Jeshua korosti Isän tahtoa koko maanpäällisen toimintansa ajan; Isän tahto ja sen toteuttaminen oli Hänen elämänsä tärkein asia.
Jeshuan syntymän yhteydessä enkelit kuuluttivat Isän hyvää tahtoa ihmiskuntaa kohtaan (Luuk. 2: 14). Isän hyvän tahdon kirkastaminen oli Jeshuan elämäntehtävä. Isän hyvyys, armo, laupeus ja rakkaus oli piilotettu Jahven vihan, koston ja tuomion taakse.
Isän tahto oli Jeshualle tärkeämpi kuin ruoka. Opetuslasten kehoittaessa Jeshuaa syömään, Hän vastasi: "Minulla on ruokaa, josta te ette tiedä" ja "Minun ruokani on se, että täytän lähettäjäni tahdon ja vien hänen työnsä päätökseen" (Joh. 4: 32, 34/1992).
Isän tahdon tekeminen on Jeshuan opetuksen mukaan myös taivasten valtakuntaan pääsemisen ehto (Matt. 7: 21). Taivaallisen Isän tahdon tekeminen määritteli Jeshualle hänen todelliset perheenjäsenensä (Matt. 12: 50).
Jeshua todisti toistamiseen riippuvuuttaan Isän tahdosta: "ei Poika voi tehdä mitään omin neuvoin, hän tekee vain sitä, mitä näkee Isän tekevän. Mitä Isä tekee, sitä tekee myös Poika" (Joh. 5: 19/1992). "Enhän minä ole tullut taivaasta tekemään oman tahtoni mukaan, vaan täyttämään lähettäjäni tahdon" (Joh. 6: 38/1992).
Isä ei tuomitse ketään, vaan Hän on antanut kaiken tuomiovallan Pojalle, koska tämä on Ihmisen Poika (Joh. 5: 22, 27). Tuomioissaan Poika on täysin riippuvainen Isästä: "Minä tuomitsen sen mukaan mitä kuulen, ja tuomioni on oikea, sillä minä en pyri toteuttamaan omaa tahtoani, vaan lähettäjäni tahdon (Joh. 5: 30/1992).
Mikä sitten on Isän tahto, jonka Pojan tulee toteuttaa? Jeshua vastasi näin: "lähettäjäni tahto on, etten minä anna yhdenkään niistä, jotka hän on uskonut haltuuni, joutua hukkaan, vaan viimeisenä päivänä herätän heidät kaikki" (Joh. 6: 39/1992). Vertauksessa eksyneestä lampaasta Jeshua paljasti Isän tahdon olevan, ettei edes yksi sadasta joutuisi hukkaan (Matt. 18: 12 - 14).
Että Ihmisen Poika voi viimeisenä päivänä herättää kaikki Isän hänen hoitoonsa uskomat "lampaat" edellytti Jeshualta itseltään kuoleman kohtaamista. Osaammeko edes kuvitella, miten raskas tehtävä sellainen on! Valmistautuessaan Getsemanen yössä tuohon koetukseen Jeshua alistui sielläkin Isän tahtoon (Luuk. 22: 39 - 46) vahvistaakseen ja osoittaakseen todeksi sen, että Isällä todella on hyvä tahto ihmistä kohtaan.
Noudattaessaan kaikessa toiminnassaan yksin Isän tahtoa Jeshua joutui usein ristiriitaan lain ja sen valvojien kanssa. Pappien, kirjanoppineiden ja fariseusten mielestä Jeshua rikkoi dekalogin neljättä käskyä poimiessaan jyviä tähkäpäistä kulkiessaan viljavainion laitaa (Matt. 12: 1 - 8) ja parantaessaan sairaita sapattisin (Matt. 12: 9 - 14; Mark. 3: 1 - 6; Luuk. 13: 10 - 17; 14: 1 - 6; Joh. 5: 1 - 18; 7: 20 - 24; 9: 13 - 16).
Juutalaisten vaatiessa Pilatukselta Jeshuan ristiinnaulitsemista he vetosivat lakiinsa ja katsoivat Jeshuan rikkoneen sen ensimmäistä käskyä tekemällä itsensä Jumalan Pojaksi (Joh. 19: 1 - 7). Mutta Jeshua oli todellinen "Jumalan Poika", vaikka ylimmäinen pappi, Kaifas, ei nähnyt eikä ymmärtänyt sitä vaan katsoi Jeshuan herjaavan Jumalaa (Matt. 26: 57 - 68).
Mutta nyt on meidän syytä avata silmämme ja sydämemme, ymmärtää ja tunnustaa se tosiasia, että Jeshua ei kumartanut sitä Jumalaa, jota juutalaiset palvoivat, eikä Jahven laki ollut Hänen sydämessään, sillä ISÄN TAHTO täytti Hänen sydämensä.
Dekalogi on Jahven laki. Se käy varsin selvästi ilmi viidestä ensimmäisestä käskystä, joissa tetragrammi יהוה esiintyy yhteensä kahdeksan kertaa.
2. Moos. 19: 17 - 25:ssa kuvataan tilannetta Siinain vuoren juurella; teragrammi esiintyy noissa yhdeksässä jakeessa kymmenen kertaa, ja Jahve kuvataan tuomion ja tuhon jumalana (Mitä Jeshua sanoikaan Isästä Joh. 5: 22, 27!).
Dekalogia on verrattu usein Hammurabin lakiin, joka luotiin Babyloniassa noin 1760 eKr., ja on siten vanhempi kuin Siinailla annettu laki.
Lucifer/Saatana halusi nousta Jumalaksi (Jes. 12: 13, 14), ja sen hän on tehnyt halliten maailmaa "Ilmestysvuorelta" istuen Jahvena Siionin kukkulalla. Ja täytyyhän jokaisella jumalalla oma lakinsa olla!
Niinpä Jahve sanoitti lakinsa voidakseen myös muuttaa sitä aina oman tarpeensa mukaan. Neljännen käskyn kohdalla tämä on jo osittain toteutunutkin, sillä juutalaisten sapatti on paavin paimenkirjeessä rinnastettu katolisten sunnuntaihin. Mutta Jahven tuhon voimat puhkeavat täyteen mittaan, kun sunnuntain pyhittämisestä julistetaan yleismaailmallinen pakko. Silloin kannattaa kuitenkin muistaa, että Elohim SIUNASI ainoastaan viikon seitsemännen päivän, sapatin (1. Moos. 2: 1 - 3), ja että Jeshua on Sapatin Herra, אדון השבת Adon haShabat (Matt. 12: 8).
Kun eräs lainopettaja kysyi Jeshualta, mikä on suurin käsky laissa, Jeshua korosti vastauksessaan RAKKAUDEN periaatetta, jonka tulee hallita ihmisen suhdetta sekä Jumalaan että lähimmäisiin (Matt. 22: 34 - 40). Matteuksen tekstissä on kopio Vanhan Testamentin jakeesta 5. Moos. 6: 5, jossa tetragrammi tietenkin esiintyy. Ottaen huomioon sen, että Jeshua kutsui Jumalaa aina "Isäksi", on suorastaan mahdotonta uskoa, että Hän olisi vastauksessaan käyttänyt sanaa יהוה Jahve/Herra. Jeshuan vastaus on saattanut kuulua: Rakasta Jumalaasi kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi, ja rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Myös kehoitus rakastaa lähimmäistä on lainaus Vanhasta Testamentisa, mutta Matteuksen tekstissä se ei ole tarkka sitaatti 3. Moos. 19: 18:sta, jossa myös tetragrammi esiintyy.
Rakkaus on Isän tahto luotuihinsa nähden. Rakkaus on istutettu ihmisen sydämeen jo luomisessa, sillä "Kaiken Hän on tehnyt kauniisti aikanansa, myös iankaikkisuuden hän on pannut heidän sydämeensä" (Saarn. 3: 11).
Korostaakseen jo luomisessa ihmiseen pantua RAKKAUDEN SIEMENTÄ Jeshua muotoili Rakkauskäskyn uuteen muotoon sanoessaan: "Uuden käskyn minä annan teille, että rakastatte toisianne, niinkuin minä olen teitä rakastanut - että tekin niin rakastatte toisianne" (Joh. 13: 34). 'Uusi käsky', kreikaksi εντολην καινον entoleen kainon, säilyttää vanhan rakkauden periaatteen, mutta ilmaisee sen aikaisemmin kuulumattomalla tavalla; niin kuin minä olen antanut teille esimerkin.
Rakkauden periaate tekee Dekalogin kuudesta käskystä itsestäänselvyyksiä (5. - 10.): rakkaus vanhempia kohtaan tulee siitä yksinkertaisesta syystä, että he antavat lapselleen elämän, rakkaus ei tapa, rakkaus ei tee huorin, rakkaus ei varasta, rakkaus ei valehtele, rakkaus ei himoitse toisen omaa.
Jeshua opetti näistä käskystä tyylliin: olette kuulleet sanotuksi..., mutta minä sanon teille. Siinä missä Jahve toistaa kieltoja 'älä, älä, älä, Jeshua sanoo "rakasta, niin kuin minä".
Rakkaus on Isän tahto. Ellen White kirjoittaa, että jokaisella vihreällä lehdellä lukee "Jumala on rakkaus". Mutta Jahve on tuhon Jumala, joka haluaa hävittää kaikki vihreät lehdet ja koko maailman samoin kuin Putin tekee nyt Ukrainalle ja Netanjahu Gasalle.
Jeshua sisällytti rukoukseensa sanat: Isä meidän... tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä niin kuin taivaassa" (Matt. 6: 10). Luominen tapahtui SANAN voimalla saman tien. Lunastus vie aikaa, koska ihmiselle annetaan aikaa päättää omasta tahdostaan. Mutta tulee hetki, jolloin aika loppuu ja Jeshuan rukouksen SANAT saavat täydellisen toteutumisensa ja Isän tahto tapahtuu - Isän Rakkauden Valtakunta toteutuu ja kestää ikuisesti!
IN ENGLISH:
Yeshua emphasized the will of the Father throughout His earthly ministry; the will of the Father and its fulfillment was the most important thing in His life.
At the birth of Yeshua, angels proclaimed the Father's good will toward humanity (Luke 2:14). The glorification of the Father's good will was Yeshua's life mission. The Father's goodness, grace, mercy, and love were hidden behind Yahweh's wrath, vengeance, and judgment.
The will of the Father was more important to Yeshua than food. When the disciples urged Yeshua to eat, He replied: "I have meat to eat that ye know not of" and "My meat is to do the will of him who sent me, and to finish his work" (John 4:32, 34).
According to Yeshua's teaching, doing the will of the Father is also a condition for entering the kingdom of heaven (Matthew 7:21). Doing the will of the Heavenly Father defined for Yeshua his true family members (Matthew 12:50).
Yeshua again testified to his dependence on the Father's will: "The Son can do nothing of himself, but what he seeth the Father do: Whatever the Father does, for what things soever he doeth, these also doeth the Son likewise" (John 5:19). "For I came down from heaven, not to do mine own will, but the will of him that sent me" (John 6:38).
The Father judges no one, but has given all judgment to the Son, because He is the Son of Man (John 5:22, 27). In his judgments, the Son is completely dependent on the Father: " I can of mine own self do nothing: as I hear, I judge; and my judgment is just; because I seek not mine own will, but the will of the Father which hath sent me" (Joh. 5: 30).
What then is the will of the Father that the Son must fulfill? Yeshua answered thus: "And this is the will of him that sent me, that every one which seeth the Son, and believeth on him, may have everlasting life: and I will raise him up at the last day" (John 6:39). In the parable of the lost sheep, Yeshua revealed that the Father's will was that not even one of a hundred should be lost (Matthew 18:12-14).
That the Son of Man could on the last day raise up all the "sheep" entrusted to his care by the Father required Yeshua to face death himself. Can we even imagine how difficult a task that is! While preparing for that ordeal on the night of Gethsemane, Yeshua submitted to the will of the Father there too (Luke 22:39-46) to confirm and prove that the Father truly has a good will towards man.
In all his actions, following the will of the Father alone, Yeshua often came into conflict with the law and its enforcers. According to the priests, scribes, and Pharisees, Yeshua violated the fourth commandment of the Decalogue when he plucked grain from the ears of corn while walking along the edge of the grainfield (Matthew 12:1-8) and when he healed the sick on the Sabbath (Matthew 12:9-14; Mark 3:1-6; Luke 13:10-17; 14:1-6; John 5:1-18; 7:20-24; 9:13-16).
When the Jews demanded that Pilate crucify Yeshua, they appealed to their law and considered Yeshua to have broken its first commandment by making himself the Son of God (John 19:1-7). But Yeshua was the true "Son of God," although the high priest, Caiaphas, did not see or understand it, but considered Yeshua to be blaspheming God (Matthew 26:57-68).
But now it is our turn to open our eyes and hearts, to understand and acknowledge the fact that Yeshua did not worship the God that the Jews worshipped, and the law of Yahweh was not in His heart, for His heart was filled with the WILL of the FATHER.
The Decalogue is the law of Yahweh. This is quite clearly evident from the first five commandments, in which the Tetragrammaton יהוה appears a total of eight times.
Exodus 19:17-25 describes the situation at the foot of Mount Sinai; the Teragrammaton appears ten times in those nine verses, and Yahweh is described as the god of judgment and destruction (What did Yeshua say about the Father in John 5:22, 27!).
The Decalogue has often been compared to the Code of Hammurabi, which was created in Babylonia around 1760 BC, and is thus older than the law given at Sinai.
Lucifer/Satan wanted to become God (Isaiah 12:13, 14), and he has done so, ruling the world from the "Mount of Congregation" sitting as Yahweh on the hill of Zion. And every god must have his own law!
So Yahweh wrote down his law so that he could also change it according to his own needs. In the case of the fourth commandment, this has already been partially fulfilled, since the Jewish Sabbath is equated with the Catholic Sunday in the Pope's pastoral letter. But Yahweh's destructive powers will burst out in full force when the sanctification of Sunday is declared a universal obligation. However, it is worth remembering that Elohim BLESSED only the seventh day of the week, the Sabbath (Genesis 2: 1 - 3), and that Yeshua is the Lord of the Sabbath, אדון השבת Adon haShabat (Matthew 12: 8).
When a lawyer asked Yeshua what the greatest commandment in the law was, Yeshua emphasized in his answer the principle of LOVE, which should govern man’s relationship with both God and his neighbor (Matt. 22:34-40). Matthew’s text contains a copy of the Old Testament verse Deuteronomy 6:5, where the Tetragrammaton of course appears. Considering that Yeshua always called God “Father,” it is downright impossible to believe that He would have used the word יהוה Yahweh/Lord in his answer. Yeshua’s answer may have been: Love your God with all your heart and with all your soul and with all your mind, and love your neighbor as yourself. The exhortation to love your neighbor is also a quotation from the Old Testament, but in Matthew’s text it is not an exact quotation from Leviticus 19:18, where the Tetragrammaton also appears.
Love is the Father's will for His creatures. Love was planted in the heart of man at creation, for "He hath made every thing beautiful in his time: also he hath set world/eternity in their heart" (Ecclesiastes 3:11). NOTE: The English word "world" is derived from the same Hebrew word as "eternity" (עולם olam).
To emphasize the SEED OF LOVE already placed in man at creation, Yeshua reformulated the Commandment of Love in a new form when he said: "A new commandment I give unto you, That ye love one another; as I have loved you, that ye also love one another" (John 13:34). The 'new commandment', in Greek εντολην καινον entoleen kainon, preserves the old principle of love, but expresses it in a previously unheard-of way; as I have given you an example.
The principle of love makes the six commandments of the Decalogue (5. - 10.) self-evident: love for parents comes from the simple reason that they give life to their child, love does not kill, love does not commit adultery, love does not steal, love does not lie, love does not covet what is another's.
Yeshua taught about these commandments in detail: you have heard that it was said..., but I say to you. Where Yahweh repeats the prohibitions 'thou shalt not, thou shalt not, thou shalt not, Yeshua says 'love, as I love'.
Love is the will of the Father. Ellen White writes that on every green leaf it says "God is love." But Yahweh is a God of destruction who wants to destroy all green leaves and the whole world, just as Putin is doing to Ukraine and Netanyahu to Gaza.
Yeshua included the words in his prayer: "Our Father... your will be done on earth as it is in heaven" (Matthew 6:10). Creation happened immediately by the power of the WORD. Redemption takes time because man is given time to decide his own will. But there will come a time when time will end and the WORDS of Yeshua's prayer will have their perfect fulfillment and the Father's will will be done - The Father's Kingdom of Love will be realized and will last forever!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti