Jälleen kerran tapahtui niin kuin lukemattomat kerrat ennenkin, että joku ”voima” toi kokemuspiiriini ja tietooni uusia tiedonjyväsiä liitettäväksi aikaisempiin. Tällaisessa tapauksessa joku puhuu sattumasta, mutta minä puhun johdatuksesta, koska sellaiseksi ne ovat osoittautuneet aina jälkeenpäin.
Once again it happened, like countless times before, that some "force" brought new grains of information to my experience and knowledge to be added to the previous ones. In such a case, someone speaks of chance, but I speak of guidance, because that is what they have always proved to be afterwards.
Olin juuri päättänyt jättää edellisen kirjoitukseni viimeiseksi ja lopulliseksi pisteeksi blogillani, kun kyseiset uudet löydöt pakottivat minut keräämään yhteen kaikki mahdolliset tähän kirjoitukseen liittyvät palaset. Tämä kirjoitukseni keskittyy 1. Moos. 4: 26:n ympärille.
I had just decided to leave my previous post as the last and final point on my blog, when these new discoveries forced me to collect all possible pieces related to this post. This writing is concentered around Genesis 4:26.
ולשת כם הוא ילד בן ויקרא את שמו אנוש אז הוחל לקרא השם יהוה = ja myös Seetille syntyi poika ja hän antoi hänelle nimen Enosh silloin alettiin kohdata nimessä יהוה
ולשת כם הוא ילך בן ויקרא את שמו אנוש אז הוהל לקרא נשם יהוה = and also a son was born to Seth and he named him Enosh then (people) began to be encountered/met with in the name יהוה
Kainia ei mainita tässä jakeessa, mutta koko neljäs luku käsittelee hänen perheensä historiaa, ja kyseisen jakeen viesti liittyy hänen luomaan uskontoon ja kapinaan Jumalaa vastaa. Koska Kain eli 730 vuotta, hän oli Enoksen syntyessä vasta yli 200-vuotias.
Cain is not mentioned in this verse, but the entire fourth chapter deals with the history of his family, and the message of this verse corresponds to the religion he created and his rebellion against God. Because Cain lived 730 years, he was only over 200 years old when Enos was born.
Kyseisen jakeen loppuosan (alleviivattu) käännöksestä esiintyy monia tulkintoja. Kaikki eivät ole yksimielisiä sanan הוחל huchal merkityksestä. Jotkut katsovat sen viittaavan verbiin התחיל 'alkaa/aloittaa', ja toiset tulkitsevat sen tarkoittavan sanaa חול ’häpäistä'. Mutta Raamatun ulkopuolella sanaa הוחל huchal käytetään merkityksessä ’soveltaa’.
There are many interpretations of the translation of the last part of the verse in question (underlined). Not everyone agrees on the meaning of the word הוחל huchal. Some take it to refer to the verb התחיל 'to start/begin', and others interpret it to mean חול 'to profane'. But outside the Bible, the word הוחל huchal is used in the sense of 'to apply'.
Kautta aikain ihmisten kohtaamista ja tervehtimistapoja on sovellettu eli muokattu ja muunneltu. Jokaisella kulttuurilla ja jokaisella aikakaudella on ollut omat tapansa. Eenoksen aikaan alettiin siis käyttää nimeä יהוה.
Throughout time, ways of meeting and greeting people have been applied, modified and changed. Every culture and every era has had its own customs. At the time of Enos, the name יהוה began to be used.
Kyseisessä jakeessa esiintyy myös heprean verbi קרא qara’a, joka merkitsee A) kutsua/huutaa/nimittää/puhutella ja B) tavata/kohdata/tulla vastaan. Verbi esiintyy jakeen alkuosassa merkityksessä A) ja loppuosassa merkityksessä B).
The verse in question also contains the Hebrew verb קרא qara'a, which means A) to call/nominate/speak to and B) to meet/encounter/come against. The verb appears in the beginning of the verse in meaning A) and in the end in meaning B).
Mutta ketkä alkoivat käyttää tetragrammia? Vastaus sisältyy nimeen אנוש enosh. Enos oli Seetin poika, ja Adam oli Seetin isä. Nimet adam ja enosh ovat hepreassa synonyymejä; samoin kuin sana אדם adam, niin myös sana אנוש enosh tarkoittaa ’ihmistä, ihmisiä ja ihmiskuntaa’. Enos edustaa siis Seetin poikaa mutta myös koko oman aikansa ihmiskuntaa.
But who started using the Tetragrammaton? The answer is contained in the name אנוש enosh. Enos was the son of Seth, and Adam was the father of Seth. The names adam and enosh are synonyms in Hebrew; like the word אדם adam, so also the word אנוש enosh means 'man, people and mankind'. Therefore Enos represents the son of Set, but also the entire humanity of his time.
Sana אנוש enosh esiintyy Vanhassa Testamentissa 44 kertaa. Lähes kaikissa jakeissa se kuvaa ihmisen puutteellisuutta, kuolevaisuutta ja vastakohtaa Jumalan pyhyyden rinnalla. Sana esiintyy 19 kertaa Jobin kirjassa ("ihminen, tuo mato, ja ihmislapsi, tuo toukka”- Job 25: 6, ”Jumala on suurempi kuin ihminen” - Job 33: 12), 12 kertaa psalmeissa (”ettei, ihminen, joka maasta on, enää saisi kauhua aikaan” - Ps. 10: 18, ”ihmisen elinpäivät ovat kuin ruoho” - Ps. 103: 15), ja 8 kertaa Jesajan kirjassa (”mikä olet sinä, että pelkäät ihmistä, joka on kuolevainen, ihmislasta, jonka käy niinkuin ruohon - Jes. 51: 12).
The word אנוש enosh occurs 44 times in the Old Testament. In almost all verses it describes man's imperfection, mortality and contrast with God's holiness. The word occurs 19 times in the book of Job ("man, that is a worm, and the son of man, which is a worm" - Job 25: 6, "God is greater than man" - Job 33: 12), 12 times in the Psalms (”the man of the earth" - Ps. 10: 18, ”as for man, his days are as grass" - Ps. 103: 15), and 8 times in the book of Isaiah ("who art thou, that thou shouldest be afraid of a man that shall die, and of the son of man which shall be made as grass - Isa. 51: 12).
Viidessä Vanhan Testamentin jakeessa sana אנוש enosh viittaa suoraan jumalattomiin ja pakanoihin (Ps. 9: 20, 21; 56: 2; 66: 12; Jes. 51: 7). Tämä seikka puoltaa sitä näkemystä, että tetragrammin ottivat Enoksen aikaan käyttöön nimenomaan jumalattomat ihmiset. Mutta joka tapauksessa aloite tuli ihmisiltä eikä Jumalalta itseltään.
In five verses of the Old Testament, the word אנוש enosh directly refers to the wicked and pagans (Ps. 9: 20, 21; 56: 2; 66: 12; Isa. 51: 7). This fact supports the view that the Tetragrammaton was adopted by Enos' time specifically by ungodly people. But in any case the initiative came from people and not from God himself.
Mutta Ps. 8:5:ssä sana אנוש enosh viittaa yksinomaan Jumalan Poikaan, Jeeshuaan, mikä tulee esille Hepr. 2: 6 - 8:n sitaatista. Todennäköisesti myös Job 7: 17 ja Ps. 144: 3 viittavat vain Jeeshuaan. Tämä seikka osoittaa todeksi laulun sanat ”niin alhaalla kukaan ei kulje, ettei siellä Jeesus ois”. Jeeshua tuli ihmiseksi, ettei yksikään, joka Häneen uskoo, hukkuisi, vaan että jokaisella... myös jumalattomilla... olisi mahdollisuus päästä ikuiseen elämään.
But in Ps. 8: 4 the word אנוש enosh refers exclusively to the Son of God, Jeshua, which appears in the quotation in Hebr. 2: 6-8. Probably also Job 7:17 and Ps. 144:3 only refer to Jeshua. This fact proves the words of the song "no one walks so low that Jeshua is not there". Jeshua became a man so that no one who believes in Him would perish, but that everyone... even the wicked/ungodly... would have the opportunity to enter into eternal life.
Koska heprean adjektiivi אנוש anush (samat konsonantit kuin substantiivissa enosh) merkitsee 'parantumatonta, tuhoa/turmiota tuottavaa', ja verbi אנש anash (samat juurikirjaimet kuin substantiivissa enosh) tarkoittaa 'olla heikko/sairastua/sairastella', on olemassa painavia syitä tulkita Enoksen nimen meritsevän juuri tuota kaikkea (sen lisäksi, että sillä on merkitykset ’ihminen, ihmiset, ihmiskunta’) ja, että ihmiskunnassa tapahtui Eenoksen aikana jotakin kauaskantoisen tuhoisaa.
Since the Hebrew adjective אנוש anush (same consonants as in the noun enosh) means 'incurable, bringing destruction/havoc', and the verb אנש anash (same root letters as in the noun enosh) means 'to be weak/get sick/fall ill', there are strong reasons to interpret the name of Enos means exactly all that (besides the fact that it has the meanings 'man, people, mankind') and that something far-reaching destructive happened in mankind during the time of Enos.
Jumalattomuus yltyi Eenoksen aikana, ja se saavutti huippunsa Nooan päivinä. Eräiden lähteiden mukaan ihmiset alkoivat palvoa silloin taivaankappaleita, joiden he uskoivat edustavan Jumalaa. Muinaisessa astrologiassa tähtitaivas jaettiin 36 tähtikuvioon, ja sen hallitsemiseksi keksittiin Sigilla Solis, jonka avainluku on 666. Uskonnon, alkemian, astrologian, matematiikan sekä henkisen että fyysisen tieteen sekoitus muodosti kiehtovan valheen totuuden vastapainoksi.
Wickedness reached its height in the days of Enos and its peak in the days of Noah. According to some sources, people began to worship then heavenly bodies that they believed represented God. In ancient astrology, the starry sky was divided into 36 constellations, and in order to control it, Sigilla Solis, with its key number 666, was invented. A mixture of religion, alchemy, astrology, mathematics, spiritual and physical science formed a fascinating lie to counterbalance the truth.
Sana אנוש enosh voidaan kirjoittaa myös lyhyemmin אנש, jonka merkitys on ’hauras/ avuton olento’. Perinteisesti nainen אשה isha on tuo heikompi osapuoli. Myös ihmisistä eli enoksista koostuvia yhteiskuntia ja kansoja verrataan naiseen ('äiti Babylon', 'Kristuksen morsian' jne.).
The word אנוש enosh can also be written as abbreviated אנש, which means 'fragile/helpless being'. Traditionally, the woman אשה isha is the weaker one. Societies and nations made up of humans or enos are also compared to a woman ('Mother Babylon', 'Bride of Christ', etc.).
Miestä ja ihmiskuntaa tarkoittava heprean sana on איש ish. Näin ollen sanat isha (nainen) ja ish (mies) on etymologisesti johdettu sanasta enosh. Kun muistetaan, että tetragrammin ensimmäinen konsonantti י merkitsee miestä ja tetragrammin loppuosa הוה naista, päädymme tuplatodistukseen siitä, että ihmiset muodostivat Enoksen aikana jumalansa oman inhimillisen kuvan mukaan: he muokkasivat hermafrodiitti mies-naisen. Yksi monista 1. Moos. 4: 26:n käännös-vaihtoehdoista onkin: ”silloin ihmiset alkoivat kutsua itseään Jehovaksi”.
The Hebrew word for man and humanity is איש ish. Thus the words isha (woman) and ish (man) are etymologically derived from the word enosh. When we remember that the first consonant of the Tetragrammaton י signifies a man and the rest of the Tetragrammaton הוה a woman, we end up with a double proof that people formed their god in their own human image during the time of Enos: they fashioned a hermaphrodite man-woman. One of the many translation options for Genesis 4:26 is: "then the people began to call themselves Jehovah".
Raamatun ulkopuolisten lähteiden mukaan pakanuus/jumalattomuus alkoi levitä ja yltyä 3800 eaa. Raamatullisen ajanlaskun mukaan Enoksen aika sopii juuri tuohon ajankohtaan, sillä Enos syntyi 235 vuotta luomisen jälkeen eli 3765 eaa. Alunperin jumalattomuus sai alkunsa Kainin toimesta, ja järjestelmällinen kapina Jumalaa vastaan oli jo hyvässä vauhdissa noin kaksi sataa vuotta myöhemmin. Jos voitaisiin löytää muistiinpanoja tai kirjallisia merkintöjä Enoksen ja Kainin ajalta, taitaisipa niistäkin löytyä jonkinlainen aihoa tetragrammille.
According to non-biblical sources, paganism/godlessness began to spread and reach its peak in 3800 BC. According to biblical chronology, Enos' time fits exactly at that time, because Enos was born 235 years after creation, or 3765 BC. Originally, wickedness was initiated by Cain, and a systematic rebellion against God was already great two hundred years later. If it were possible to find notes or written entries from the time of Enos and Cain, it would be possible to find some kind of pretext for the Tetragrammaton.
Vuonna 1868 Jordanian Dibonista löytyneessä Mooabin Kivessä (Mesha Stele 840BCE) tetragrammi on kirjoitettuna paleo-heprean kirjaimilla (käytettiin aikavälillä 1000 - 135 eaa). Myös Ramses II: n (1279 - 1213) temppeleissä on hieroglyfejä, joissa mainitaan Jahve ja Jahvea palvonut Shasu- tai Shosoumaassa asunut kansa, heprealaiset.
In the Moabite Stone (Mesha Stele 840BCE) found in 1868 in Dibon, Jordan, the Tetragrammaton is written in paleo-Hebrew letters (used between 1000 and 135 BC). Also in the temples of Ramses II (1279 - 1213) there are hieroglyphs that mention Yahweh and the people who lived in Shasu or Shosou, who worshiped Yahweh, the Hebrews.
Tähän mennessä vanhin kirjallinen todiste tetragrammista löytyy Amenhotep III:n (1390 - 1352) Amon-Ra'lle rakennuttamassa Soleb-temppelissä Nubiassa. Temppelin seinää koristaa neljä kartussia, jotka on omistettu neljälle eri jumalalle. Yhdessä niistä mainitaan ”Yahwe” ja ”Shasu”. Jos יהוה on taivaan Jumalan nimi, mitä se tekee kolmen pakanajumalan nimen keskellä?
To date, the oldest written evidence of the Tetragrammaton is found in the Soleb Temple in Nubia, built for Amon-Ra by Amenhotep III (1390 - 1352). The wall of the temple is decorated with four cartouches dedicated to four different gods. One of them mentions "Yahwe" and "Shasu”. If יהוה is the name of the God of heaven, what is it doing in the middle of the names of three pagan gods?
Mistä heprealaiset sitten saivat tetragrammin? Tiedetään, että Jaho ja IAO ovat olleet alkujaan jumalan mysteerinimiä, ja että muodot יה Jah ja יהוה Jahve kehittyivät vasta kuningas Daavidin aikana. Tästä ovat todisteena Daavidin aikana yleistyneet teoforiset nimet. Arvellaan, että Daavid toi JHW-aihion tyroslaisilta ja filistealaisilta oleskeltuaan joukkojensa kanssa heidän alueillaan (1. Sam. 21: 1- 15 ->).
So where did the Hebrews get the Tetragrammaton? It is known that Jaho and IAO have been the mystery names of the god in the beginning, and that the forms יה Jah and יהוה Yahwe developed in the time of King David. This is evidenced by the theophoric names that became common during David's time. It is thought that David brought the JHW motif from the Tyrians and Philistines after staying with his troops in their territories (1. Sam. 21: 1- 15 ->).
Daavid hallitsi aluksi Hebronissa (jossa on Makpelan luola). Hepron oli kabiirikaupunki, jossa suoritettiin neljän mysteerijumalan riittejä. Daavid ja Salomo eivät tunnustaneet Moosesta (”älä tapa”), ja heidän tavoitteensa oli rakentaa temppeli Jahvelle samaan tapaan kuin Hiram oli rakentanut temppelit Herkuleelle, Venukselle, Adonikselle ja Astartelle. Jerusalemin temppeli rakennettiin Hiramin avustuksella auringolle.
David initially ruled in Hebron (where the cave of Machpelah is). Hepron was a Kabir city where the rites of the four mystery gods were performed. David and Solomon did not acknowledge Moses ("thou shalt not kill"), and their goal was to build a temple to Yahweh in the same way that Hiram had built temples to Hercules, Venus, Adonis and Astarte. The temple in Jerusalem was built with the help of Hiram to the sun.
Nykypäivän arkeologit ovat löytäneet Levantin alueelta mm. Samarian temppelista ja hautojen piirtokirjoituksista todisteita siitä, että Jahve oli heprealaisten keskuudessa alkuun heimojumala (”Samarian Jahve” jne.), ja että Jahvea palvottiin kaikissa temppeleissä eikä vain Jerusalemissa. Asera oli Jahven vaimo tai tytär ajasta ja sallituista uskomuksista riippuen.
Today's archaeologists have found in the Levant area, e.g. from the temple of Samaria and the inscriptions on the tombs evidences that Yahweh was a tribal god among the Hebrews at the beginning ("Yahweh of Samaria", etc.), and that Yahweh was worshiped in all temples and not only in Jerusalem. Asera was the wife or daughter of Yahweh, depending on the time and allowed beliefs.
Kaivauksissa on selvinnyt myös, että Israelin kuningas Omri (885 - 874 eaa.) vahvisti Jahven asemaa. Tästä todistavat entisestään yleistyneet teoforiset nimet. Jahve oli alkuun myrskyn, hedelmällisyyden ja sodankäynnin jumala, mutta myöhemmin Jahveen liitettiin auringonjumalan piirteitä. Arkeologit ovat löytäneet todisteita Jahven alkuperästä Siinailta, Negevistä ja Etelä-Jordaniasta. Sama suunta voidaan todistaa myös Raamatun teksteillä (kts. 5. Moos. 33: 2; Tuom. 5: 4; Hab. 3: 3).
The excavations have also revealed that Israel's king Omri (885 - 874 BC) strengthened Yahweh's position. This is evidenced by the theophoric names that have become even more common. Yahweh was originally the god of storms, fertility and warfare, but later the characteristics of the sun god were attached to Yahweh. Archaeologists have found evidence of Yahweh's origins in Sinai, Negev and the southern Jordan. The same direction can also be proven with the texts of the Bible (see Deuteronomy 33: 2; Judg. 5: 4; Hab. 3: 3).
Mutta 1. Moos. 4: 26 antaa tetragrammille paljon kaukaisemmat, jotka yltävät aina Enokseen ja Kainiin saakka. Miten Kainin uskonto olisi voinut siirtyä heprealaisille?
But Genesis 4:26 gives the Tetragrammaton much more distant roots, reaching all the way back to Enos and Cain. How could Cain's religion have been transmitted to the Hebrews?
Roger Hathaway, joka kirjoittaa Kainin uskonnosta, kertoo heprealaisten kantaisästä עבר Eeberistä (1. Moos. 11: 14, syntyi 1723 luomisen jälkeen), joka vei perheensä ja sukunsa "surman suuhun". Hathawayn mukaan vedenpaisumuksen jälkeen Nooa siirtyi perheineen nykyisen Intian alueille (Punjab), mistä Eber joukkoineen lähti kohti Sumeria, jonne Kainin jälkeläiset olivat luoneet itäisen yhteiskunnan. Näin on siis mahdollista, että Kainin usko sai jalansijan heprealaisten sydämissä. Runsaat kaksisataa vuotta myöhemmin Jumala kutsui Abramin pois (syntyi 1948 luomisen jälkeen) Sumerin alueelta Kaldean Uurista ja johdatti hänet Kanaaninmaahan.
Roger Hathaway, writing about Cain's religion, tells of the Hebrew ancestor עבר Eber (Genesis 11:14, born 1723 after creation) who took his family and kindred "to the mouth of death". According to Hathaway, after the flood, Noah and his family moved to the regions of present-day India (Punjab), from where Eber and his troops left for Sumer, where the descendants of Cain had created an eastern society. So it is possible that Cain's faith gained a foothold in the hearts of the Hebrews. Over two hundred years later, God called Abram (born 1948 after creation) out of the Sumerian region of Ur in the Chaldees and led him to the land of Canaan.
Muuttomatkan seurauksena Abram-Abrahamin usko muuttui polyteismista monoteismiin, ja Jumala esittäytyi hänelle Kaikkivaltiaana (1. Moos. 17: 1), ja maailman pelastajana (Iisakin pelastuminen 1. Moos. 22: 12, 13; Hepr. 11: 8 - 10).
As a result of his journey, Abram-Abraham's faith changed from polytheism to monotheism, and God presented himself to him as the Almighty (Gen. 17: 1), and as the saviour of the world (Isaac's salvation Gen. 22: 12, 13; Heb. 11: 8 - 10).
Nälänhätä ajoi Abrahamin jälkeläiset Egyptiin, jossa he viipyivät Jumalan Abrahamille antaman ennustuksen mukaan noin 400 vuotta (1. Moos. 15: 13). On selvää, että Egyptin pakanuuden keskellä vietettyjen vuosisatojen on täytynyt jättää jälkensä heprealaisten uskontoon/uskoon. Heprealaisten jumalanpalveluskäytäntö saattoi korjautua Mooseksen opetuksessa, mutta Jumalan nimi periytyi Kainin ja Enoksen ajoista.
A famine drove Abraham's descendants to Egypt, where they stayed for about 400 years, according to God's prophecy to Abraham (Genesis 15:13). It is clear that the centuries spent amidst paganism in Egypt must have left their mark on the religion/belief of the Hebrews. The worship practice of the Hebrews may have been corrected under the teaching of Moses, but God’s name was inherited from the time of Cain and Enosh.
Hathaway kirjoittaa, että heprealaisten jumalalla ei ollut koskaan persoonallista nimeä, mutta kaldealaiset tunsivat jumalan yleisnimellä Jahve. Pappien johtamissa Kaldean mysteerikouluissa keksittiin ja kehitettiin jumalalle arameankielisiä nimiä Tästä on pääteltävissä, että pakkosiisrtolaisuuden aika vahvisti nimeä Jahve heprealaisten/juutalaisten uskonnossa. Myös Kabbala on saanut alkunsa Kaldean mysteerikouluissa.
Hathaway writes that the god of the Hebrews never had a personal name, but the Chaldeans knew god by the generic name Yahweh. Aramaic names for god were invented and developed in Chaldean mystery schools led by priests. From this it can be concluded that the period of exile strengthened the name Yahweh in the religion of the Hebrews/Jews. Kabbalah also originated in the Chaldean mystery schools.
Myös Justinos Marttyyri (100/114 - 162/168) oli sitä mieltä, että Jumalalla ei ole mitään nimeä. Näin kirjoittaa Justinoksen mielipiteistä hänen elämäänsä tutkinut Matti Myllykoski: Jotta emme pysyisi pakon ja tietämättömyyden lapsina, vaan tulisimme vapaan valinnan ja tiedon lapsiksi ja jotta saisimme aiemmin tekemämme synnit anteeksi, vedessä syntejään katuvan ja uudestisyntymisen valinneen avuksi kutsutaan nimeltä Jumalaa, kaikkeuden Isää ja Valtiasta. Se joka johdattaa kastettavan peseytymään, kutsuu yksin tätä nimeä. Kukaan ei kykene antamaan nimeä sanoin ilmaisemattomalle Jumalalle; jos joku julkenisi väittää sellaisen olevan olemassa, hän osoittaisi olevansa parantumaton hullu."
Justin Martyr (100/114 - 162/168) was also of the opinion that God has no name. This is what Matti Myllykoski, who researched Justinos's life, writes about Justinos's opinions: So that we do not remain children of compulsion and ignorance, but become children of free choice and knowledge, and so that we can be forgiven for the sins we have committed in the past, the one who repents his sins in the water and chooses rebirth is called to help by name God, the Father of all and the Sovereign. He who leads the baptized to wash calls this name alone. No one is able to give a name to the inexpressible God; if any one should presume to assert that such a thing exists, he would show himself to be an incurable lunatic."
Rabbi-kabbalistit ovat tehneet NIMESTÄ salaisen, koska he eivät voineet ilmoittaa korkeinta jumaluutta paljastamatta koko saatanallista järjestelmää, ja siksi heidän oli pakko julistaa NIMI pyhäksi. Edomilaiset juutalaiset (Johannes Hyrkanos 134 - 104 eaa. valloitti edomilaisten alueet ja pakotti heidät omaksumaan juutalaisen kulttuurin ja uskonnon) yhtyivät kabbalistien ajatukseen NIMEN pyhyydestä ja kielsivät sen lausumisen.
The Rabbi-Kabbalists have made the NAME secret because they could not declare the supreme deity without revealing the whole satanic system, and therefore they were forced to declare the NAME holy. The Edomite Jews (John Hyrkanos 134 - 104 BC conquered the Edomite territories and forced them to adopt the Jewish culture and religion) agreed with the Kabbalists' idea of the sanctity of the NAME and forbade its pronunciation.
Jeeshuan aikana monet fariseukset olivat edomilaisia juutalaisia. Saddukeukset puolestaan olivat Daavidin ylipapiksi korottaman Saadokin jälkeläisiä, jotka eivät uskoneet ylösnousemukseen. Näille ryhmille Jeeshua osoitti ankarat sanansa ”te olette isästä perkeleestä” (Joh. 8: 44).
During Jeshua's time, many of the Pharisees were Edomite Jews. The Sadducees, on the other hand, were the descendants of Zadok, whom David raised as high priest, and they did not believe in the resurrection. To those groups Jeshua showed his harsh words "you are of your father the devil" (John. 8: 44).
Tetragrammin pyhäksi tekeminen on edellyttänyt myös Raamatun tekstin käsittelyä. Genesikseen myöhemmin lisätty toinen (2.) luomiskertomus luo vaikutelman, että tetragrammi olisi jumalallista alkuperää. Elohistinen ja jahvistinen luomiskertomus on liitetty toisiinsa ovelalla tavalla jakeessa 1. Moos. 2: 4, jossa puhutaan ensin ”taivaan ja maan synnystä” ja sitten puhutaan heti perään toisin päin ”maan ja taivaan tekemisestä". Luomiskertomusten sekoittamisen oveluutta korostaa myös lukujaon (aluksi ei ollut jakeita eikä lukuja) yhteydessä suoritettu elohistisen luomiskertomuksen seitsemännen päivän liittäminen jahvistisen luomiskertomuksen kanssa toiseen (2.) lukuun.
Making the Tetragrammaton holy also required the processing of the Bible text. The second creation story added later to Genesis creates the impression that the Tetragrammaton is of divine origin. The Elohist and Yahwistic creation narratives are connected in a cunning way in verse 1. Moses 2: 4, where it is first spoken of "the creation of the heavens and the earth" and then right after it is spoken in the opposite direction of "the making of the earth and the heavens". The shrewdness of mixing the creation stories is also emphasized by connecting the seventh day of the Elohist creation story with the Yahwistic creation story to the second (2nd) chapter in connection with the chapter division (at first there were no verses or chapters).
Mutta tarkkaavaista lukijaa ei näillä jekuilla jymäytetä! Sapatin pyhittänyt ja siunannut Jumala on taivaan ja maan ja meren ja vesilähteet sanallaan luonut, ELOHIM, eikä Jahve, joka tarvitsi tekemisiinsä valmista materiaalia kuten maata ja luuta.
But the attentive reader will not be overwhelmed by these jokes! The God who sanctified and blessed the Sabbath is ELOHIM who created heaven and earth and the sea and the fountains of water with his word, and not Yahweh, who needed ready-made materials such as clay and bone.
Kun Ilmestyskirjan Kolmen Enkelin -sanomassa esiintyvä ensimmäinen enkeli kehoittaa pelkäämään Jumalaa ja kumartamaan Häntä, "joka on tehnyt TAIVAAN ja MAAN ja MEREN ja VETTEN LÄHTEET” (Ilm. 14: 7), kunnioituksen kohteeksi ei aseteta Jahvea vaan ELOHIM. Jahvehan ei tehnyt oikeastaan muuta kuin savimiehen ja luunaisen.
When the first angel appearing in the message of the Three Angels of the Book of Revelation exhorts to fear God and worship Him, "who made the HEAVEN and the EARTH and the SEA and the WATERS" (Rev. 14: 7), the object of respect is not Yahweh but ELOHIM. Yahweh did not really do anything else but a clay-man and a bone-woman.
Monet tekstien tutkijat myöntävät, että toisen luomiskertomuksen jumala ei ole ELOHIM, ja että sanat ”siihen aikaan, kun Herran Jumala teki maan ja taivaan" (1. Moos. 2: 4) asettavat maan luomisen keskipisteeksi taivaan, Jumalan asuinpaikan, sijaan.
Many textual scholars admit that the god of the second creation account is not ELOHIM, and that the words "in the time that the Lord God made the earth and the heavens" (Genesis 2:4) place earth to the focus of creation rather than heaven, God's dwelling place.
Kabbalan Elämänpuussa Jahve on nimeomaan maapiirin jumala, ja itse אין סוף Ein Sof, Loputon/Päättymätön/Ääretön on kokonaan Elämänpuun ulkopuolella (tätä jumaluutta rabbi-kabbalistit eivät ole halunneet paljastaa).
In Kabbalah's Tree of Life, Yahweh is the god of of earth, and the אין סוף Ein Sof, the Endless/Unending/Enormous, is completely outside the Tree of Life (it is this deity that the Rabbi-Kabbalists have not wanted to reveal).
Saatanan sanat Jeeshualle ” Tämän kaiken minä annan sinulle, jos lankeat maahan ja kumarrat minua" (Matt. 4: 9) todistavat, kuka on koko maailman ja sen kaikkien valtakuntien Herra יהוה!
Satan's words to Jeshua "All these things will I give thee, if thou wilt fall down and worship me" (Matthew 4: 9) prove who is the Lord יהוה of the whole world and all its kingdoms!
Toinen luomiskertomus on avannut mahdollisuuden tetragrammin lisäämiseen sinne tänne pitkin Vanhaa Testamenttia. Se on ollut yhtä helppoa kuin Herra-sanan lisääminen suomalaiseen vuoden 1992 käännökseen.
The second creation story has opened up the possibility of adding the Tetragrammaton here and there throughout the Old Testament. It has been as easy as adding the word Herra to the Finnish translation of 1992.
Annetaan puheenvuoro vielä eräälle edesmenneelle juutalaiselle nimeltä Harold Wallace Rosenthal. Hän oli New Yorkin senaattorin, Jacob K. Javitsin, vanhempi avusta, ja hänet murhattiin terrori-iskussa Turkissa vuonna 1976. Rosenthal on sanonut näin: ”Useimmat juutalaiset eivät halua myöntää sitä, MUTTA MEIDÄN JUMALAMME ON LUCIFER, ja me olemme hänen valittua kansaansa. Lucifer on hyvin paljon elossa... Luciferin päämäärä on olla Korkeimman vertainen (kts. Jes. 14: 14) sekä omistaa itselleen Jumalalle kuuluva palvonta (kts. Matt. 4: 9)... Luciferin päämäärä on eksyttää koko maailma (kts. Ilm. 12: 9) tekemällä itsestään valon/valkeuden enkeli (kts. 2. Kor. 11: 4).
Let's listen to a Jew named Harold Wallace Rosenthal. He was a senior assistant to New York Senator Jacob K. Javits and murdered in a terrorist attack in Turkey in 1976. Rosenthal has said this: “Most Jews don't want to admit it BUT OUR GOD IS LUCIFER and we are his chosen people . Lucifer is very much alive... Lucifer's goal is to be equal to the Most High (cf. Isa. 14: 14) and to have for himself the worship due to God (cf. Matt. 4: 9)... Lucifer's goal is to mislead the whole world (cf. Rev. 12: 9) by making himself an angel of light (see 2 Cor. 11: 4).
Jumala valitsi Abrahamin ja teki ikuisen liiton hänen kanssaan. Abrahamin Jumalalta saama siunaus on periytynyt "Abrahamin lapsille”. Mutta keitä he ovat? Niitä, jotka ovat uskollisia Jumalan liitolle. Jeeshuan ennustuksen mukaan voimme odottaa Israelin uudistumista ja puhdistumista. Silloin saatamme kuulla totuuden myös tetragarmmista. Joka tapauksessa jokainen valhe on revittävä juurineen pois (Matt. 15: 13)!
God chose Abraham and made an eternal covenant with him. The blessing that Abraham received from God has been passed down to "Abraham's children". But who are they? Those who are faithful to God's covenant. According to Jeshua's prophecy, we can expect the renewal and purification of Israel. Then we might hear the truth about the Tetragrammaton as well. In every case, every lie must be rooted out (Matthew 15: 13)!
Samalla tavalla kuin profetiat Messiaasta ja niiden toteutumiset Jeeshuassa kulkevat kuin punaisena lankana läpi Raamatun, samoin Lucifer- Saatanan vaiheet ja hänen juonensa paljastuvat Raamatun lehdiltä kuin mustina jälkinä.
In the same way that the prophecies about the Messiah and their fulfilment in Jeshua run like a red thread through the Bible, the stages of Lucifer-Satan and his plots are revealed in the pages of the Bible like black traces.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti