Viime päivinä olen miettinyt sanaa "sielu" ja huomannut jälleen kerran, miten monia merkityksiä tuolle sanalle annetaan Raamatussa. Poimin nyt vain muutamia niistä. Sekä Vanhassa että Uudessa Testamentissa "sielu" tarkoittaa:
1. ihmisen mieltä ja omaatuntoa
2. ihmisen ajatusmaailmaa ja tunteita
3. ihmisen henkeä ja elämänvoimaa, joka loppuu ihmisen kuollessa
4. ihmisen tahtoa ja arvomaailmaa
5. koko ihmistä yksilönä/henkilönä/persoonana
Recently I have been thinking the word "soul" and noticed once again that it has several meanings in the Bible. I'll take some meanings here. Both in the Old and the New Testament "soul" refers to:
1. human mind and conscience
2. human thinking and emotions
3. human spirit and vitality, which ends in death
4. human will and values
5. the whole human person as an individual
Näyttää siis siltä, että joko eri raamatunkirjoittajat ovat ymmärtäneet "sielun" merkityksen eri tavoin, tai sitten "sielu" on todella laaja käsite.
It seems to me that either the authors of the Bible have understood differently the word "soul", or then "soul" is a vast concept.
Heprean sanalla נפש (nefesh) on kyllä varsin monia merkityksiä; esim. kita/kurkku/nielu, kaula, hengitys/henkäys, hengittävä, elävä olento, elämänvoima, sielu, ihminen, palvelija/orja, henki/elämä, sielu tunteiden keskuksena/mieliala, tahto/mielipide.
The Hebrew word נפש (nephesh) has very many meanings indeed; maw/throat/pharynx, collum/cervic, breathing/sigh, a breathing living creature, vitality/spirit, soul, man, servant/slave, spirit/life, emotional centre/humour/temper, will/opinion.
Vanhassa Testamentissa kielletään eläimen veren syöminen sillä perusteella, että siinä on eläimen "sielu" (1. Moos. 9: 4). Kun Jumala teki liiton Nooan kanssa vedenpaisumuksen jälkeen, hän antoi ihmisille luvan laajentaa Eedenissä annettua ruokavaliota (1. Moos. 1: 29, 30) puhtaiden eläinten lihalla. Syy ravintomuutokseen oli ilmeinen, sillä suuren tulvan jälkeen maa ei vielä tuottanut riittävästi syötävää Nooan perheelle. Veri oli laskettava tarkkaan pois syötäväksi tarkoitetusta lihasta, "sillä lihan sielu on veressä, ja minä olen sen teille antanut alttarille, että se tuottaisi teille sovituksen; sillä veri tuottaa sovituksen, koska sielu on siinä" (3. Moos. 17: 11).
To eat animal blood is prohibited in the Old Testament and the argument is that there is life/soul in the blood (Gen. 9. 4). When God made a covenant with Noah after the Flood he allowed people to eat even flesh with vegetables, which He gave first to them in Eden (Gen. 1. 29, 30). The reason for the dietary change is evident, for immediately after the vast Flood the earth didn't yet produce food enough for Noah's family. Flesh without blood was God's order, "for the life of the flesh is in the blood: and I have given it to you upon the altar to make an atonement for your souls: for it is the blood that maketh an atonement for the soul" (Lev. 17: 11).
Asettaessaan ehtoollisen Jeesus sanoi viinistä: "... tämä on minun vereni, liiton veri, joka monen edestä vuodatetaan syntien anteeksiantamiseksi" (Matt. 26: 28). Uuden liiton ehtoollisessa viini kuvaa siis Jeesuksen verta, joka sovittaa Jeesukseen uskovan ihmisen synnit (Joh. 3: 16).
When Jesus set the Lord's Supper he said about the vine: "... this is my blood of the new testament, which is shed for many for the remission of sins" (Matthew 26: 28). The vine on the Lord's Supper is a symbol of Jesus' blood, which is the atonement for the sins of the one who believes in Jesus (John 3: 16).
Veri siis kätkee sisäänsä sielun. Mikä tekijä veressä voisi olla sielu? Nykyajan ihminen näkee maailman täysin erilaisin silmin kuin ihmiskunta 2000 vuotta sitten puhumattakaan sitä ennen eläneistä ihmisistä. Voisiko raamatulliselle sanalle "sielu" löytyä joku nykyaikaisempi termi?
Thus the soul is in the blood. What factor in the blood could be the soul? A modern man is looking at the world with totally different eyes than people 2000 years ago or before them. Can we find a modern expression for the biblical word "soul"?
Kainille sanottiin: "... veljesi veri huutaa minulle maasta" (1. Moos. 4: 10) ja Johannes näki viidennen sinetin avautuessa "alttarin alla niiden sielut (veren), jotka olivat surmatut Jumalan sanan tähden ja sen todistuksen tähden, joka heillä oli (Ilm. 6: 9).
God said to Cain "... the voice of thy brother's blood crieth unto me from the ground (Gen. 4: 10) and John saw in the beginning of the fifth seal "under the altar the souls of them that were slain for the word of God, and for the testimony which they held" (Rev. 6: 9).
Mikä tekijä maassa olevasta verestä todisti sen kuuluneen Kainin veljelle eikä esim. jollekin eläimelle? Ja miten veren perusteella voidaan määritellä marttyyrien joukko? Nykytiede antaa vastauksen: deoksiribonukleiinihappo eli DNA.
Which factor it was in the blood on the ground that proofed it belonged to Cain's brother not to some animal for example? And which is the bases to define the martyrs? The modern science gives an answer: deoxyribonucleic acid or DNA.
DNA-testien avulla saadaan tietoon sukurasitteina periytyvät sairaudet, ja niiden avulla sukututkijat löytävät sukujuurensa vaikka ilman kirkonkirjoja. Vanhemmistaan tavalla tai toisella erotetut ihmiset pääsevät DNA:n avulla tutkimaan sekä isä- että äiti-linjaansa ja päätyvät oikeaan tulokseen 99,999%:sti. DNA-ketjun viestiä ei kukaan voi tuhota tai muuttaa, sillä se on Jumalan ihmiseen kätkemä "sielu".
By means of DNA tests it is possible to define the inherited diseases, and with DNA-tests people are able to find out their roots and relatives even without the church books. Anyone can follow the male and female lines and find the right solution 99, 999 %. Nobody can spoil or change the message of the DNA-chain, for it is the "soul" God has hidden in man.
Kuvitelkaamme, että olisi mahdollista tutkia jokaisen ihmisen DNA takautuvasti aina yhteisiin esivanhempiimme Adamiin ja Eevaan saakka! Entä sen jälkeen? Mihin verijäljet sitten johtaisivat? SANAAN, sillä "alussa oli Sana... ja Sana tuli LIHAKSI" (Joh. 1: 1 - 3, 14).
Let's assume that it would be possible to follow everybody's DNA up to our common ancestors Adam and Eve! What next? To where would the traces of blood leed us after them? To the WORD, for "in the beginnings was the Word... and the Word was made FLESH" (John 1: 1 - 3, 14).
Minusta on järisyttävän huikeaa ajatella, että Jeesus tuli meidän ihmisten tähden osalliseksi verestä ja lihasta (Hepr. 2: 14 - 18)! Siinä veressä, joka Golgatalla vuoti, löytyy jokaisen ihmisen DNA. Jeesuksen veri vuodatettiin jokaisen ihmisen puolesta, mutta se hyödyttää vain "monia" kuten Jeesus (Matt. 26: 28). Veren lisäksi tarvitaan omakohtainen valinta/usko.
I feel very staggering to think that for our shake Jesus took part of blood and flesh (Hebrew 2: 14 - 18)! The DNA of every man is found in the blood that was shed on the Golgotha, but it is for the benefit only "for many" as Jesus said (Matthew 26: 28). In addition to blood we need personal choice/faith.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti