Se punainen lanka, joka alkaa aivan Raamatun ensimmäisistä jakeista ja jatkuu Ilmestyskirjan loppuun saakka muodostaa äärimmäisen kauniin ja rohkaisevan kertomuksen juuri nyt tässä kärsimysten, tuskan, ahdistuksen, epätoivon ja sotien maailmassa, jonka saatanalliset voimat ovat pimentäneet hyökätessään Jumalaa, hänen luomistekojaan ja ihmiskunnan lunastusta vastaan Pojassaan, Jeshuassa.
Seurataksemme tätä Jumalan antamaa punaista lankaa, opettelemme samalla kuusi heprean sanaa:
Jumala - אלהים - elohim
taivas/taivaat - שמים - shamajim
pimeys - חשך - choshek/hoshek
valkeus - אור - oor
yö - לילה - laila
päivä - יום - jom
Jeshuan opettaman rukouksen mukaan Isämme on ”taivaissa”... בשמים ba-shamajim (Matt. 6: 9). Heprean sana shamajim on ns. duaalimuoto, jota käytetään silloin, kun jotakin on kaksi, sillä monikkomuoto alkaa vasta, kun jotakin on kolme tai sitä enemmän. Tämä sama duaalimuoto esiintyy myös Raamatun ensimmäisessä jakeessa.
Voimme siis ajatella, että shamajim viittaa kahteen mutta myös yhteen taivaaseen, samoin kuin מצרים mizrajim viittaa kahteen Egyptiin (ylä- ja ala- Egypti), jotka muodostavat yhden valtion. Kun Jumala sanoo vievänsä kansansa pois Egyptin orjuudesta (2. Moos. 20: 2), Taivas ja Egypti muodostavat mielenkiintoisen vastaparin.
Ennen luomista maa oli PIMEYDEN (חשך hoshek) vallassa oleva vesipallo. Siksi Jumala aloitti taivaan ja maan luomisen kutsumalla VALKEUDEN (אור oor) esiin. Tämä VALKEUS toi päivän ja yön rytmin maapallolle jo kolme vuorokautta ennen auringon luomista. Tämä VALKEUS puolitti pimeyden; jokaisesta vuorokaudesta puolet oli valoisaa aikaa, jota kutsutaan päiväksi (יום jom), ja toinen puolikas oli pimeyttä nimeltään yö (לילה laila).
Mikä tuo VALKEUS on, VALKEUS, joka on suurempi ja mahtavampi kuin aurinko. Koska ihmiset ovat tehneet auringosta kaikkien uskontojen keskipisteen ja pääkohteen tässä Jumalan Vastustajan hallinnoimassa maailmassa, on selvää, että ensimmäisenä luomispäivänä esiin tullut VALKEUS edustaa itse Jumalaa?
Apostoli Paavali ymmärsi luomisen alussa annetun viestin, sillä hän kirjoitti Tessalonikalaisille näin: ”sillä kaikki te olette VALKEUDEN lapsia ja PÄIVÄN lapsia; me emme ole YÖN emmekä PIMEYDEN lapsia” (1. Tess. 5: 5).
VALKEUS on Jumalan ominaisuus!
Ps. 36: 8 -10: ”Jumala... sinun tykönäsi on elämän lähde, sinun VALKEUDESSASI me näemme valkeuden”... באורך נראה אור be-ooreka niree oor
Ps. 44: 1 - 4: "Jumala... sinun oikea kätesi, sinun käsivartesi ja sinun kasvojesi VALKEUS"... auttoi heitä/isiämme... ואור פניך ve-oor panieka
VALKEUS, joka tuli esiin ensimmäisenä luomispäivänä loisti suoraan Isän kasvoista. Koska Isä ja Poika ovat Jeshuan sanojen mukaan ”yksi” אחד echad (Joh. 10: 30), myös Poika on tuo ensimmäisen luomispäivän VALKEUS.
Myös Isä-Jumalan "oikea käsi” psalmissa 44 viittaa hänen oikeaan puoleensa ja hänen oikealla puolellaan istuvaan Poikaan (Matt. 26: 64; Mark 14: 62; 16: 19; Luuk. 22: 69; Ap.t. 2: 33; 7: 55; Ef. 1: 20; Hepr. 1: 3).
Aurinko asetettiin osoittamaan aikoja ja huolehtimaan päivän valoisuudesta, ja ihmiset eri puolilla maailmaa lankesivat tottelemattomuudessaan palvomaan taivaan joukkoja; aurinkoa, kuuta ja tähtiä. Seurauksena tällaisesta epäjumalanpalveluksesta on ollut ihmiskunnan henkinen PIMEYS.
Kun luomisesta oli kulunut runsaat 3000 vuotta profeetta Jesaja (750 - 690) ennusti ja kirjoitti: ”Kansa, joka PIMEYDESSÄ vaeltaa, näkee suuren VALKEUDEN”... העם ההלכים בחשך ראו אור גדול ha-am ha-holkin ba-hoshek raau oor gadol (Jes. 9: 1).
Johannes Kastajan isä, pappi Sakarias, siteerasi tätä Jesajan ennustusta omassa kiitosvirressään noin puoli vuotta ennen kuin ennustus käytännössä toteutui Jeshuan syntymässä.
Sakarias lausui: ”meidän Jumalamme sydämellisen laupeuden tähden, jonka kautta meidän puoleemme katsoo aamun koitto korkeudesta loistaen meille, jotka istumme pimeydessä ja kuoleman varjossa ja ohjaten meidän jalkamme rauhan tielle” (Luuk. 1: 78, 79).
Tuskinpa Sakarias tarkoitti "aamun koitolla" auringon nousua, niin kuin ihmiset sen yleisimmin ymmärtävät. Sakarias lienee sielunsa silmillä nähnyt sen valtavan VALKEUDEN, joka koitti ensimmäisenä luomispäivänä katkaisten pimeyden, ja hän varmasti ymmärsi Luojan todellisen sanoman Pelastajasta/Lunastajasta, joka tulisi maailmaan, kun Jumalan määräämä aika täyttyisi.
Jehsuan opetuslapset saivat elää Jesajan ennustuksen toteutumisen ajassa, ja he pääsivät kokemaan omassa elämässään, mitä todellinen VALKEUS saa aikaan ihmisen sydämessä.
Opetuslapsista Johannes kirjoitti evankeliuminsa alussa: ”Totinen valkeus, joka valaisee jokaisen ihmisen, oli tulossa maailmaan”... האור האמתי ha-oor ha-emitti (Joh. 1: 9).
Ja ensimmäisen kirjeensä alussa Johannes kirjoittaa: ”Mikä on alusta (luomisesta) ollut, minkä olemme kuulleet, minkä omin silmin nähneet, mitä katselimme ja käsin kosketimme, siitä me puhumme: elämän Sanasta - ja elämä ilmestyi, ja me olemme nähneet sen ja todistamme siitä ja julistamme teille sen iankaikkisen elämän, joka oli Isän tykönä ja ilmestyi meille - minkä olemme nähneet ja kuulleet, sen me myös teille julistamme, että teilläkin olisi yhteys meidän kanssamme; ja meillä yhteys Isän ja hänen Poikansa, Jeesuksen Kristuksen, kanssa. Ja tämän me kirjoitamme, että meidän ilomme olisi täydellinen. Ja tämä on se sanoma, jonka olemme häneltä kuulleet ja jonka me teille julistamme: että Jumala on VALKEUS ja ettei hänessä ole mitään PIMEYTTÄ” ... שהאלהים אור she-ha-elohim oor... הוא וכל חשך אין בו huu ve-kal-hoshek ein bo (1. Joh. 1: 1 - 5)
Myös Jaakob, Jeshuan veli, tunsi ja tiesi, mikä se VALKEUS oli, joka luomisessa tuli maailmaan: ”Jokainen hyvä anti ja jokainen täydellinen lahja tulee ylhäältä VALKEUKSIEN ISÄLTÄ, jonka tykönä ei ole muutosta eikä vaihteen varjoa.” (Jaak. 1: 17)
Suomalaisessa vuoden 1992-käännöksessä edellisen jakeen loppuosa on käännetty hienosti: ”jonka luona ei mikään muutu, EI VALO VAIHDU VARJOKSI"... puhumattakaan siitä, että valo muuttuisi takaisin pimeydeksi.
Uudessa Maassa tulee tapahtumaan juuri P Ä I N V A S T O I N!
Johanneksen näky VALKEUDESTA ja PIMEYDESTÄ huipentuu Ilmestyskirjan kahdessa viimeisessä luvussa.
Johannes kirjoittaa Uudesta Jerusalemista: ”eikä sen portteja suljeta PÄIVÄllä, ja YÖTÄ ei siellä ole”...כי לילה לא יהיה שם... kii laila lo jihjee sham (Ilm. 21: 25). Päivä tulee tarkoittamaan 24 tunnin jaksoa, sillä vuorokaudessa ei ole enää pimeää puolikasta.
Luomisessa pimeän aika puolitettiin, ja lunastuksen kautta pimeys poistetaan kokonaan ja lopullisesti!
Johannes vahvistaa valtavan näkynsä VALKEUDEN voitosta sanoihin ”eikä YÖTÄ ole enää oleva”... ולילה לא יהיה עוד... ve-laila lo jihjee ood (Ilm. 22: 5).
Yö on pimeimmillään juuri ennen aamun koittoa. Maailman yö on juuri nyt saavuttamassa pimeimmän hetkensä. Mutta kohta koittaa IKUINEN VALKEUS!
Ylistys olkoon Isälle ja Pojalle! Tule Jeshua, TOTINEN VALKEUS, ja näytä kunniasi kaikessa VALKEUKSIEN Isän kirkkaudessa! Tule Rauhanruhtinas!
❤️ ❤️ ❤️ ❤️ ❤️ ❤️ ❤️ ❤️ ❤️ ❤️ ❤️ ❤️ ❤️ ❤️ ❤️ ❤️ ❤️ ❤️ ❤️ ❤️ ❤️ ❤️ ❤️ ❤️
That red thread, which starts from the very first verses of the Bible and continues to the end of the Book of Revelation, forms an extremely beautiful and encouraging story right now in this world of suffering, pain, anxiety, despair and wars, which satanic forces have darkened by attacking God, his creations and the redemption of mankind in his Son, in Yeshua.
To follow this God-given red thread, we learn at the same time six Hebrew words:
God - אלהים - Elohim
heaven/heavens - שמים - shamajim
darkness - חשך - choshek/hoshek
light - אור - oor
night - לילה - Laila
day - יום - jom
According to the prayer taught by Yeshua, our Father is "in heavens"... בשמים ba-shamajim (Matthew 6:9). The Hebrew word shamajim is so-called a dual form used when there are two of something, as the plural form only begins when something is three or more. This same dual form also occurs in the first verse of the Bible.
So we can think that shamajim refers to two but also one heaven, just as מצרים mizrajim refers to two Egypts (Upper and Lower Egypt) that form one state. When God says he will take his people out of slavery in Egypt (Exodus 20:2), Heaven and Egypt form an interesting contrast.
Before creation, the earth was a ball of water under DARKNESS (חשך hoshek). That is why God began the creation of the heavens and the earth by calling forth the LIGHT (אור oor). This LIGHT brought the rhythm of day and night to the earth already three days before the creation of the sun. This LIGHT halved the darkness; in each day (24 hours) half was a light period called day (יום jom), and the other half was darkness called night (לילה laila).
What is that LIGHT, the LIGHT, which is greater and mightier than the sun. Since humans have made the sun the center and main focus of all religions in this world administered by God's Adversary, it stands to reason that the LIGHT that emerged on the first day of creation represents God himself?
The apostle Paul understood the message given at the beginning of creation, for he wrote to the Thessalonians thus: “Ye are all the children of LIGHT and children of the DAY; we are not of the NIGHT nor of DARKNESS" (1 Thess. 5: 5).
LIGHT is an attribute of God!
Ps. 36: 7 - 9: ”God... For with thee is the fountain of LIFE: in thy LIGHT shall we see light”... באורך נראה אור be-ooreka niree oor
Ps. 44: 1 - 3: ”God... thy right hand, and thine arm, and the LIGHT of thy countenance... helped them/Our fathers”... ואור פניך ve-oor panieka
The LIGHT that came forth on the first day shone directly from the face of the Father. Since the Father and the Son, according to Yeshua's words, are "one" אחד echad (John 10: 30), the Son is also that LIGHT of the first day.
Also the "right hand" of God the Father in Psalm 44 refers to his right hand and the Son sitting on his right (Matthew 26: 64; Mark 14: 62; 16: 19; Luke 22: 69; Acts 2: 33; 7 : 55; Eph. 1: 20; Heb. 1: 3).
The sun was set to rule the times and provide for the brightness of the day, and disobedient people in different parts of the world fell down to worship the hosts of heaven; sun, moon and stars. The result of such idolatry has been the spiritual DARKNESS of mankind.
When more than 3,000 years had passed since creation, the prophet Isaiah (750 - 690) prophesied and wrote: "The people that walked in DARKNESS have seen a great LIGHT"... (Isaiah 9:2).
John the Baptist's father, the priest Zacharias, quoted this prophecy of Isaiah in his own hymn of praise about half a year before the prophecy was practically fulfilled in the birth of Yeshua.
Zechariah said: ”Through the tender mercy of our God; whereby the dayspring from the high hath visited us, to give light to them that sit in darkness and in the shadow of death, to guide our feet into the way of peace” (Luke 1: 78, 79)
It is unlikely that Zacharias meant by ”the dayspring from the hight” the rising of the sun, as people generally understand it. Zechariah must have seen with the eyes of his soul the enormous LIGHT that broke the darkness on the first day of creation, and he certainly understood the Creator's true message about the Savior/Redeemer who would come into the world when God's appointed time was fulfilled.
Yeshua’s disciples got to live in the time of the fulfillment of Isaiah's prophecy, and they got to experience in their own lives what true LIGHT brings about in a person's heart.
About the disciples, John wrote at the beginning of his Gospel: ”That was the true Light, which lighteth every man that cometh into the world"... הואר אחורטי ha-oor ha-emitti (John 1: 9).
And at the beginning of his first letter John writes: ”That which was from the beginning, which we have heard, which we have seen with our eyes, which we have looked upon, and our hands have handled, of the Word of life. For the life was manifested, and we have seen it, and bear witness, and shew unto you that eternal life, which was with the Father, and was manifested unto us, That which we have seen and heard declare we unto you, that ye also may have fellowship with us: and truly our fellowship is with the Father, and with his Son Jesus Christ. And these things write we unto you, that your jot may be full. This then is the message which we have heard of him, and declare unto you, that God is LIGHT, and in him is no DARKNESS at all”... שהאלהים אור she-ha-elohim oor... הוא וכל חשך אין בו huu ve-kal-hoshek ein bo (1. John 1: 1 - 5).
Jacob, Yeshua's brother, also felt and knew what the LIGHT was that came into the world in creation: ”Every good gift and every perfect gift is from above, and cometh down from the FATHER OF LIGHTS, with whom is no variableness, neither shadow of turning” (James 1: 17).
In the Finnish translation of 1992, the last part of the previous verse is nicely translated: "with whom nothing changes, LIGHT DOES NOT CHANGE TO SHADOW... not to mention that the light would turn back into darkness.
In the New Earth, exactly the OPPOSITE will happen!
Johannes' vision of LIGHT and DARKNESS culminates in the last two chapters of the Book of Revelation.
John writes about the New Jerusalem: ”And the gates of it shall not be shut at all by DAY: for there shall be no NIGHT there”...כי לילה לא יהיה שם... kii laila lo jihjee sham (Rev. 21: 25). A day will mean a period of 24 hours, because there is no longer a dark half.
In creation, the time of darkness was halved, and through redemption, darkness is completely and permanently removed!
John confirms his huge vision of the victory of the LIGHT with the words "and there shall be no NIGHT there"... ולילה לא יהיה אוד... ve-laila lo jihjee ood (Rev. 22: 5).
The night is at its darkest just before dawn. The night of the world is just now reaching its darkest hour. But ETERNAL LIGHT is about to come!
Praise be to the Father and the Son! Come Yeshua, TRUE LIGHT, and show your glory in all the glory of the Father of LIGHTS! Come Prince of Peace!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti