Heprean olla-verbi on היה hajah. Se esiintyy Vanhassa Testamentissa yli 3500 kertaa, ja sen merkityksiä ovat ”tulla”, ”tapahtua”, ”olla”.
The Hebrew verb to be is היה hajah. It occurs over 3,500 times in the Old Testament, and its meanings include “to come,” “to happen,” “to be.”
Ennen kuin pimeässä, autiossa ja tyhjässä maailmassa oli mitään, täytyi TAPAHTUA ensin jotakin, ja kaiken OLEVAN täytyi ensin TULLA olemaan, jotta pimeä, autio ja tyhjä maa muuttui valoisaksi ja elämää täynnä olevaksi planeetaksi.
Before there was anything in the dark, desolate, and empty world, something had to HAPPEN first, and everything THAT IS had to COME into being first, so that the dark, desolate, and empty earth could become a bright, life-filled planet.
Heprean hajah-verbi esiintyy Elohistisessa luomiskertomuksessa (1. Moos. 1: 1 - 2: 3) yhteensä 24 kertaa. Se sisältyy 6 kertaa Elohimin luomissanoihin ”tulkoon” (1:3, 6, 14) ja ”olkoon/olkoot” (1: 6, 14, 15) ja 5 kertaa toteamukseen ”tapahtui niin” (1: 7, 9, 11, 24, 30) sekä 13 kertaa päivien vaihtumista kuvaavaan kerrontaan ”tuli ehtoo” ja ”tuli aamu” (1: 5, 8, 13, 19, 23, 24) sekä yhden kerran toteamukseen ”valkeus tuli” (1: 3). Elohistisessa luomiskertomuksessa taivaan ja maan luomisen kuvaamiseen on käytetty siis 24 hajah-verbin muotoa.
The Hebrew verb hayah occurs in the Elohist creation account (Genesis 1:1-2:3) a total of 24 times. It is included 6 times in Elohim's creation words "let it be" (1:3, 6, 14, 15) and 5 times in the statement "it came to pass" (1:7, 9, 11, 24, 30) and 13 times in the narrative describing the change of days "there was evening" and "there was morning" (1:5, 8, 13, 19, 23, 24) and once in the statement "there was light" (1:3). Thus, 24 forms of the hayah verb are used to describe the creation of heaven and earth in the Elohist creation account.
Kun aikaa oli kulunut luomisesta Mooseksen aikaan, Jumala ilmoitti nimensä olevan אהיה EHJEE eli MINÄ OLEN (2. Moos. 3: 15). Mutta ennen kuin maan pimeyteen saattoi tulla valkeus maailman alussa, jo silloin täytyi olla olemassa ikuinen Jumala, jonka nimi on EHJEE; joka kykenee luomaan elämää ja jakamaan olemista sanansa voimalla. Koska, EHJEE on Ensimmäinen Oleva ja Hän on Ikuinen Oleva, totta kai Hän oli läsnä luomisessa.
After some time had passed from creation to the time of Moses, God declared that His name is אהיה EHYEH or I AM (Exodus 3:15). But before light could come into the darkness of the earth at the beginning of the world, even then there must have been an eternal God, whose name is EHYEH; who is able to create life and to impart being by the power of His word. Because, EHYEH is the First Being and He is the Eternal Being, of course He was present at creation .
Elohistisessa luomiskertomuksessa kerrotaan, että Elohim muutti sanan voimalla tyhjyyden ja autiuden valkeudeksi, loi suotuisat elinolosuhteet maan päälle ja täytti maan elävillä olennoilla ja niiden elämää ylläpitävillä kasveilla. Luomiskertomuksen ensimmäinen verbi on hepreaksi ברא bara (1. Moos. 1: 1), joka merkitsee ”luoda”, ”tehdä olemattomasta oleva”. Elohimilla on sanoissaan EHJEEN jumalallinen kyky ja luomisvoima tyhjyyden ja autiuden muuttamiseksi elämää pursuavaksi maailmaksi.
The Elohist creation account tells us that Elohim transformed emptiness and desolation into light by the power of the word, created favourable living conditions on earth, and filled the earth with living creatures and the plants that sustain their lives. The first verb in the creation account is in Hebrew ברא bara (Genesis 1:1), which means “to create,” “to make something out of nothing.” In his words, Elohim has EHYEH’s divine ability and creative power to transform emptiness and desolation into a world overflowing with life.
Elohistinen luomiskertomus alkaa sanalla בראשית be-reshit, alussa. Täsmälleen samalla sanalla alkaa myös Johanneksen evankeliumi, jonka ensimmäisessä jakeessa kerrotaan Elohimin olevan sana, joka oli ha-Elohimim luona.
The Elohist creation account begins with the word בראשית be-reshit, in the beginning. The very same word also begins the Gospel of John, and in the first verse Elohim is described as the Word, who was with ha-Elohimim.
Johannes kirjoittaa edelleen, että kaikki on syntynyt Hänen (Sanan/Elohimin) kautta (Joh. 1: 4), ja Hänessä (Sanassa/Elohimissa) oli elämä, joka oli ihmisten valkeus (Joh. 1: 5) ja Hän (Sana/Elohim) tuli lihaksi/ihmiseksi (Joh. 1: 14).
John further writes that all things were made through Him (the Word/Elohim) (John 1:4), and in Him (the Word/Elohim) was life, which was the light of men (John 1:5), and He (the Word/Elohim) became flesh/man (John 1:14).
*************************************************
📖 Joh. 1: 1 hepreaksi (Franz Delitzschin käännös 1877):
John 1: 1 in Hebrew (translated by Franz Delitzsch 1877):
בראשית היה הדבר והדבר היה את האלהים ואלהים היה הדבר
Tekstin suomennos:
alussa oli sana, ja sana oli ha-elohimin luona, ja elohim oli sana
into English:
Into English:
in the beginning was the word, and the word was with ha-elohim, and elohim was the word
📖 Joh. 1: 1 kreikasta suomeksi:
A) alussa oli sana, ja sana oli Jumalan luona, ja sana oli Jumala (kieliopillinen käännös)
B) alussa oli sana, ja sana oli Jumalan luona, ja Jumala oli sana (kirjaimellinen käännös)
John 1: 1 in Greek:
A) in the beginning was the word, and the word was with God, and the word was God (grammatical translation)
B) in the beginning was the word, and the word was with God, and God was the word (literal translation)
📖 Joh. 1: 1 arameasta suomeksi:
alussa oli sana ja sana oli Jumalan luona ja Jumala oli sana
John 1: 1 from Aramaic:
in the beginning was the word and the word was with God and God was the word
📖 Joh. 1: 1 suomalaisessa 1642- ja 1776-käännöksissä:
alussa oli sana, ja se Sana oli Jumalan tykönä, ja Jumala oli se Sana
John 1: 1 in the translations of 1642 and 1776:
in the beginning was the word, and the Word was with God, and the Word was God
☞ ☞ ☞ Minua miellyttää eniten Franz Delitzschin käännös:
Siinä heprean olla-verbi hajah (היה) esiintyy Johanneksen evankeliumin ensimmäisessä jakeessa 3 kertaa.
1. alussa oli SANA
2. SANA oli Ha-ELOHIMin luona
3. ELOHIM oli SANA
I like Franz Delitzsch's translation the most:
There the Hebrew verb to be (hajah) occurs 3 times in the first verse of John's Gospel.
1. in the beginning was the WORD
2. the WORD was with Ha-ELOHIM
3. ELOHIM was the WORD
*************************************************
Sanan voimalla maailman luonut Elohim on siis Isän Poika, joka tuli ”lihaksi/ihmiseksi”, ja joka kantoi ihmiskunnan synnit kärsien syntiinlankeemuksen seurauksena ihmisten osaksi tulleen kuoleman Golgatan keskimmäisellä ristillä.
Elohim who created the world by the power of the Word is therefore the Son of the Father, who became "flesh/man," and who bore the sins of humanity, suffering on the central cross of Golgotha the death that came to humans as a result of the Fall.
Paavali kirjoitti kolossalaisille: ”Hänessä (Isän rakkaassa Pojassa) meillä on lunastus, syntien anteeksisaaminen, ja hän on näkymättömän Jumalan kuva, esikoinen ennen kaikkea luomakuntaa. Sillä hänessä luotiin kaikki, mikä taivaissa ja mikä maan päällä on, näkyväiset ja näkymättömät, olkoot ne valtaistuimia tai herrauksia, hallituksia tai valtoja, kaikki on luotu hänen kauttansa ja häneen, ja hän on ennen kaikkea, ja hänessä pysyy kaikki voimassa” (Kol. 1: 12 - 17).
Paul wrote to the Colossians: ”In whom (In the Father’s beloved Son) we have redemption through his blood, even the forgiveness of sins: Who is the image of the invisible God, the firstborn of every creature: For by him were all things created, that are in heaven, and that are in earth, visible and invisible, whether they be thrones, or dominions, or principalities, or powers: all things were created by him, and for him: And he is before all things, and by him all things consist” (Col. 1: 12 -17).
Johannes kirjoitti ha-Elohimista ja Elohimista, ja Paavali puolestaan Isästä ja hänen esikoisestaan, joka on ”näkymättömän Jumalan kuva”. Jeshua/Poika ilmaisi saman asian sanoessaan:
John wrote about ha-Elohim and Elohim, and Paul wrote about the Father and his firstborn, who is “the image of the invisible God.” Yeshua/the Son expressed the same thing when he said:
אני ואבי אחד אנחנו
suomeksi: minä ja Isä yksi me
eli MINÄ JA ISÄ OLEMME YKSI (Joh. 10: 30).
in English: I and the Father one we
or I AND THE FATHER ARE ONE (John 10: 30).
Isä ja Poika ovat henkiä/henkiolentoja (Joh. 4: 24; 2. Kor. 3: 17, 18) ja he ovat YKSI hengessä (Joh. 10: 30; 17: 21). Ei ole siis kolmea Jumalaa, sillä Isä ja Poika ovat yksi... he ovat hengessä yksi (eihän ihmisenkään henki ole erillinen persoona!). Maan päällä ollessaan Poika puhui Isän sanoja ja teki Isän tekoja (Joh. 14: 10, 11). Tilanne täytyy olla sama nyt, kun Poika on Isän oikealla puolella taivaissa (Luuk. 22: 69; Ap.t.7: 55).
The Father and the Son are spirits/spirit beings (John 4:24; 2 Cor. 3:17, 18) and they are ONE in spirit (John 10:30; 17:21). So there are not three Gods, for the Father and the Son are one... they are one in spirit (after all, even a person's spirit is not a separate person!). When on earth, the Son spoke the Father’s words and did the Father’s works (John 14:10, 11). The situation must be the same now that the Son is at the Father’s right hand in heaven (Luke 22: 69; Acts 7: 55).
Maan luomisessa Isän, Ha-Elohimin, ja Pojan, Elohimin, läsnäolo ilmeni Jumalan Hengen liikkumisena vetten yllä (1. Moos. 1: 2). Jumalan hengen liikkuminen ilmaistaan Elohistisessa luomiskertomuksessa heprean sanalla מרחפת (merachepet), jonka juurena on verbi רחף (rachap), jonka merkityksiä ovat ”väristä”, ”vapista”, ”tutista”, ”huojua”, ”lennellä edestakaisin”. Kaikki nuo merkitykset antavat jonkinlaisen kuvan aaltoilevan/myrskyävän veden yllä liikkuvasta hengestä.
In the creation of the earth the presence of the Father, Ha-Elohim, and the Son, Elohim, was manifested by the moving of the Spirit of God over the waters (Gen. 1:2). The moving of the Spirit of God is expressed in the Elohist creation account by the Hebrew word מרחפת (merachepet), which is rooted in the verb רחף (rachap), which means “to tremble,“to sway,” “to fly back and forth.” All of these meanings give some image of the Spirit moving over the rippling/stormy waters.
Sama verbi esiintyy myös 5. Moos. 32: 11:ssa, jossa kuvataan kotka-emon liitelyä poikastensa yllä ja niiden suojaamista ja kantamista vahvoilla siivillään. Tämä jae antaa lämpimän ja syvän merkityksen tuolle erikoiselle sanalle ”merachepet”.
The same verb also appears in Deut. 32:11, which describes an eagle soaring over her young, protecting and carrying them on the strong wings. This verse gives a warm and deep meaning to that special word "merachepet."
Kun Isän ja Pojan läsnäolo ilmeni luomisessa Jumalan hengen liikkumisena vetten yllä, se merkitsee Isän ja Pojan rakkauden ilmausta kaikkia luomistekoja kohtaa ja niiden varjelemista ja huolellista maailmaan/elämään saattamista.
When the presence of the Father and the Son was manifested in creation as the moving of God's spirit over the waters, it signifies the expression of the Father's and the Son's love towards all creation and their preservation and careful bringing into the world/life.
Kun huomioimme vielä, että heprean sana רוח ruach, henki (1. Moos. 1: 2), on Elohistisessa luomiskertomuksessa feminiininen, Luojasta annetaan näin varsin äidillinen kuva, hoitava/suojaava/rakkauden täyteinen kuva. Mikäli haluamme ymmärtää Luojan ajatuksia ja tekoja luomissa, voimme muistella omia tuntemuksiamme ja kokemuksiamme äidiksi ja isäksi tulemisen yhteydessä.
When we also note that the Hebrew word רוח ruach, spirit (Gen. 1:2), is feminine in the Elohist creation account, this gives a very maternal image of the Creator, a nurturing/protective/loving image. If we want to understand the Creator's thoughts and actions in creation, we can recall our own feelings and experiences in connection with becoming a mother and a father.
Luominen on Isän ja Pojan rakkautta tulvillaan. Kaiken alkoi Isästä Pojan sanan voimalla. Olemisen alku on Isä, MINÄ OLEN, EHJEE (hajah-verbin yksikön 1. persoonan muoto Qal imperfektissä), ja kaikki Pojan kuusi luomissanaa olivat olla-verbin, heprean hajah-verbin, muotoja. Mitenkä muuten voisi ollakaan? Oleminen syntyy OLEVASTA. Universumin elämä syntyy EHJEESTÄ!
Creation is the overflowing love of the Father and the Son. All began in the Father by the power of the Son’s word. The beginning of being is the Father, I AM, EHYEH (the 1. person in the singular from the verb hajah in the Qal imperfect), and all six words of creation of the Son were forms of the verb to be, the Hebrew verb hajah. How else could there be? Being comes from the BEING ONE. The life of the universe comes from EHYEH!
*************************************************
”Uskon kautta me ymmärrämme, että maailma on rakennettu Jumalan sanalla, niin että se, mikä nähdään, ei ole syntynyt näkyvästä” (Hepr. 11: 3).
”Through faith we understand that the worlds were framed by the word of God, so that things which are seen were not made of things which do appear” (Hebrews 11: 3).
*************************************************
