Minkä Raamatun kirjan valitsisit suosikiksesi? Ellet ole lukenut koko kirjaa, et luultavasti pysty vastaamaan tähän kysymykseen, tai sitten ehkä valitsisit sen kirjan, jonka olet lukenut. Raamattu lienee kuitenkin lähes jokaisessa suomalaisessa kodissa. Näin ollen ei ole mahdotonta tutustua myös koko Kirjaan. Mutta kenellä riittäisi aikaa ja mielenkiintoa sellaiseen urakkaan.
Which book of the Bible would you choose as your favorite? Unless you've read the whole book, you probably won't be able to answer this question, or maybe you'd pick the book you've read. However, the Bible is probably in almost every Finnish home. Therefore, it is not impossible to familiarize yourself with the entire Book. But who would have enough time and interest for such a job.
Minä olen lukenut Raamatun muutaman kerran kannesta kanteen, ja vuosien myötä Kirjaa on tullut luettua ja tutkittua milloin minkäkin teeman merkeissä. Minulle Johanneksen evankeliumi on noussut kaikkein rakkaimmaksi kirjaksi. Arvostan kuitenkin kaikkia Uuden Testamentin neljää evankeliumia, koska niissä kerrotaan Jumalan Pojasta, hänen toiminnastaan ja opetuksistaan, jotka korjaavat ihmisten siihen mennessä pahasti vinoutunutta käsitystä Jumalasta ja muodotavat siten Jeshuan päivityksen Isästä.
I have read the Bible from cover to cover a few times, and over the years the Book has been read and studied following many different themes. For me, the Gospel of John has become the most beloved book. However, I appreciate all the four gospels of the New Testament, because they tell about the Son of God, his activities and teachings, which correct people's until then badly distorted understanding of God and thus form Yeshua's update about the Father.
Avatessani Raamattuni tänä aamuna eteeni aukeni teema, jonka parissa kului monta tuntia tarkastellessani, vastaako suomennokset heprean tekstiä kyseisessä asiassa, vai onko Jumalasta annettu kuva tässäkin teemassa inhimillisen vajavaista.
When I opened my Bible this morning, a theme opened up in front of me, which I spent many hours looking at, whether the translations correspond to the Hebrew text in that matter, or whether the image of God given in this theme is also humanly deficient.
Voiko olla, että Jumala nauraa maailman tuholle ja ihmisten nälänhädälle? Asennoituuko Jumala vastustajiaan kohtaan ylimielisesti ivaten ja nauraen heitä? Nauttiiko Jumala siitä, että jumalattomat ja pakanat ihmiset tuhoutuvat? Eikö kääntymättömien ihmisten ahdinko kosketa Jumalan sydäntä? Onko Jumala kostamisesta nauttiva hirmuvaltias?
Could it be that God laughs at the destruction of the world and the starvation of people? Does God behave arrogantly toward his opponents, laughing and sneering at them? Does God enjoy the destruction of wicked and heathen people? Doesn't the plight of unconverted people touch God's heart? Is God a tyrant who enjoys revenge?
Verbi צחק (tsachaq) merkitsee (eri taivutusmuodoissa): nauraa, naurahtaa, pilailla, laskea leikkiä, naureskella, pitää hauskaa, juhlia, pitää pilkkanaan. Substantiivi ’nauru, pilkka’ on צחק (tsechoq).
The verb צחק (tsachaq) means (in different conjugations): to laugh, to joke, to make fun of, to celebrate. The noun 'laughter, mockery' is צזק (tsechoq).
Tämä verbi esiintyy Vanhassa Testamentissa ensimmäisen kerran kertomuksessa Saaran raskaudesta (1. Moos. 18: 12, 13, 15; 21: 6). Kaikissa jakeissa, joissa puhutaan Saaran nauramisesta ja hänen naurunalaiseksi tulemisen pelosta, juurikirjaimet ovat צחק, mutta muissa teksteissä, joissa puhutaan nauramisesta juurikirjaimet ovat שחק. Seppälän sanakirjan mukaan myös שחק (sachaq) merkitsee ’naurua’.
This verb appears in the Old Testament for the first time in the account of Sarah's pregnancy (Gen. 18: 12, 13, 15; 21: 6). In all the verses that talk about Sarah laughing and her fear of being laughed at, the root letters are צזק, but in other texts that talk about laughing, the root letters are שחק. According to Seppälä's dictionary, shahak (sachaq) also means 'laughter'.
Jobin kirjassa Elifas sanoo Kaikkivaltiaan Jumalan nauravan (תשחק) sodalle ja nälälle (Job 5: 22). Psalmissa sanotaan Herran/Adonain nauravan (ישחק) maan kuninkaille ja ruhtinaille (Ps. 2: 4). Sananlaskuissa Viisauden sanotaan nauravan (אשחק) kääntymättömien hädälle (Snl. 1: 26). Habakukin kirjassa kerrotaan, miten Jumala vastaa vääryydelle käyttämällä kaldealaista kansaa tuhoaseenaan, kansaa, ”joka nauraa (ישחק) kaikille varustuksille” (Hab. 1: 10).
In the book of Job, Eliphaz says that Almighty God laughs (תשחק) at war and famine (Job 5: 22). The psalm says that the Lord/Adonai laughs (ישחק) at the kings and princes of the earth (Ps. 2: 4). In Proverbs, Wisdom is said to laugh (אשחק) at the plight of the unconverted (Prov. 1: 26). The book of Habakkuk tells how God responds to injustice by using the Chaldean nation as a weapon of destruction, a nation "that laughs (ישחק) at all devices" (Hab. 1: 10).
Näiden tekstien lisäksi kahdessa Daavidin kirjoittamassa psalmissa (52 ja 59) puhutaan Jumalan nauramisesta. Daavid on kirjoittanut molemmat psalmit ollessaan ahdistettunan ja kuningas Saulin vihan kohteena. Psalmi 59 on kirjoitettu siitä tilanteesta, kun Saulin miehet tunkeutuivat Daavidin kotiin tehtävänään surmata hänet, mutta Miikal-vaimo onnistui pelastamaan Daavidin hengen (1. Sam. 19: 9 ->). Psalmissa 59 Daavid rinnastaa Saulin julmureihin ja ulvoviin koiriin ja sanoo jakeessa 9: ”Mutta sinä, HERRA/Jahve, naurat (תשחק) heille, sinä pidät kaikkia pakanoita pilkkanasi.”
In addition to these texts, two psalms written by David (52 and 59) talk about God laughing. David wrote both Psalms when he was oppressed and under the wrath of King Saul. Psalm 59 was written about the situation when Saul's men broke into David's home with the mission to kill him, but his wife, Michal, managed to save David's life (1. Sam. 19: 9 ->). In Psalm 59, David compares Saul to cruel and howling dogs and says in verse 8: "But you, O LORD/YAHWEH, shalt laugh (תשאחק) at them, thou shalt have all the heathen in derision."
Daavid joutui elämään pitkän ajan Juudean ja Mooabin alueella pakolaisena piileskellen mm. Adullamin luolassa. Pakolaisena ja nälkiintyneenä Daavid kääntyi Noobissa asuvan pappi Ahimelekin puoleen, joka antoi hänelle leipää/ruokaa, Jumalan neuvoja ja Goljatin miekan (1. Sam. 22: 1 ->). Edomilainen Dooeg sai vihiä Daavidin liikkeistä ja kertoi tietonsa kuninkaalle. Saul määräsi Dooegin kostamaan Daavidin Noobissa saaman avun tappamalla koko Ahimelekin suvun, 85 pappia sekä hävittämään kaikki Noobin asukkaat; miehet, naiset ja lapset.
David had to live for a long time in Judea and Moab as a refugee, hiding for example in the cave of Adullam. As a refugee and starving, David turned to Ahimelech, a priest living in Noob, who gave him bread/food, God's advice and Goliath's sword (1. Sam. 22: 1 ->). Dooeg the Edomite got a tip about David's movements and told the king his knews. Saul ordered Dooeg to avenge David's help in Noob by killing the entire family of Ahimelech, 85 priests, and exterminating all the inhabitants of Noob; men, women and children.
Psalmi 52 kertoo Daavidin ajatuksista ja tunnoista tuossa tilanteessa. Daavidin viha ja kostonhalu Saulia kohtaan purkautuu esiin tässä psalmissa. Daavid kuvailee psalmin yhdeksässä jakeessa Saulia pahuuden ja väkivallan mieheksi, jonka Jumala (אל El) tulee tuhoamaan ainiaaksi ja repimään juurineen elävien maasta. Kun vanhurskaat näkevät Saulin tuhon, ”he nauravat (ישחקו) häntä” (52: 8). Psalmin loppuosassa Daavid kuvaa itseään ”viheriöiväksi oljypuuksi Jumalan (אלהים Elohim) huoneessa” ja ylistää Hänen hyvyyttään. ”Jumala” on siis El jakeissa 3 ja 7, mutta Elohim jakeissa 9 ja 10.
Psalm 52 tells about David's thoughts and feelings in that situation. David's anger and desire for revenge against Saul is revealed in this psalm. In the nine verses of the psalm, David describes Saul as a man of evil and violence, whom God (אל El) will destroy forever and uproot from the land of the living. When the righteous see the destruction of Saul, “they laugh (ישחקו) at him” (52: 8). In the last part of the Psalm, David describes himself as "a green olive tree in the house of God (אלהים Elohim)" and praises His goodness. So "God" is El in verses 3 and 7, but Elohim in verses 9 and 10.
On selvää, että Saulin viha herätti Daavidissa negatiivisia tunteita ja sai hänet toivomaan Jumalan kostoa Saulille. Mutta on halpamaista alentaa Jumala omaksi palvelijakseen ja oikeuttaa oma vihansa kuvittelemalla, että Jumala tekisi samoin kuin langennut ihminen.
It is clear that Saul's anger aroused negative feelings in David and made him wish for God's vengeance on Saul. But it is cheap to lower God into one's own servant and justify one's anger by imagining that God would do the same as fallen man.
Se, mitä Jeshua opetti Vuorisaarnassaan noin 1000 vuotta myöhemmin, kumoaa täysin Daavidin mielikuvat Jumalan luonteesta ja toimintatavoista. Lukekaamme siis Jeshuan opetus vihollisten rakastamisesta, ja antakaamme Hänen kirskastaa Isänsä toimintamalli.
What Yeshua taught in his Sermon on the Mount about 1,000 years later completely refutes David's ideas about God's character and ways of working. So let's read Yeshua's teaching about loving enemies, and let Him brighten His Father's model of action (Matthew 5: 38 - 48).
”Te olette kuulleet sanotuksi: ’Silmä silmästä ja hammas hampaasta’ (Juuri niin kuin Daavid ajatteli). MUTTA MINÄ SANON teille: älkää tehkö pahalle vastarintaa; vaan jos joku lyö sinua oikealle poskelle, käännä hänelle toinenkin, ja jos joku tahtoo sinun kanssasi käydä oikeutta ja ottaa ihokkaasi, anna hännen saada vaippasikin, ja jos joku pakottaa sinua yhden virstan matkalle, kulje hänen kanssaan kaksi. Anna sille, joka sinulta anoo, äläkä käännä selkääsi sille, joka sinulta lainaa pyytää. Te olette kuulleet sanotuksi: ’Rakasta lähimmäistäsi ja vihaa vihollistasi’ (vrt. Daavid ja Saul). MUTTA MINÄ SANON teille: rakastakaa vihollisianne ja rukoilkaa niiden puolesta, jotka teitä vainoavat, että olisitte Isänne lapsia, joka on taivaissa; sillä hän antaa aurinkonsa koittaa niin pahoille kuin hyvillekin, ja antaa sataa niin väärille kuin vanhurskaillekin. Sillä jos te rakastatte niitä, jotka teitä rakastavat, mikä palkka teille siitä on tuleva? Eivätkö pakanatkin tee samoin? Olkaa siis te täydelliset, niinkuin teidän taivaallinen Isänne täydellinen on” (Matt. 5: 38 - 48).
”Autuaita te, jotka nyt itkette, sillä te saatte nauraa (תשחקו)” (Luuk. 6: 21).
”Voi teitä, jotka nyt nauratte (התשחקים), sillä te saatte murehtia ja itkeä” (Luuk. 6: 25).
”Ye have heard that it hath been said, An eye for an eye, and a tooth for a tooth: BUT I SAY unto you, That ye resist not evil: but whosoever shall smite thee on thy right cheek, turn to him the other also. And if any man will sue thee at the law, and take away thy coat, let him have thy cloke also. And whosoever shall compel thee to go a mile, go with him twain. Give to him that asketh thee, and from him that would borrow of thee turn not thou away. Ye have heard that it hath been said, Thou shalt love thy neighbour, and hate thine enemy. BUT I SAY unto you, Love your enemies, bless them that curse you, do good to them that hate you, and pray for them which despitefully use you, and persecute you; That you may be the children of your Father which is in heaven: for he maketh his sun to rise on the evil and on the good, and sendeth rain on the just and on the unjust. For if ye love them which love you, what reward have ye? do not even the publicans the same? And if ye salute your brethren only, what do ye more than others? do not even the publicans so? Be ye therefore perfect, even as your Father, which is in heaven is perfect"(Matthew 5: 38 - 48).
”Blessed are ye that weep now: for ye shall laugh (תשחקו)” (Luke 6: 21).
”Woe unto you that laugh (התשחקים) now! for ye shall mourn and weep” (Luke 6: 25).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti