lauantai 11. marraskuuta 2017

Nimi * The name

Sanotaan, ettei "nimi miestä pahenna, ellei mies pahenna nimeään." Tähän kansanviisauteen liittyy opetus siitä, että mikä tahansa sana kelpaa ihmisen nimeksi, mutta ihminen voi itse pilata oman nimensä ja usein myös koko sukunsa nimen. Maine liittyy nimeen.

It's said that "the name of a man will not spoil him unless a man doesn't spoil his name." There is a teaching in this folkway showing that whatever name is good for a person but man himself can ruin his own name and often also the name of his whole family. Reputation is associated with the name.

Nimi on yksilöllinen tunnus, jolla henkilö erotetaan kaikista muista ihmisistä. Yleensä nimi saadaan omilta vanhemmilta, tosin poikkeuksiakin on. Usein vanhemmat miettivät syntyvän lapsen nimen valmiiksi jo raskausaikana, ja nimen julkistaminen tapahtuu mahdollisimman pian syntymän jälkeen.

The name is a unique code that separates a person from all other people. Usually, the name comes from your own parents, though there are some exceptions. Often the parents choose the name for their coming child already during pregnancy, and the name will be released as soon as possible after his birth.

Nimeen sisältyy osa yksilön identiteettiä siinäkin tapauksessa, että maailmassa on monia samannimisiä ihmisiä. Esim. koulussa henkilöiden sekoittamisen estämiseksi keksitään lisä- tai lempinimiä, mutta lapsuudessa saatu nimi kulkee jokaisen mukana kehdosta hautaan.

The name includes a part of the individual's identity even if there are many people with the same name in the world. For example, in school new names and nicknames are created in order to prevent the mixing of persons, but the name given in childhood passes from cradle to grave.

Nimenmuutos saattaa tulla kysymykseen jonkun elämänmuutoksen ja uuden elämänvaiheen alkaessa. Esim. vankilasta vapautuva henkilö saattaa ottaa itselleen uuden nimen päästäkseen yhteiskunnassa helpommin eteenpäin. On myös henkilöitä, jotka haluavat nimekseen mieluummin itsensä valitseman kuin vanhempiensa antaman nimen. Yleensä kuitenkin nimen antaja on sen saajaa vanhempi ja aikaisemmin syntynyt henkilö.

A name change is required with some life change and in the beginning of a new phase of life. For example, a prisoner released from a jail may take a new name in order to make it easier to move forward in the society. There are also people who prefer to choose their name by themselves rather than to use the name given by their parents. However usually the one who gives the name is older than the one who receives the name.

Punuttelussa yksilön Nimen käyttö koetaan joko kohteliaisuudeksi tai loukkaukseksi riippuen keskustelun sävystä ja tarkoituksesta. Kouluaikana nimi saattaa taipua pilkkaajien suussa niin ikävään muotoon, että haukuttu henkilö häpeää omaa nimeään vielä aikuisenakin. Oman nimen yleisyys saattaa vaikuttaa jopa minäkuvaan niin, että harvinaisen nimen omistaja tuntee itsensä yksinäisemmäksi kuin suosituimpien nimien omistajat.

To use one's name in a conversation is either a politeness or an insult depending on the tone and purpose of the conversation. In school some names might be twisted to a nasty form in the mouth of mockers and still as an adult the embarrassed person might shame his own name. The prevalence of a name may effect even on self-image so that the one who has a rare name feels more lonely than the one who has a popular name.

Muinaiset egyptiläiset koettivat säilyttää nimensä ja saavuttaa itselleen ikuisuuden rakentamalla komeita hautamuistomerkkejä. Sama pyrkimys voidaan nähdä ihmisten toimissa edelleenkin, vaikka itsensä ikuistamisen pakkomielle suuntautuu nyt erilaisten ennätysten tekemiseen. Nimeen sisältyvä maine ja muisto koetaan hyvin tärkeäksi, ja sen eteen ollaan valmiita tekemään jopa vilpillisiä ponnistuksia.

The ancient Egyptians tried to preserve their name and achieve eternity by building stunning haunting memories. You can see the same drive even today but the obsession to immortalise oneself is oriented to make some record things. The reputation and memories included in the name are considered to be so important that even false efforts are made in order to reach a better name/reputation.

Kuoleman kohdatessa nimi kertoo, kuka vuorostaan on ylittänyt rajan. Vaikka yksilö lakkaa olemasta, hänen nimensä, maineensa ja muistonsa jäävät olemaan. Nimi säilyy kaikissa asiakirjoissa, joista jopa vieraat ihmiset voivat etsiä haluamiaan tietoja. Omaisille ja ystäville kuolleen henkilön nimi palauttaa voimakkaita muistoja vielä pitkään tämän kuoleman jälkeen. Rakkaan ihmisen nimen näkeminen hautakivessä on aina syviä tunteita herättävä hetki. Olkoonpa ihmisen nimi miten mahtipontinen hyvänsä, se ei pysty estämään kuolemaa. Jonakin päivänä meistä kaikista jää jäljelle vain nimi, sillä ihmisen osa on kuolla.

When death occurs the name tells who in turn has crossed the border. Even if an individual cease to exist, his name, reputation and memory will remain. The name remains in all documents that even strangers can search for. The dead person's name will restore strong memories to relatives and friends still for a long time after his death. It's a moment of deep emotions to see the name of the beloved person on a gravestone. No matter how mighty name you have, it can't prevent death. One day, only the name remains, because the human part is death.

Nimemme on kirjattu pysyvästi maallisiin asiapapereihin, mutta niin on myös taivaassa pidettäviin Elämän - ja Kuoleman Kirjaan. Vanhempiemme meille valitsema nimi kaikuu kerran Jeesuksen suusta, kun hän tulee herättämään kaikki kuolleet; vanhurskaat Elämän ylösnousemuksessa ja väärät Tuomion ylösnousemuksessa (Joh. 5: 28, 29).

Our names has been permanently recorded in the secular documents but also in the heavenly books; the Book of life and the Book of death. The name our parents have given us will echo once from Jesus' mouth when he'll wake up all the death; the good in the resurrection of life and the evil in the resurrection of damnation (John 5: 28, 29).

Tämän jälkeen vanhurskaille alkaa aivan uusi elämänvaihe, ja he tulevat saamaan uuden nimen itse Jumalalta (Ilm. 2: 17). Sen lisäksi Jumala antaa heille uuden identiteetin ja osoitteen (Ilm. 3: 12). Vanhurskaiden maalliset nimet tullaan siis vaihtamaan pyhiin ja iankaikkisiin nimiin. Väärien  elämä tulee loppumaan, ja helvetin tuli tuhoaa heidät niin kuin myös heidän nimensä.

After that a new phase of life will open to the good and they'll receive a new name from God Himself (Rev. 2: 17). And more over God will give them a new identity and address (Rev. 3: 12). The earthly names of the good will be changed to sacred and eternal names. But the life of the evil will end, and Hell will destroy them and finish their names.

Ihmisten lisäksi helvetissä tuhoutuvat myös alussa ikuisiksi olennoiksi luodut enkelit, jotka ryhtyivät Luciferin johdolla kapinaan Jumalaa vastaan. Helvetti tekee ikuisen lopun niin jumalattomien ihmisten maallisista nimistä kuin langenneiden enkelien taivaallisista nimistä.

Also the angels, once created everlasting creatures, will be destroyed in Hell with the evil; those angels who followed Lucifer in his rebellion. Hell will wipe away both the earthly names of bad people and the supernal names of fallen angels.

Jumaluus on kuolemattomuutta ja katoamattomuutta. Jumalaa ei ole kukaan synnyttänyt tai luonut, eikä hänen yläpuolellaan ole auktoriteettia, joka olisi antanut Hänelle nimen. Kuoleman valta ei yllä jumaluuteen, ja Jumalan nimi on Saatanalle voittamaton haaste. Jumalan nimi ei korista yhtäkään hautakiveä, sillä Jumala ei kuole.

Godhead is immortality. No-one ever created God and there is no authority above Him that would had given Him the name. The power of death never reach divinity, and the name of God is an invincible challenge for Satan. God's name isn't an ornament on any gravestone, because God never dies.

MINÄ OLEN on täydellinen nimi Jumalalle, joka OLI, ON ja TULEE IKUISESTI OLEMAAN. "Minä olen" on ainoa mahdollinen nimi, joka olisi voinut olla kirjoitettu Jeesuksen hautakiveen niiden muutamien tuntien ajan, jotka hän vietti Joosef Arimatialaisen haudassa, sillä tuossa mahtavassa nimessä Jeesus voitti Kuoleman.

I AM is the perfect name for God, who WAS, IS and WILL FOREVER EXCIST. "I am" is the only name that would possible have been written on the stone of Jesus' tomb during a few hours He spent in the tomb of Joseph of Arimathaea, because in that mighty name Jesus won the death.





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti