Martti Luther nimesi Tooran viisi kirjaa Mooseksen mukaan. Viidettä Mooseksen kirjaa kutsutaan Deuteronomiumiksi muinaiskreikan sanan Δευτερονομιον (deuteronomion) mukaan, joka merkitsee ”lain toistoa”. Hepreaksi viidennen Mooseksen kirjan nimi on דברים (devarim) eli sanat/asiat/kertomukset.
Martin Luther named the five books of the Torah after Moses. The fifth book of Moses is called Deuteronomy, according to the ancient Greek word Δευτερονομιον (deuteronomion), which means “the repetition of the law”. In Hebrew, the name of the fifth book of Moses is דברים (devarim) or words/things/narratives.
Deuteronomium on todella lain toistoa, sillä Jumalan Hoorebilla Moosekselle antama 10 käskyn laki on toistettu 5. luvussa sanasta sanaan samoin, kuin se on myös toisessa Mooseksen kirjassa (2. Moos. 20: 2 - 11; 5. Moos. 5: 6 - 21). Mutta Deuteronomium sisältää myös kertomuksia ja muisteloita erämaavaelluksen ajalta. Mooses joutui luopumaan johtajan tehtävästä aivan luvatun maan rajalla ja antamaan kansan johtamisen Joosualle. Siksi Deuteronomium sisältää Mooseksen viimeiset sanat, ja 11 lukua kirjan alusta onkin Mooseksen puheita/sanoja.
Deuteronomy is indeed a repetition of the law, for the law of God's 10 commandments given to Moses at Horeb is repeated word for word in chapter 5, as it is in the second book of Moses (Exodus 20: 2-11; Deuteronomy 5: 6-21). ). But the Deuteronomy also contains stories and memoirs from the time of the wilderness trek. Moses had to relinquish the position of leader right on the border of the Promised Land and give the leadership of the people to Joshua. Therefore, the Deuteronomy contains the last words of Moses, and the 11 chapters from the beginning of the book are the speeches/words of Moses.
Deuteronomium on se sama kirja, joka löytyi Juudan kuninkaan Joosian aikaan vuonna 622 eKr. temppelin korjausten yhteydessä (2. Kun. 22. luku). Kuningas Joosian aikaan Mooseksen päivistä oli kulunut vasta noin 800 vuotta, mutta kansa oli jo ehtinyt unohtaa Jumalan lain. Voisiko tilanne olla toisin meidän päivinämme yli 2800 vuotta myöhemmin?
The Deuteronomy is the same book found at the time of Josiah, king of Judah, in 622 BC in connection with the restoration of the temple (2 Kings 22). In the time of King Josiah only 800 years had past after Moses, but the people had already forgotten the law of God. Could the situation be different today more than 2,800 years later?
Deuteronomiumin 4. luvussa ennen Jumalan lain toistamista Mooses vetoaa Israelin kansaan ja vannottaa heitä olemaan muuttamatta Jumalan lain sanoja (4: 1, 2), hän kehoittaa heitä välittämään lain sanat sellaisinaan omille lapsilleen ja lastensa lapsille (4: 9), sekä varoittaa heitä unohtamasta Jumalan liittoa (4: 23). Jumalan kanssa tehty liitto ja laki liiton ehtoina (2. Moos. 34: 28) oli Jumalan kansan kallein omaisuus. Kuuliaisuus liitolle ja sen ehdoille oli takeena kansan menestymiselle, mutta tottelemattomuus toi turmion ja tuhon koko kansalle (3. Moos. 26. luku).
In Deuteronomy 4, before repeating God's law, Moses appeals to the people of Israel not to change the words of God's law (4: 1, 2), urges them to pass on the words of the law as such to their own children and the children of their children (4: 9), and warns them not to forget The covenant of God (4:23). The covenant with God and the law under the covenant (Exodus 34:28) were the most precious treasure of God's people. Obedience to the covenant and its terms was a guarantee of the success of the people, but disobedience brought destruction to all the people (Leviticus 26).
Hoorebin juurella Israelin kansa lupasi totella Jumalan lakia. Yhtenä miehenä he vakuuttivat Moosekselle: "Kaiken, mitä Herra on puhunut, me teemme” (2. Moos. 19: 8). Mutta toisin kävi! Tottelemattomuutensa ja Jumalan lain rikkomisen seurauksena sekä Israel että Juuda joutuivat pakkosiirtolaisuuteen. Pakkosiirtolaisuuden aikana heidän maansa sai hyvityksen rikotuista sapateista (3. Moos. 26: 34; 2. Aik. 36: 21).
At the foot of Horeb, the people of Israel promised to obey God's law. As one man, they assured Moses, “All that the LORD hath spoken we will do.” (Exodus 19: 8) But the opposite happened! Because of their disobedience and the transgression of God's law, both Israel and Judah were forced to exile. During their forced move the land was allowed to get rest of the broken Sabbaths (Leviticus 26:34; Exodus 36:21).
Jumalan laki on yhtä ikuinen kuin Jumala itse ja sen periaatteet sitovat kaikkia kansoja ja jokaista ihmistä. Se on Jumalan valtakunnan perustuslaki, ja sen pysyvyydestä Jeeshua sanoi: ”kunnes taivas ja maa katoavat, ei laista katoa pieninkään kirjain, ei ainoakaan piirto, ennenkuin kaikki on tapahtunut” (Matt. 5: 18). Kuitenkin kun tutkimme Jumalan lakia ja sen sanamuotoja nykyisessä kristillisyydessä, joudumme toteamaan, että kymmenestä käskystä ei ole poistettu ainoastaan kirjaimia ja piirtoja, vaan myös sanoja ja jopa yksi kokonainen käsky. Tuollaisista karsituista käskyistä ei voida enää käyttää nimeä ”Jumalan laki”!
God’s law is as eternal as God Himself and its principles are binding on all nations and every human being. It is the constitution of the kingdom of God, and of its permanence Jeshua said, ”Till heaven and earth pass, one jot or one tittle shall in no wise pass from the law, till all be fulfilled" (Matthew 5:18). However, when we examine the law of God and its wordings in present-day Christianity, we find that not only the letters and drawings but also the words and even one whole commandment have been removed from the Ten Commandments. Such pruned commandments can no longer be called “the law of God”!
Toinen käsky ei kuulu katoliseen eikä luterilaiseen katekismukseen. Ilman Raamatun tekstiä moni kristitty ei tiedä poistetusta toisesta käskystä ja kahtia jaetusta viimeisestä käskystä yhtään mitään. Siksi on syytä kirjoittaa tuo käsky sana sanalta tähän:
”Älä tee itsellesi jumalankuvaa äläkä mitään kuvaa, älä niistä, jotka ovat ylhäällä taivaassa, älä niistä, jotka ovat alhaalla maan päällä, äläkä niistä, jotka ovat vesissä maan alla. Älä kumarra niitä äläkä palvele niitä. Sillä minä Herra, sinun Jumalasi, olen kiivas Jumala, joka kostan isien pahat teot lapsille kolmanteen ja neljänteen polveen niille, jotka minua vihaavat, mutta teen laupeuden tuhansille, jotka minua rakastavat ja pitävät minun käskyni” (2. Moos. 20: 4 - 6; 5. Moos. 5: 8 - 10).
The second commandment does not belong to the Catholic and Lutheran Catechism. Without the text of the Bible, many Christians know nothing about the deleted second commandment and the split last commandment. That is why it is worth writing that command word for word here:
”Thou shalt not make unto thee any graven image, or any likeness of any thing that is in heaven above, or that is in the earth beneath, or that is in the water under the earth: Thou shalt not bow down thyself to them, nor serve them: for I the Lord thy God am a jealous God, visiting the iniquity of the fathers upon the children unto the third and fourth generation of them that hate me; And shewing mercy unto thousands of them that love me, and keep my commandments” (Ex. 20: 4 - 6; Deut. 5: 8 - 10).
Viimeisessä puheessaan kansalle Mooses selitti nimenomaan tätä Dekalogin toista käskyä ja perusteli sen vaatimusta olla tekemättä Jumalasta mitään kuvaa sillä tosiasialla, että kansa ei nähnyt Hoorebilla Jumalasta mitään muotoa. Koska Jumala on Henki (Joh. 4: 24), hänen muotoaan ei yksinkertaisesti voi nähdä. Viitaten Hoorebin tapahtumiin Mooses sanoi kansalle: ”Ole vain varuillasi ja ota itsestäsi tarkka vaari, ettet unhota, mitä omin silmin olet nähnyt, ja ettei se lähde sinun sydämestäsi koko elinaikanasi, vaan että ilmoitat sen lapsillesi ja lastesi lapsille: mitä tapahtui sinä päivänä, jona seisoit Herran, sinun Jumalasi, edessä Hoorebilla, kun Herra sanoi minulle: ’Kokoa kansa, niin minä julistan heille sanani, että he oppisivat pelkäämään minua, niin kauan kuin elävät maan päällä, ja opettaisivat lapsensakin siihen’. Ja te astuitte esille ja jäitte seisomaan vuoren juurelle, ja vuori paloi tulena, joka loimusi sisimpään taivaaseen asti pimeyden ja synkkien pilvien keskellä. Ja Herra puhui teille tulen keskeltä. Sanat te kuulitte, mutta ette nähneet hänen muotoansa, kuulitte vain äänen” (5. Moos. 4: 9 - 12).
In his last speech to the people, Moses explained precisely this second commandment of the Decalogue and justified its claim not to make any image of God on the fact that the people saw no form of God from Horeb. Because God is a Spirit (John 4:24), His form simply cannot be seen. Referring to the events of Horeb, Moses said to the people: ”Only take heed to thyself, and keep thy soul diligently, lest thou forget the things which thine eyes have seen, and lest they depart from thy heart all the days of thy life: but teach them thy sons, and thy sons’ sons; Specially the day that thou stoodest before the Lord thy God in Horeb, when the Lord said unto me, Gather me the people together, and I will make them hear my words, that they may learn to fear me all the days that they shall live upon the earth, and that they may teach their children. And ye came near and stood under the mountain; and the mountain burned with fire unto the midst of heaven, with darkness, clouds, and thick darkness. And the Lord spake unto you out of the midst of the fire: ye heard the voice of the words, but saw no similitude (in Finnish: but you did not see his form); only ye heard a voice” (Deut. 4: 9 - 12)
Muinainen Israel lankesi tekemään valettuja ja veistettyjä jumalankuvia. Nykyiset arkeologit ovat löytäneet Levantin alueella tehdyissä kaivauksissa suuria määriä jumalankuvia mm. Jahve- ja Aserapatsaita. Valetut ja veistetyt kuvat eivät voi puhua, eikä niillä ole ääntä, niin kuin Hoorebilla ilmestyneellä Jumalalla oli. Mutta kun epäjumalanpalveluksessa edetään pidemmälle voidaan erilaisin maagisin konstein saada joku äänikin kuulumaan. Demoninen ääni puhui mm. Een-Doorin noidalle, jolta kuningas Saul meni kysymään jumalan neuvoa (1. Sam. 28. luku). Meille jokaiselle pitäisi olla itsestään selvää, ettei tottelemattomuuden kautta hankittu ”jumalallinen neuvo” tule taivaasta vaan helvetistä!
Ancient Israel fell to make cast and carved idols. Current archaeologists have found large numbers of images of gods in excavations in the Levant area, e.g. statues of Yahweh and Asherah. The cast and carved images cannot speak, and have no voice, as the God had who appeared at Horeb. But as we go further in idolatry, one can even make some voice heard through various magical means. The demonic voice spoke e.g. to the witch of En-door, from whom King Saul went to seek God's counsel (1 Sam. 28). It should be self-evident to each of us that “divine counsel” acquired through disobedience does not come from heaven but from hell!
Jumala tahtoo mieluummin kuuliaisuutta kuin uhria (1. Sam. 15: 22). Minkäänlainen uhraaminen tai suitsuttaminen, ylistysvirret tai almut yms. eivät hyvitä Jumalan lain rikkomista. Toisen käskyn poistaminen on avannut tien jumalankuville, jotka täyttävät kirkkojen tilat seinistä kattoon. Kirkkojen seinät ovat nyt täynnä erilaisia kuvia. Ja mitä me niissä näemmekään!
God wants obedience rather than sacrifice (1 Sam. 15:22). No sacrifice or incense of any kind, praises or alms, etc., will not make up for breaking God’s law. The removal of the second commandment has opened the way for images of gods that fill the spaces of churches from walls to ceilings. The walls of the churches are now full of different images. And what can we see in them!
Kirkkojen seinät ovat täyttyneet kuvista, joiden aiheena on Pyhä Kolminaisuus. Vastoin Raamatun selvää ilmoitusta yksi Jumala (5. Moos. 6: 4; Joh. 17: 3; 1. Kor. 8: 6) kuvataan joko kolmena ihmishahmona (kolmena miehenä... usein vahvasti naisellisena miehenä) tai kahtena miehenä ja yhtenä kyyhkynä (siivekkäänä lintuna).
The walls of the churches are filled with images of the Holy Trinity. Contrary to the clear revelation of the Bible, one God (Deuteronomy 6: 4; John 17: 3; 1 Corinthians 8: 6) is described as either three human figures (three men ... often strongly feminine) or two men and one dove (as a winged bird).
Erilaiset kolmiokuviot on toinen tapa esittää Pyhää Kolminaisuutta, mutta kaikki trinitaariset kolmiot ovat yhtä petollisia ja vaarallisia Totuutta etsiville kuin Bermudan kolmio on laivoille ja lentokoneille tai avaruuden Bermudan kolmio on satelliiteille tai tietokoneille!
Different triangular patterns are another way to represent the Holy Trinity, but all Trinitarian triangles are as deceptive and dangerous to those seeking the Truth as the Bermuda Triangle is for ships and planes, or the space Bermuda Triangle is for satellites or computers!
Toisen käskyn kielto koskee kaikenlaista jumalankuvien tekemistä, siis myös kuvien piirtämistä ja maalaamista. Pyhästä kolminaisuudesta tehdyt kuvat/ikonit kuuluvat tälle kiellettyjen listalle. Mutta kirkkotaiteen avulla epäraamatullinen käsitys jumalallisesta kolminaisuudesta on syövytetty ihmisten ajatteluun vahvalla aivopesulla niin tehokkaasti, että meidän on lähes mahdotonta ymmärtää, miten räikeässä ristiriidassa kolminaisuuden esittämä malli on Jumalan oman ilmoituksen kanssa. Harhaanjohdettu kansa uskoo valheen, vaikka ei voi ymmärtää, miten yksi voisi olla kolme tai kolme yksi. Valitettavasti yksi kuva tehoaa paremmin kuin tuhat sanaa!
The prohibition of the second commandment applies to all making of images of God, that is, also to the drawing and painting of images. Images/icons of the Holy Trinity are on this blacklist. But with the help of ecclesiastical art, the unbiblical conception of the divine trinity has been etched into people’s thinking with strong brainwashing so effectively that it is almost impossible for us to understand how blatantly contradicting is the model presented by the trinity to God’s own revelation. A deceived people believe a lie, though one cannot understand how one could be three or three one. Unfortunately, one picture works better than a thousand words!
Mutta jatkakaamme Deuteronomiumista Mooseksen viimeisten ohjeiden lukemista: ”Ottakaa siis itsestänne tarkka vaari - sillä te ette sinä päivänä, jona Herra puhui teille tulen keskeltä Hoorebilla, nähneet hänestä minkäänlaista muotoa - ettette menettele kelvottomasti ettekä tee itsellenne jumalankuvaa, ette minkään muotoista patsasta, ette miehen tai naisen kuvaa, ette maan päällä liikkuvan nelijalkaisen eläimen kuvaa, ette taivaan alla lentävän siivekkään linnun kuvaa, ette maassa matelevaisen kuvaa ettekä vesissä maan alla olevan kalan kuvaa; ja ettet, kun nostat silmäsi taivasta kohti ja katselet aurinkoa ja kuuta ja tähtiä, kaikkea taivaan joukkoa, anna vietellä itseäsi kumartamaan ja palvelemaan niitä, sillä Herra, sinun Jumalasi, on jakanut ne kaikille muille (?) kansoille koko taivaan alla” (5. Moos. 4: 15 - 19).
But let us continue to read the last instructions of Moses in the Deuteronomy: ”Take ye therefore good heed unto yourselves; for ye saw no manner of similitude on the day that the Lord spake unto you in Horeb out of the midst of the fire: Lest ye corrupt yourselves, and make you a graven image, the similitude of any figure, the likeness of male or female, The likeness of any beast that is on the earth, the likeness of any winged fowl that flieth in the air, The likeness of any thing that creepeth on the ground, the likeness of any fish that is in the waters beneath the earth: And lest thou lift up thine eyes unto heaven, and when thou seest the sun, and the moon, and the stars, even all the host of heaven, shouldest be driven to worship them, and serve them, which the Lord thy God hath divided unto all nations under the whole heaven” (Deut. 4: 15 - 19).
Jakeessa 5. Moos. 4: 19 on omituinen suomennos sekä vuoden -33 että -92 käännöksessä. Siinä annetaan ymmärtää, että Jumala on antanut taivaankappaleet palvonnan kohteiksi kaikille muille kansoille paitsi Israelille. Tosiasia kuitenkin on, että Jumala ei ole jakanut/antanut aurinkoa, kuuta, tähtiä ja planeettoja millekään kansalle palvonnan kohteeksi, mutta luomisessa Hän antoi ne valoiksi ja ajan mittareiksi kaikille kansoille taivaan alla.
Deuteronomy 4:19 contains a strange Finnish translation. It implies that God has given the celestial bodies as objects of worship to all other nations except Israel. The fact is, however, that God has not divided/given the sun, the moon, the stars, and the planets to any people for worship, but in creation He gave them as lights and measures of time to all nations under heaven.
Jumala ei ohjaile ihmisten eikä kansojen valintoja... ei varsinkaan väärään suuntaan, sillä Hän on antanut jokaiselle oman valinnanvapauden. Heprean tekstissä ei ole ainuttakaan sanaa, joka vastaisi sanaa ”muut” -> ”kaikille muille kansoille”. Sitä paitsi myös Israelin kansa sortui taivaankappaleiden palvomiseen, sillä Raamatussa kerrotaan heidän kantaneen "kuningas Sikkutia” ja "tähtijumala Kijjunia" sekä "Molokin majaa ja Romfan/Raifan-jumalan tähteä (Aam. 5: 26; Ap.t. 7: 43), mitä ne sitten mahtoivatkin olla!
God does not steer the choices of people or nations... not especially in the wrong direction, because He has given everyone their own freedom of choice. There is not a single word in the Hebrew text that matches the word “others” -> “to all other nations”. Besides, even the people of Israel fell to the worship of the celestial bodies, for the Bible says that they carried "King Sikkut" and the star god ”Chiun", "the tent of Moloch and the star of the god Remphan/ Raiphan (Am. 5:26; Acts 7:43), whatever they may have been!
Sanat ”kumartamaan ja palvelemaan” 5. Moos. 4: 19:ssä on käännetty heprean sanasta ועבדתם, jonka ytimessä on juurikirjaimet עבד (eved) = orja, palvelija. On siis kyse orjuudesta, mutta onhan palvelijan/orjan osa ja tehtävä isäntänsä kumartamista ja palvelemista. Kyseisessä jakeessa on myös vaikeasti käännettävä sana והשתהוית, josta löytyy juurikirjaimet שתה (shatha) = juoda malja, juoda itsensä juovuksiin. Kääntäisin nuo kaksi heprean sanaa yhdessä "ja ettet (katsoessasi kyseisiä taivaankappaleita) tulisi vietellyksi juomaan orjuuden maljaa niille (mitkä Jumala on antanut valoiksi kaikille kansoille koko taivaan alla).
The words “to worship them” in Deuteronomy 4:19 are translated from the Hebrew word ועבדתם, which has the root letters עבד (eved) = slave, servant. So it is question about slavery, but it is the servant's/slave's part and task to bow down and serve his master. There is also a difficult word והשתהוית in that verse, where you can find the root letters שתה (shatha) = drink the cup, drink yourself drunk. I would translate those two Hebrew words together "and you (when looking at those celestial bodies) would not be tempted to drink the cup of slavery to them (which God has given to all nations under the whole heaven as lights).
Verbi שתה (shatha) esiintyy myös Franz Delitzschin tekemässä Ilmestyskirjan hepreannoksessa jakeessa 18: 3:ssa, jossa puhutaan siitä, miten kaikki kansat ovat juoneet Babylonin porton viiniä ja juopuneet siitä. Näin ollen kyseinen verbi yhdistää Babylonin viinin juomisen taivaankappaleiden palvontaan. Vuosisatojen kuluessa taivaan kappaleiden palvonta on muuttanut, ja se on saanut uusia muotoja niin, että nykyihmisen saattaa olla vaikea nähdä ja ymmärtää, miten esim. aurinkoa palvotaan meidän päivinämme.
The verb שתה (shatha) also appears in the Hebrew version of Revelation 18: 3 by Franz Delitzsch, which speaks of how all nations have drunk and been drunken by the wine of Babylon. Thus, that verb associates the drinking of Babylon wine with the worship of celestial bodies. Over the centuries, the worship of the celestial bodies has changed, and it has taken on new forms so that it may be difficult for modern man to see and understand how, for example, the sun is worshiped in our days.
Jo munaisessa Egyptissä ja Babylonissa viikonpäiviä nimettiin taivaankappaleiden mukaan. Vaikka viikonpäivien nimeäminen on kulkenut eri maissa ja kulttuureissa eri suuntiin, roomalainen tapa nimetä viikonpäivät näkyy kuitenkin monissa eurooppalaisissa kielissä; sunnuntai/aurinko - maanantai/kuu - tiistai/Mars - keskiviikko/Merkurius - torstai/Jupiter - perjantai/Venus - lauantai/Saturnus.
Already in the ancient Egypt and Babylon, the days of the week were named after the celestial bodies. Although the naming of the days of the week has moved in different directions in different countries and cultures, the Roman way of naming the days of the week is evident in many European languages; Sunday / Sun - Monday / Moon - Tuesday / Mars - Wednesday / Mercury - Thursday / Jupiter - Friday / Venus - Saturday / Saturn.
Latinan Dies Solis merkitsee auringon päivää. Siihen viittaavat ruotsin Söndag, englannin Sunday ja saksan Sonntag. Romaanisissa kielissä katolisuuden vaikutus näkyy sunnuntain nimissä, sillä espanjan Domingo, ranskan Dimanche ja italian Domenica merkitsevät ”Jumalan päivää”. Mutta kyseinen ”jumala” ei suinkaan ole sapatille siunauksensa antanut Luoja, sillä Jumala ei muutu, eivätkä Hänen asetuksensa ja sanansa muutu, eikä Hän liittoansa riko (Ps. 89: 35; 102: 28; Jes. 41: 4)!
The Latin Dies Solis marks the day of the sun. It is referred to by the Swedish Söndag, the English Sunday and the German Sonntag. In the Romance languages, the influence of Catholicism is evident in the names of Sunday, as the Spanish Domingo, the French Dimanche, and the Italian Domenica signify “God’s Day”. But this “god” is by no means the Creator who gave his blessing to the Sabbath, for God will not change, nor will His ordinances and words change, nor will He break His covenant (Ps. 89:35; 102:28; Isa. 41: 4)!
Tuskinpa viikonpäivien nimeäminen taivaankappaleiden mukaan on vielä Jumalan lain rikkomista, mutta kun joku inhimillinen valta vaatii muun päivän kuin Jumalan itsensä siunaaman 7. päivän pyhittämistä, silloin ollaan murtamassa Jumalan pyhän lain neljättä käskyä (1. Moos. 2: 1 - 3; 2. Moos. 20: 8 - 11; 5. Moos. 5: 12 - 15).
Hardly naming the days of the week according to the celestial bodies is still a violation of God’s law, but when any human power demands keeping holy some other day than the 7th day God blessed in creation, the fourth commandment of God’s holy law is being broken (Gen. 2: 1-3; Exodus 20: 8-11; Deuteronomy 5:12-15).
Ainoastaan viikon 7. päivä sai luomisen yhteydessä nimensä, ja viikon seitsemännen päivän nimi on ollut sieltä alkaen שבת, sapatti. Kaikkia muita viikonpäiviä Raamatussa kutsutaan luomisen yhteydessä järjestysluvun mukaan. Myöhemmin taivaankappaleiden mukaan annetut viikonpäivien nimet eivät muuta Jumalan asetusta. Jumalan laki on ikuinen, ja sapattikäsky on edelleenkin hänen lakinsa neljäs käsky.
Only the 7th day of the week got its name at creation, and since then the name of the seventh day of the week has been שבת, the Sabbath. All other days of the week are called in the Bible in creation according to the sequence number. The names given later to the days after the celestial bodies do not change God's ordinance. God’s law is eternal, and the Sabbath commandment is still the fourth commandment of his law.
Antiikista tuntemamme auringonpalvonta on voimissaan vielä meidänkin aikana; se kukoistaa sunnuntain nimessä ja ennen kaikkea sen pyhittämisessä! Kaikkien Jumalan lakiin tehtyjen muutosten jälkeen ei voida puhua enää Jumalan laista eikä Jumalan käskyistä, koska Jumalan laista ei katoa yksikään kirjain eikä ainoakaan piirto! Jumalan laki ei muutu koskaan, eikä sitä voi ihminen muuttaa!
The sun worship we know from antiquity is still in force during our time; it thrives in the name of Sunday and above all in its consecration! After all the changes that have been made to the law of God, it is no longer possible to speak of the law of God or the commandments of God, for no letter or any drawing will be lost from the law of God! God's law never changes, and it cannot be changed by man!
Muuttamalla Jumalan lakia, on rikottu myös Jumalan liitto. Rikotun liiton seurauksena ihmiskunta on tuhon ja tuomion alla, sillä Jumala on luvannut siunauksensa ja taivaallisten voimien suojeluksen ainoastaan niiden osaksi, jotka pysyvät Jumalan liitossa ja pitävät Hänen käskynsä. Sen tähden Jumalan lain pitäminen ja Jumalan liitossa pysyminen on Jumalan kansan kallein omaisuus (Ilm. 14: 12), sillä kaikki siunaus ja elämä tulee yksin Jumalalta, joka on koko universumin Luoja!
By changing God’s law, God’s covenant has also been broken. As a result of the broken covenant, mankind is under destruction and judgment, for God has promised His blessings and the protection of the heavenly powers only to those who abide in the covenant of God and keep His commandments. Therefore, keeping God's law and remaining in God's covenant is the most precious property of God's people (Rev. 14:12), for all blessing and life comes from God alone, who is the Creator of the entire universe!
Taivaankappaleet ja eläinradan merkit kuuluvat oleellisesti okkultismiin. Okkultismissa käytetään myös Jumalan nimeksi väitettyä tetragrammia, יהוה. Vaihtamalla tetragrammin neljän konsonantin paikkoja saadaan 12 erilaista muotoa/sanaa. Kun nuo 12 muotoa liitetään eläinradan merkkeihin, on kysymyksessä taivaankappaleiden palvonta ja merkkien etsiminen pahuuden voimilta! Mutta mitä tekemistä tetragrammilla on Raamatussa? Liittyykö se Luciferin pyrkimykseen korottaa itsensä jumalaksi? Liittykö se valittujen eksyttämiseen?
Celestial bodies and zodiac signs are essentially occult. Occultism also uses the Tetragrammaton, יהוה, which is claimed to be the name of God. By changing the positions of the four consonants of the Tetragrammaton, 12 different forms/words are obtained. When those 12 forms are associated with the signs of the zodiac, it is a matter of worshiping celestial bodies and seeking signs from the forces of evil! But what does the Tetragrammaton have to do with the Bible? Is it related to Lucifer’s quest to exalt himself as a god? Is it related to deceiving the elect?
Jesaja kirjoitti jo runsaat 2700 vuotta sitten: "Maa on saastunut asukkaittensa alla, sillä he ovat rikkoneet lait, muuttaneet käskyt, hyljänneet iankaikkisen liiton. Sentähden kirous kalvaa maata, ja sen asukkaat syystänsä kärsivät... ” (Jes. 24: 5, 6). Kun Maan saastuminen on seurausta Jumalan lain rikkomisesta ja käskyjen muuttamisesta sekä Jumalan liiton hylkäämisestä, tilannetta ei voida korjata entistä pahemmalla Jumalan lain rikkomisella ja selkeämmällä Jumalan liiton hylkäämisellä eli sunnuntain vieton pakottamisella! Päinvastoin: ihmisten omantunnon vapauden kieltäminen ja sunnuntain vieton pakottaminen (käyttämällä mitä keinoja tahansa) tulee johtamaan koko ihmiskunnan lopulliseen tuhoon. Ainoastaan Jumalalle uskolliset yksilöt tulevat pelastumaan, ja he tulevat voittamaan yhdessä Karitsan kanssa (Ilm. 17: 14). Jumala on voimallinen vapauttamaan itselleen uskolliset yksilöt Saatanan hirmuvallasta! Totisesti!
More than 2,700 years ago, Isaiah wrote: ”The earth also is defiled under the inhabitants thereof; because they have transgressed the laws, changed the ordinance, broken the everlasting covenant. Therefore hath the curse devoured the earth, and they that dwell therein are desolate: therefore the inhabitants of the earth are burned... (Isa 24: 5, 6). When the contamination of the Earth is the result of breaking God’s law and changing the commandments and rejecting God’s covenant, the situation cannot be remedied by an even worse violation of God’s law and a clearer rejection of God’s covenant, that is, forcing the observance of Sunday! On the contrary: denying freedom of conscience and forcing the observance of Sunday (by any means) will lead to the ultimate destruction of all mankind. Only individuals faithful to God will survive and they will overcome with the Lamb (Rev. 17:14). God is powerful in freeing faithful individuals from the tyranny of Satan! Verily!
Lucifer asetti tavoitteeksi nousta Jumalan yläpuolelle, ja sen hän on todella tehnyt. Mutta hänen loppunsa on hyvin lähellä, ja se tulee olemaan surkea, sillä hän tulee olemaan ”kuin tallattu raato” (Jes. 14: 12 - 19)!
Lucifer set a goal to rise above God, and he really has done that. But his end is very near, and it will be miserable, for he will be “like a trodden carcass” (Isaiah 14: 12-19)!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti