Sitaatti kirjasta Johdatus Raamattuun (Kari Kuula, Martti Nissinen, Wille Riekkinen): ”Vanhan Testamentin synty kesti useita vuosisatoja. Sen Vanhimmat osat ajoitetaan ensimmäisen vuosituhannen eKr. alkupuoliskolle, kun taas nuorin kirja, Danielin kirja, on peräisin vasta 160-luvulta eKr. Ratkaisevin ajanjakso Vanhan Testamentin synnyssä on Babylonian pakkosiirtolaisuus (587 -538 eKr.) ja sitä seuraava aika aina 200-luvulle eKr. saakka.”
Quote from the book Johdatus Raamattuun (Kari Kuula, Martti Nissinen, Wille Riekkinen): "The creation of the Old Testament took several centuries. Its oldest parts are dated to the first half of the first millennium BC, while the youngest book, the Book of Daniel, is only from the 160s BC. The most crucial time problem in the creation of the Old Testament is the Babylonian Exile (587-538 BC) and the period that followed it until the 2nd century BC."
Lainaus sisältänee oikeitakin seikkoja, mutta Danielin kirjasta siinä lasketaan minun mielestä täyttä luikuria.
The quote probably contains some truth, but in my opinion it is a complete misrepresentation of the book of Daniel.
Aivan ensimmäiseksi mieleeni nousee vastakysymys: Jos Danielin kirja on kirjoitettu vasta 160-luvulla eKr., miten se voi sitten sisältyä Septuagintaan, jonka käännös tehtiin noin 250 eKr. Egyptin silloisen faraon Ptolemaios II Filadelfoksen (285- 247eKr.) pyynnöstä?
The very first thing that comes to mind is a counter-question: If the Book of Daniel was only written in the 160s BC, how can it be included in the Septuagint, which was translated around 250 BC at the request of the then Egyptian pharaoh Ptolemy II Philadelphus (285-247 BC)?
Daniel kuului niihin juutalaisiin nuorukaisiin, jotka Baabelin kuningas Nebukadnessarin ylimmäinen hoviherra, Aspenas, toi Israelista. Tämä tapahtui Juudan kuninkaan, Joojakimin, kolmantena hallitusvuotena (606/605 eKr.), jolloin Nebukadnessarin toimesta Jerusalemin temppelistä vietiin ensimmäisen kerran kallisarvoisia astioita Sinearin maahan (seur. kerrat 597eKr. Joojakinin aikaan ja 586 eKr. Sidkian aikaan).
Daniel was among the Jewish youths whom Ashpenaz, the chief eunuch of Nebuchadnezzar, king of Babylon, brought from Israel. This happened in the third year of the reign of Jehoiakim, king of Judah (606/605 BC), when Nebuchadnezzar first took the precious vessels from the temple in Jerusalem to the land of Shinar (the second time was in 597 BC under Jehoiachin and 586 BC under Zedekiah).
Daniel ja hänen kolme ystäväänsä, Hananja, Miisael ja Asarja, läpäisivät Aspenaan testit, ja heidät katsottiin kelvollisiksi palvelemaan Nebukadnessarin hovissa. Aspenas piti heitä terävä-älyisinä ja hyväoppisina nuorukaisina. Heille opetettiin Baabelin hovissa Kaldean kirjoitusta ja kieltä, joka oli aramea.
Daniel and his three friends, Hananiah, Mishael, and Azariah, passed Ashpenaz’s tests and were deemed fit to serve in Nebuchadnezzar’s court. Ashpenaz considered them to be intelligent and well-educated young men. They were taught the Chaldean script and the language, which was Aramaic, in the Babylonian court.
Vanhan Testamentin kirjat on käännetty meille hepreasta, mutta Danielin kirja sisältää myös aramean kieltä (2: 4 - 7: 28). Näin ollen Danielin kirjan kirjoittaja on hallinnut sekä heprean että aramean.
The Old Testament books were translated to us from Hebrew, but the book of Daniel also contains Aramaic (2:4 - 7:28). Thus, the writer of the book of Daniel was fluent in both Hebrew and Aramaic.
Jeshua viittasi "profeetta Danieliin" puhuessaan opetuslapsille ”suuresta ahdingosta” ja vastatessaan heidän kysymykseen maailman lopusta ja hänen paluunsa merkeistä (Matt. 24: 15 -> Dan. 11: 31; 12: 11).
Yeshua referred to "the prophet Daniel" when speaking to the disciples about the "great tribulation" and answering their question about the end of the world and the signs of his return (Matt. 24:15 -> Dan. 11:31; 12:11).
Jeshua, joka tunsi ihmisten salaisimmat ajatuksetkin, olisi varmasti tiennyt myös sen, jos ”profeetta Daniel” ei olisi ollutkaan profeetta eikä edes Daniel. Antakaamme kunnia Jumalan Voidellulle, sillä Hänen suusta ei löydy pienintäkään valhetta!
Yeshua, who knew even the most secret thoughts of men, would surely have known that too, if “the prophet Daniel” had not been a prophet, nor even Daniel. Let us give glory to God’s Anointed One, for in His mouth no lie is found!
Kuningas Herodeksen aikana Itämailta Jeshuaa kumartamaan saapuneet ”tietäjät” olivat saaneet tietonsa juutalaisista kirjoituksista, joita oli jäänyt Baabeliin heidän pakkosiirtolaisuutensa ajalta. On loogista ajatella, että Baabelin ja Persian kuninkaiden hoveista löytyneet juutalaiset kirjoitukset olivat kaikkein arvostetuimpia. Tiedämme, että Daniel sai profeetallisia näkyjä palvellessaan sekä Baabelin että Persian kuninkaita. Danielin kirjan yhdeksänteen lukuun kirjattu näky koskee nimenomaan uutta Voideltua (papit ja kuninkaat voideltiin tehtäväänsä). Tuossa näyssä annetut aikamäärät täsmäävät täydellisesti Jeshuan kasteeseen ja ristiinnaulitsemiseen. Daniel siis tunsi Voidellun ja Voideltu tunsi Danielin.
During the time of King Herod, the “wise men” who came from the East to worship Yeshua had obtained their knowledge from Jewish writings that had been left in Babylon during their exile. It is logical to think that the Jewish writings found in the courts of the kings of Babylon and Persia were the most highly regarded. We know that Daniel received prophetic visions while serving both the kings of Babylon and Persia. The vision recorded in the ninth chapter of the book of Daniel specifically concerns the new Anointed One (priests and kings were anointed for their office). The time periods given in that vision match perfectly with the baptism and crucifixion of Yeshua. So Daniel knew the Anointed One and the Anointed One knew Daniel.
Danielin kirjan myöhempää syntyaikaa (160-luku eKr.) perustellaan mielestäni hyvin keveillä näkökannoilla (ei edes mainita kyseisessä kirjassa):
The later date of the Book of Daniel (160s BC) is, in my opinion, justified by very light points of view (not even mentioned in the book in question):
☞ Sanotaan, että Danielin kirjan viittaukset Antiokhos Epifaneen (175 - 164 eKr.) valtakuntaan täsmäävät vuoteen 167 eKr. saakka, mutta että kirjoittaja ei tiedä mitään hänen kuolemastaan.
It is said that the references in the Book of Daniel to the reign of Antiochus Epiphanes (175 - 164 BC) match up to 167 BC, but that the author knows nothing about his death.
☞ Baabelin kuninkaan nimen vanhempana kirjoitustapana pidetään muotoa ”Nebukadressar”, ja Danielin kirjassa on nuorempi muoto ”Nebukadnessar”.
The older spelling of the name of the king of Babylon is considered to be “Nebuchadrezzar,” and the Book of Daniel has a younger form, “Nebuchadnezzar.”
☞ Danielin kirjassa mainitut instrumentit ovat kreikankielisiä nimityksiä eikä hepreankielisiä.
The instruments mentioned in the book of Daniel are Greek names, not Hebrew ones.
Merkittävin tekijä Danielin kirjan väitettyyn myöhäisempään syntyyn lienee itse juutalaisuudessa. Tiedämme varsin hyvin, että juutalaisten enemmistö ei lue Uutta Testamenttia eikä Danielin kirjaa. Syy tähän on ilmeinen; he eivät usko, että Jeshua on Messias, Jumalan Voideltu, Isän lähettämä maailman Vapahtaja.
The most significant factor in the alleged later origin of the book of Daniel is probably Judaism itself. We know very well that the majority of Jews do not read the New Testament or the book of Daniel. The reason for this is obvious; they do not believe that Yeshua is the Messiah, the Anointed One of God, the Savior of the world sent by the Father.
Danielin kirja ei kuulu juutalaisessa Tanakissa (Vanha Testamentti) profeetta-kirjojen (Nevi’im) joukkoon, vaan se on laitettu kirjoitusten (Ketuvim) joukkoon, johon kuuluu mm. runoutta, kertomuksia, viisauskirjallisuutta, ja itkuvirsiä. Juutalaiset eivät pidä Danielia siis lainkaan profeettana.
The Book of Daniel is not included in the Jewish Tanakh (Old Testament) among the prophetic books (Nevi’im), but is placed among the writings (Ketuvim), which include poetry, narratives, wisdom literature, and lamentations. Jews therefore do not consider Daniel to be a prophet at all.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti