sought relationships with people! Instead of offsprings nephilims have distributed information/knowledge to people and specially "evil knowledge", which was already opened by the tree of the knowledge of good and evil. A speciality of the nephilims is mentioned in astrology and magic in the Book of Enoch. The mankind has always been interested in Secret science.
Luciferin lankeemusta seurasi Eevan ja Adamin lankeemus. Nefilimien laskeutuminen opastamaan ihmiskuntaa johti todennäköisesti suureen lankeemukseen, kun magian ja okkultismin salat alkoivat kiinnostaa jopa Jumalan palvelijoita enemmän kuin näkymättömän Jumalan palveleminen.
After the fall of Lucifer came the fall of Eve and Adam. Likely the descending of the nephilims to teach the mankind led to a great fall, when the secrets of magic and the occult began to interest even the servants of God more than the service of the invisible God.
Suuri luopumuksen aalto näkyy 6. patriarkan nimessä. Nimi ירד Jered (1. Moos. 5: 15) merkitsee laskeutua/mennä t. tulla alas/vaipua/vajota. Tämä lankeemus oli suuri ja ulottui lähes jokaiseen kotiin. Ainoastaan Nooa sai armon Jumalan edessä (1. Moos. 6: 8), ja Nooan mukana pelastui hänen perheensäkin koko maapalloa kohdanneesta tuhosta.
A great wave of apostasy is seen in the name of the 6th patriarch. The name ירד Jared (Gen. 5: 15) means go/come down/sink. This apostasy was wide reaching almost every home. Only Noah found grace before God (Gen. 6: 8), and also the whole family of Noah was saved with him from the devastation that befell the whole world.
The subject of this post was born on Facebook, where the word nephilim came forth. The word leads us to Torah and Tanakh, for it appears three times in the Old Testament; Gen. 6: 4; Num. 13: 33 and Eze. 32: 27.
Sana nefilim kirjoitetaan hepreaksi נפילים, mutta myös נפלים ilman Jodia.
1. Moos. 6: 4:ssa nefilim on käännetty sanalla "jättiläiset". Mutta nefilim-sanaa käytetään myös sellaisenaan ilman käännöstä.
The word nephilim is written in Hebrew נפילים, and also נפלים without Yod.
In Gen. 6: 4 nephilim is translated "giants". But the word nephilim is also used as such without any translation.
4. Moos. 13: 33:ssa puhutaan jättiläisistä ja Anakin jättiläisheimosta.
Kyseinen tekstikohta on hepreaksi: ושם ראינו את הנפילים בני ענק מן הנפלים, ja se voidaan kääntää
joko näin: siellä näimme nefilimejä, Anakin poikia nefilimeistä
tai näin: siellä näimme jättiläisiä, Anakin poikia jättiläisistä
In Num. 13: 33 the giants and the sons of Anak are mentioned.
The texts in Hebrew: ושם ראינו את הנפילים בני ענק מן הנפלים
translated like this: we saw there nephilims, the sons of Anak from nephilims
or like this: we saw there giants, the sons of Anak from the giants
Muinaiset jättiläiset olivat Anakin suurikokoisia ja pelottavia jälkeläisiä, jotka tunnettiin anakilaisina. Mutta merkitseekö nefilim samaa kuin jättiläiset? Gematria kyllä yhdistää näitä kahta sanaa, sillä sekä nimen ענק (anak) että sanan נפילים (nefilim) lukuarvo on 220. Tästä syystä tulee mieleen, että sana nefilim on tulkittu suurikokoisten anakilaisten mukaan tarkoittamaan jättiläisiä. Mutta onko nefilim-sanalla joku muu merkitys?
The ancient giants were tall and scary offspring of Anak called Anakis.
But does nephilim mean the same as the giants? Gematria indeed combines these two words, for the numeral value of both those words (ענק = Anak, נפילים = nephilim) is 220. Thefore it seems that the word nephilim has been interpreted to mean giants according to the tall Anakis. But does the word nephilim have another meaning, too?
Hes. 32: 27:ssa puhutaan "sankareista" (gibborim), jotka ovat "kaatuneet" (nefilim) - käännös 1933, ja "kaatuneista sankareista (gibborim nefilim) - käännös 1992. Huomaamme, että sanalla nefilim on siis myös merkitys "kaatunut/langennut/pudonnut".
In Eze. 32: 27 we read about "the mighty" (gibborim) "that are fallen" (nephilim). We can see that the word nephilim means also "fallen".
Hepreassa on aina syytä katsoa jokaisen sanan juurikirjaimet. Sanan נפילים (nefilim) kohdalla juurikirjaimet ovat נ (Nun =n), פ (Pe =p/f) ja ל (Lamed) eli נפל (napal), joka on verbi ja tarkoittaa mm. pudota/kaatua/langeta/laskeutua/kukistua. Esim. Jes. 14: 12:ssa Kointähden alias Luciferin putoaminen taivaalta ilmaistaan juuri tällä verbillä. Siksi näistä juurikirjaimista johdettu נפילים (nefilim) voidaan kääntää sanalla "(ne) pudonneet/langenneet".
In Hebrew, you should always look at the root letters of every word. The root letters of the word nephilim are נ (Nun = n), פ (Pe = p/f) and ל (Lamed = l) or נפל (napal), which is a verb meaning fall/descend. For example in Isa. 14: 12 Lucifer's fall is expressed just by this verb. Therefore the word נפילים (nephilim) derived from those root letters could be translated "(those) fallen (ones)/the fallen".
Taivaan enkeleistä lankesi kolmannes Luciferin mukana, ja heidät kaikki heitettiin alas taivaasta (Ilm. 12: 8, 9), joten he kaikki ovat taivaalta/taivaasta pudonneita. Näin ollen sanan נפילים voidaan perustellusti katsoa viittaavan langenneisiin/pudonneisiin enkeleihin. Mutta voisivatko anakilaiset olla heidän jälkeläisiään? Näinhän kerrotaan mm. apogryyfisissä Henokin kirjoissa, okkultismissa ja Kabbalassa.
One third of the angels of heaven fell with Lucifer and they were all cast down from heaven (Rev. 12: 8, 9), so they are all fallen from heaven. Therefore the word nephilim can rightly be considered to refer to fallen angels. But could the Anakis be their offsprings? This is stated at least in the Apogryphic Books of Enok, the Occult and Kabbalah.
Tällainen tulkinta on kuitenkin kyseenalaista sekä Jumalan luomistöiden että Jeshuan sanojen perusteella.
* Jumala loi ihmisen enkeleitä halvemmaksi olennoksi ja asetti enkelit palvelemaan heitä (Hebr. 1: 7). Tästä tehtävästä Luciferin joukko kuitenkin kieltäytyi. Lieneekö syynä ollut Jumalan suuri salaisuus, jonka Hän kytki ihmisyyteen luomalla kaiken Sanalla (Ps. 33: 9), joka tuli sitten lihaksi/ihmiseksi (Joh. 1: 1-3, 14), syntyi Jumalan Pojaksi voittamalla kuoleman vallan (Ps. 2:7; Ap. t. 13: 33; Room. 1: 4) ja tuli lopulta korotetuksi enkeleitä korkeammalle (Hebr. 1: 2 - 4). Ehkä Lucifer kaikessa viisaudessaan näki ja ymmärsi tuon jumalallisen suunnitelman etukäteen eikä hyväksynyt, että ketään koskaan korotettaisiin häntä ja enkeleitä korkeammalle.
* Jeshuan sanat Matt. 22: 30:ssa puhuvat sen puolesta, että enkeleille ei ole annettu kykyä lisääntyä. Näin ollen nefilimien eli langenneiden enkeleiden suhde ihmisiin on voinut olla kyllä ns. demoniseksiä, mutta ilman siittämistä ja synnyttämistä.
However, such an interpretation is questionable on the basis of both God's creations and the words of Yeshua.
* God created man to be lower than angels and set the angels to serve/minister to them (Hebrew 1: 7). However, Lucifer's group refused to do so. Maybe the reason was God's great mystery that He linked to humanity when creating everything by the Word (Ps. 33: 9), that came then in flesh/human being (John 1: 1 - 3, 14), was born to the Son of God by overcoming death (Ps. 2: 7; Acts 13: 33; Rom. 1: 4) and finally was exalted above the angels (Hebrew 1: 2 - 4). Perhaps Lucifer was wise enough to see and understand beforehand God's plan and he didn't accept that anyone should ever be exalted above him and the angels.
* The words of Yeshua in Matthew 22: 30 speak for the fact that the angels don't have the ability to multiply. Therefore the relationship of the nephilims to man may have been so called demonic sex, but without having been born and begotten.
On selvää, että langenneet enkelit ovat aina pyrkineet suhteisiin ihmisten kanssa! Jälkeläisten sijaan nefilimit ovat jakaneet ihmisille tietoa ja eritoten "pahaa tietoa", joka avautui jo Eedenin Hyvän ja pahan tiedonpuun luona. Henokin kirjoissa mainitaan astrologia ja magia nefilimien erikoisalueeksi. Salatiede on ollut ihmiskunnan kiinnostuksen kohteena kaikkina aikoina.
It's clear that fallen angels have always sought relationships with people! Instead of offsprings nephilims have distributed information/knowledge to people and specially "evil knowledge", which was already opened by the tree of the knowledge of good and evil. A speciality of the nephilims is mentioned in astrology and magic in the Book of Enoch. The mankind has always been interested in Secret science.
Luciferin lankeemusta seurasi Eevan ja Adamin lankeemus. Nefilimien laskeutuminen opastamaan ihmiskuntaa johti todennäköisesti suureen lankeemukseen, kun magian ja okkultismin salat alkoivat kiinnostaa jopa Jumalan palvelijoita enemmän kuin näkymättömän Jumalan palveleminen.
After the fall of Lucifer came the fall of Eve and Adam. Likely the descending of the nephilims to teach the mankind led to a great fall, when the secrets of magic and the occult began to interest even the servants of God more than the service of the invisible God.
Suuri luopumuksen aalto näkyy 6. patriarkan nimessä. Nimi ירד Jered (1. Moos. 5: 15) merkitsee laskeutua/mennä t. tulla alas/vaipua/vajota. Tämä lankeemus oli suuri ja ulottui lähes jokaiseen kotiin. Ainoastaan Nooa sai armon Jumalan edessä (1. Moos. 6: 8), ja Nooan mukana pelastui hänen perheensäkin koko maapalloa kohdanneesta tuhosta.
A great wave of apostasy is seen in the name of the 6th patriarch. The name ירד Jared (Gen. 5: 15) means go/come down/sink. This apostasy was wide reaching almost every home. Only Noah found grace before God (Gen. 6: 8), and also the whole family of Noah was saved with him from the devastation that befell the whole world.
lauantai 10. elokuuta 2019
Tuhon tie * The path of destruction
Näistä asioista olen kirjoittanut jo monta kertaa, mutta koska minua pyydettiin tekemään se vielä kerran, yritän tiivistää ajatukseni mahdollisimman lyhyeen.
I have written many times of these things, but because I was asked to do it once more, I will try to summarise my thoughts as briefly as possible.
Ylläolevassa kuvassa näkyy tasasivuisen kolmion sisällä tetragrammi ja sen lyhennelmät. Kysymyksessä ei ole mikään kieliopillinen verbin taivutus, vaan
- geometrinen kuvio,
- grammeja eli piirroksia esittävä kuva,
- laskutehtävä, jossa י on 10, ה on 5 ja ו on 6
- ja eräänlainen pyhyyden symboli, sillä kuviota kutsutaan nimellä pyhä tetraktys.
Mutta kannattaa muistaa, että Jumalan pyhyys on eri asia kuin ihmisten pyhiksi valitsemat asiat!
In the picture above we can see the Tetragrammaton and its shortens inside the equilateral triangle. It's not any grammatical conjugation, but
- a geometrical figure
- a picture of grams or drawings
- a calculation exercise, where י is 10, ה is 5 and ו is 6
- a kind of symbol of holiness, for the figure is called the holy Tetraktys.
But it's worth to remember that God's holiness is a quite different from what people choose to be holy!
Nelikirjaiminen tetragrammi יהוה edustaa minulle vain piirrosta ja korkeintaan lukua, sillä sen lisäksi, että noiden heprean kirjainten yhteenlaskettu summa on 26, tetragrammille lasketaan myös lukuarvo 46 sen heprean kirjainten nimistä (יד הה וו הה), ja lisäksi kolmio edustaa lukua 10 (kirjainten lukumäärä) ja 72 (kirjainten yhteenlaskettu summa).
The Tetragrammaton יהוה represents for me just a drawing and at most a number, for in addition to that it's number 26 according to those four consonants, the number 46 is counted according to the names of those four consonants (יד הה וו הה), and the triangle represents the number 10 (10 consonants) and 72 (numeral value of the consonants).
Pyhä tetraktys on pelkkää mielikuvitusta ja leikittelyä. Alarivillä on kokonainen tetragrammi ja yläriveillä se on lyhennetty lopusta (= vasemmalta) aina yhdellä kirjaimella per rivi. Pyhä tetraktys tekee katsojaan vaikutuksen sillä, että jokainen rivi alkaa Jod-kirjaimella (oikealla י).
The holy Tetraktys is just imagination and play. The whole Tetragrammaton is on the lowest row, and on the rows above it has been shortened with one consonant from the end (= left side). The holy Tetraktys impresses the viewer by the fact that every word begins with Yod (י on the right side).
Vastaava kuvio voitaisiin tehdä myös niin, että jätetään joka rivillä yksi kirjain pois oikealta eli sanan alausta. Tietenkin lukuarvot muuttuisivat samalla, eikä lopputulos olisi yhtä pysäyttävän näköinen ilman Jod- kirjainta, mutta huomio kiinnittyisi
- toisella rivillä selvään heprean sanaan הוה,
- kolmannella rivillä selvään heprean sanaan הו
- ja ylimmälle riville jäisi vain yksi He-kirjain (ה), joka merkitsee kuvallisesti ikkunaa, ja katsoa-verbiä.
A corresponding figure could even be made by leaving one consonant away from right or from the beginning of the word. Of course the numeral values would change and the result would not be as impressive without the letter Yod, but attention would be drawn to
- a clear Hebrew word הוה on the second row
- a clear Hebrew word הו on the third row
- and on the highest row to the alone consonant He (ה), which pictorially means window and the verb look or watch or see.
Jatkakaamme siis leikkiämme ja katsokaamme noita kahta selvää sanaa:
* הו merkitsee valitusta ja sanaa "voi"
* הוה merkitsee hvh/havah-verbiä, joka merkitsee "tulla joksikin", "olla", "jäädä paikoilleen"
So let's keep playing and see those two clear words:
* הו means lamentation and the word "oh"
* הוה is the Hebrew verb hvh/havah meaning "to become to something", "exist", "stay"
Väitetään, että Jumalan nimi on יהוה.
Ja edelleen väitetään, että tuo nimi johdetaan heprean hvh/havah-verbistä (הוה), ja että se on tuon verbin kausatiivimuoto yksikön 3. persoonassa ja merkitsee "hän saattaa tulemaan joksikin. Mutta suuri ongelma on se, että kyseinen verbi ei taivu niin. Siksi kai hepran asiantuntijat sanovatkin, että tetragrammissa ei ole hvh/havah-verbiä (הוה) lainkaan. Onhan se täysin selvää, ettei mikään piirros (grammi) voi noudattaa verbitaivutuksia!
It's claimed that God's name is יהוה.
And it's also claimed that the name is derived from the Hebrew verb hvh/havah (הוה), and it's a causative form in the third person of singular. But a big problem is that this verb hasn't such a conjugation. Therefore the Hebrew specialists say the Tetragrammaton has no verb hvh/havah (הוה) at all. After all, it's perfectly clear that no drawing follows any conjugations!
Sen sijaan הוה (havva/hova) on feminiininen substantiivi, joka merkitsee "halu", "himo/intohimo" ja "tuho". Okkultismissa tetragrammi liitty nimeomaan noihin asioihin, mutta sellainen elämänmallihan johtaa vain tuhoon. Kirjoitustavaltaan hyvin samanlainen sana on חוה (havva/havah), joka on ensimmäisen naisen nimi hepreaksi. Eevan valinta johti ihmiskunnan halujen ja himojen tielle, joka tulee varmuudella päättymään tuhoon. Valitushuuto הו lienee silloinkin paikallaan!
Instead, הוה (havva/hova) is a feminine substantive meaning "desire", "lust/passion"and "destruction". In occultism the Tetragrammaton is joined just to those things, but as we know, such a life style will lead to destruction. Even the word חוה (havva/havah) meaning the name of the first woman is very near. Eve's choice led the mankind to the path of desire, lust and passion, which surely will lead to destruction. Then the lamentation cry הו may be appropriate, too!
"Lyhyestä virsi kaunis". Tällainen fakta on jäänyt käteeni ns. tetragrammista = nelipiirroksesta.
"Beautiful short story". This kind of fact I have got of the Tetragrammaton = drawing of/with four.
perjantai 2. elokuuta 2019
Eräitä huomioitani * Some of my comments
Käydessäni läpi ns. Mooseksen kirjoja huomioni kiinnittyi useisiin kohtiin, jotka tuntuvat minusta hyvin käsittämättömiltä. Tässä niistä eräitä.
As I go through the first five books of the Bible my attention was drawn to a number of points that seemed incomprehensible to me. Here are some of them.
Nimisekoilua:
Nimi "Jahve" esiintyy 2. Moos. 33: 19:ssa ja 34: 5:ssa suomalaisessa vuoden 1992-käännöksessä.
Tetragrammi יהוה (Jahve/Jehova) esiintyy 6828 kertaa hepreankielisessä Tanakissa (= Vanha Testamentti), ja yleensä se on suomennettu sanalla "Herra". Ihmettelen siis, miksi juuri tässä kohdassa kaksi tetragrammia on käänetty sanalla "Jahve"!
Kaiken lisäksi vuoden 1992-käännöksessä "Herra"-sanoja on noissa kahdessa mainitsemassani luvussa 5 enemmän kuin vastaavassa heprean tekstissä on tetragrammeja! Näyttää siltä, että Raamatun tekstiin on helppoa lisäillä mitä lystää! Kerrotaan, että aikaisemmin pyhiä tekstejä kopioivan henkilön piti kastautua 3 kertaa mikveen ennen tetragrammin kirjoittamista. Jos vastaavaa tapaa olisi noudatettu vuoden 1992-käännöstä tehtäessä, kirjoittajan olisi pitänyt suorittaa 15 ylimääräistä kylpyä näitä lukuja kirjoittaessaan, sikäli mikäli tetragrammin "pyhyys" on totta!
Mitä tarkoittaa, kun "Herra" (hepreaksi יהוה) ilmoittaa nimensä olevan "Jahve" (hepreaksi יהוה)? Eikö erisnimi "Herra" muutu näin yleisnimeksi "herra"! Ja mikä tämä "herra" oikein on? Hepreassa ei ole isoja ja pieniä kirjaimia erikseen!
Samantapainen hämmästys syntyy myös kohdassa 4. Moos. 12: 13, jossa Mooseksen kerrotaan huutaneen "Herraa" (hepreaksi יהוה) ja sanoneen: "Oi, Jumala (hepreaksi אל = El)! Paranna hänet!" Siis kumpi on erisnimi; יהוה = Herra vai אל = Jumala? Onko "El" Herran/herran nimi vai "Herra" Jumalan/jumalan nimi?
Mutta palataanpa vielä 2. Moos. 34. lukuun ja sen 9. jakeeseen, jossa suomalaisissa käännöksissä on sana "Herra", mutta se ei vastaakaan tetragrammia, sillä hepreassa on sana אדני = adonai... ja vielä peräti 2 kertaa! Tällaisia adonai-tekstejä löytyy muitakin siellä täällä Mooseksen kirjoissa (esim. 1. Moos. 15: 2; 18: 3, 27, 30, 31, 32; 19: 2, 18; 20: 4; 23: 6; 2. Moos. 5: 22; 4. Moos. 14: 17; 5. Moos. 11: 13). Jos suomennoksissa sekoitetaan Herrat ja herrat, kenties myös hepreassa on sekoitettu tetragrammit ja adonait? Mutta tällainen sekoilu nimien kanssa saa minut vain entistä epäluuloisemmaksi tetragrammin suhteen!
Confusion with names:
The name "Jahve" (Yahweh) occurs in Ex. 33: 19 and 34: 5 in the Finnish Bible version of 1992. The Tetragrammaton appears 6828 times in the Hebrew Tanakh (the Old Testament), and generally the Tetragrammaton has been translated into Finnish "Herra". I'm wondering why the Tetragrammaton has been translated just in these verses two times "Jahve" (Yahweh)!
In addition in the Finnish version 1992 there are five "Herra"-words more than the corresponding Tetragrammatons in Hebrew! It seems to me that it's easy to add whatever you want in the Bible texts! It is told that earlier the person who copied the holy texts had to baptise three times in miqve before writing the Tetragrammaton. If the same tradition were in used even in 1992 in Finland, the author should have 15 extra baths when writing those two chapters, if the "holiness" of the Tetragrammaton is true!
What does it mean when "Herra"... the Lord... (יהוה in Hebrew) tells that his name is "Jahve"... Yahweh (יהוה in Hebrew)? Doesn't the proper name (Herra) become a generic name (herra) in this way! And what is that "herra"? Hebrew has not capital letters at all!
Even a similar amazement arises in Num. 12: 13, where it's told that Moses called "Herra"... the Lord... (יהוה in Hebrew) and said: "O, "Jumala"... God... (אל = El in Hebrew)! Heal him! Which is then a proper name; יהוה = Herra = the Lord or אל = Jumala = God? Is "El" the name of Herra/herra (Lord/lord) or is "Herra" the name of Jumala/jumala (God/god)?
But let's go back to Ex. 34: 9, where the Finnish text has the word "Herra", but it does not match to the Tetragrammaton, for the Hebrew text has the word אדני = adny... and it occurs there even twice! You can find such adny-texts here and there in the first five books of the Bible (Gen. 15: 2; 18: 3, 27, 30, 31, 32; 19: 2, 18; 20: 4; 23: 6; Ex. 5: 22; Num. 14: 17; Deut. 11: 13). If the words "Herra" and "herra" are mixed in the Finnish translations why not "adny" and the Tetragrammaton in Hebrew? But such a confusion with names makes me still less confident about the Tetragrammaton!
Lisäykset:
2., 3. ja 4. Mooseksen kirjaa selatessani silmiini osuu toistuvasti vuoden 1992-versiossa lisätty "Herra"-sana. Lieneekö kääntäjillä ollut tavoitteena saada 7000 "Herra"-sanaa suomenkieliseen Vanhaan Testamenttiin?
"Herra"-sana näyttää tulleen lisätyksi myös varsin usein "pyhyys"-sanan eteen. Esim. 3. Moos. 6. luvun suomennoksessa toistuvat sanat "Herran pyhyys", vaikka hepreassa on vain sana "pyhyys". Yritetäänkö tetragrammin pyhyyttä parannella tällä tavalla? Siihen olisikin aihetta, mutta okkultismin tahra tetragrammissa on korjaamaton!
Samaan tapaan "Herra"-sana on lisätty myös "suosio"-sanan eteen esim. 3. Moos. 22. ja 23. luvussa. Mitä "Herran suosiolla" mahdetaan tarkoittaa?
Additions:
When looking through Exodus, Leviticus and Numbers I can repeatedly see additions of the word "Herra". I wonder were the translators of the Finnish version 1992 aimed at 7000 words of "Herra?
The word "Herra" has been added even before the word "pyhyys"... holiness. In the 6th chapter of Leviticus the words "Herran pyhyys"... the lord's holiness... occur repeatedly, although the Hebrew text has only the word "holiness". Is this an attempt to improve the holiness of the Tetragrammaton? There is a good reason to do so, but the occult stain is incurable on the Tetragrammaton.
In the same way the word "Herra" has been added before a word "suosio"... favor/grace for example in the 22th and 23th chapter of Leviticus. Whatever does "Herran suosio"... Lord's favor... mean?
Lähes Jumalanpilkkaa:
Kertomuksessa Bileamista löytyy käsittämätön kontrasti. Bileamin lausuessa toista ennustustaan Israelista (4. Moos. 24: 16), hän käyttää suuria ja yleviä sanoja kuten אל "Jumala", עליון "Korkein" ja שדי "Kaikkivaltias" . Siksi tuntuu käsittämättömältä, että muutamaa jaetta aikaisemmin (4. Moos. 22: 9) tuo suuri ja ylevä Jumala alennetaan ihmisen tasolle ja tehdään täysin tietämättömäksi, kun Jumalan on kysyttävä Bileamilta, mitkä miehet hänen luonaan vierailivat. Kirjoittasiko tai kirjoituttaisiko itse Jumala tällaista tekstiä?
Almost blasphemy:
In the story about Balaam there is a blind contrast. When uttering the second blessing over the Israelis (Num. 24: 16) Balaam uses great words such as אל "God", עליון "the Highest" and שדי "the Almighty". Therefore it seems incomprehensible that some verses before (Num. 22: 9) the great and sublime God is lowered to the human level and made completely ignorant, when He had to ask Balaam, who were visiting him. Would God write such a text or would He make people write it?
Täysin erilainen kirjoittaja:
2., 3. ja 4. Mooseksen kirja on suurimmaksi osaksi sinistä (kerroin aikaisemmin Jumalaan viittaavien sanojen värittämisestä), mutta 5. Mooseksen kirja on tasaisesti sinistä ja punaista. Deuteronomiumin kirjoittaja käyttää toistuvasti muotoa "Herra, sinun Jumalasi". Mutta tämä yksikkömuoto on muutettu vuoden 1992- käännöksessä muotoon "Herra, teidän Jumalanne". Lukiessani rinnakkain heprean ja suomen tekstiä tuo muutos alkoi häiritä minua todella pahasti. Henkilökohtainen Jumala (vrt. Aabrahamin Jumala, Iisakin Jumala ja Jaakobin Jumala) on suomennoksessa etäännytetty joksikin kollektiiviseksi suuruudeksi.
Miksi?
Viidennen Mooseksen kirjan kirjoittaja on eri henkilö kuin edellisten kirjojen kirjoittajat. Se tulee esiin myös siitä, että Mooseksen kirjoissa yleisesti esiintyvä verbi אמר (amar) ei esiinny Deuteronomiumissa lainkaan, vaan sen tilalla on verbi דבר (davar). Koko kirja on nimetty juuri tuon verbin mukaan דבאים (devarim). Toorassa (Mooseksen kirjoissa) on siis useampia lähteitä, eikä se täytä "yhden narratiivin" tunnusmerkistöä!
Totally different author:
Exodus, Leviticus and Numbers are almost blue (I told you earlier of my colors on the names referring to God), but Deuteronomy is both blue and red. The author of Deuteronomy repeatedly uses the form "Herra, sinun Jumalasi" (the Lord, thy/your God in the 2rd person of the singular). Unfortunately his singular form has been changed to the plural form in the Finnish version 1992. When I was reading Hebrew and Finnish side by side the change began to bother me. The personal God (compare: Abraham's God, Isaac's God and Jakob's God) has been distanced away and made some collective greatness. Why?
The author of Deuteronomy is a different person from the authors of the previous books. It appears even with a verb; the verb אמר (amar) occurs not at all in Deuteronomy, although it's everywhere in the previous books, but there is the verb דבר (dabar/davar). The fifth book has been named according to that verb דבאים (debarim/devarim). There are several sources in the Torah (the first five books of the Bible), and it does not fulfil the character of "one narrative".
As I go through the first five books of the Bible my attention was drawn to a number of points that seemed incomprehensible to me. Here are some of them.
Nimisekoilua:
Nimi "Jahve" esiintyy 2. Moos. 33: 19:ssa ja 34: 5:ssa suomalaisessa vuoden 1992-käännöksessä.
Tetragrammi יהוה (Jahve/Jehova) esiintyy 6828 kertaa hepreankielisessä Tanakissa (= Vanha Testamentti), ja yleensä se on suomennettu sanalla "Herra". Ihmettelen siis, miksi juuri tässä kohdassa kaksi tetragrammia on käänetty sanalla "Jahve"!
Kaiken lisäksi vuoden 1992-käännöksessä "Herra"-sanoja on noissa kahdessa mainitsemassani luvussa 5 enemmän kuin vastaavassa heprean tekstissä on tetragrammeja! Näyttää siltä, että Raamatun tekstiin on helppoa lisäillä mitä lystää! Kerrotaan, että aikaisemmin pyhiä tekstejä kopioivan henkilön piti kastautua 3 kertaa mikveen ennen tetragrammin kirjoittamista. Jos vastaavaa tapaa olisi noudatettu vuoden 1992-käännöstä tehtäessä, kirjoittajan olisi pitänyt suorittaa 15 ylimääräistä kylpyä näitä lukuja kirjoittaessaan, sikäli mikäli tetragrammin "pyhyys" on totta!
Mitä tarkoittaa, kun "Herra" (hepreaksi יהוה) ilmoittaa nimensä olevan "Jahve" (hepreaksi יהוה)? Eikö erisnimi "Herra" muutu näin yleisnimeksi "herra"! Ja mikä tämä "herra" oikein on? Hepreassa ei ole isoja ja pieniä kirjaimia erikseen!
Samantapainen hämmästys syntyy myös kohdassa 4. Moos. 12: 13, jossa Mooseksen kerrotaan huutaneen "Herraa" (hepreaksi יהוה) ja sanoneen: "Oi, Jumala (hepreaksi אל = El)! Paranna hänet!" Siis kumpi on erisnimi; יהוה = Herra vai אל = Jumala? Onko "El" Herran/herran nimi vai "Herra" Jumalan/jumalan nimi?
Mutta palataanpa vielä 2. Moos. 34. lukuun ja sen 9. jakeeseen, jossa suomalaisissa käännöksissä on sana "Herra", mutta se ei vastaakaan tetragrammia, sillä hepreassa on sana אדני = adonai... ja vielä peräti 2 kertaa! Tällaisia adonai-tekstejä löytyy muitakin siellä täällä Mooseksen kirjoissa (esim. 1. Moos. 15: 2; 18: 3, 27, 30, 31, 32; 19: 2, 18; 20: 4; 23: 6; 2. Moos. 5: 22; 4. Moos. 14: 17; 5. Moos. 11: 13). Jos suomennoksissa sekoitetaan Herrat ja herrat, kenties myös hepreassa on sekoitettu tetragrammit ja adonait? Mutta tällainen sekoilu nimien kanssa saa minut vain entistä epäluuloisemmaksi tetragrammin suhteen!
Confusion with names:
The name "Jahve" (Yahweh) occurs in Ex. 33: 19 and 34: 5 in the Finnish Bible version of 1992. The Tetragrammaton appears 6828 times in the Hebrew Tanakh (the Old Testament), and generally the Tetragrammaton has been translated into Finnish "Herra". I'm wondering why the Tetragrammaton has been translated just in these verses two times "Jahve" (Yahweh)!
In addition in the Finnish version 1992 there are five "Herra"-words more than the corresponding Tetragrammatons in Hebrew! It seems to me that it's easy to add whatever you want in the Bible texts! It is told that earlier the person who copied the holy texts had to baptise three times in miqve before writing the Tetragrammaton. If the same tradition were in used even in 1992 in Finland, the author should have 15 extra baths when writing those two chapters, if the "holiness" of the Tetragrammaton is true!
What does it mean when "Herra"... the Lord... (יהוה in Hebrew) tells that his name is "Jahve"... Yahweh (יהוה in Hebrew)? Doesn't the proper name (Herra) become a generic name (herra) in this way! And what is that "herra"? Hebrew has not capital letters at all!
Even a similar amazement arises in Num. 12: 13, where it's told that Moses called "Herra"... the Lord... (יהוה in Hebrew) and said: "O, "Jumala"... God... (אל = El in Hebrew)! Heal him! Which is then a proper name; יהוה = Herra = the Lord or אל = Jumala = God? Is "El" the name of Herra/herra (Lord/lord) or is "Herra" the name of Jumala/jumala (God/god)?
But let's go back to Ex. 34: 9, where the Finnish text has the word "Herra", but it does not match to the Tetragrammaton, for the Hebrew text has the word אדני = adny... and it occurs there even twice! You can find such adny-texts here and there in the first five books of the Bible (Gen. 15: 2; 18: 3, 27, 30, 31, 32; 19: 2, 18; 20: 4; 23: 6; Ex. 5: 22; Num. 14: 17; Deut. 11: 13). If the words "Herra" and "herra" are mixed in the Finnish translations why not "adny" and the Tetragrammaton in Hebrew? But such a confusion with names makes me still less confident about the Tetragrammaton!
Lisäykset:
2., 3. ja 4. Mooseksen kirjaa selatessani silmiini osuu toistuvasti vuoden 1992-versiossa lisätty "Herra"-sana. Lieneekö kääntäjillä ollut tavoitteena saada 7000 "Herra"-sanaa suomenkieliseen Vanhaan Testamenttiin?
"Herra"-sana näyttää tulleen lisätyksi myös varsin usein "pyhyys"-sanan eteen. Esim. 3. Moos. 6. luvun suomennoksessa toistuvat sanat "Herran pyhyys", vaikka hepreassa on vain sana "pyhyys". Yritetäänkö tetragrammin pyhyyttä parannella tällä tavalla? Siihen olisikin aihetta, mutta okkultismin tahra tetragrammissa on korjaamaton!
Samaan tapaan "Herra"-sana on lisätty myös "suosio"-sanan eteen esim. 3. Moos. 22. ja 23. luvussa. Mitä "Herran suosiolla" mahdetaan tarkoittaa?
Additions:
When looking through Exodus, Leviticus and Numbers I can repeatedly see additions of the word "Herra". I wonder were the translators of the Finnish version 1992 aimed at 7000 words of "Herra?
The word "Herra" has been added even before the word "pyhyys"... holiness. In the 6th chapter of Leviticus the words "Herran pyhyys"... the lord's holiness... occur repeatedly, although the Hebrew text has only the word "holiness". Is this an attempt to improve the holiness of the Tetragrammaton? There is a good reason to do so, but the occult stain is incurable on the Tetragrammaton.
In the same way the word "Herra" has been added before a word "suosio"... favor/grace for example in the 22th and 23th chapter of Leviticus. Whatever does "Herran suosio"... Lord's favor... mean?
Lähes Jumalanpilkkaa:
Kertomuksessa Bileamista löytyy käsittämätön kontrasti. Bileamin lausuessa toista ennustustaan Israelista (4. Moos. 24: 16), hän käyttää suuria ja yleviä sanoja kuten אל "Jumala", עליון "Korkein" ja שדי "Kaikkivaltias" . Siksi tuntuu käsittämättömältä, että muutamaa jaetta aikaisemmin (4. Moos. 22: 9) tuo suuri ja ylevä Jumala alennetaan ihmisen tasolle ja tehdään täysin tietämättömäksi, kun Jumalan on kysyttävä Bileamilta, mitkä miehet hänen luonaan vierailivat. Kirjoittasiko tai kirjoituttaisiko itse Jumala tällaista tekstiä?
Almost blasphemy:
In the story about Balaam there is a blind contrast. When uttering the second blessing over the Israelis (Num. 24: 16) Balaam uses great words such as אל "God", עליון "the Highest" and שדי "the Almighty". Therefore it seems incomprehensible that some verses before (Num. 22: 9) the great and sublime God is lowered to the human level and made completely ignorant, when He had to ask Balaam, who were visiting him. Would God write such a text or would He make people write it?
Täysin erilainen kirjoittaja:
2., 3. ja 4. Mooseksen kirja on suurimmaksi osaksi sinistä (kerroin aikaisemmin Jumalaan viittaavien sanojen värittämisestä), mutta 5. Mooseksen kirja on tasaisesti sinistä ja punaista. Deuteronomiumin kirjoittaja käyttää toistuvasti muotoa "Herra, sinun Jumalasi". Mutta tämä yksikkömuoto on muutettu vuoden 1992- käännöksessä muotoon "Herra, teidän Jumalanne". Lukiessani rinnakkain heprean ja suomen tekstiä tuo muutos alkoi häiritä minua todella pahasti. Henkilökohtainen Jumala (vrt. Aabrahamin Jumala, Iisakin Jumala ja Jaakobin Jumala) on suomennoksessa etäännytetty joksikin kollektiiviseksi suuruudeksi.
Miksi?
Viidennen Mooseksen kirjan kirjoittaja on eri henkilö kuin edellisten kirjojen kirjoittajat. Se tulee esiin myös siitä, että Mooseksen kirjoissa yleisesti esiintyvä verbi אמר (amar) ei esiinny Deuteronomiumissa lainkaan, vaan sen tilalla on verbi דבר (davar). Koko kirja on nimetty juuri tuon verbin mukaan דבאים (devarim). Toorassa (Mooseksen kirjoissa) on siis useampia lähteitä, eikä se täytä "yhden narratiivin" tunnusmerkistöä!
Totally different author:
Exodus, Leviticus and Numbers are almost blue (I told you earlier of my colors on the names referring to God), but Deuteronomy is both blue and red. The author of Deuteronomy repeatedly uses the form "Herra, sinun Jumalasi" (the Lord, thy/your God in the 2rd person of the singular). Unfortunately his singular form has been changed to the plural form in the Finnish version 1992. When I was reading Hebrew and Finnish side by side the change began to bother me. The personal God (compare: Abraham's God, Isaac's God and Jakob's God) has been distanced away and made some collective greatness. Why?
The author of Deuteronomy is a different person from the authors of the previous books. It appears even with a verb; the verb אמר (amar) occurs not at all in Deuteronomy, although it's everywhere in the previous books, but there is the verb דבר (dabar/davar). The fifth book has been named according to that verb דבאים (debarim/devarim). There are several sources in the Torah (the first five books of the Bible), and it does not fulfil the character of "one narrative".
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)