Sauva, valtikka vai vitsa

Sananlaskujen kirjassa on useita jakeita, joissa puhutaan (suomeksi) lasten kurittamisesta ja vitsan käyttämisestä rangaistuksen välineenä. Suomessa lasten fyysisen ja alistavan kurittamisen kieltävä laki tuli voimaan vuonna 1984. Onko tuo laki nyt ristiriidassa Raamatun tekstien kanssa?

There are several verses in the Book of Proverbs that talk (in Finnish) about chastising children and using rods as a means of punishment. In Finland, the law prohibiting physical and submissive discipline of children came into force in 1984. Does that law now contradict the texts of the Bible?

Vastaus riippuu siitä, mitä Raamattua luemme. Jos luemme Vanhan Testamentin suomalaisia käännöksiä, näyttää ilmiselvältä, että tuo 1984 voimaan tullut laki rikkoo ainakin Sanalaskujen kirjassa annettuja ohjeita. Mutta kun luetaan heprean tekstejä vastaavista jakeista, täytyy vain ihmetellä, miksi suomalaiset käännökset ovat menneet niin paljon vikaan.

The answer depends on which Bible we read. If we read the Finnish translations of the Old Testament, it seems obvious that the law that entered into force in 1984 violates at least the instructions given in the Book of Proverbs. But when you read the corresponding verses in the Hebrew texts, you just have to wonder why the Finnish translations have gone so wrong.

Suomennoksissa olevaa vitsa-sanaa vastaa heprean tekstissä sana שבט shebet, joka merkitsee (kuten kuvasta näkyy): 1. sauva 2. käskijänsauva/valtikka 3. sukukunta 4. verso

’Vitsa’  in the Finnish translation is equivalent to the word שבט shebet in Hebrew, which means (as shown in the picture): 1. rod 2. scepter/sceptre 3. clan 4. branch

’Sauvasta' saadaan hyvällä mielikuvituksella luonnollisesti myös ’vitsa’ tai ’keppi'. Mutta mikä lienee ’sauvan’ alkuperäinen käyttötarkoitus? Siitä muutama sana myöhemmin.

With a good imagination, a ’rod’ can naturally be made to ’vitsa'. But what is the original purpose of the 'rod'? Later a few words about that.

Sananlaskujen tekstejä:

Texts of proverbs:

Sanal. 13: 24:

”Joka vitsaa säästää, se vihaa lastaan; mutta joka häntä rakastaa, se häntä ajoissa kurittaa.”

יושך שבטו שונא בנו ואהבו שחרו מוסר

Heprean jakeessa ei puhuta mitään ’vihasta/vihaamisesta’ mutta ei myöskään fyysisestä lyömisestä. Sen sijaan korostetaan rakkauden voimaa: rakkauden hengessä ja aikanaan annettu opetus/opastus/neuvo hillitsee jo ihmislapsessa piilevää pimeyden/pahuuden voimaa. Jokainen lapsi tarvitsee ohjausta, ja jokaisella vanhemmalla on ’käskijänsauva’ eli oikeus ja velvollisuus kasvattaa ja ohjata lastaan.

Sellaista vanhempaa, joka ei hoida kasvatusvelvollisuuttaan, voidaan pitää välinpitämättömänä. Ja niin kuin sanotaan: välinpitämättömyys on pahempaa kuin viha. 

Tämän jakeen viesti on: joka kasvatusvelvollisuutensa kieltää, se on välinpitämätön lastaan kohtaan, mutta joka lastaan rakastaa, se häntä ajoissa ja oikeaan aikaan neuvoo ja opastaa.

Prov. 13: 24:

”He that spareth his rod hateth his son: but he that loveth him chasteneth him betimes”

יושך שבטו שונא בנו ואהבו שחרו מוסר

The Hebrew verse does not say anything about 'anger/hate', but neither does physical beating. Instead, the power of love is emphasised: teaching/guidance/advice given in the spirit of love and at the right time curbs the power of darkness/evil already hidden in the human child. Every child needs guidance, and every parent has a 'sceptre’, it is the right and duty to educate and guide their child.

A parent who does not take care of his educational responsibilities can be considered indifferent. And as they say: indifference is worse than anger.

The message of the this verse is: he who denies his duty of education is indifferent to his child, but he who loves his child will advise and guide him in time and at the right time.

Sanal. 22: 15:

”Hulluus on kiertynyt kiinni poikasen sydämeen, mutta kurituksen vitsa sen hänestä karkoittaa.”

אולת קשורה בלב נער שבט מוסר ירחיקנה ממנו

Tässä jakeessa esiintyy kaksi samaa sanaa kuin edellisessä jakeessa: sanaan שבט shebet tutustuimme jo. Toinen sana on מוסר musar, joka merkitsee ’kurituksen’ ja ’rangaistuksen’ lisäksi ’opastusta, ohjetta ja varoitusta’. Mutta ’musar' merkitsee myös ’köysi, kytkyt’.

Eikö vanhemman ja lapsen välillä vallitse biologinen ’köysi, kytkyt’, joka velvoittaa vanhempaa ’opetuksen, ohjeiden ja varoituksen’ antamiseen. 

Jakeen ensimmäinen sana אולת ivvelet, joka on suomennettu sanalla ’hulluus’, merkitsee myös ’typeryys’ ja ’tyhmyys’. Tunnemme sanonnan: nuoruus ja hulluus mutta vanhuus  ja viisaus.  Vanhuuden viisauteen tuskin päästään ilman, että nuoruuden typeryyttä, tyhmyyttä, hulluutta koulitaan. 

Kenenkään väärää tekoa ei tule jättää tutkimatta ja antamatta siitä asianmukaista palautetta eli rangaistusta, mitä sanat שבט מוסר shebet musar merkitsevät yhdessä.

Vanhemman raivopäinen lapsen piiskaaminen ei ole milloinkaan oikea rangaistus olkoonpa lapsen väärä teko mikä hyvänsä.

Prov. 22: 15:

”Foolishness is bound in the heart of a child; but the rod of correction shall drive it far from him.”

אולת קשורה בלב נער שבט מוסר ירחיקנה ממנו

In this verse, there are two words that appeared also in the previous verse: we have already seen the word שבט shebet. The other word is מוסר musar which in addition to 'discipline' and 'punishment' means 'guidance, instruction and warning'. But 'musar' also means 'rope, couplings’.

Isn't there a biological 'rope, links' between parent and child that obligates the parent to give 'teaching, instructions and warning’.

The first word of the verse, אולת ivvelet, translated as ’foolishness', means also 'stupidity'. We know the saying: youth and madness but old age and wisdom. You can hardly reach the wisdom of old age without weeding the stupidity and madness of youth.

No one's wrongdoing should be left unexamined and given appropriate feedback, i.e. punishment, which is what the words שבט מוסר shebet musar mean together.

Whipping a child in a rage is never the right punishment from a parent, no matter what is the child's wrongdoing.

Sanal. 23: 13, 14:

”Älä kiellä poikaselta kuritusta, sillä jos lyöt häntä vitsalla, säästyy hän kuolemasta. Vitsalla sinä häntä lyöt, tuonelasta hänen sielunsa pelastat.”

אל תמנע מנער מוסר כי תכנו בשבט לא ימות

אתה בשבט תכנו ונפשו משאול תציל

Sana שבט shebet eli ’käskijänsauva’ esiintyy näissäkin jakeissa, ja myös sana מוסר musar esiintyy jakeessa 13. Lyödä-verbiä ei vastaavassa heprean tekstissä ole lainkaan, eikä käskijänsauvalla yleensä lyödä niin kuin vitsalla/remmillä/koivuniemen herroilla tehdään.

Kuolema tulee jokaisen ihmisen kohdalle aikanaan, mutta kun lapsi totutetaan jo nuorena oikeaan suuntaan, hän ei poikkea tavoistaan vanhanakaan (Sanal. 22: 6) ja välttää liian aikaisen kuoleman, joka on kohdannut monta huumenuorta. Vapaa kasvatus jättää lapset ja nuoret maailman viettelysten vietäviksi.

Prov. 23: 13, 14:

”Withhold not correction from the child: for if thou beatest him with the rod, he shall not die. Thou shalt deliver his soul from hell.”

אל תמנע מנער מוסר כי תכנו בשבט לא ימות

אתה בשבט תכנו ונפשו משאול תציל

The word שבט shebet, or ’sceptre', appears in these verses as well, and also the word מוסר musar appears in verse 13. The verb to beat is not found in the corresponding Hebrew text at all, and the sceptre is not usually used to hit/beat/smite as is done with a whip/stick.

Death comes to every person in time, but when a child is trained in the right direction at a young age, he will not deviate from his ways even in old age (Prov. 22: 6) and avoid premature death, which has befallen  many drug addicts. Free education leaves children and young people to be taken away by the seductions of the world.

Sanal. 19: 18:

”Kurita poikaasi, kun vielä toivoa on, ethän halunne hänen kuolemaansa. 

יסר בנך כי יש תקוה ואל המיתו אל תשא נפשך 

Tässä jakeessa korostetaan opetuksen ja neuvon antamista ajoissa, oikeaan aikaan, silloin kun vielä on toivoa.

Jakeen ensimmäinen sana יסר jaser merkitsee ’kurittaa/ojentaa, opettaa/kasvattaa, neuvoa’. Kurittaminen on siis vahvasti verbaalista.

Kun nuorta on opetettu/neuvottu/opastettu aikanaan, vanhemmat voivat olla huoletta lapsensa aikuistumisesta: heidän ei tarvitse ’kantaa omaa henkeään’ eli murehtia (suffixi viittaa kasvattajaan eikä lapseen) lapsensa myöhempiä tekemisiä hänen kuolemaansa saakka. Kun opetus annetaan aikanaan, se riittää vanhemman osalta.

Prov. 19: 18:

”Chasten thy son while there is hope, and let not thy soul spare for his crying.”

יסר בנך כי יש תקוה ואל המיתו אל תשא נפשך

This verse emphasises giving instruction and counsel in time, at the right time, when there is still hope.

The first word of the verse, יסר jaser, means 'to discipline/teach, teach/educate, advise’. Discipline is therefore strongly verbal.

When the young person has been taught/advised/guided in time, parents can not worry about their child growing up: they don't have to 'carry their own life’ or worry (the suffix refers to the educator and not the child) about their child's later actions until his death. When the lesson is given in time, it is enough for the parent.

Sanal. 29: 15:

”Vitsa ja nuhde antavat viisautta, mutta kuriton poika on  äitinsä häpeä.”

שבט ותוכחת יתן חכמה ונער משלח מביש אמו

Tässäkin jakeessa vastaamme tulee sana שבט shebet, käskijänsauva. Jakeen toisen sanan תוכחת tokachat merkitykset ovat 1. kuritus/rangaistus 2. valitus 3. vastaväite/puolustus 4. nuhde/moite.

Lapset tarvitsevat vanhempiensa nuhdetta ja moitetta silloin, kun se on aiheellista. Ja vaikka toruminen sattuisi äidin ja isän sydämeen, heidän on syytä tehdä se aikanaan, jotta lapset oppivat tuntemaan yhteiskunnassa vallitsevat rajat ja tavat ja kunnioittamaan toisia ihmisiä.

Prov. 29: 15:

”The rod and reproof give wisdom : but a child left to himself bringeth his mother to shame.”

שבט ותוכחת יתן חכמה ונער משלח מביש אמו

Even in this verse we see the word שבט shebet, the sceptre. The two meanings of the second word תוקרת tokachat are 1. chastisement/punishment 2. complaint 3. objection/defense 4. reprimand/rebuke.

Children need their parents' rebuke when it is appropriate. And even if it hurts the mother and father's heart to be rude, they should do it in time, so that the children learn to know the boundaries and customs prevailing in society and to respect other people.

Shebet-sanan (שבט) merkityksistä:

About the meanings of the word shebet  (שבט):

Shebet-sanan ensisijainen merkitys on ’sauva’. Sauva on kulkijan tuki ja puolustusväline, puitaessa viljaa sauva irroittaa jyvät tähkistä, ja sauva on paimenen työväline. 

The primary meaning of the word ’shebet' is ’rod'. The rod is a support and defense tool for the traveler, when threshing grain the rod separates the grains from the ears, and the rod is a shepherd's tool.

Verbi שבט shabat merkitsee ’lyödä kangasta; piiskata, hakata’. Mutta Vanhan Testamentin tekstien käännöksissä piiskattava on vaihtunut kankaasta lapseen: lapsen kohdalla verbi näyttää olevan ’lyödä, hakata, piiskata’. Kun kangasta tai mattoa kudotaan kangaspuilla, kude täytyy lyödä oikein, jotta saadaan haluttu rakenne liinavaatteeseen ja mattoon. Eikö Luoja osannutkaan kutoa lasta äitinsä kohdussa oikealla tavalla (Job10: 11; Ps. 139: 13), kun vanhemmat lyövät lapsia?

The verb שבט shabat means 'to strike cloth; whip, beat'. In the translations of the Old Testament texts, the child has replaced the cloth: in the case of a child, the verb seems to be 'to smite, to hit, to beat, to whip’. When a fabric or carpet is woven with a loom, the weft must be beaten correctly in order to get the desired texture in the linen and carpet. Didn't the Creator know how to weave a child in his mother's womb in the right way (Job10: 11; Ps. 139: 13), when parents beat children?

Shebet-sanan merkitys on laajentunut sauvasta tarkoittamaan mm. ’keppiä’, ’vartta’, ’piikkiä’, ’aisaa’, ’nuolta’.

The meaning of the word ’shebe't has expanded from a rod to mean e.g. ’stick', 'shaft', 'thorn', 'hilt', 'arrow'.

’Shebet' merkitsee myös ’miekkaa' (Hes. 21: 15) ja ’keihästä'(2. Sam. 18: 14). 

’Shebet’ means also 'sword' (Ezek. 21: 15) and 'spear' (2 Sam. 18: 14).

Tuomarien kirjassa ’shebet’ suomennetaan sanalla ’päällikönsauva’ (Tuom. 5: 14). Tuomarit olivat kansan päälliköitä ja käskijöitä, joilla oli sauva valtansa merkkinä -> päällikönsauva/käskijänsauva. Yleensä hyvien tuomareiden aikana vallitsi rauha, mutta huonot päälliköt johtivat kansan vaikeuksiin naapureiden kanssa.

In the book of Judges, 'shebet' is translated as 'leader's staff/rod' (Judges 5: 14). The judges were the people's chiefs and commanders who had a staff  as a sign of their authority -> chief's staff/commander's staff. Generally, there was peace under good judges, but bad chiefs led the people into trouble with their neighbors.

'Shebet' (שבט) merkitsee myös itse johtajia ja hallintoa. שבט הרשע shebet ha-resha merkitsee jumalatonta/pahaa hallitusta.

'Shebet' (שבט) also means leaders themselves and administration. שבט הרשע shebet ha-resha means wicked/evil government.

Käskeminen edellyttää valtaa, ja siksi ’käskijänsauva’ on ’valtikka’, joka on arvovallan merkki. Esterin kirjassa esiintyy shebet-sanan muunnos  שרבית sharbit (jossa shebet-sanan konsonanttien väliin  on lisätty ר ja י). 'Sharbit' on suomennettu sanalla ’kultavaltikka’ (Est. 4: 11; 5: 2; 8: 4).

Commanding requires power, and that's why the 'commander's rod' is a 'scepter', which is a sign of authority. In the book of Esther, there is a variant of the word ’shebet’: שרביט sharbit (where ר and י are added between the consonants of the shebet word). 'Sharbit' is translated as 'golden rod' (Esth. 4: 11; 5: 2; 8: 4).

Shebet (שבט) on käännetty myös sanalla ’valtikanpitäjä/vallanpitäjä’ (Aam. 1: 5). 

Shebet (שבט) is also translated as ’vallanpitäjä' meaning 'ruler' (Aam. 1:5).

Shebet (שבט) merkitsee myös ’sukukuntaa' (2. Moos. 28: 21), ’heimoa' (1. Moos. 49: 16, 28/1992), ’sukuhaaraa' (4. Moos. 4: 18) ja ’perintösukua' (Jer. 10: 16). 

Shebet (שבט) also means 'kinship' (Exodus 28: 21), 'tribe' (Genesis 49: 16, 28/1992), 'lineage' (Numbers 4: 18) and ' inheritance' (Jer. 10: 16).

Jeremian kirjassa Israelia kutsutaan Luojan ’perintösuvuksi' eli 'omaksi kansaksi’ (Jer. 10: 16; 51: 19). Israel on saanut tämän aseman Jumalan edessä siksi, että Jeshua on lähtöisin Israelista, ja Hänelle kuuluu Juudan suvun hallitsijansauva (1. Moos. 49: 10).

In the book of Jeremiah, Israel is called the Creator's ’rod of inheritance' meaning 'his own people' (Jer. 10: 16; 51: 19). Israel has received this position before God because Yeshua is from Israel, and to Him belongs the ruler's rod/sceptre of the family of Judah (Gen. 49: 10).

’Vitsa', jolla sana shebet (שבט) on suomennettu, viittaa fyysiseen kurittamiseen. Kuinka ollakaan, vitsa on se rangaistusväline, jolla Jeshua, todellinen Valtias, ruoskittiin äärimmäisen raivon vallassa juuri ennen ristiinnaulitsemistaan!

’Vitsa’ (stick for hitting), which is the translation of the word shebet (שבט) in Finnish, refers to physical chastisement. How could it be that it is the instrument of punishment with which Yeshua, the true Mighty One, was whipped in extreme rage just before His crucifixion!

Ennustuksia Jeshuan ruoskimisesta: Jes. 50: 6; Matt. 20: 19; Mark. 10: 34; Luuk. 18: 33.

Prophecies about Yeshua's scourging: Isa. 50: 6; Matt. 20: 19; Mark. 10:34; Luke 18:33.

Ennustusten toteutumisia: Matt. 26: 67, 68; 27: 30; Mark. 14: 67; 15: 19; Jes. 53: 3, 4.

Fulfillment of prophecies: Matt. 26: 67, 68; 27: 30; Mark. 14: 67; 15: 19; Jes. 53: 3, 4.

Ensin oli sauva, sitten valtikka. Sitten valtikasta väännettiin vitsa, jolla vallanpitäjät piiskasivat/piiskaavat alamaisiaan. Näin voi käydä vain ihmisten maailmassa.

First there was the rod, then the scepter. Then a whip was twisted from the scepter, with which the rulers whipped/whipp people. This can happen only in the human world.

Onneksi Jumalan valtakunnan valtikka on שבט מישר shebet misor  eli ’oikeuden/ suoruuden/ rehellisyyden valtikka’ (Ps. 45: 7)!

Fortunately, the scepter of God's kingdom is שבט מישר shebet misor, or 'the scepter of justice/straightness/honesty' (Ps. 45: 7)!

*************************************

TÄYDELLISET VASTAKOHDAT:

Kehityskulku valtikasta vitsaksi muistuttaa hyvin paljon Ehjeen (Jumalan ilmoittaman nimen) muuttamista Jahveksi/Jehovaksi.

Ehjee (2. Moos. 3:14) ja Juudan suvun Valtikka (1. Moos. 49: 10), Isä ja Poika -> <- Jahve/Jehova, sodan ja koston jumala, ja ruoskiva piiska

PERFECT OPPOSITES:

The development process from scepter to stick is very similar to Ehyeh's (the name God informed) transformation into Yahweh/Jehovah.

Ehyeh (Ex. 3: 14) and the Scepter of the House of Judah (Gen. 49: 10), Father and Son -> <- Yahweh/Jehovah, the god of war and vengeance, and the whipping tool.

Luominen lunastuksessa * Creation in redemption

Jumalan voimallinen 'luova sana' ei rajoitu vain taivaan ja maan luomiseen; siihen, mitä luomisviikon aikana tapahtui. Jumala on luonut sanansa voimalla (ברא bara) kaikkina aikoina aina tähän päivään saakka, ja Hän jatkaa luomistaan, kunnes uudet taivaat ja uusi maa ovat todellisia. Jeshua sanoi: ”Minun Isäni tekee yhäti työtä, ja minä myös teen työtä” (Joh. 5: 17).

God's powerful 'creative word' is not limited to the creation of heaven and earth; to all that happened during the creation week. God has created by the power of His word (ברא bara) in all ages up to this day, and He will continue to create until the new heavens and new earth are real. Yeshua said: ”My Father worketh hitherto, and I work” (John 5: 17)

Vanhan Testamentin 48 tekstin joukossa, joissa esiintyy ברא bara-verbi, on muutamia jakeita, jotka puhuvat siitä, että Jumalan luomisvoima liittyy myös ihmiskunnan pelastamiseen/lunastamiseen, ihmisen vapauttamiseen synnin orjuudesta.

Among the 48 texts of the Old Testament where the verb ברא bara appears, there are a few verses that speak of God's creative power also being related to saving/redeeming humanity, freeing man from the slavery of sin.

Daavid on yksi keskeisimmistä Vanhan Testamentin henkilöistä, ja häntä arvostetaan Jumalan siunaamana miehenä. Kuitenkin hänen rikkomuksensa Jumalan lain periaatteita vastaan on kirjoitettu täysin avoimesti 2. Sam. 11. lukuun, ja 12. luvussa kerrotaan, miten Jumala lähetti profeetta Natanin nuhtelemaan häntä. Daavidin rikkomus oli vakava, mutta hän vältti kuolemanrangaistuksen Jumalan edessä, koska hän tunnusti syntinsä, eikä peitellyt vääriä tekojaan.

David is one of the most central figures in the Old Testament, and he is respected as a man blessed by God. However, his transgression against the principles of God's law is written quite openly in the 11th chapter of the 2nd Book of Samuel, and in the 12th chapter, it is told how God sent the prophet Nathan to rebuke him. David's transgression was serious, but he avoided the death penalty before God because he confessed his sin and did not hide his wrong doings.

Ps. 51 on Daavidin kirjoittama katumuspsalmi. Jakeessa 12 Daavid rukoilee Jumalan edessä: ”Jumala, luo minuun puhdas sydän ja anna minulle uusi, vahva henki.”

Psalm 51 is a penitential psalm written by David. In verse 10, David prays before God: ”Create in me a clean heart  O God; and renew me a right spirit within me."

Hepreaksi:  לב טהור ברא לי אלהים ורוח נכון חדש בקרבי sydän puhdas luo minuun Jumala ja henki siivottu/korjattu, uusi, sisimpääni

In Hebrew:   לב טהור ברא לי אלהים ורוח נכון חדש בקרבי heart pure create me God and spirit cleaned/repaired, new, inside me

Daavid käyttää rukouksessaan siis Elohimin luoda-verbiä, ברא bara. On pantava merkille, että hän ei käytä  verbiä יזר jazar, joka on Jahvistisen luomiskertomuksen luomis/tekemis-verbi.

In his prayer, David uses the verb of Elohim to create, ברא bara. It should be noted that he does not use the verb יזר jazar, which is the creation/making verb of the Yahwistic creation story.

Noin 300 vuotta ennen Daavidia elänyt profeetta Heskiel kirjoitti Jumalan lupauksesta, joka mukaan Hän  antaa kansalleen  kivisydämen tilalle ”yhden” ja ”uuden” sydämen.

The prophet Ezekiel, who lived about 300 years before David, wrote about God's promise that He would give His people a "one" and a "new" heart instead of a heart of stone.

Hes. 11: 19: ”Ja minä annan heille YHDEN sydämen, ja UUDEN hengen minä annan teidän sisimpäänne, ja minä poistan kivisydämen heidän ruumiistansa ja annan heille lihasydämen.” 

Eze. 11: 19: ”And I will give them one heart, and I will put a new spirit within you; and I will take the stony heart out of their flesh, and will give them an heart of flesh."

Hes. 36: 25 - 27: ”Ja minä vihmon teidän päällenne puhdasta vettä, niin että te puhdistutte; kaikista saastaisuuksistanne ja kaikista kivijumalistanne minä teidät puhdistan. Ja minä annan teille UUDEN sydämen, ja UUDEN hengen minä annan teidän sisimpäänne. Minä poistan teidän ruumiistanne kivisydämen ja annan teille lihasydämen. Henkeni minä annan teidän sisimpäänne ja vaikutan sen, että te vaellatte minun käskyjeni mukaan, noudatatte minun oikeuksiani ja pidätte ne.”

Eze. 36: 25 - 27: ”Then will I sprinkle clean water upon you, and ye shall be clean: from all your filthiness, and from all your idols, will I cleanse you. A new heart also will I give you, and a new spirit will I put within you: and I will take away the stony heart out of your flesh, and I will give you an heart of flesh. And I will put my spirit within you, and cause you to walk in my statutes, and ye shall keep my judgements, and do them."

Puhdas vesi Hesekielin tekstissä viittaa Jumalan Poikaan, joka on "elävä vesi" (Joh. 4: 10). Sana, jolla Jumala ihmeensä ihmisen uudistamiseksi LUO ja toteuttaa, on Hänen Poikansa, joka tuli ihmiseksi (Joh. 1: 1 - 3, 14).

Clean water in Ezekiel's text refers to the Son of God, who is "living water" (John 4: 10). The word with which God CREATES and accomplishes His miracles and the renewal of man is His Son, who became man (John 1: 1 - 3, 14).

Psalmissa 102 puhutaan kansasta, joka on luotu uudeksi (עם נברא am nibra), ja psalmissa 104 lauletaan siitä, miten Jumalan henki luo uutta ja uudistaa (יבראון jibareun) jopa maan muodon.

Psalm 102 speaks of a nation that has been created anew (עם נברא am nibra), and Psalm 104 sings of how God's spirit creates anew and renews (יבראון jibareu) even the form of the earth.

Kun maa saa uudistetun muodon, myös sen asukkaat saavat uuden hengen, rauhan hengen. Jes. 57: 19:ssa sanotaan: בורא נוב שפתים שלום bowre nub sapatayim shalom = luon huulten murteen, rauhan.

When the earth gets a renewed form, its inhabitants also get a new spirit, a spirit of peace. Jes. In 57: 19 it is said: בורא נוב שפתים שלום bowre nub sapatayim Shalom = I create on the tongue of the lips, peace.

Tämä langennut ihmiskunta on täyttänyt maan sodalla, rauhattomuudella ja suunnattomalla kärsimyksellä. Vain Jumalan luomisteko (בורא bore) voi muuttaa tilanteen, kun jumalallinen rauha täyttää lopulta taivaat ja maan.

This fallen humanity has filled the earth with war, unrest, and untold suffering. Only God's creation (בורא bore) can change the situation, when divine peace will finally fill the heavens and the earth.

Jumalan luominen saa lopullisen täyttymyksensä, kun Hän LUO uudet taivaat ja uuden maan. Jes. 65: 17, 18: ”Sillä katso, minä luon (בורא bore) uudet taivaat ja uuden maan. Entisiä ei enää muisteta, eivätkä ne ajatukseen astu; vaan te saatte iloita ja riemuita iankaikkisesti siitä, mitä minä luon (בורא bore). Sillä katso, iloksi luon (בורא bore) minä Jerusalemin, riemuksi sen kansan.”

God's creation will have its final fulfillment when He CREATES new heavens and a new earth: Isa. 65: 17, 18: ”For, behold, I create (בורא) new heavens and a new earth: and the former shall not be remembered, nor come into mind. But be ye glad and rejoice for ever in that I create (בורא) : for, behold, I create (בורא) Jerusalem a rejoicing, and her people a joy."

Johannes sai nähdä tuon ilon ja riemun jo etukäteen, kun hän kirjoitti: ”Minä näin uuden taivaan ja uuden maan; sillä ensimmäinen taivas ja ensimmäinen maa ovat kadonneet, eikä merta enää ole. Ja pyhän kaupungin, uuden Jerusalemin, minä näin laskeutuvan alas taivaasta Jumalan tyköä, valmistettuna niinkuin morsian, miehellensä kaunistettu. Ja minä kuulin suuren äänen valtaistuimelta sanovan: ’Katso, Jumalan maja ihmisten keskellä! Ja hän on asuva heidän keskellänsä, ja he ovat hänen kansansa, ja Jumala itse on oleva heidän kanssaan, heidän Jumalansa; ja hän on pyyhkivä pois kaikki kyyneleet heidän silmistänsä, eikä kuolemaa ole enää oleva, eikä murhetta eikä parkua eikä kipua ole enää oleva, sillä kaikki entinen on mennyt’.” (Ilm. 21: 1 - 4)

Johannes got to see that joy and jubilation beforehand, when he wrote: ”And I saw a new heaven and a new earth: for the first heaven and  the first earth were passed away; and there was no more sea. And I John saw the holy city, new Jerusalem, coming down from God out of heaven, prepared as a bride adorned for her husband. And I heard a great voice out of heaven saying, Behold, the tabernacle of God is with men, and he will dwell with them, and they shall be his people, and God himself shall be with them, and be their God. And God shall wipe away all tears from their eyes; and there shall be no more death, neither sorrow, nor crying, neither shall there be any more pain: for the former things are passed away.” (Rev. 21: 1 - 4)

1. Moos. 2: 4 * Gen. 2: 4

Vanhan Testamentin ensimmäinen verbi on ’luoda’, ja se tulee vastaamme heti Raamatun ensimmäisessä jakeessa. Hepreaksi verbi on varsinainen VOIMASANA, sillä Jumala Elohim, LOI kaiken TYHJÄSTÄ, ex nihilo, SANANSA VOIMALLA (Ps. 33: 6, 9; 148: 5; Hepr. 11: 3; 2. Piet. 3: 5; Joh. 1: 1 - 3, 14; Kol. 1: 14 - 20).

The first verb of the Old Testament is 'create', and it comes to us immediately in the first verse of the Bible. In Hebrew, the verb is an actual POWER WORD, because God Elohim, CREATED everything OUT OF NOTHING, ex nihilo, BY THE POWER OF HIS WORD (Ps. 33: 6, 9; 148: 5; Heb. 11: 3; 2. Pet. 3: 5; Joh. 1: 1 - 3, 14; Col. 1: 14 - 20).

Kyseinen heprean verbi on ברא bara. Se esiintyy Vanhassa Testamentissa 48 kertaa. Kävin läpi jokaisen tekstin, ja totesin, että noilla kolmella konsonantilla kirjoitetulla verbillä on kaikkiaan neljä erilaista merkitystä.

1. luoda, tehdä olemattomasta oleva... valta osa VT:n 48 bara-verbistä liittyy tähän merkitykseen

2. kaataa puita, tuhota, raivata maata... Joos. 17: 15, 18; Hes. 23: 47

3. tervehtyä, lihoa; parantaa; lihottaa... 1. Moos. 41: 2; 1. Sam. 2: 29

4. panna/nostaa merkki/tienviitta... Hes. 21: 24

The Hebrew verb in question is ברא bara. It appears in the Old Testament 48 times. I went through each text, and I found that the verb written with those three consonants has a total of four different meanings.

1. to create, to make something out of nothing... most of the OT's 48 bara verbs are related to this meaning

2. cut down trees, destroy, clear the land... Joos. 17: 15, 18; Hez. 23: 47

3. get healthy, gain weight; improve; fatten... Genesis 41: 2; 1. Sam. 2:29

4. put/raise a sign/signpost... Hes. 21: 24

Kaikki asiantuntijatkaan eivät ole täysin varmoja siitä, onko merkitykset 2 - 4 johdettu luoda-verbistä   (vokaalit vaihtelevat).

Not all experts are entirely sure whether meanings 2 - 4 are derived from the verb to create (the vowel vary). 

Mutta se on täysin varmaa, että sana ”luoja”  בורא bore (Saarn. 12: 1; Jes. 43: 15) on johdettu kyseisestä verbistä (bara -> bore). 

But it is absolutely certain that the word "creator" בורא bore (Ecclesiastes 12: 1; Isa. 43: 15) is derived from that verb (bara -> bore).

On tärkeää muistaa, että luominen ja tekeminen ovat kaksi eri asiaa. Luoda on ברא bara ja tehdä on sekä עשה asa että יזר jazar. Tekeminen edellyttää aina valmista materiaa, josta tehdään tai valmistetaan jotakin.

It is important to remember that creating and doing are two different things. To create is ברא bara and to make is both עשה asa and יזר jazar. Making/doing always requires ready-made material from which something is made or prepared.

Joissakin teksteissä väitetään, että bara-verbi on merkitykseltään sama kuin jazar. Mutta sellaisen väittäjä syököön sanansa! Sellainen henkilö ei luultavasti ymmärrä, tai hän ei halua myöntää sitä tosiasiaa, että Luojalla on Sanallinen Voima tuoda koko luomakunta esiin tyhjästä.

Some texts claim that the verb bara has the same meaning as jazar. But let the person who claims such a thing eat his words! Such a person probably does not understand, or does not want to admit the fact that the Creator has the Verbal Power to bring all of creation out of nothing.

Varsin kummallista sekoilua/salailua/peittelyä tms. on harrastettu myös eri raamatunkäännöksissä. Ei ole siis mikään ihme, että "tavallinen kansa” on ollut aina näihin päiviin saakka siinä käsityksessä, että on olemassa vain yksi luomiskertomus. Monet henkilöt, joiden kanssa asia on tullut puheeksi, ovat jopa suuttuneet, kun olen yrittänyt osoittaa, että luomiskertomuksia on kaksi.

Quite a strange mix-up/concealment/cover-up, etc. has also been practiced in different Bible translations. So it's no wonder that the "ordinary people" until these days have been of the opinion that there is only one creation story. Many people with whom the matter has come up have even become angry when I have tried to show that there are two creation stories .

Kahden luomiskertomuksen ovela yhdistäminen on tapahtunut 1. Moos. kirjan toisen luvun neljännessä jakeessa. Jae menee hepreaksi seuraavasti: 

The cunning merging of the two creation stories has taken place in the fourth verse of the second chapter of the book of Genesis. The verse goes into Hebrew as follows:

אלה תולדות השמים והארץ בהבראם ביום עשות יהוה אלהים ארץ ושמים

Alleviivaamani jakeen alkuosa kertoo, että tämä on/tässä oli kertomus taivaan ja maan synnystä, kun ne luotiin. Genesiksen ensimmäisen luvun ensimmäisestä jakeesta alkava Elohistinen luomiskertomus päättyy siis toisen luvun neljännessä jakeessa heprean sanaan בהבראם be-haBaram, joka on johdettu verbistä ברא bara, niin kuin jokainen voi huomata.

The beginning of the verse I underlined says that this is/here was an account/story of the creation of the heavens and the earth when they were created. The Elohistic creation story, which begins with the first verse of the first chapter of Genesis, thus ends in the fourth verse of the second chapter with the Hebrew word בהבראם be-haBaram, which is derived from the verb ברא bara, as everyone can notice.

Alleviivaamaton teksti aloittaa Jahvistisen luomiskertomuksen sanoilla: sinä päivänä/siihen aikaan, kun Herra Jumala teki maan ja taivaan. Bara-verbi ei esiinny kertaakaan koko Jahvistisessa luomiskertomuksessa!

The ununderlined text begins the Yahwistic creation story with the words: on the day/at that time when the Lord God made the earth and the heavens. The verb bara does not appear once in the whole Yahwistic creation story!

Kahden eri luomiskertomuksen yhdistämisellä on yritetty peittää:

1. verbin vaihtuminen - bara-verbi vaihtuu asa-verbiin (toinen sana alleviivaamattomassa tekstissä)

2. tekijän vaihtuminen - Elohim vaihtuu Jahveen (יהוה אלהים Jahve Elohim)

3. järjestyksen vaihtuminen - taivas ja maa vaihtuu maaksi ja taivaaksi

4. ajankohdan vaihtuminen; Elohimin luominen aloitti ajan, mutta Jahven tekeminen tapahtui myöhemmin 

By combining two different creation stories, an attempt has been made to cover up:

1. verb change - the verb bara changes to the verb asa (the second word in the ununderlined text)

2. change of author - Elohim changes to Yahweh (יהוה אלהים Yahve Elohim)

3. change of order - heaven and earth change to earth and heaven

4. change of time; the creation of Elohim started time, but the making/doing of Yahweh happened later

 

Heprean tekstissä sanan בהבראם be-haBaram viimeinen suurennettu loppu-mem (m) lienee jonkinlainen osoitus kertomuksen päättymisestä. Siitä joku tarkka lukija saattaa hyvällä onnella havaita tässä kertomusten vaihtumisen.

In the Hebrew text, the last enlarged final mem (m) of the word בהבראם be-haBaram is probably some kind of indication of the end of the narrative. An observant reader may, with good luck, notice here a change in the narratives.

Vanhimmat suomalaiset käännökset 1642 ja 1776 (kuvassa) sekoittavat ensimmäisen luomiskertomuksen lopun ja toisen luomiskertomuksen alun sujuvasti keskenään. Mitä mahtaa merkitä neljännen jakeen alkuun on merkitty joku mystinen II?

The oldest Finnish translations from 1642 and 1776 (pictured) smoothly mix the end of the first creation story and the beginning of the second creation story with each other. What might mean the mystical II at the beginning of the fourth verse?

Useimmissa vuoden 1933 käännöksissä toisen luomiskertomuksen alku aloittaa (samassa jakeessa) uuden rivin tai parhaassa tapauksessa uuden sarakkeen.

In most 1933 translations, the beginning of the second creation story begins (in the same verse) a new line or, at best, a new column.

Arvostettu Kuningas Jaakon -käännös sekoittaa sekin luomiskertomukset täysin vaivatta keskenään.

The respected King James translation mixes the creation stories with each other without any difficulty.

Vasta 1992 on päästy 'rehellisyyden aikaan' ja huomattu, että tavallista kansaa ei voida enää pitää pimennossa ja tietämättömänä asiasta. Vuoden 1992 käännöksen tekstiin on ilmestynyt jakeeseen 2: 4 selvä kappalejako, jota on seurattu myös vuoden 2012 versiossa.

It wasn't until 1992 that 'the time of honesty' was reached and it was noticed that the common people can no longer be kept in the dark and ignorant of the matter. In the text of the 1992 translation, a clear paragraph division has appeared in verse 2: 4, which has also been followed in the 2012 version.

Oppikaamme luottamaan Isäämme * Let’s learn to trust our Father

Joh. 14: 6 on yksi Johanneksen evankeliumin 21:stä minä olen -jakeesta (kreikaksi εγο ειμι / ego eimi). Tuossa tekstissä Jeshua sanoo ”minä olen tie, totuus ja elämä”, ja heti noiden sanojen perään Hän toteaa, että "kukaan ei tule/pääse Isän tykö/luo muuten kuin minun kauttani”. Sen lisäksi, että Jeshua on tie Isän luo, Hän on myös portti, joka johtaa Isän luo.

John 14: 6 is one of the 21 verses with the words "I am" (Greek εγο ειμι / ego eimi) in the Gospel of John. In that text, Yeshua says ”I am the way, the truth and the life", and immediately after those words, He states that no one comes/gets to the Father except through Him. So, Yeshua is the way to the Father, but He is also the gate that leads to the Father.

Mutta miten voimme löytää tuon Tien, Jeshuan?

Vastaus löytyy erään toisen minä olen -tekstin yhteydestä. 

But how can we find the Way, Yeshua?

The answer can be found in the context of another I am -text.

Joh. 6. luvussa Jeshua vertaa itseään elämän leipään (6: 35 ja 6: 48) ja sanoo samassa yhteydessä näin: ”ei kukaan voi tulla minun tyköni, ellei ISÄ... HÄNTÄ  VEDÄ.” (6: 44)

In the 6th chapter of John, Yeshua compares himself to the bread of life (6: 35 and 6: 48) and says in the same context: no man can come to me except the FATHER... DRAWS HIM." (6: 44)

Isä, Ikuinen Oleva eli אהיה / Ehjee / Minä olen, on ensimmäinen ja tärkein tekijä ihmisen pelastamisessa.

Johannes kirjoittaa ensimmäisen kirjeensä 4. luvussa näin: ”Siinä on rakkaus - ei siinä, että me olemme rakastaneet Jumalaa, vaan siinä, että HÄN  ON  RAKASTANUT  MEITÄ  JA  LÄHETTÄNYT  POIKANSA  MEIDÄN  SYNTIEMME  SOVITUKSEKSI.” (jae 10)

John writes in the fourth chapter of his first book like this: ”Herein is love, not that we loved God, but that HE LOVED US, AND SENT HIS SON TO BE  THE PROPITIATION FOR OUR SINS.” (verse 10).

Isä avasi ihmisen pelastusoperaation lähettämällä oman Poikansa maailmaan. 

The Father opened the human rescue mission by sending his own Son into the world.

ISÄN  RAKKAUS  VETÄÄ  ihmistä parannukseen (Room 2: 4). Ihminen saatetaan itse Parantajan, Jeshuan, luo. Tällainen käsittämätön rakkauden osoitus on tarkoitettu aivan jokaiselle ihmiselle, sillä armollisen Jumalan tahto oli, että Jeshuan oli kärsittävä kuolema JOKAISEN  IHMISEN  PUOLESTA” (Hepr. 2: 9), ja ETTEI  YKSIKÄÄN Jeshuaan uskova HUKKUISI, vaan saisi iankaikkisen elämän (Joh. 3: 16).

FATHER'S LOVE DRAWS man to repentance (Romans 2: 4). He is brought to the Healer himself, Yeshua. Such an incomprehensible demonstration of love is intended for every person, because it was the will of the merciful God that Yeshua had to suffer death FOR EVERY MAN (Hebrews. 2: 9), and NOT ONE who believes in Yeshua would PERISH, but would receive eternal life (John 3:16).

Isän rakkauden VETOVOIMASTA luotujaan kohtaan löytyy aivan ihana teksti myös Vanhan Testamentin puolelta.  Hoos. 11: 4:ssa sanotaan näin ”Ihmissiteillä minä heitä VEDIN, RAKKAUDEN  KÖYSILLÄ; minä ikään kuin nostin ikeen heidän leukapieliltään, kumarruin heidän puoleensa ja syötin.”

There is an absolutely wonderful text about the ATTRACTION of the Father's love towards his creatures also in the Old Testament. It is said in Hos. 11: 4 like this: ”I drew them with cords of a man, with bands of love: and I was to them as they that take off the yoke on their jaws, and I laid meat unto them."

Tämä Hoosean jae on saanut äärettömän kauniin suomennoksen (1933), pidän siitä kovasti. Heprean tekstissä mainitaan rakkauden köydet/punokset/siteet. Tämä Hoosean jae on myös yksi Vanhan Testamentin teksteistä, joissa on sana  אהיה /Ehjee / Minä olen. Ikuinen Oleva, Ehjee, nostaa rakkautensa kohteen posken/leuan/pään ylös ja antaa hänen syödä.

This verse from Hosea has received an incredibly beautiful translation in Finnish, I like it very much. The Hebrew text does give such an image. The text mentions the ropes/braids/bonds of love. This verse from Hosea is also one of the Old Testament texts where the word אהיה /Ehyeh / I am appears. Eternal Being One, Ehyeh, lifts the cheek/chin/head of the object of His love and lets him eat.

Lukiessani tällaisia Raamatun rakkaustekstejä koen Isän sulan hyvyyden ja laupeuden kosketuksen (Ps. 23: 6), ja joudun kyselemään, mistä ovat tulleet kaikki sellaiset opit, joiden mukaan ihmisen on itse valmistettava itsensä kohtaamaan Jumalaa. 

When I read such love texts from the Bible, I feel the touch of the Father's melting goodness and mercy (Ps. 23: 6), and I have to ask where all such doctrines have come from, according to which man must prepare himself to meet God.

Onko ihmisen mahdotonta vastaanottaa Jumalan täydellistä lahjaa täysin ilmaiseksi?

Is it impossible for man to receive God's perfect gift completely free of charge?

”Kuulkaa, kaikki janoiset! Tulkaa veden ääreen! Te, joilla ei ole rahaa, tulkaa, ostakaa viljaa ilmaiseksi, syökää, ottakaa maksutta viiniä ja maitoa!" (Jes. 55: 1)

”Ho, every one that thirsteth, come ye to the waters, and he that hath no money; come ye, buy, and eat; yea, come, buy wine and milk without money and without price.” (Isa. 55: 1)

Jeshua sanoi samarialaiselle naiselle, jolta Hän pyysi vettä Jaakobin lähteellä: ”Jos tietäisit, minkä lahjan Jumala on antanut, ja ymmärtäisit, kuka sinulta pyytää juotavaa, pyytäisit itse häneltä, ja hän antaisi sinulle elävää vettä”... ”Joka juo tätä vettä, sen tulee uudelleen jano, mutta joka juo minun antamaa vettä, ei enää koskaan ole janoissaan. Siitä vedestä, jota minä annan, tulee hänessä lähde, joka kumpuaa ikuisen elämän vettä ” (Joh. 4: 10, 13, 14)

Yeshua said to the Samaritan woman from whom He asked for water at Jacob's spring: ”If thou knewest the gift of God, and who it is that saith to thee, Give me to drink: thou wouldest have asked of him, and he would have given thee living water... Whosoever drinketh of this water shall thirst again: But whosoever drinketh of the water that I shall give him shall never thirst; but the water that I shall give him shall be in him a well of water springing up into everlasting life.” (John 4: 10, 13, 14)

Eivätkö kaikki ihmisen omat pelastautumis- ja puhdistautumisyritykset ole näiden Jehsuan sanojen mukaan Jaakobin lähteen veden juomista, joka ei poista iankaikkisuuden kaipausta ja sielun janoa!

Aren't all of man's own attempts at salvation and purification, according to these words of Yehsua, drinking the water of Jacob's spring, which does not remove the longing for eternity and the thirst of the soul!

Nubialainen ei voi vaihtaa ihonsa väriä, eikä pantteri saa pilkkujaan pois (Jer. 13: 23). Mitä langenneeseen maailmaan syntynyt ihminen voisi tietää Jumalan pyhyydestä?

A Nubian cannot change the color of his skin, and a panther cannot remove its spots (Jer. 13: 23). What could a man born into a fallen world know about God's holiness?

Taivasten valtakuntaan pääsevät vain lasten kaltaiset (Matt. 18: 3). Lapset luottavat isänsä kykyihin ja jopa kilpailevat siitä, kenen ”iskä” on mahtavin:

Only children-like will enter the kingdom of heaven (Matthew 18:3). The children trust their father's abilities, and they even compete to see whose "father" is the greatest:

Luciferin meille antama malli on kiivetä itse ylös. Isän meille antama ohje on lapsen osa (Matt. 18: 3) ja tulla nostetuksi/vedetyksi ylös Hänen voimillaan ja keinoillaan.

The model Lucifer gave us is to climb up ourselves. The instruction given to us by the Father is the child's part (Matt. 18: 3) and to be lifted/pulled up by His powers and means.

Tarttukaamme meille ojennettuun Käteen, joka vetää meidät ylös, tarjoaa syötäväksemme ilmaista viljaa ja juotavaksemme maksutonta viiniä ja maitoa sekä elävää vettä! Isän sanat ja lupaukset ovat luottamisen arvoiset!

Let us take hold of the Hand extended to us, that draws us up, offers us free grain to eat and free wine and milk and living water to drink! Father's words and promises are worth trusting!