Edellisessä kirjoituksessa tapasimme Pahuuden ruhtinaan Eedenissä ja erämaassa, mutta tässä kirjoituksessa hänet nähdään taivaassa ja taivaalla.
In the previous blog text we saw the Prince of evil in Eden and in the wilderness, but in this writing we'll see him in heaven and in the sky.
Ilm. 12: 7 - 9:ssä Johannes kuvailee "sotaa", joka käytiin jo ennen ihmisen luomista. Sota syttyi taivaassa käärmeen ja Miikaelin sekä heidän joukkojensa/enkeliensä välille.
In Rev. 12: 7 - 9 John is describing a war that took place already before the creation of man. The war broke out in heaven between the serpent and Michael and their troops/angels.
Nimi Miikael (מיכאל) tarkoittaa Jumalan kaltaista. Jeshuan lukuisten todistusten (Joh. 5: 19, 30; 10: 38; 12: 45; 14: 9, 10; 17: 21) perusteella voimme ymmärtää, että vain hän itse voi olla Miikael.
The name Michael (מיבאל) means the one who is like God. According many testimonies of Yeshua (John 5: 19, 30; 10: 38; 12: 45; 14: 9, 10; 17: 21) we can understand that only he can be Michael himself.
Miikaelin vastustajaa Johannes kutsuu useilla nimillä:
lohikäärme, käärme, maanpiirin villitsijä, Saatana ja Perkele.
Voimme olla varmoja siitä, että kysymyksessä on sama valehtelija, jonka Adam ja Eeva tapasivat Eedenissä. Pahuuden ruhtinas oli siis taivaassa sotimassa Miikaelia vastaan.
John calls the opponent of Michael with many names:
dragon, serpent, the one who deceiveth the world, Satan and Devil.
We can be sure that it's question of the same liar, whom Adam and Eve met in Eden. So the Prince of evil was in heaven fighting against Michael.
Minkälainen taivaassa käyty sota oikein oli? Tapettiinko siinä enkeleitä ja vuodatettiinko siinä verta? Minkälaiset olivat taistelijoiden aseet ja varustukset?
What kind of war it was in heaven? Whether they killed angels or not, and was there any bloodshed? What kind of weapons and equipments they had?
Sana "sota" on ilmaistu Franz Delitzschin hepreankielisessä Uudessa Testamentissa sanalla מלחמה (milhama). Vastaava verbi מלח (malah) esiintyy yhden ainoan kerran Vanhassa Testamentissa. "Malah" merkitsee hajoamista, kappaleiksi repeämistä. Taivaassa käydyssä sodassa oli kysymys erimielisyydestä, toisistaan eroavista kannoista ja ajatuksista, joita ei voitu sovittaa yhteen. Taivaalliset joukot repesivät kahteen osaan niin kuin vaate (Jes. 51: 6).
In the Hebrew New Testament of Franz Delitzsch "war" is expressed in the word מלחמה (milhama). The corresponding verb מלח (malah) occurs only once in the Old Testament. "Malah" means breaking down, breaking into pieces. Therefore it is question of disagreement, of differing positions and of ideas that could not be reconciled. The heavenly troops split into two parts like a garment.
Ideologisen erimielisyyden vuoksi käärmen oli joukkoineen poistuttava taivaan saleista. Sodan voittanut Miikael edusti joukkoineen enemmistöä eli kahta kolmasosaa. Käärmeelle ja kumppaneille ei löytynyt enää sijaa taivaassa, vaan heidät "heitettiin maan päälle". Ehkä olisi parempi sanoa "maan ylle", sillä Paavalin mukaan meillä on yhä edelleen taistelu pahuuden henkiolentoja vastaan taivaan avaruuksissa (Ef. 6: 12). Pahuuden ruhtinas asuttaa joukkoineen avaruutta maan yllä, Jumalan asuinsijan, Taivaan, ulkopuolella.
Because of the ideological disagreement the serpent had to leave the halls of heaven with his troops. The winner was Michael with his troops and they represented the majority, or two thirds. There was not a place any more for the serpent and his partners in heaven and they were "cast out into the earth". Maybe it would be better to say "over the earth", for according to Paul we wrestle still against the rulers of the darkness in high places (Eph. 6: 12). The Prince of evil is living in space with his troops, over the earth and outside of heaven.
Entäpä sitten tuo "heittäminen"? Tuliko Lucifer heitetyksi vai ajoiko syntynyt tilanne hänet heittäytymään? Putoaminen voi johtua kahdesta eri syystä; tulee joko työnnetyksi/heitetyksi tai lipeää/putoaa itse omasta syystään.
But what about "casting out"? Whether he was thrown out or forced the situation him to throw himself out? Falling out can be due to two different reasons; either someone pushes you down or you'll fall for your own shake.
Vaikka Pahuuden ruhtinaalla ei ollut enää sijaa/olinpaikkaa taivaassa, se ei tarkoittanut sitä, etteikö hän olisi päässyt vierailemaan siellä. Näin kävi esim. Jobin aikana (Job. 1: 6, 7) ja Sakarjan aikana (Sak. 3: 1, 2). Mutta kun Jeshua oli todistanut Isän pohjattoman rakkauden luotujaan kohtaan Golgatan keskimmäisellä ristillä, Luciferin kapina näyttäytyi entistä raskaampana kaikkien luotujen silmissä, ja ovi taivaan saleihin sulkeutui häneltä. Pettäjä ei kehdannut enää näyttäytyä siellä.
Although there was not any more space/room for the Prince of evil in heaven, he could still visit there. Such visits happened in the time of Job (Job 1: 6, 7) and in the time of Zechariah (Zech. 3: 1, 2). But when Yeshua had testified the Ftaher's bottomless love for his creatures on the middle cross of Calvary, the rebellion of Lucifer seemed heavier in the eyes of all creatures, and the door to the heavenly halls was closed. The betrayer did not dare to appear there any more.
Jo ennen Getsemanen ja Golgatan tapahtumia Jeshua näki Saatanan lankeavan/sinkoutuvan/putoavan taivaasta kuin salama. Luuk. 10: 18: ssa esiintyvä verbi on sama kuin Jes. 14: 12:ssa, ja se on נבל (nabal), joka merkitsee kuihtua/lakastua (vrt. lehdet, jotka putoavat), kuivua/murentua (vrt. rappaus yms., joka putoaa), väsyttää/uuvuttaa (vrt. väsynyt kiipeilijä, joka putoaa), toimia tyhmästi (vrt. ajattelematon valinta, joka johtaa putoamiseen).
Even before the events of Getseman and Golgotha Yeshua saw how Satan fell from heaven like a lightening. The verb in Luke 10: 18 is the same as in Isa. 14: 12, and it is נבל (nabal) meaning wilt/fade (like leaves before falling), dry/crumble (like plastering before falling), make tired/exhausted (like a tired runner before falling), act in a stupid way (when a stupid choice leads to falling).
Nabal-verbin merkitykset osoittavat että Lucifer tuli pudonneeksi taivaasta oman tyhmyytensä, ymmärtämättömyytensä, älyttömyytensä ja jumalattomuutensa vuoksi. Kaikkea tällaista נבל nabal merkitsee adjektiivina. Luciferin omat valinnat ja ratkaisut johtivat hänen putoamiseensa taivaalta ja ajautumiseen ulos taivaallisista asuinsijoista. Mutta luonnollisesti hän valheen ja syyttelyn mestarina voi väittää tulleensa heitetyksi sieltä pois.
The meanings of the nabal-verb proof that Lucifer fell from heaven as a result of his own stupidity, foolishness, idiocy and godlessness. All these things are the meanings of an adjective נבל nabal. Lucifer's own choices and solutions led to his falling down from heaven and drifting out of the heavenly residences. But naturally as a master of lies and recrimination he may claim that he was cast out from there.
Ehkä joku on jo ehtinyt makustella sanaa נבל... nabal... naabal... NAABAL... houkka. Naabal oli mies, jonka "sydän kuolettui" (1. Sam. 25: 3, 37, 38), kun hän kuuli vaimonsa Abigailin hyvittäneen Daavidille ja tämän joukoille miehensä sydämettömyyden. Näin tapahtui myös Luciferille, kun hänelle selvisi Jumalan laatima pelastussuunnitelma Pojassaan, Jeshuassa. Valheeseen pukeutunut käärme ja väkivaltaan turvautuva houkka ei kestänyt Jumalan RAKKAUTTA ja sen ilmestymistä Jeshuassa.
Maybe someone already knew the word נבל... nabal... Nabal... a fool. Nabal was a man whose heart died within him when he heard how his wife Abigail had rewarded David and his troops for her husband's heartlessness. This is what happened also to Lucifer, when he realised God's salvation plan in his Son, Yeshua. The serpent dressed in lies and a fool resorted to violence didn't stand God's LOVE and it's appearance in Yeshua.
Luukkaan 10. luvussa Jeshua ylistää hänen päivänsä näkeviä ihmisiä autuaiksi ja heidän silmiään siunatuiksi (Luuk. 10: 23, 24). Monet profeetat ja kuninkaat olisivat halunneet nähdä sen, mitä he saivat nähdä; Edenissä annetun ennustuksen toteutumisen. Golgatan tapahtumat on suurin ja ihmeellisin spektaakkeli, ja Pietarin mukaan jopa "enkelitkin halajavat katsahtaa" siihen (1. Piet. 1: 12). Mutta Pahuuden ruhtinaalle se oli liikaa.
In the 10th chapter of Luke Yeshua said "blessed are the eyes which see the things that ye see" meaning blessed are those who see him and his days (Luke 10: 23, 24). Many prophets and kings have desired to see those things the generation of his days was allowed to see, the fulfilment of the promise given in Eden. What happened on Calvary is the greatest spectacle and Peter wrote that even "the angels desire to look into" it (1.Peter 1: 12). But it was too much for the Prince of evil.
*********
NOTE
Some changes have been made on OpenID-settings and I can't give a reply to your comments. Sorry!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti