Miten luemme * How do we read

Ajatellessani Jeshuan suhdetta tetragrammiin mieleeni tulee suomalaisten tuntema sanonta 'vaikeneminen on kultaa’. Mietin, mikä viesti sisältyy siihen tosiasiaan, että Jeshua ei käyttänyt koskaan tuota salaperäistä kirjainyhdistelmää, יהוה!

When I think about Yeshua's relationship with the Tetragrammaton, the Finnish saying 'silence is golden' comes to my mind. I wonder what message is contained in the fact that Yeshua never used that mysterious combination of letters, יהוה!

Jeshuan äidinkieli oli aramea, jota juutalaiset puhuivat tuohon aikaan, kun Jeshua vaikutti maan päällä. Juutalaisten kielet ovat heprea ja aramea. Tutkijat arvelevat aramean olleen Aabrahamin käyttämä kieli. Mutta sanat heprea עִברִית (ivrit) ja heprealaiset עברים (ivrim) pohjautuvat kuitenkin jo Seemin pojanpojanpojan, Eeberin עהר (ever) nimeen, ja Eeber eli noin 200 vuotta ennen Aabrahamia.

Yeshua's mother tongue was Aramaic, which was spoken by the Jews at the time when Yeshua was active on earth. The languages of the Jews are Hebrew and Aramaic. Researchers think that Aramaic was the language used by Abraham. But the words Hebrew עִברִית (ivrit) and Hebrews עברים (ivrim) are already based on the name of Shem's great-grandson, Eeber עהר (ever), and Eeber lived about 200 years before Abraham.

Heprea oli kuollut kieli 200 eKr. - 200 jKr., mikä tarkoitti sitä, että juutalainen kansa ei ymmärtänyt eikä käyttänyt sitä. Tuona aikana puhuttiin arameaa, eikä Jeshua tehnyt poikkeusta. 

Hebrew was a dead language from 200 BC to 200 AD, meaning it was neither understood nor used by the Jewish people. At that time, Aramaic was spoken, and Yeshua was no exception.

Uuden Testamentin arameassa ei ole ainuttakaan tetragrammia, יהוה, vaan sen paikalla lukee poikkeuksetta מריא (marya) eli Herra.

In the Aramaic of the New Testament, there is not a single Tetragrammaton, יהוה, but in its place is invariably written מריא (marya), meaning Lord.

Franz Delitzschin Uuden Testamentin hepreannoksessa tetragrammi esiintyy omien laskujeni mukaan 195 kertaa, kun heprean sana אדון (adon) eli Herra esiintyy 474 kertaa.

In the Hebrew version of Franz Delitzsch's New Testament, according to my calculations, the Tetragrammaton appears 195 times, while the Hebrew word אדון (adon) or Lord appears 474 times.

Evankelistojen (Matteus, Markus, Luukas ja Johannes) teksteissä Jeshaun puheissa ei ole lainkaan tetragrammi-herraa. Jeshua ei herroittele, sillä Hän puhuu aina ”Isästä”. 

In the texts of the evangelists (Matthew, Mark, Luke and John), Jeshau's speeches do not contain the Tetragrammaton at all. Yeshua does not dominate/use the Tetragrammaton, because He always speaks of "the Father".

Katsoin eilen tohtori Rocco Erricon opetusvideoita arameankielisestä Isä meidän-rukouksesta, ja olin riemuissani, koska hänen opetuksensa vahvisti oman kokemukseni Isästä. Rocco Errico kertoi mm., että arameassa ’isä’ rinnastuu sanaan ’rakastettu’. Me voimme siis rukoilla ’Rakastettumme, joka olet kaikkialla’...  אהון דבשמיא... Awoon Dwasmaya... Siitä on herroittelu kaukana! Jumala on lapsiaan rakastava Isä!

Yesterday I watched Dr. Rocco Errico's teaching videos on the Lord’s prayer in Aramaic, and I was delighted because his teaching confirmed my own experience of the Father. Rocco Errico said, for example, that in Aramaic 'father' equates to 'beloved'. So we can pray to 'Our Beloved everywhere'... אהון דבשמיא... Awoon Dwasmaya... That is far from dominating! God is the Father who loves his children!

Olessaan opetuslastensa kanssa Filippoksen Kesareassa Jeshua kysyi heiltä: ”Kenen ihmiset sanovat Ihmisen Pojan olevan?” (Matt. 16: 13 - 20; Mark. 8: 27 - 30; Luuk. 8: 18 - 22). 

While with his disciples in Caesarea Philippi, Yeshua asked them: "Who do people say the Son of Man is?" (Matthew 16: 13 - 20; Mark 8: 27 - 30; Luke 8: 18 - 22).

Opetuslapset kertoivat kuulleensa, että jotkut pitivät häntä ylösnousseena Johannes Kastajana. Tämä ajatus oli todennäköisesti levinnyt Herodekselta, joka kamppaili omantunnon syytösten kanssa ja pelkäsi jotakin tuollaista tapahtuvan (Matt. 14: 2).

The disciples said they had heard that some thought he was the resurrected John the Baptist. This idea had probably spread from Herod, who struggled with the accusations of his conscience and feared something like that would happen (Matthew 14:2).

Toiset ihmiset arvelivat kuulemma, että Jeshua olisi joku Vanhan Testamentin ajan profeetoista. Erityisesti Elia tuli heidän mieleensä ilmeisesti siitä syystä, että Elia ei maistanut lainkaan kuolemaa, vaan hänet otettiin tuulenpyörteessä taivaaseen (2. Kun. 2: 1 - 18).

Other people reportedly thought that Yeshua was one of the prophets of the Old Testament. Especially Elijah came to their mind apparently because Elijah did not taste death at all, but was taken up in a whirlwind to heaven (2 Kings 2: 1 - 18).

Niin paljon kuin Vanhassa Testamentissa toistetaan tetragrammia (6828 kertaa) ja sillä viitataan milloin Jumalaan milloin Jumalan Poikaan, kenenkään ihmisen mieleen ei sattunut tulemaan ajatus, että Jeshua olisi Jahve/Jehova!

As much as the Tetragrammaton is repeated in the Old Testament (6828 times) and it refers sometimes to God and sometimes to the Son of God, no one thought that Yeshua was Yahweh/Jehovah!

Sellainen ajatus ei tullut myöskään oikean vastauksen antaneen Simon Pietarin mieleen. Mutta miten tuo kouluja ja akatemioita käymätön kalastaja osasi antaa ainoan oikean vastauksen: ”Sinä olet Kristus, elävän Jumalan Poika”... arameaksi: משיחא ברה דאלהא היא

Such a thought neither occurred to Simon Peter, who gave the correct answer to Yeshua. But how could that fisherman, who did not attend schools and academies, give the only correct answer: "You are the Christ, the Son of the living God"... in Aramaic: משיחא ברה דאלהא היא

Kristus eli Voideltu on arameaksi ja hepreaksi Messias. Jakeita, joissa kyseinen sana esiintyy, löytyy hepreankielisestä Vanhasta Testamentista 39 kappaletta. Valtaosa niistä viittaa kuitenkin Israelin ylipappeihin, patriarkkoihin ja kuninkaisiin.

Christ, or the Anointed One, is Messiah in Aramaic and Hebrew. There are 39 verses in the Hebrew Old Testament where the word in question appears. However, the majority of them refer to Israel's high priests, patriarchs and kings.

Luonnollisesti Jeshua on enemmän kuin yksikään juutalainen pappi, patriarkka tai kuningas, ja oikeastaan kaikki messias-tekstit ovat toteutuneet myös Hänessä. Mutta Danielin ennustus (Dan. 9: 25, 26)  koskee puhtaimmillaan ainoastaan Jumalan Voideltua, Maailman Vapahtajaa.

Naturally, Yeshua is more than any Jewish priest, patriarch or king, and in fact all messianic texts have also been fulfilled in Him. But Daniel's prophecy (Dan. In 9: 25, 26) is in its purest form only about God's Anointed One, the Saviour of the World.

Arameassa on runsaasti ns. messias-tekstejä, vaikka meidän vastaavissa käännöksissä ei ole sanaa Voideltu tai Messias/Kristus. Tällainen teksti on esimerkiksi 1. Moos. 49: 10, joka puhuu Messiaskuninkaasta. 

Aramaic has a lot of so-called messiah texts, although our respective translations do not have the word Anointed or Messiah/Christ. Such a text is, for example, Genesis 49: 10, which speaks of the Messiah King.

Pietari oli mitä ilmeisimmin lukenut aramean tekstejä tarkoin!

Peter had most obviously read the Aramaic texts carefully!

Jeshuan ja Pietarin Filippoksen Kesareassa käymästä keskustelusta tulee mieleen ihmisten esittäytyminen toisilleen. Pietari sanoi Jeshualle:” Sinä olet Messias, elävän Jumalan Poika”... אנת הו משיחא ברה דאלהא היא. Ja Jeshua kutsui Pietaria nimellä: ”Shimeon, Joonan poika”...  שמיון ברה דיונא

The conversation between Yeshua and Peter in Caesarea Philippi reminds me of people introducing themselves to each other. Peter said to Yeshua: "You are the Messiah, the Son of the living God"... אנת הו משיחא ברה דאלהא היא. And Yeshua called Peter by the name : “Shimeon, the son of Jonah”... שמיון ברה דיונא

Pietaria kutsutaan Uudessa testamentissa myös arameankielisellä nimellä Keefa כאפא (Joh. 1: 42; 1. Kor. 3: 22; 9: 5; 15: 5; Gal. 2: 11) Nimi ”Pietari” tulee meidän kieleemme kreikan sanasta πετρος petros. 

In the New Testament, Peter is also called by the Aramaic name Keefa/Cephas כאפא (John 1: 42; 1. Cor. 3: 22; 9: 5; 15: 5; Gal. 2: 11) The name "Peter" comes to our language from the Greek word πετρος petros.

Sekä aramean כאפא Keefa että kreikan πετρος Petros merkitsevät kalliota. Mutta aramean tekstissä käytetään myös Jeshuasta/Messiaasta sanaa כאפא keefa (1. Kor. 10: 4). Niinpä Jeshua sanoi Pietarille seurakuntansa rakentamisesta näin: דאנת הו כאפא ועל הדא כאפא... että sinä olet keefa, ja TÄMÄN keefan päälle minä rakennan seurakuntani.

Both the Aramaic כאפא Keefa and the Greek πετρος Petros mean rock. But the Aramaic text also uses the word כאפא keefa for Yeshua/Messiah (1. Cor. 10: 4). So Yeshua said to Peter about building his church/congregation like this: דאנת הו כאפא ועל הדא כאפא ... that you are a keefa, and on THIS keefa I will build my church/congregation.

Sanoiko Jeshua rakentavansa seurakuntansa Simon Pietarin varaan? Ei todellakaan! Kun on kaksi kalliota; tämä kallio ja tuo kallio, tämä kallio on aina puhuvaa osapuolta lähempänä kuin tuo toinen kallio. 

Did Yeshua say he would build his church/congregation on Simon Peter? Not really! When there are two rocks; this rock and that rock, this rock is always closer to the speaking one than that other rock.

Pietari ei varmasti kuvitellut mitään sellaista, mitä meille on opetettu näiden Jeshuan sanojen pohjalta. Pietari tiesi, mitä aramean tekstissä (1. Moos. 49: 10) sanotaan Messiaasta, jonka hän oli juuri tunnistanut seisovan edessään: ei siirry valtikka pois Juudalta eikä hallitsijan sauva hänen polviensa välistä, kunnes Messiaskuninkaan aika tulee, Hänen, jolle kuninkuus kuuluu, Hänelle kaikki kuningaskunnat ovat alamaisia.

Peter certainly did not imagine anything that we have been taught based on these words of Yeshua. Peter knew what the Aramaic text (Genesis 49: 10) says about the Messiah, whom he had just recognised standing before him: the sceptre shall not pass from Judah, nor the ruler's sceptre from between his knees, until the time of the Messiah King comes, to whom the kingdom belongs, to Him all kingdoms are subjects.

1. Moos. 49: 10 Targum Jonathanin mukaan:

Genesis 49:10 according to Targum Jonathan:

לָא פַּסְקִין מַלְכִין וְשַׁלִיטִין מִדְבֵית יְהוּדָה וְסַפְרִין מֵאַלְפֵי אוֹרַיְיתָא מִזַרְעֵיהּ עַד זְמַן דִי יֵיתֵי מַלְכָּא מְשִׁיחָא 

זְעֵיר בְּנוֹי וּבְדִילֵיהּ יִתְיַמְסוּן עַמְמַיָא 

Kuninkaat eivät lopu, eivätkä hallitsijat Jehudan/Juudan suvusta, eivät opettajat, jotka opettavat lakia hänen siemenestään, siihen asti, kun Messias-kuningas tulee, nuorin hänen pojistaan (Juudan pojista); ja hänen tähtensä kansat virtaavat yhteen.

Kings shall not cease, nor rulers, from the house of Jehuda/Judah, nor sapherim/teachers teaching the law from his seed, till the time that the King the Messiah, shall come, the youngest of his sons; and on account of him shall the peoples flow together.

Messias elää ikuisesti, Jeshua on ylösnoussut ja Hän on yhtä ikuinen kuin Isä. Mutta Pietari odottaa vielä ylösnousemustaan. Jumalan seurakunta ja ikuinen valtakunta voi rakentua vain ikuisesti elävän Jeshua Messiaan varaan!

The Messiah lives forever, Yeshua is resurrected and He is as eternal as the Father. But Peter is still awaiting for his resurrection. God's congregation and eternal kingdom can only be built on Yeshua the Messiah, who lives for ever!

Kreikan tekstissä Jeshua kutsuu Simon Pietaria/Keefaa nimellä πετρος Petros, ja seurakuntansa kalliota Hän kutsuu nimellä πετρα PETRA. Sanovatpa paavit mitä hyvänsä, Pietari, Petros, ei ole Jumalan seurakunnan perustus vaan itse Jumalan Poika, PETRA! Petros ei ole sama kuin Petra!

In the Greek text, Yeshua calls Simon Peter/Cepha as πετρος Petros, and the rock of his congregation He calls πετρα PETRA. No matter what the popes say, Peter, Petros, is not the foundation of God's congregation, but Petra, the Son of God himself! Petros is not the same as Petra!

Pyhä Kaksikko * The Holy Duo

Ylimmäispapillisessa rukoukessaan Jeshua antoi opetuslapsilleen avaimet iankaikkiseen elämään. Tämä rukous ajoittui juuri ennen kuin Hänet vangittiin ja vietiin Hannaan eteen kuulusteltavaksi.

In his high priestly prayer, Yeshua gave his disciples the keys to eternal life. This prayer was just before He was captured and taken to Hannah for questioning.

Jeshua pyysi Isää kirkastamaan itsensä, jotta Hän voisi kirkastaa Isänsä, ja puhui Isälle siitä vallasta, jonka Isä oli Hänelle antanut, jotta Hän voisi pelastaa koko maailman. Sitten Jeshua sanoi, mitä iankaikkinen elämä on, ja miten se saavutetaan, Joh. 17: 3:

Yeshua asked the Father to glorify Himself so that He could glorify His Father, and spoke to the Father about the authority that the Father had given Him so that He could save the whole world. Then Yeshua said what eternal life is, and how to attain it, John 17:3:

1642/1776: ”Mutta tämä on ijankaikkinen elämä, että he sinun ainoan totisen Jumalan tuntisivat, ja jonkas lähetit Jesuksen Kristuksen."

1938: ”Mutta tämä on iankaikkinen elämä, että he tuntevat sinut, joka yksin olet totinen Jumala, ja hänet, jonka sinä olet lähettänyt, Jeesuksen Kristuksen.”

1992: ”Ja ikuinen elämä on sitä, että he tuntevat sinut, ainoan todellisen Jumalan, ja hänet, jonka olet lähettänyt, Jeesuksen Kristuksen.”

2012: ”Iankaikkinen elämä on sitä, että he tuntevat sinut, ainoan tosi Jumalan, ja Jeesuksen Kristuksen, jonka sinä olet lähettänyt.”

KJV: ”And this is life eternal, that they might know thee the only true God, and Jesus Christ, whom thou hast sent."

Jeshuan rukouksen mukaan ihmiskunnan pelastus seisoo siis kahden pilarin varassa; Isän ja Pojan yhteistyössä on pelastuksemme tukipylväät. Tästä on symbolinen kuva myös Vanhassa Testamentissa. Lainarkin kantena toimivan armoistuimen molemmilla puolilla seisovat kaksi kerubia edustavat samaa totuutta (2. Moos. 25: 18 - 22). Isä ja Poika valvovat Taivasten Valtakunnan lakia ja ihmisten maallista elämää jakaen armoa ja anteeksiantamusta jokaiselle, joka tunnustaa rikkomuksensa Jumalan edessä ja haluaa hylätä väärät tiensä (Sanal. 28: 30).

According to Yeshua's prayer, the salvation of mankind therefore rests on two pillars; the cooperation of the Father and the Son are the pillars of our salvation. There is also a symbolic picture of this in the Old Testament. The two cherubs standing on both sides of the mercy seat, which serves as the lid of the ark, represent the same truth (Exodus 25: 18 - 22). The Father and the Son supervise the law of the Kingdom of Heaven and the earthly life of people, distributing mercy and forgiveness to everyone who confesses his transgression before God and wants to abandon his wrong ways (Prov. 28: 30).

Isän ja Pojan yhteystyöstä ihmiskunnan pelastusoperaatiossa kertovat myös ne voimalliset sanat, jotka Mooses kuuli palavasta pensaasta. אהיה אשר אהיה,  ehjee asher ehjee, olen joka olen (2. Moos. 3: 14) tunnetaan jopa okkultismissa nimellä ”double power” eli kaksoisvoima. Koska Isä, Ehjee-Jumala, ei kuole milloinkaan, Hän varmisti Poikansa heräämisen kuolemasta ja Hänen elämänsä jatkumisen ikuisesti (Ap.t. 2: 24; Room. 4: 24; 6: 4; 7: 4; 8: 11, 34; 10: 9; 1. Kor. 6: 14; 15: 15, 16, 17; Gal.1: 1; 2. Tim. 2: 8; 1. Piet. 1: 13)! 

The powerful words that Moses heard from the burning bush also tell about the connection between the Father and the Son in the mission to save humanity. אהיה אשר אהיה, ehyeh asher ehyeh, I am that I am (Exodus 3: 14) is even known in occultism as "double power". Since the Father, the Eternal God, never dies, He ensured the resurrection of His Son from death and the continuation of His life forever (Acts 2: 24; Rom. 4: 24; 6: 4; 7: 4; 8: 11, 34; 10: 9; 1 Cor. 6: 14; 15: 15, 16, 17; Gal. 1: 1; 2 Tim. 2: 8; 1 Pet. 1: 13)!

Arkki ja armoistuin kerubeineen sijoitettiin aikanaan kuningas Salomon rakennuttaman temppelin Kaikkeinpyhimpään. Temppelin eteishalliin Salomo teetätti tyyrolaisella Hiiramilla kaksi vaski-/pronssipylvästä, joiden korkeus oli sama kuin temppelin korkeus (1. Kun. 7: 13 - 22). 

The ark and mercy seat with cherubims were once placed in the Holy of Holies of the temple built by King Solomon. In the temple's vestibule, Solomon, with Hiram from Tyre, placed two copper/bronze pillars, the height of which was the same as the height of the temple (1 Kings 7: 13 - 22).

Noille kahdelle valtavalle pylväälle annettiin jopa nimet. Oikealle puolelle sijoitettu pylväs oli nimeltään יכין Jakin, ja vasemmalle puolelle sijoitettu oli  בעז Boas. Nämä molemmat nimet mainitaan Vanhassa Testamentissa myös henkilöiden niminä. 

Those two huge columns were even given names. The pillar placed on the right side was called יכין Jakin, and the one placed on the left side was בעז Boaz. Both of these names are also mentioned in the Old Testament as names of persons.

Boas lienee näistä kahdesta nimestä tutumpi; hän oli Ruutin sukulunastaja (Ruut 2. luku), ja Boaksen ja Ruutin poika, Oobed, oli kuningas Daavidin isän (Iisain) isä ja siis Salomon isoisän isä.  

Boas is probably the more familiar of the two names; he was Ruth's kinsman (Ruth chapter 2), and the son of Boaz and Ruth, Obed, was the father of King David's father (Isaiah) and thus the father of Solomon's grandfather.

Jakin oli Jaakobin pojan Simeonin poika (1.Moos. 46: 10). Mahtoiko Jaakobin Simeonille ja Leeville yhteisesti lausumat (siunaus)sanat koskea myös heidän jälkipolvia; nimittäin Jaakob ei yhtynyt Simeonin ja Leevin juoniin, ja hän kirosi heidän vihansa (1. Moos. 49: 5 - 7).

Jachin was the son of Jacob's son Simeon (Gen. 46: 10). Could the (blessing) words spoken by Jacob to Simeon and Levi apply to their descendants as well; namely, Jacob did not join Simeon's and Levi's plot, and he cursed their hatred (Gen. 49: 5 - 7).

Nimi בעז Boas merkitsee ”voimassa”, sillä ב on prepositio -ssa, ja עז ots,  merkitsee ’voima’. Jesaja kirjoittaa אלהי היה עזי ”Jumala on tullut voimakseni” (Jes. 49: 5). Jotkut kääntävät Boas-nimen sanoilla ’hänessä on voima’. Samoilla konsonanteilla kirjoitetaan myös sana עז ets, joka merkitsee ’vuohi’, joka oli yksi niistä uhrieläimistä, joita Jumala pyysi Aabrahamilta tehdessään liiton hänen kanssaan (1. Moos. 15: 9).

The name בעז Boas means 'in power', as ב is a preposition ’in,' and עז ots, means 'power'. Isaiah writes אלהי היה עזי "God has become my strength/power" (Is. 49: 5). Some translate the name Boas as 'he has power'. With the same consonants, the word עז ets is also written, which means 'goat', which was one of the sacrificial animals that God asked of Abraham when He made a covenant with him (Genesis 15:9).

Nimi יכין Jakin tuskin merkitsee ’hän lujittaa/vahvistaa’, vaikka Raamatun marginaalissa on niin sanottu. Lujittaa/vahvistaa on hepreaksi חזק chazaq. Verbi יכה jakah merkitsee (Niphalissa) ’käydä oikeutta keskenään’/’selvitellä asiaa’/’osoittautua viattomaksi’, (Hiphilissä) ’nuhdella’/’ojentaa’/’vaatia tille’/’rankaista’, (Hophalissa) ’tulla nuhdelluksi’/’ saada ojennusta’. Nämä merkitykset tuovat mieleen kyllä Simeonin ja hänen sukunsa tekemiset!

The name יכין Jakin hardly means 'he strengthens', although it says so in the margin of the Bible. To strengthen is חזק chazaq in Hebrew. The verb יכה jakah means (in Niphal) 'to do justice to each other'/'to find out'/'to prove innocent', (in Hiphil) 'to reprimand'/'to hand out'/'to demand'/'to punish', (in Hophal) 'to be reprimanded' /' to get stretched'. These meanings do bring to mind what Simeon and his family did!

Kertomuksessa Ruutista ja Boaksesta esiintyy mielenkiintoisella tavalla myös sana אהיה ehjee yhdessä kieltosanan (לא loo) kanssa (Ruut 2: 13). Ruut ei kokenut itseään (לא אהיה) yhdenkään Boaksen palvelijattaren veroiseksi. Tämä muistuttaa niitä tuntemuksia, joita syntinsä tähden kamppaileva ihminen kokee pyhän Jumalan edessä.

In the story of Ruth and Boaz, the word אהיה ehjee also appears in an interesting way together with the prohibition word (לא loo) (Rut 2: 13). Ruth did not consider herself (לא אהיה) to be like any of Boaz's handmaidens. This resembles the feelings that a person struggling because of sins experiences before a holy God.

Jakin-nimen/jakah-verbin merkitykset viittaavat syntisen ihmisen ja Jumalan väliseen oikeudenkäyntiin ja syntien pois pyyhkimiseen, josta myös profeetta Jesaja kirjoittaa (Jes. 1: 8, 16 - 20). Mutta elleivät ihmiset suostu Jumalan nuhteluun ja kutsuun, heille käy todella huonosti. Silloin Jumalasta tulee heille לא אהיה loo-ehjee,  (ei teidän Jumalanne) ja heistä לא עני loo-ammi (ei minun kansani), niin kuin kävi Hoosean päivinä Jumalan kansalle (Hoos. 1: 9).

The meanings of the name Jakin/the verb jakah refer to the trial between the sinner and God and the wiping away of sins, which the prophet Isaiah also writes about (Is. 1: 8, 16 - 20). But if people do not agree to God's rebuke and call, it will be really bad for them. Then God will become for them לא אהיה loo-ehyeh, (not your God) and they will be לא עני loo-ammi (not my people), as happened to God's people in Hosea's days (Hos. 1: 9).

Ilmestyskirjassa Johannes esittelee kaksi istujaa taivaallisella valtaistuimella; Isä (Ilm. 4: 1) ja Poika, jota Johannes kuvaa Karitsana (Ilm. 3: 21; 22: 1, 3). Myös itse Jeshua sanoi palatessaan istuvansa Voiman/Isän oikealla puolella (Matt. 26: 64 tässä הגבורה... hepreassa on monta voima-sanaa). Isä on pelastussuunnitelman VOIMA, ja Poika VAHVISTAA Jumalan Valtakunnan omalla toiminnallaan.

In the Book of Revelation, John presents two sitting on the heavenly throne; The Father (Rev. 4: 1) and the Son, whom John describes as the Lamb (Rev. 3: 21; 22: 1, 3). Yeshua himself also said when he returned that he would sit at the right hand of the Power/Father (Matthew 26: 64 here הגבורה... there are many power-words in Hebrew). The Father is the POWER of the plan of salvation, and the Son STRENGTHENS the Kingdom of God by his own actions.

Raamatun ilmoituksen mukaan pelastuksemme nojaa siis kahteen pylvääseen; Isään ja Poikaan. Kuitenkin kristinuskossa vannotaan kolminaisuuden nimeen; kolme jumalaa, jotka ovat yksi. Kuulostaa hassulta, mutta kerrotaan, että kuningas Salomo lähetti Tyyron kuninkaalle, Souron’ille, vastalahjaksi yhden pylvään, kun tämän lähettämä Hiiram teki Salomon temppeliin kaksi pylvästä. Osuvaa symboliikkaa siinäkin!

According to the revelation of the Bible, our salvation therefore rests on two pillars; To Father and Son. However, in Christianity we swear by the name of the Trinity; three gods who are one. It sounds funny, but it is said that King Solomon sent the king of Tyre, Souron, one pillar as a gift, while Hiram, whom he sent, made two pillars in Solomon's temple. Appropriate symbolism in that too!

Johannes näki Jumalan valtaistuimella ainoastaan kaksi istujaa. Jumalan valtaistuimen edessä paloi seitsemän tulisoihtua, jotka edustavat Jumalan seitsemää henkeä (vrt. Jes. 11: 2). Siis ei yksi henki vaan seitsemän! (pyhä kolminaisuus paisuu). 

John saw only two who were sitting on God's throne. In front of God's throne, seven torches of fire were burning, which represent the seven spirits of God (cf. Isa. 11: 2). So not one spirit, but seven! (the holy trinity swells).

Mitä nämä seitsemän henkeä voivat olla? Johannes antaa selityksen jo Ilmestyskirjan ensimmäisessä luvussa. Siinä Ihmisen poika käyskentelee seitsemän lampunjalan keskellä. Seitsemän tulisoihtua ja seitsemän lampunjalkaa kuvaavat samaa asiaa; seitsemää seurakuntaa. Jumalan seurakunta on rakennettu Messias/Kristus-kalliolle (Matt. 16: 18), ja Jeshua on seurakunnan pää (Ef. 1: 22; 4: 4; 5: 23; Kol. 1: 18; 2: 19) ja Jeshuassa Jumalan lapset rakentuvat Jumalan asumukseksi Hengessä (Ef. 2: 22).

What could these seven spirits be? John gives an explanation already in the first chapter of the Book of Revelation. In it the Son of Man walks among the seven lampstands. The seven fire torches and the seven lampstands describe the same thing; seven churches. God's church is built on the Messiah/Christ rock (Matthew 16: 18), and Yeshua is the head of the church (Eph. 1: 22; 4: 4; 5: 23; Col. 1: 18; 2: 19) and in Yeshua God's children are built into God's habitation in the Spirit (Eph. 2: 22).

Pelastussuunnitelma on alituisesti Isän ”työpöydällä” Hänen edessään, ja Hän toimii jatkuvasti ihmiskunnan pelastamiseksi, sillä Siion on Hänen silmäteränsä (Sak. 2: 8). ”Jumalan asumus Hengessä” rakentuu Hänen käsiensä kautta Jeshuassa, joka jakaa lapsilleen Hengen lahjoja ja hengen hedelmiä.

The plan of salvation is always on the Father's ”desk” before Him, and He is constantly working to save humanity, for Zion is the apple of His eye (Zech. 2: 8). "God's dwelling/habitation in the Spirit" is built through His hands in Yeshua, who distributes the gifts of the Spirit and the fruits of the Spirit to his children.

Valkeus tuli * The Light came

Franz Delitzsch on kääntänyt hepreaksi hyvin mielenkiintoisella tavalla Ilmestyskirjan jakeessa 2: 8 olevat sanat ”ensimmäinen ja viimeinen, joka kuoli ja virkosi elämään”: 

 הראשון והאחרון אשר מת ויהי ha-rishon ve-ha-acharon asher met va-jehi.

Franz Delitzsch has translated into Hebrew in a very interesting way the words "the first and the last which was dead, and is alive" in Revelation verse 2: 8:

הראשון רהטחרון אשר מת ויהי ha-rishon ve-ha-acharon asher met va-jehi.

Viimeinen sana/verbi יהי jehi esiintyy aivan samassa muodossa myös 1. Moos. 1: 3:ssa. Siinä Jumala sanoo יהי אור jehi oor (olkoon/tulkoon valkeus)... ויהי אור va-jehi oor (ja valkeus oli/tuli). 

The last word/verb יהי jehi appears in exactly the same form also in Genesis 1: 3. In it God says יהי אור jehi oor (let there be/come light)... ויהי אור va-jehi oor (and the light was/came).

Apostoli Johanneksen Patmoksella saaman ilmoituksen mukaan Jeshua on ’kuolleitten esikoinen’ (Ilm. 1: 5 / vrt. Ap.t 26: 23; 1. Kor. 15: 20). Kuoleman ja tuonelan avainten haltijana Jeshua esittäytyi myös ’ensimmäisenä ja viimeisenä’ (Ilm. 1: 17, 18; 2: 8). 

According to the revelation received by the Apostle John on Patmos, Yeshua is 'the firstborn of the dead' (Rev. 1: 5 / cf. Acts 26: 23; 1. Cor. 15: 20). As the holder of the keys of death and the abyss, Yeshua also presented himself as 'the first and the last' (Rev. 1: 17, 18; 2: 8).

Franz Delitzschin Ilmestyskirjassa Jeshuasta, ”ensimmäisestä ja viimeisestä”, käyttämää verbiä ’jehi’ on käytetty siis myös Genesiksessä ensimmäisenä luomispäivänä ilmestyneestä Valkeudesta. Näin tämä verbi rakentaa kaaren/yhtäläisyysmerkin Jeshuan ja Valkeuden välille. Jeshuassa ilmenee se Valkeus, joka ’oli/tuli’ jumalallisten luomissanojen voimasta esiin ensimmäisenä luomispäivänä. 

The verb 'jehi' used by Franz Delitzsch in the Book of Revelation about Yeshua, "the first and the last", is therefore also used in Genesis for the Light that appeared on the first day of creation. Thus this verb builds an arc/equal sign between Yeshua and the Light. In Yeshua appears the Light that 'was/came' forth from the power of the divine words on the first creation day.

Maailman ensimmäisenä päivänä luotu Valkeus oli samalla Jumalan valtava profetia siitä, mitä tapahtui  noin 4000 vuotta luomisen jälkeen. Silloin käärinliinoihin sidottu ja Joosef Arimatialaisen hautaan laskettu Voideltu, Ihmisen Poika, vapautui käärinliinoista, hautakammiosta ja kuoleman vallasta ikuisesti elävän Ehjee-Isän herättäessä Hänet kuolleista (Room. 4: 24.; 6: 4; 8: 11, 34; 10: 9; Gal. 1: 1; 1. Piet. 1: 21) Tuona päivänä toteutuivat myös sanat, jotka ovat Ps. 2: 7:ssa ”Sinä olet minun poikani, tänä päivänä minä sinut synnytin.” Vrt. Ap.t. 13: 33, 34. Silloin Valkeus tuli!

The Light created on the first day of the world was also God's powerful prophecy of what happened about 4000 years after creation. Then the Anointed One, the Son of Man, who was bound in shrouds and laid in the tomb of Joseph of Arimathea, was freed from the shrouds, the burial chamber and the power of death when the eternally living Father-Ehyeh raised Him from the dead (Rom. 4: 24.; 6: 4; 8: 11, 34; 10: 9; Gal. 1: 1; 1. Pet. 1: 21) On that day, also the words written in Ps. 2: 7 came true: "You are my son, today I have begotten you" Cf. Ap.t. 13: 33, 34. Then the Light came!

Sekä Jeshua että Paavali antavat ymmärtää, että lunastus oli valmistettu jo ennen maailman perustamista (Matt. 25: 34; Ef. 1: 4; Hepr. 4: 3). Valkeus, joka tuli luomisviikon ensimmäisenä päivänä ennen kaikkea muuta luomakuntaa, vahvistaa tämän seikan.

Both Yeshua and Paul imply that redemption was already prepared before the foundation of the world (Matt. 25: 34; Eph. 1: 4; Heb. 4: 3). The light that came on the first day of creation week before all the rest of creation confirms this fact.

Luomiskertomuksessa ’valkeus’ on hepreaksi אור oor. Sama sana esiintyy muissakin Raamatun valkeus-teksteissä, joista seuraavaksi muutama:

In the creation story, 'light' is אור oor in Hebrew. The same word appears in other Bible texts about light, of which some examples:

📖 Ps. 36: 8 - 10: ”Kuinka kallis on sinun armosi, Jumala! Ihmislapset etsivät sinun siipiesi suojaa. Heidät ravitaan sinun huoneesi lihavuudella, sinä annat heidän juoda suloisuutesi virrasta. Sillä sinun tykönäsi on elämän lähde; sinun valkeudessasi me näemme valkeuden.” 

Jakeen loppu hepreaksi: באורך נראה את אור be-ooreka niree oor

Valkeus Valkeudessa tarkoittaa Isää ja Poikaa. Isä-Jumala on Valkeus, ja Jumalan Poika on Valkeus!

📖 Ps. 36: 7 - 9: ”How excellent is thy lovingkindness, O God! therefore the children of men put their trust under the shadow of thy wings.  They shall be abundantly satisfied with the fatness of thy house; and thou shalt make them drink of the river of thy pleasures. For with thee is the fountain of life: in thy light we see light."

The end of the verse in Hebrew: באורך נראה את אור be-ooreka niree oor

Light in Light means Father and Son. God the Father is Light, and the Son of God is Light!

📖 Psalmi 44, joka on yksi koorahilaisten mietevirsistä, on siitä erikoinen psalmi, että siinä ei ole yhtäkään tetragrammia. Sana אלהים elohim esiintyy viisi kertaa (jakeissa 2, 5, 9, 21 ja 22), ja jakeessa 24 on koko psalmin ainoa Herra-sana, joka on käännetty heprean sanasta אדני adonai.

Psalmin alussa lauletaan siitä, miten Jumala johdatti Israelin kansan muinaisina päivinä Egyptistä luvattuun maaahan. Jakeessa 4 sanotaan: ”Sillä eivät he miekallansa valloittaneet maata, eikä heidän käsivartensa heitä auttanut, vaan sinun oikea kätesi, sinun käsivartesi ja sinun kasvojesi valkeus (אור פניך oor paneeka) koska sinä olit mielistynyt heihin”

Psalmin alkuosa luo Jumalasta kuvan kansaansa rakastavana ja siitä huolehtivana Isänä. Kenties jopa psalmin järjestysnumero 44 viittaa samaan asiaan, sillä heprean sanojen אלי אב eli av, lukuarvo on 44, ja nuo sanat merkitsevät 'Jumalani on Isä’.

Jakeesta 10 eteenpäin virren luonne muuttuu. Psalmin loppuosassa syytetään Jumalaa siitä, että Hän hylkäsi kansansa eikä ”lähtenyt sotaan” heidän joukkojensa kanssa. Jumalaa syytetään myös siitä, että Hän saattoi kansansa ”sananparreksi pakanoille” sekä ivan ja pilkan kohteeksi ympärillä asuvien naapureiden parissa. Kaiken huipuksi väitetään, että heidän oma sydämensä ei luopunut Jumalasta, eivätkä heidän askeleensa poikenneet Jumalan poluilta. Mahtavatko tällaiset syytökset mennä kuitenkaan oikeaan suuntaan? Onko ihmisellä varaa syytellä Jumalaa? Olisiko syytä katsoa peiliin? Psalmi päättyy sanoihin ”Nouse, auta meitä ja lunasta meidät armosi tähden.”

Niinhän sitten todella tapahtuikin, kun Jumalan Poika, Totinen Valkeus (האור האמתי ha-oor ha-amitti), tuli ja lunasti koko maailman. Mutta ottiko Hänen oma kansansa Hänet vastaan (Joh. 1: 9 - 11).

📖 Psalm 44, one of the meditative psalms of the Korahites, is a peculiar psalm in that it does not contain a single Tetragrammaton. The word אלהים Elohim appears five times (verses 2, 5, 9, 21 and 22), and verse 24 is the only one in the entire psalm where the word ’Lord’ appears, and it is translated from the Hebrew word אדני adonai.

At the beginning of the psalm, they sing about how God led the people of Israel in the ancient days from Egypt to the promised land. Verse 3 says: ”For they got not the land in possession by their own sword, neither did their own arm save them: but thy right hand, and thine arm, and the light of thy countenance (אור פניך oor paneeka), because thou hadst a favour unto them.”

The first part of the psalm creates an image of God as a Father who loves and cares for his people. Perhaps even the number 44 of the psalm refers to the same thing, because the Hebrew words אלי אב eli av, have a numerical value of 44, and those words mean 'My God is the Father’.

From verse 10 onwards, the character of the psalm changes. The rest of the psalm accuses God of abandoning His people and not "going to war" with their troops. God is also accused of sending his people "as a byword to the Gentiles" and as an object of mockery among the neighbours living around. To top it all, it is claimed that their own hearts did not turn away from God, and their steps did not deviate from God's paths. However, can such accusations go in the right direction? Can men afford to blame God? Isn’t there any reason to look in the mirror? The psalm ends with the words ”Arise for our help, and redeem us for thy mercie's sake.”

That's what really happened when the Son of God, the True Light (האור האמתי ha-oor ha-amitti), came and redeemed the whole world. But did His own people receive Him (John 1: 9 - 11).

📖 Jes. 9: 1: Noin 700 vuotta ennen kuin Jeshua asettui asumaan Kapernaumiin (Kapernaum hepreaksi: כפר נחום keper nachum, Naahumin hautamuistomerkki), ’kuoleman varjon kaupunkiin’, Jesaja ennusti seuraavasti: ”Kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valkeuden (אור גדול oor gadol); jotka asuvat kuoleman varjon maassa, niille loistaa valkeus (אור ננה עליהם oor nanah aleihem)”.

📖 Isa. 9: 2: About 700 years before Yeshua settled in Capernaum (Capernaum in Hebrew: קפר נחום keper nachum, the tomb of Nahum), the prophet Isaiah prophesied as follows: ”The people that walked in darkness have seen a great light (אור גדול oor gadol): they that dwell in the land of the shadow of death, upon them hath the light shined  (אור ננה עליהם oor nanah aleihem)."

📖 Dan. 2: 22: Danielin selitettyä kuningas Nebukadnessarin unen suuresta kuvapatsaasta hän kiitti ja ylisti taivaan Jumalaa siitä, että Hän paljastaa syvät ja salatut asiat ja tietää, mitä pimeydessä on ja että ”valkeus asuu hänen tykönänsä” (Dan. 2: 20 - 22). Kyseiset jakeet kuuluvat Danielin kirjan arameankieliseen osaan, ja sana ’valkeus’ jakeessa 22 on נהור nehoor. Vastaava sana esiintyy myös arameankielisessä Targumissa 1. Moos. 1: 3:ssa: יְהִי נְהוֹרָא

📖 Dan. 2: 22: After Daniel's explanation of the great image of King Nebuchadnezzar's dream, he thanked and praised the God of heaven that He reveals deep and hidden things and knows what is in the darkness and that "the light dwells with him" (Dan. 2: 20 - 22). The verses in question belong to the Aramaic part of the book of Daniel, and the word 'light' in verse 22 is נהור nehoor. The corresponding word also appears in the Aramaic Targum in Genesis 1:3: יְהִי נְהוֹרָא

Sekä Sana että Valkeus on Jumalan tykönä! Ja molemmat ilmestyivät taivaan ja maan luomisen yhteydessä.

Both the Word and the Light are with God! And both appeared at the creation of the heavens and the earth.

📖 Joh. 1: 1: Kirjeensä alussa Johannes kutsuu Jeshuaa nimellä Sana ja tuo esille, että myös Jumala on Sana.

בראשית היה הדבר והדבר היה את האלהים ואלהים היה הדבר be-reshit haja ha-davar ve-ha-davar haja et ha-elohim va-elohim haja ha-davar

alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan luona, ja Jumala oli Sana. 

📖 John 1: 1: At the beginning of his letter, John calls Yeshua the Word and points out that God is also the Word.

בראשית היה הדבר והדבר היה את האלהים ואלהים היה הדבר be-reshit haja ha-davar ve-ha-davar haja et ha-elohim va-elohim haja ha-davar 

in the beginning was the Word, and the Word was with God, and God was the Word.

Jumalan Poika on Isänsä täydellinen kuva, hepreaksi 'demut' (דמות demut = malli, samankaltaisuus, samanmuotoisuus). Jotta Jeshua olisi kykenevä ”ilmoittamaan” Isänsä ihmiskunnalle (Joh. 1: 18), Hänen on oltava kaikessa samankaltainen kuin Isä. Joka näkee Pojan, näkee Pojassa Isän. Jos Poika on Sana, silloin myös Isä on Sana. Jos Poika on Valkeus, silloin myös Isä on Valkeus.

Ihminenkin luotiin ”Jumalan kuvaksi” hepreaksi zelem, mutta צלם zelem on vain varjo, kuvajainen, unikuva.

The Son of God is the perfect image of his Father, in Hebrew 'demut' (דםות demut = model, likeness, likeness). In order for Yeshua to be able to "reveal" His Father to humanity (John 1:18), He must be like the Father in everything. Whoever sees the Son sees the Father in the Son. If the Son is the Word, then the Father is also the Word. If the Son is Light, then the Father is also Light.

Man was also created in the "image of God" in Hebrew zelem, but צלעם zelem is only a shadow, an image, a dream image.

Evankeliumissaan Johannes esittelee Jeshuan ensin Sanana ja siirtyy sitten esittelemään Häntä Valkeutena (Joh. 1: 4 - 9). Myös ensimmäisessä kirjeessään Johannes kirjoittaa Valkeudesta, mutta puhuu siinä Isästä: ”Jumala on valkeus eikä hänessä ole mitään pimeyttä” (1. Joh. 1: 5). Siis Isä on Valkeus ja Poika on Valkeus.

In his Gospel, John first introduces Yeshua as the Word and then moves on to introduce Him as Light (John 1: 4 - 9). Also in his first letter, John writes about the Light, but there he talks about the Father: "God is light and in him is no darkness at all" (1 John 1: 5). So the Father is Light and the Son is Light.

📖 Joh. 3: 19 - 21: ”Mutta tämä on tuomio, että valkeus on tullut maailmaan, ja ihmiset rakastivat pimeyttä enemmän kuin valkeutta; sillä heidän tekonsa olivat pahat. Sillä jokainen, joka tekee pahaa, vihaa valkeutta eikä tule valkeuteen, ettei hänen tekojansa nuhdeltaisi. Mutta joka totuuden tekee, se tulee valkeuteen, että hänen tekonsa tulisivat julki, sillä ne ovat Jumalassa tehdyt.”

📖 John 3: 19 - 21: ”And this is the condemnation, that light is come into the world, and men loved darkness rather than light, because their deeds were evil. For every one that doeth evil hateth the light, neither cometh to the light, lest his deeds should be reproved. But he that doeth truth cometh to the light, that his deeds may be made manifest, that they are wrought in God."

📖 Joh. 12: 35, 36: ”Niin Jeesus sanoi heille:’ Vielä vähän aikaa valkeus on teidän keskuudessanne. Vaeltakaa, niin kauan kuin teillä valkeus on, ettei pimeys saisi teitä valtaansa. Joka pimeässä vaeltaa, se ei tiedä, mihin hän menee. Niin kauan kuin teillä valkeus on, uskokaa valkeuteen, että te valkeuden lapsiksi tulisitte.’ Tämän Jeesus puhui ja meni pois ja kätkeytyi heiltä.”

📖 John 12: 35, 36: ”Then Jesus said unto them, Yet a little while is the light with you. Walk while ye have the light, lest darkness come upon you: for he that walketh in darkness knoweth not whither he goeth. While ye have light, believe in the light, that ye may be the children of light."

📖 Joh. 12: 44 - 46: ”Mutta Jeesus huusi ja sanoi: ’Joka uskoo minuun, se ei usko minuun, vaan häneen, joka on minut lähettänyt. Ja joka näkee minut, näkee hänet, joka on minut lähettänyt. Minä olen tullut valkeudeksi maailmaan, ettei yksikään joka minuun uskoo, jäisi pimeyteen.”

📖 John 12: 44 - 46: ”Jesus cried and said, He that believeth on me, believeth not on me, but on Him that sent me. And he that seeth me seeth him that sent me. I am come a light into the world, that whosoever believeth on me should not abide in darkness.”

Luomisessa Jumala kutsui valkeuden päiväksi ja pimeyden yöksi (1. Moos. 1: 5). Valkeus ja päivä edustavat siis Jumalaa ja Jumalan Poikaa, ja pimeys ja yö edustavat Jumalan vastustajaa, Saatanaa. 

In creation, God called light day and darkness night (Genesis 1:5). Light and day therefore represent God and the Son of God, and darkness and night represent God's adversary, Satan.

Ilmestyskirjan lopussa Johannes kirjoittaa kahteen kertaan, että Uudessa Maassa ei ole enää yötä (Ilm. 21: 25; 22: 5)... siis ei enää Saatanaa!

At the end of the book of Revelation, John writes twice that there will be no more night in the New Earth (Rev. 21: 25; 22: 5)... so no more Satan!

📖 Ilm. 21: 3, 4: ”Ja minä kuulin suuren äänen valatistuimelta sanovan: ’Katso, Jumalan maja ihmisten keskellä! Ja hän on asuva heidän keskellänsä, ja he ovat hänen kansansa, ja Jumala itse on oleva heidän kanssaan, heidän Jumalansa.; ja hän on pyyhkivä pois kaikki kyyneleet heidän silmistänsä, eikä kuolemaa ole enää oleva, eikä murhetta eikä parkua eikä kipua ole enää oleva, sillä kaikki entinen on mennyt.” 

📖 Rev. 21: 3, 4: ”And I heard a great voice out of heaven saying, Behold, the tabernaclle of God is with men, and he will dwell with them, and they shall be his people, and God himself shall be with them, and be their God. And God shall wipe away all tears from their eyes; and there shall be no more death, neither sorrow, nor crying, neither shall there be any more pain: for the former things are passed away."

❤️ TULKOON  IKUINEN  VALKEUS ❤️

❤️ LET  THE ETERNAL  LIGHT  COME ❤️

Kielellisiä yhteyksiä * Linguistic connections

Tiedetään, että maailmassa puhutaan 6000 - 9000 eri kieltä. Näin valtavaan kielten verkostoon on helppo kätkeä kielellisiä salamerkityksiä ja rakentaa piilonimiä yms. Mutta kielten avulla niitä voidaan myös avata.

It is known that 6,000 to 9,000 different languages are spoken in the world. In such a huge network of languages, it is easy to hide linguistic ciphers and build pseudonyms, etc. But with the help of languages, they can also be opened.

Eräs salaperäinen sana/nimi on יהוה, josta jopa heprean asiantuntijat sanovat, että sen alkuperä ja merkitys ovat tuntemattomia. Joku ihmisryhmä, akateeminen tai vähemmän akateeminen, on onnistunut rakentamaan sanan/nimen, jota ulkopuoliset eivät ymmärrä!

One mysterious word/name is יהוה, of which even Hebrew experts say its origin and meaning are unknown. Some group of people, academic or less academic, has managed to construct a word/name that outsiders don't understand!

יהוה ei ole pelkkä sana tai nimi, koska se on maailman ainoa tetragrammi eli nelipiirto. ”Tetragrammi" antaa vihjeen siitä, että sen kanssa voidaan tehdä jotakin, koska sen jokaisella konsonantilla on oma erityinen merkityksensä. 

יהוה is not just a word or a name because it is the only Tetragrammaton in the world. "Tetragrammaton" gives a hint that something can be done with it, because each of its consonants has its own special meaning.

Jos nuo neljä konsonanttia muodostaisivat Jumalan nimen (niin kuin väitetään), sitä sanottaisiin vain nimeksi eikä miksikään ihmeelliseksi tetragrammiksi. Siinä tapauksessa tuolle kirjainyhdistelmälle ei tarvitsisi rakentaa myöskään minkäänlaisia korvaavia lausumistapoja. 

If those four consonants made up God's name (as is claimed), it would be called just a name and not some miraculous Tetragrammaton. In that case, there would be no need to build any kind of replacement ways of pronouncing that letter combination either.

Jos יהוה on Jumalan pyhä nimi, ja jos sitä ei saa lausua, sitä ei pitäisi olla myöskään kolmannessa käskyssä (2. Moos. 20: 7), jossa se komeilee peräti kaksi kertaa. Miksi lausumiskiellossa olevaa jumalallista nimeä olisi edes ilmoitettu ihmiskunnalle? 

If יהוה is the holy name of God, and if it cannot be pronounced, it should not be in the third commandment either (Exodus 20: 7), where it appears no less than twice. Why would the forbidden divine name even be revealed to mankind?

Olemme varmasti saaneet henkilökohtaisesti kokea, että pärjäämme jumalasuhteessamme vallan mainiosti sanoilla ”Isä meidän”! Niinhän itse Jeshua meitä opetti!

We've certainly personally experienced that we do very well in our relationship with God with the words "Our Father"! That's what Yeshua himself taught us!

Tässä kirjoituksessa katson, miten tetragrammi esiintyy (kätkeytyy) latinankielisessä Vulgatassa. Raamatun ensimmäinen jae, jossa tetragrammi esiintyy hepreassa on 1. Moos. 2: 4. 

In this article, I look at how the Tetragrammaton appears (is hidden) in the Latin Vulgate. The first verse in the Bible where the Tetragrammaton appears in Hebrew is Genesis 2:4.

1. Moos. 2: 4 latinaksi: ”istae generationes caeli et terrae quando sunt in die quo fecit Dominus Deus caelum et terram”. Dominus Deus on Herra Jumala eli Jahve/Jehova-Jumala. Latinanaksi sana "Herra/herra” on DOMINUS/DOMINE/DOMINI.

Genesis 2:4 in Latin: ”istae generationes caeli et terrae quando sunt in die quo fecit Dominus Deus caelum et terram”. Dominus Deus is Lord God or Yahweh/Jehovah God. In Latin, the word "Lord" is DOMINUS/DOMINE/DOMINI.

Vulgatassa, joka on Roomalais-katolisen kirkon Raamattu, sanoja dominus/domine/domini käytetään sekä heprean tekstissä olevan tetragrammin יהוה että אדון adon-sanan kohdalla.

In the Vulgate, which is the Bible of the Roman Catholic Church, the words dominus/domine/domini are used for both the Tetragrammaton יהוה and the word אדון adon in the Hebrew text.

Kielellinen sukulaisuus on varsin ilmeistä latinan kielen sanojen dominus (herra) ja dominica (sunnuntai) välillä, ja se näkyy myös latinan sanassa dominion (valta). 

The linguistic kinship is quite obvious between the Latin words Dominus (lord) and Dominica (Sunday), and it is also reflected in the Latin word Dominion (power).

Ilmestyskirjassa apostoli Johannes kirjoittaa olleensa Patmos-saarella ”hengessä Herran päivänä” (Ilm. 1: 10). Tämän jakeen merkityksestä on käyty jopa kiivaita väittelyitä. Tarkoittiko Johannes viikon ensimmäistä päivää, sunnuntaita, vai viittasiko hän maailman viimeisiin tapahtumiin, joihin Vanhan Testamentin profeetat viittasivat juuri tuolla samanlaisella nimityksellä (Jes. 13: 6, 9; Joel 1: 15; 2: 11, 31; Aam. 5: 20; Ob. 15; Sef. 1: 7, 14; Sak. 14: 1; Mal. 4: 5).

In the Book of Revelation, the apostle John writes that he was on the island of Patmos "in the spirit on the Lord's day" (Rev. 1: 10). There have even been heated arguments about the meaning of this verse. Did John mean the first day of the week, Sunday, or did he refer to the last events of the world, which the prophets of the Old Testament referred to with that very same name (Isa. 13: 6, 9; Joel 1: 15; 2: 11, 31; Aam. 5: 20; Ob. 15; Zeph. 1: 7, 14; Zech. 14: 1; Mal. 4: 5).

Vuoden 1992 suomalaisen raamatunkäännöksen selitysosassa sanotaan suoraan, että 'Herran päivä' on sunnuntai. Onko tälle selitykselle olemassa perusteluita? Kyllä on. Nimittäin Vulgatassa lukee seuraavasti: ” fui in spiritu in dominica die et audivi post me vocem magnam tamquam tubae”. Dominica die = Herran päivä = sunnuntai. 

In the explanatory part of the 1992 Finnish translation of the Bible, it is directly stated that the 'Lord's day' is Sunday. Is there any justification for this explanation? Yes it is. Namely, the Vulgate reads as follows: "fui in spiritu in Dominica die et audivi post me vocem magnam tamquam tubae". Dominica die = Lord's Day = Sunday.

Toinen perustelu sille, että Johannes oli näkytilassa jonakin sunnuntaina on Ilmestyskirjan arameankielisessä tekstissä, jossa lukee: בחומא דחדבשבא = "viikon ensimmäisenä päivänä”. Sunnuntai on ensimmäinen päivä viikon seitsemästä pävästä, ja keskiviikko/Mittwoch on viikon neljäs ja keskimmäinen päivä.

Another argument that John was in vision on a Sunday is in the Aramaic text of the Book of Revelation, which reads: בחומא דחדבשבא = "on the first day of the week". Sunday is the first day of the seven days of the week, and Wednesday/Mittwoch is the fourth and the middle day of the week.

Rinnastaessamme toisessa luomiskertomuksessa esiintyvät tekijän/luojan nimen ’Dominus’ ja sen hepreankielisen vastineen יהוה Ilmestyskirjan sunnuntaita merkitsevään nimeen ’dominica die’, voimme hyvin perustein sanoa, että sunnuntai on Jahven päivä.

Comparing the author/creator name 'Dominus' in the second account of creation and its Hebrew counterpart יהוה to the Sunday-meaning name 'dominica die' in the Book of Revelation, we can very well say that Sunday is Yahweh's day.

Franz Delitzsch on kääntänyt sanat 'Herran päivänä’ Ilm. 1: 10:ssa  hepreaksi sanoilla ביום האדון be-jom ha-adon. Delitzsch käyttää herrasta siis sanaa אדון adon eikä tetragrammia יהוה. 

Franz Delitzsch has translated the words 'on the day of the Lord' in Rev. 1:10 into Hebrew as ביום האדון be-jom ha-adon. So Delitzsch uses the word אדון adon and not the Tetragrammaton יהוה for lord.

Läpi Uuden Testamentin Delitzsch käyttää Jeshuasta sanaa אדון adon. Tetragrammi esiintyy Delitzschin käännöksessä ainoastaan Vanhan Testamentin siteerauksissa ja Paavalin teksteissä. 

Throughout the New Testament, Delitzsch uses the word אדון adon for Yeshua. The Tetragrammaton appears in Delitzsch's translation only in Old Testament quotations and Paul's texts.

Delitzschin käännöksessä myös Matt. 12: 8:ssa esiintyy sana אדון adon eikä tetrgarammi יהוה. Tässä Matteuksen tekstissä on kysymys ’sapatin herrasta’.

In Delitzsch's translation the word אדון adon appears also in Matt. 12: 8 and not the Tetragrammaton יהוה. In this text of Matthew, there is a question about 'the Lord of the Sabbath'.

כי בן האדם הוא גם אדון השבת ki ben ha-adam hu gam adon ha-shabath = niin Ihmisen poika on myös sapatin herra.

כי בן האדם הוא גם אדון השבת ki ben ha-adam hu gam adon ha-shabath = so the son of man is also lord of the sabbath.

Viikon seitsemäs päivä, sapatti, sai nimensä jo taivaan ja maan luomisessa, kun Elohim lepäsi (hepreaksi שבת shabath) kuuden luomispäivän päätteeksi viikon seitsemäntenä eli viimeisenä päivänä.

The seventh day of the week, the Sabbath, got its name already in the creation of the heavens and the earth, when Elohim rested (in Hebrew שבת shabath) at the end of the six days of creation on the seventh or last day of the week.

Kuutta muuta viikonpäivää nimitetään hepreassa järjestysluvun mukaan (ensimmäinen, toinen, kolmas jne.). Jeshuan ylösnousemus on niin poikkeuksellinen tapahtuma, että se jakaa maailman ajan. Jeshuan ylösnousemuksen jälkeen viikon ensimmäistä päivää alettiin kutsua nimellä יום האדון jom ha-adon, Herran päivä. 

The other six days of the week are named in Hebrew according to the ordinal number (first, second, third, etc.). Yeshua's resurrection is such an extraordinary event that it divides the world in time. After Yeshua's resurrection, the first day of the week began to be called יום האדון yom ha-adon, the Lord's Day.

Vulgatan teksti tukee siis tulkintaa, että Johannes oli näkytilassa jonakin viikon ensimmäisenä päivänä, sunnuntaina. Mutta Vulgatan teksti paljastaa myös tetragrammin ja Domini-nimen liittyneen ensimmäiseen invokaatioon, jonka suoritti Seetin poika Eenos. 

The Vulgate text therefore supports the interpretation that John was in a state of vision on one of the first days of the week, Sunday. But the Vulgate text also reveals that the Tetragrammaton and the name Domini were associated with the first invocation performed by Seth's son Enos.

1. Moos. 4: 26 Vulgatassa: "sed et Seth natus est filius quem vocacit Enos iste coepit invocare nomen Domini."  Mutta myös Seetille syntyi poika, jota hän kutsui Eenokseksi, hän aloitti invokaation Jahven nimeen.

Genesis 4: 26 in the Vulgate: "sed et Seth natus est filius quem vocacit Enos iste coepit invocare nomen Domini." But Seth also had a son, whom he called Enos, he began to invoke the name of Yahweh.

Latinan ’invocare' merkitsee ’vetoamista’, ’vocatus' merkitsee ’kutsua’ ja ’invite' ’kusumista'. Englannin ’invocation’ ja suomen ’invokaatio’ ovat selviä johdoksia/lainoja kyseisistä latinan sanoista. Invokaatio tarkoittaa sitä riittiä, jonka okkultisti suorittaa kutsuessaan henkiä esille/paikalle (noitaympyrään). 

The Latin ’invocare' means 'invoking', ’vocatus' and ’invite' mean 'calling'. English 'invocation' and Finnish 'invokaatio' are clear derivations/loans from the Latin words in question. Invocation refers to the rite that the occultist performs when calling spirits to a certain place (into the witch's circle).

Taivaan Jumalaa lähestytään kiitoksen ja ylistyksen kanssa, sillä Hänen valtaistuimensa on kiitosvirtten keskellä (Ps. 22: 4)! Jumala on rakastanut meitä ensin, ja ottanut omasta aloitteestaan yhteyttä meihin (1. Joh. 4: 10; Joh. 17: 3) ilman että kukaan ihminen ehti vedota Häneen tai pyytää Häneltä mitään! Pelastussuunnitelma oli valmiina ennen maailman perustamista (Matt. 25: 34; Ef. 1: 4). Ihmisen ei tarvitse tarvitse suostutella Jumalaa vetoomuksilla, erilaisilla uhrimenoilla ja uhrilahjoilla (Baalin papit Karmel-vuorella - 1. Kun. 18. luku), eikä Jumala asetu ihmisen valmistamaan ja määräämään paikkaan, sillä Hän "asuu korkeudessa ja pyhyydessä" (Jes. 57: 15). 

The God of heaven is approached with thanksgiving and praising, because His throne is in the midst of streams of praise (Ps. 22: 4)! God has loved us first, and contacted us on his own initiative (1. Joh. 4: 10; Joh. 17: 3) without any person having time to appeal to Him or ask Him for anything! The plan of salvation was ready before the foundation of the world (Matthew 25: 34; Eph. 1: 4). Man does not need to persuade God with petitions, various sacrifices and offerings (Baal priests on Mount Carmel - 1 Kings 18 chapter), and God does not settle in a place prepared and determined by man, for He "dwells in the height and holiness" (Is. 57: 15).

Jumalaa ja Hänen Poikaansa, Jeshuaa, kutsutaan hepraksi nimellä אדני האדנים ומלך המלכים adonei ha-adonim ve-melek ha-melakim ”Herrain Herra ja kuningasten Kuningas! Siinä ei ole mitään sijaa tetragrammille.  Ja עליון ELJON on KORKEIN, kuten edellisessä kirjoituksessani totesin!

God and His Son, Yeshua, are called in Hebrew as אדני האדנים ומלק המלכים adonei ha-adonim ve-melek ha-melakim “Lord of Lords and King of Kings! It has no place for the Tetragrammaton. And עליון ELYON is the HIGHEST, as I stated in my previous post!