Kasteensa jälkeen Jeshua jäi Juudeaan julistamaan taivasten valtakunnan evankeliumia ja parantamaan ihmisten sairauksia. Ilmeisesti Jeshua toimi yhdessä Johannes Kastajan kanssa, sillä heillä molemmilla oli sama parannuksen kehoitus kansalle, ja he molemmat kastoivat ihmisiä, kun nämä tunnustivat syntinsä.
After his baptism Yeshua stayed in Judea and remained preaching the gospel of the kingdom of heaven and healing the diseases of men. Apparently Yeshua and John the Baptist worked together, for both of them had the same message of repentance to the people, and they both baptised men, when they confessed their sins.
Jeshuan Juudeassa tapahtuneesta lähetystyöstä kirjoittaa oikeastaan vain Johannes. Kolme muuta evankelistaa jättävät sen kokonaan mainitsematta. Matteus ja Markus kertovat kyllä, että Jeshua lähti Galileaan siinä vaiheessa, kun Jeshua sai kuulla, että Johannes Kastaja oli joutunut vankeuteen (Matt. 4: 12; Mark 1: 14, 15). Molemmista evankeliumeista saa kuitenkin sen käsityksen, kuin tämä olisi tapahtunut välittömästi Jeshuan kasteen jälkeen. Johanneksen evankeliumi täydentää toisten evankelistojen kerrontaa. Johannes paljastaa, että Jeshuan suosio Juudeassa nousi yli Johanneksen suosion, sillä "kaikki menevät hänen tykönsä" kastettavaksi (Joh. 3: 26). On selvää, ettei tuollainen suosio voi syntyä yhdessä päivässä. Jeshua toimi Juudeassa hyvän aikaa ennen lähtöään Galileaan.
But only John writes about Yeshua's ministry in Judea. The other three evangelists do not mention it at all. Matthew and Mark mention only that Yeshua left for Galilee at that point when John the Baptist was cast into prison (Matthew 4: 12; Mark 1: 14, 15). However, both evangelists get the impression that it would have happen immediately after Yeshua's baptism. John's gospel complements the narrative of other evangelists. John reveals that Yeshua's popularity in Judea rose above John's favor, for "all men came to him" to have baptism (John 3: 26). It's clear that such popularity can't arise in one day. Yeshua worked in Judea a good time before leaving to Galilee.
On outoa, että evankelistat vaikenevat Juudean ajan tapahtumista. Mutta tuomio alkaa Jumalan huoneesta (1. Piet. 4: 17), ja sieltä Jeshuan aloitti myös evankeliumin julistamisen, ja niinhän opetuslastenkin tuli tehdä (Ap.t. 1: 8). Näin Israelin kansan johtajille annettiin ensimmäiseksi oikeus kuulla Jeshuan opetuksia.
It's strange that the evangelists are silent about the events of Judea. But the judgment begins with the house of God (1. Peter 4. 17), and there Yeshua began also to preach the gospel, and even the disciples had to do the same thing (Acts 1: 8). In this way the leaders of Israel were first given the privilege of hearing Yeshua's teaching.
Johanneksen vangitseminen oli Jeshualle viesti johtajien tekemästä valinnasta. He olivat kuulleet taivasten valtakunnan evankeliumia sekä Johannekselta että Jeshualta mutta kovettaneet sydämensä ja alkaneet vainota näitä molempia. On ilmeistä, että Jeshuan ihmeparantamiset ja varsinkin sapattina tapahtuneet ihmeet ärsyttivät kansanjohtajien mieliä (Joh. 5: 1 - 18). Jeshua näki heidän valintansa suunnan ja katsoi parhaaksi lähteä etsimään uusia kuulijoita Galileasta.
The imprisonment of John was a message to Yeshua about the choice made by the leaders. They had heard the gospel of the kingdom of heaven both from John and Yeshua but hardened their heart and begun to persecute both of them. It's obvious that Yeshua's miracles and especially the healings on Sabbath irritated the minds of the leaders (John. 5: 1 - 18). Yeshua saw the direction of their choice and He considered it best to go looking for new listeners in Galilee.
Jeshua ei kuitenkaan asettunut asumaan lapsuutensa maisemiin Nasaretiin vaan suuntasi pohjoisemmaksi Galileanjärven rannalla olevaan Kapernaumiin. Evankelistat näkivät tässä Jesajan ennustuksen. "Sebulonin maa ja Naftalin maa, Meren tie, Jordanin takainen maa ja muukalaisten/pakanain Galilea, kansa, joka pimeydessä istui, näki suuren valkeuden, ja jotka istuivat kuoleman maassa ja varjossa, niille koitti valkeus (Jes. 8: 23; 9: 1 vrt. Matt. 4: 15, 16).
Yeshua, however, didn't settle for his childhood landscapes in Nazareth but headed north to Capernaum on the shores of Lake Galilee. The evangelists saw here Isaiah's prophecy. "The land of Zabulon, and the land of Naphthalim, by the way of the sea, beyond Jordan, Galilee of the Gentiles; the people which sat in darkness saw great light; and to them which sat in the region and shadow of death light is sprung up" (Isa 9: 1, 2 compare Matthew 4: 15, 16).
Millä perusteella erityisesti Sebulonin ja Naftalin alueella elävien ihmisten voitiin sanoa elävä Kuoleman maassa ja varjossa? Emmekö me kaikki ihmiset ole saman kohtalon alaisia, sillä kuolema on meidän jokaisen osa! Voisiko kaupungin nimi antaa jotakin valaistusta tähän kysymykseen? Kapernaum on hepreaksi כפר נחום (keper-nachum) eli Naahumin kylä. Hyvin samankaltainen nimi on myös קבר נחום (qeber-nachum) eli Naahumin hauta.
On what bases could people, especially in the area of Zabulon and Naphthalim, be told to live in the land and shadow of death? Are we not all subject to the same fate, for death is part of every one of us! Could the city name give some light to this question? Capernaum is in Hebrew כפר נחום (keper-nachum) or the village of Nahum. Very much similar name is also קבר נחום (qeber-nachum) or the tomb of Nahum.
Profeetta Naahumin lyhyt kolme lukua sisältävä kirja löytyy Vanhasta Testamentista. Kirjan alussa Naahumin kerrotaan olevan Elkosilainen (Naah. 1: 1). Elkosin/Alkoshin tiedetään sijainneen n. 20 km Jerusalemista lounaaseen, ja Naahumin tiedetään toimineen profeettana Juudan kuningaskunnan puolella n. 640 eKr., sekä kirjoittaneen kirjansa juuri ennen Niiniven tuhoa 615 - 612 eKr. Miksi kuitenkin Kapernaumia kutsutaan Naahumin kyläksi tai Naahumin haudaksi?
A short three-capture book of the prophet Nahum can be found in the Old Testament. In the beginning of the book it's told that Nahum came from Elkosh (Nahum 1: 1). It's known that Elkosh/Alkosh was located 20 km southwest of Jerusalem, and that Nahum worked in the kingdom of Judea about 640 B.C., and that he wrote his book just before the destruction of Niniveh 615 - 612 B.C. But why is Capernaum called the village of Nahum or the tomb of Nahum?
Naahum lienee haudattu Kapernaumiin, sillä koko kylän tiedetään rakentuneen Naahumin haudan ja hautamuistomerkin ympärille. Saattaa olla myös niin, että profeetta Naahumin julistama sanoma on jättänyt Kapernaumin ylle kuoleman leiman. Naahumin kirja sisältää nimittäin kahta jaetta lukuunottamatta pelkkää kuoleman ja tuomion julistusta Niiniven kaupungille.
Nahum is probably buried in Capernaum, for the whole village is known to have been built around the tomb of Nahum and the memorial. It's also possible that even Nahum's message/proclamation has left Capernaum with a stamp of death. Namely there are only two light verses in Nahum's book telling just about the declaration of death and judgement to the city of Niniveh.
Pari sataa vuotta ennen Naahumia myös profeetta Joona oli julistanut tuomionsanomaa Niiniven kaupungille (n. 800 eKr), mutta hänen julistuksensa oli herättänyt kansan tekemään parannuksen, ja niin kaupunki armahdettiin silloin. Mutta sama vanha jumalaton meno palasi, ja Niiniven kaupunki tuhoutui vuonna 612 eKr. Tuho oli niin täydellinen, että kaupungin sijaintikin unohdettiin, eikä esim. Konstantinus Suuri tiennyt sotiessaan Arbelassa 331 eKr., että muinainen Niiniven kaupunki oli hautautunut viereisen kukkulan alle. Niiniven kaupunki löydettiin 1842.
Even about 200 years before Nahum the prophet Jonah had declared judgment to Niniveh (800 B.C.), but his declaration raised the people to repent, and the city was pardoned and saved. But the same wicked thing returned and the city of Niniveh was destroyed in 612 B.C. The destruction was so perfect that even the location of the city was forgotten, and for example Alexander the Great in the battle of Arbela 331 B.C. didn't know that the ancient city of Niniveh was buried under the adjacent hill. Niniveh was found in 1842.
Tuomio ja tuho kohtasivat Niiniven kaupunkia, kun se oli ylenkatsonut sille Joonan aikana osoitetun armon ja paaduttanut itsensä Naahumin varoituksille. Samoin Jerusalemin yllä leijui jo tuomion odotus, kun Jeshuan poistui sieltä Galilean alueelle.
Niniveh faced judgment and destruction, when it had forgotten God's grace it got in the time of Jonah and hardened it's heart against the warnings of Nahum. Likewise the expectation of judgment was hovering above Jerusalem, when Yeshua left to Galilee.
Meidän jokaisen on syytä tuntea armonaika omalla kohdallamme (Joh. 3: 16 - 18). Jumalan armo on ilmoitettu Jeshuassa, ja vain hänen henkilökohtainen tunteminen voi pelastaa meidät Jumalan tuomionpäivänä ja avata meille tien pois kuoleman varjosta ikuiseen elämään.
Everyone of us have a good reason to know our own time of grace (John 3: 16 - 18). God's grace is revealed in Yeshua, and only our personal relationship with Him can save us in the judgment day and open for us the way out from the shadow of death to the eternal life.
Jeshuan sanoma galilealaisille oli: "Tehkää parannus, sillä taivasten valtakunta on tullut lähelle" (Matt. 4: 17). Sama sanoma on ajankohtainen vielä tänäänkin!
Yeshua's message to the Galileans was: "Repent: for the kingdom of heaven is at hand" (Matthew 4: 17). The same message is actual even today!
maanantai 22. huhtikuuta 2019
lauantai 6. huhtikuuta 2019
Hävytön kiusaaja * Disgusting tempter
Jeshua suostutteli Johanneksen kastamaan Hänet sanoessaan: "Salli nyt; sillä näin meidän sopii täyttää kaikki vanhurskaus" (Matt. 3: 15). Franz Delitzsch on kääntänyt sanat "kaikki vanhurskaus" hepreaksi sanoilla כל הצדקה, jotka voi suomentaa myös sanoilla "kaikki laupeus". Jeshuan missiohan on alusta loppuun saakka Jumalan laupeutta ihmiskuntaa kohtaan (Joh. 3: 16).
Yeshua persuaded John to baptize Him by the words: "suffer it to be so now: for thus it becometh us to fulfil all righteousness" (Matthew 3: 15). Franz Delitzsch has translated the words "all righteousness" into Hebrew כל הצדקה, which can also be translated "all mercy". Yeshua's mission is from the beginning to the end God's mercy towards humanity (John 3: 16).
Laupeus ei kuulu Saatanan ominaisuuksiin alkuunkaan. Hän aloitti armottoman taistelunsa maailman Vapahtajaa vastaan välittömästi tämän noustua Jordanin vedestä. Kerrotaan, että "sitten henki vei Jeesuksen ylös erämaahan perkeleen kiusattavaksi" (Matt. 4: 1).
Compassion/mercy doesn't at all belong to Satan's quality/features. He began his ruthless struggle against the Saviour of the world immediately when He got up from Jordan. It's said "then was Jesus led up of the spirit into the wilderness to be tempted of the devil" (Matthew 4: 1).
Sana רוח (ruach) esiintyy pelkästään Vanhassa Testamentissa lähes 400 kertaa tarkoittaen hyvin monia erilaisia asioita kuten hengitystä, henkäystä, hengitysilmaa, uloshengitystä/puhallusta, tuulenhenkeä/tuulahdusta, tyhjyyttä/ei mitään, tuulta, ilmansuuntaa, elämänhenkeä, mieltä/ajatusta/ajatustapaa, mielialaa, rohkeutta, pahaa tuulta/ärtymystä, taitoa/kykyä tai Jumalan henkeä. Kun vielä muistamme sen, että kaikki enkelit ovat myös henkiä, siis myös kaikki langenneet enkelit, meillä onkin edessämme visainen kysymys: mikä henki vei Jeshuan erämaahan perkeleen kiusattavaksi?
The word רוח (ruach) appears only in the Old Testament almost 400 times meaning many different things such as breathing, sigh, respiratory air, exhalation/blowing, breeze/whiff, emptiness/nothing, wind, compass point, spirit of life, mind/thought/way of thinking, mood, courage, bad mood/irritation, skill/ability or God's spirit. More over when we remember that all angels are also spirits, even all the fallen angels, we have a silly question: what spirit took Yeshua into the wilderness to be tempted of the devil?
Onneksi Jeshua ei jättänyt meitä epäselvyyteen! Isä meidän rukouksen osio "äläkä saata meitä kiusaukseen" vakuuttaa ainakin minut siitä, ettei kysymyksessä voinut olla Jumalan henki. Olisiko Jeshua voinut jättää meille ensin mallirukouksen ja sitten esimerkin siitä, miten Isä jättää siihen vastaamatta! Vahvistaisiko sellainen ihmisen heikkoa uskoa!
Fortunately Yeshua didn't leave us in doupt! Part of our Father's Prayer assures at least me that God's spirit can't be in question. How could Yeshua at first give us a model of prayer and then an example of how the Father leaves it unanswered! How could it ever strengthen weak human faith!
Minusta on täysin selvää, että Saatana itse suuressa ärtymyksessään ja vihassaan vei Jeshuan erämaahan, samoin kuin hän kuljetti Jeshuan myös erämaasta temppelin huipulle. Aktiivinen henki on paljastettu meille kyllin selvästi tässä kertomuksessa! Saatanan esittämät kolme kiusausta Jeshualle ovat täynnä epäkunnioitusta ja vihaa.
I find it quite clear that it was Satan himself that took Yeshua into the wilderness in his great irritation and wrath, like he took Yeshua also from the wilderness to Jerusalem and on the top of the temple. The active spirit has been revealed clearly enough in this story! Satan's three temptations to Yeshua are full of disrespect and wrath.
Saatana joutui kuitenkin pidättelemään raivoaan 40 päivän ajan, sillä hän halusi hyökätä Jeshuaa vastaan tämän ollessa sekä fyysisesti että henkisesti heikoimmillaan. Jeshuan 40 päivän paasto erämaassa muistuttaa mieleeni Israelin 40 vuoden erämaavaellusta, jonka aikana jokaisena päivänä leipä ja vesi olivat tarpeen, ja niiden tarve sai Israelin kapinoimaan Jumalaa vastaan monta kertaa. Lopulta laupias Jumala järjesti heille takuuvarman leivän, mannan, mutta sen kelvollisuus riippui kokonaan kansan kuuliaisuudesta Jumalan antamia ohjeita kohtaan.
However Satan had to arrest his rage for 40 days, for he wanted to attack Yeshua when he was weakest both physically and mentally. Yeshua's 40 days in the wilderness reminds me of the 40 years of Israel in the wilderness, when bread and water were needed every day and many rebellions were caused by them. Ultimately the merciful God arranged for them a guarantee of bread, manna, but it's worthiness was dependent on the obedience of the people to God's instructions.
1. kiusaus: "Jos sinä olet Jumalan Poika, niin käske näiden kivien muuttua leiviksi" (Matt. 4: 3).
"Kivi" on hepreaksi אבן (even), monikossa אבנים (avanim), mutta arameassa tässä kyseisessä jakeessa esiintyy kiveä/lohkaretta/kalliota tarkoittava sana כאפא. Sama sana esiintyy myös 1. Kor. 10: 4:ssa, jossa Paavali toteaa, että "se kallio oli Messias/Kristus".
1. temptation: "If thou be the son of God, command that these stones be made bread" (Matthew 4: 3). Stone is in Hebrew אבן (even), the plural אבנים (avanim), but in Aaramaic there is the word כאפא meaning stone/block/rock. The same word appears also in 1. Cor. 10: 4, where Paul states that "that rock was Messiah/Christ".
Kallio, josta Israel sai erämaassa juodakseen, oli nyt Saatanan kiusattavana. Saatana heitti Hänelle ilkeän herjan: no, Vesilähde, muutapa nyt nämä kivet/kalliot sitten leiviksi. Saatana asetti Jeshuan jumalallisen alkuperän ja voiman kyseenalaiseksi mitä inhottavimmalla tavalla!
The rock that gave water to the Israelis in the wilderness was now before Satan to be tempted of him. Satan threw a nasty dude to Him; oh you, Water-fountain, change then these stones to bread. Satan questioned Yeshua's divine origin and power in tho most disgusting way!
Mutta Jeshualla oli oikea vastaus Saatanan ilveilyyn: "ei ihminen elä ainoastaan leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka Jumalan suusta lähtee" (5. Moos. 8: 3 vrt. Matt. 4: 4). Jeshua on myös Jumalan lihaksi tullut Sana (Joh. 1: 1 - 3, 14). Jeshua todisti Saatanalle, että samalla tavalla kuin Hän vettä antavana kalliona pelasti Israelin nääntymästä janoon erämaassa, samoin Hän Jumalan sanana takaa leivän koko luomakunnalle ilman, että hänen tarvitsisi ryhtyä muuttamaan kiviä/kallioita leiviksi. Saatanan ensimmäinen kiusaus ei voinut murtaa Jeshuan uskoa siihen, että Hän on kirjoituksissa luvattu Messias.
But Yeshua had the right answer to Satan's delusion: "man shall not live by bread alone, but by every word that proceedeth out of the mouth of God" (Deut. 8: 3 compare Matthew 4: 4). Yeshua is also God's Word that was made flesh (John 1: 1 - 3, 14). Yeshua testified to Satan that in the same way as He, being the rock, saved the Israelis from starving to thirst, He'll, being God's word, guarantee bread to all creation without changing the stones/rocks to bread. Satan's first temptation could not break Yeshua's faith that He is the promised Messiah.
2. kiusaus: Vietyään Jeshuan Jerusalemiin pyhäkön harjalle Saatana kehoitti häntä heittäytymään sieltä alas ja koettelemaan Mooseksen psalmin lupausta "sillä hän antaa enkeleilleen sinusta käskyn varjella sinua kaikilla teilläsi. He kantavat sinua käsillänsä, ettet jalkaasi kiveen loukkaisi" (Ps. 91: 11, 12 vrt. Matt. 4: 6). Huomattuaan ensimmäisen kiusauksensa menneen pieleen Jeshuan vastatessa hänelle kirjoituksilla, Saatana otti opikseen ja päätti siteerata nyt kirjoitettua sanaa.
2. temptation: When Satan took Yeshua to Jerusalem on the top of the temple and told him to cast himself down, he tried to get Yeshua to test the promise in the Psalm of Moses "for he shall give his angels charge over thee, to keep thee in all thy ways. They shall bear thee up in their hands, lest thou dash thy foot against a stone" (Ps. 91: 11, 12 compare Matthew 4: 6). When Satan found how he failed with his first temptation when Yeshua succeeded in answering with the written words, he learned his lesson and decided to cite the written words, too.
Erämaavaelluksen yhteydessä kansa oli sortunut monta kertaa kiusaamaan Jumalaa epäilemällä hänen läsnäoloaan, vaikka Jumala oli nimenomaan esittäytynyt nimellä "Minä Olen" ja luvannut auttaa heitä kaikessa, eli olla heidän kanssaan. Erityisesti juuri Massassa, jossa kansa sai vettä kalliosta, kansa solvasi Jumalaa sanoen"Onko Herra meidän keskellämme vai ei? (2. Moos. 17: 7).
In the wilderness the Israelis had many times fallen to tempt God by doubting His presence, although God had clearly presented Himself to them by the name "I Am" and promised to help them in everything, or to be with them. Especially in Massah, where they got water from the rock, they offended God, saying, "Is the Lord among us, or not" (Ex. 17: 7).
Toisessa kiusauksessaan Saatana otti solvauksensa kohteeksi itse Jumalan, joka oli lähettänyt Jeshuan (Joh. 5: 30 + kymmeniä muita jakeita, joissa Jeshua todistaa uskonsa siihen, että Hän on Jumalan lähettämä). Hetkeäkään epäröimättä Jeshua vastasi Saatanalle mukaillen Deuteronomiumin sanoja, jotka kuuluvat: "Älkää kiusatko Herraa, teidän Jumalaanne, niinkuin kiusasitte häntä Massassa" (Matt. 4: 7; 5. Moos. 6: 16).
In the second temptation Satan offended God Himself, who had sent Yeshua (John 5: 30 + tens of verses telling about the same thing). Without hesitation Yeshua answered Satan citing the words from Deuteronomium, saying: "Ye shall not tempt the Lord your God, as ye tempted Him in Massah" (Matthew 4: 7; Deut. 6: 16).
Jeshua oli 100%:sti vakuuttunut Lähettäjänsä nimestä Minä Olen (2. Moos. 3: 14) eli Ehjee, ja Hän tiesi vahvasta kokemuksestaan, että Isä oli Hänen kanssaan. Oli siis turha vaivata enkeleitä tulemaan apuun, kun itse Isä oli läsnä!
Yeshua was 100% convinced of God's name I Am (Ex. 3: 14) or Ehyeh, and He knew of his strong experience that the Father was with Him. Thus it was in vain to call the angels for help, when the Father Himself was present!
3. kiusaus: Varmaankin Jeshuan horjumattomuus uskossaan ja täydellinen luottamus Jumalaan ärsytti Saatanaa yhä suurempaan raivoon. Niinpä hän väitti itseään tämän maailman hallitsijaksi, jota Jeshuan olisi syytä kumartaa.
3. temptation: It's sure that Yeshua's unwavering faith and complete trust in God irritated Satan in an ever-greater rage. So he claimed to be the ruler of this world, whom Yeshua had to bow to.
Mutta jälleen Jeshua osoitti, miten hyvin Hän tunsi Vanhan Testamentin kirjoitukset. Vastauksessaan Saatanalle Jeshua yhdisteli Deuteronomiumin tekstien ajatuksia (5. Moos. 6: 4, 5 ja 6: 13; 10: 20 vrt. Matt. 4: 10).
But Yeshua showed once again how well He knew the writings of the Old Testament. He combined the thoughts of Deuteronomium's texts (Deut. 6: 4, 5 and 6: 13; 10: 20 compare Matthew 4: 10).
Jeshua korosti yhtä ainoaa Jumalaa. Jeshua tunnusti näin Saatanan edessä oman uskonsa. Hänen tunnustuksensa on kirjattu myös Joh. 17. luvun 3. jakeeseen. On vain yksi Jumala, ei kahta eikä kolmea. Jeshua ei ollut trinitaari, sillä kolminaisuusoppi on Saatanan oppi. Koska universumissa on vain yksi ainoa Jumala, Häntä ja vain Häntä tulee kumartaa.
Yeshua emphasised the single God. In this way Yeshua gave his confession before Satan. We can read His confession also in John 17: 3. There is the only true God, not two Gods, nor three. Yeshua was not a trinitarian, for the Trinity is Satan's doctrine. Because there is only one true God in the whole universe, He is the only One, we should bow to.
Jeshua torjui Saatanan hyökkäykset sanan voimalla ja ajoi hänet menemään. Ja Saatanan lähdettyä enkelit tulivat palvelemaan Jeshuaa. Paha henki vaihtui jumalalliseen henkeen.
Yeshua rejected Satan's attacks by the power of the word and told him go away. When Satan left Him, angels came to minister him. The evil spirit was changed to divine spirit.
Yeshua persuaded John to baptize Him by the words: "suffer it to be so now: for thus it becometh us to fulfil all righteousness" (Matthew 3: 15). Franz Delitzsch has translated the words "all righteousness" into Hebrew כל הצדקה, which can also be translated "all mercy". Yeshua's mission is from the beginning to the end God's mercy towards humanity (John 3: 16).
Laupeus ei kuulu Saatanan ominaisuuksiin alkuunkaan. Hän aloitti armottoman taistelunsa maailman Vapahtajaa vastaan välittömästi tämän noustua Jordanin vedestä. Kerrotaan, että "sitten henki vei Jeesuksen ylös erämaahan perkeleen kiusattavaksi" (Matt. 4: 1).
Compassion/mercy doesn't at all belong to Satan's quality/features. He began his ruthless struggle against the Saviour of the world immediately when He got up from Jordan. It's said "then was Jesus led up of the spirit into the wilderness to be tempted of the devil" (Matthew 4: 1).
Sana רוח (ruach) esiintyy pelkästään Vanhassa Testamentissa lähes 400 kertaa tarkoittaen hyvin monia erilaisia asioita kuten hengitystä, henkäystä, hengitysilmaa, uloshengitystä/puhallusta, tuulenhenkeä/tuulahdusta, tyhjyyttä/ei mitään, tuulta, ilmansuuntaa, elämänhenkeä, mieltä/ajatusta/ajatustapaa, mielialaa, rohkeutta, pahaa tuulta/ärtymystä, taitoa/kykyä tai Jumalan henkeä. Kun vielä muistamme sen, että kaikki enkelit ovat myös henkiä, siis myös kaikki langenneet enkelit, meillä onkin edessämme visainen kysymys: mikä henki vei Jeshuan erämaahan perkeleen kiusattavaksi?
The word רוח (ruach) appears only in the Old Testament almost 400 times meaning many different things such as breathing, sigh, respiratory air, exhalation/blowing, breeze/whiff, emptiness/nothing, wind, compass point, spirit of life, mind/thought/way of thinking, mood, courage, bad mood/irritation, skill/ability or God's spirit. More over when we remember that all angels are also spirits, even all the fallen angels, we have a silly question: what spirit took Yeshua into the wilderness to be tempted of the devil?
Onneksi Jeshua ei jättänyt meitä epäselvyyteen! Isä meidän rukouksen osio "äläkä saata meitä kiusaukseen" vakuuttaa ainakin minut siitä, ettei kysymyksessä voinut olla Jumalan henki. Olisiko Jeshua voinut jättää meille ensin mallirukouksen ja sitten esimerkin siitä, miten Isä jättää siihen vastaamatta! Vahvistaisiko sellainen ihmisen heikkoa uskoa!
Fortunately Yeshua didn't leave us in doupt! Part of our Father's Prayer assures at least me that God's spirit can't be in question. How could Yeshua at first give us a model of prayer and then an example of how the Father leaves it unanswered! How could it ever strengthen weak human faith!
Minusta on täysin selvää, että Saatana itse suuressa ärtymyksessään ja vihassaan vei Jeshuan erämaahan, samoin kuin hän kuljetti Jeshuan myös erämaasta temppelin huipulle. Aktiivinen henki on paljastettu meille kyllin selvästi tässä kertomuksessa! Saatanan esittämät kolme kiusausta Jeshualle ovat täynnä epäkunnioitusta ja vihaa.
I find it quite clear that it was Satan himself that took Yeshua into the wilderness in his great irritation and wrath, like he took Yeshua also from the wilderness to Jerusalem and on the top of the temple. The active spirit has been revealed clearly enough in this story! Satan's three temptations to Yeshua are full of disrespect and wrath.
Saatana joutui kuitenkin pidättelemään raivoaan 40 päivän ajan, sillä hän halusi hyökätä Jeshuaa vastaan tämän ollessa sekä fyysisesti että henkisesti heikoimmillaan. Jeshuan 40 päivän paasto erämaassa muistuttaa mieleeni Israelin 40 vuoden erämaavaellusta, jonka aikana jokaisena päivänä leipä ja vesi olivat tarpeen, ja niiden tarve sai Israelin kapinoimaan Jumalaa vastaan monta kertaa. Lopulta laupias Jumala järjesti heille takuuvarman leivän, mannan, mutta sen kelvollisuus riippui kokonaan kansan kuuliaisuudesta Jumalan antamia ohjeita kohtaan.
However Satan had to arrest his rage for 40 days, for he wanted to attack Yeshua when he was weakest both physically and mentally. Yeshua's 40 days in the wilderness reminds me of the 40 years of Israel in the wilderness, when bread and water were needed every day and many rebellions were caused by them. Ultimately the merciful God arranged for them a guarantee of bread, manna, but it's worthiness was dependent on the obedience of the people to God's instructions.
1. kiusaus: "Jos sinä olet Jumalan Poika, niin käske näiden kivien muuttua leiviksi" (Matt. 4: 3).
"Kivi" on hepreaksi אבן (even), monikossa אבנים (avanim), mutta arameassa tässä kyseisessä jakeessa esiintyy kiveä/lohkaretta/kalliota tarkoittava sana כאפא. Sama sana esiintyy myös 1. Kor. 10: 4:ssa, jossa Paavali toteaa, että "se kallio oli Messias/Kristus".
1. temptation: "If thou be the son of God, command that these stones be made bread" (Matthew 4: 3). Stone is in Hebrew אבן (even), the plural אבנים (avanim), but in Aaramaic there is the word כאפא meaning stone/block/rock. The same word appears also in 1. Cor. 10: 4, where Paul states that "that rock was Messiah/Christ".
Kallio, josta Israel sai erämaassa juodakseen, oli nyt Saatanan kiusattavana. Saatana heitti Hänelle ilkeän herjan: no, Vesilähde, muutapa nyt nämä kivet/kalliot sitten leiviksi. Saatana asetti Jeshuan jumalallisen alkuperän ja voiman kyseenalaiseksi mitä inhottavimmalla tavalla!
The rock that gave water to the Israelis in the wilderness was now before Satan to be tempted of him. Satan threw a nasty dude to Him; oh you, Water-fountain, change then these stones to bread. Satan questioned Yeshua's divine origin and power in tho most disgusting way!
Mutta Jeshualla oli oikea vastaus Saatanan ilveilyyn: "ei ihminen elä ainoastaan leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka Jumalan suusta lähtee" (5. Moos. 8: 3 vrt. Matt. 4: 4). Jeshua on myös Jumalan lihaksi tullut Sana (Joh. 1: 1 - 3, 14). Jeshua todisti Saatanalle, että samalla tavalla kuin Hän vettä antavana kalliona pelasti Israelin nääntymästä janoon erämaassa, samoin Hän Jumalan sanana takaa leivän koko luomakunnalle ilman, että hänen tarvitsisi ryhtyä muuttamaan kiviä/kallioita leiviksi. Saatanan ensimmäinen kiusaus ei voinut murtaa Jeshuan uskoa siihen, että Hän on kirjoituksissa luvattu Messias.
But Yeshua had the right answer to Satan's delusion: "man shall not live by bread alone, but by every word that proceedeth out of the mouth of God" (Deut. 8: 3 compare Matthew 4: 4). Yeshua is also God's Word that was made flesh (John 1: 1 - 3, 14). Yeshua testified to Satan that in the same way as He, being the rock, saved the Israelis from starving to thirst, He'll, being God's word, guarantee bread to all creation without changing the stones/rocks to bread. Satan's first temptation could not break Yeshua's faith that He is the promised Messiah.
2. kiusaus: Vietyään Jeshuan Jerusalemiin pyhäkön harjalle Saatana kehoitti häntä heittäytymään sieltä alas ja koettelemaan Mooseksen psalmin lupausta "sillä hän antaa enkeleilleen sinusta käskyn varjella sinua kaikilla teilläsi. He kantavat sinua käsillänsä, ettet jalkaasi kiveen loukkaisi" (Ps. 91: 11, 12 vrt. Matt. 4: 6). Huomattuaan ensimmäisen kiusauksensa menneen pieleen Jeshuan vastatessa hänelle kirjoituksilla, Saatana otti opikseen ja päätti siteerata nyt kirjoitettua sanaa.
2. temptation: When Satan took Yeshua to Jerusalem on the top of the temple and told him to cast himself down, he tried to get Yeshua to test the promise in the Psalm of Moses "for he shall give his angels charge over thee, to keep thee in all thy ways. They shall bear thee up in their hands, lest thou dash thy foot against a stone" (Ps. 91: 11, 12 compare Matthew 4: 6). When Satan found how he failed with his first temptation when Yeshua succeeded in answering with the written words, he learned his lesson and decided to cite the written words, too.
Erämaavaelluksen yhteydessä kansa oli sortunut monta kertaa kiusaamaan Jumalaa epäilemällä hänen läsnäoloaan, vaikka Jumala oli nimenomaan esittäytynyt nimellä "Minä Olen" ja luvannut auttaa heitä kaikessa, eli olla heidän kanssaan. Erityisesti juuri Massassa, jossa kansa sai vettä kalliosta, kansa solvasi Jumalaa sanoen"Onko Herra meidän keskellämme vai ei? (2. Moos. 17: 7).
In the wilderness the Israelis had many times fallen to tempt God by doubting His presence, although God had clearly presented Himself to them by the name "I Am" and promised to help them in everything, or to be with them. Especially in Massah, where they got water from the rock, they offended God, saying, "Is the Lord among us, or not" (Ex. 17: 7).
Toisessa kiusauksessaan Saatana otti solvauksensa kohteeksi itse Jumalan, joka oli lähettänyt Jeshuan (Joh. 5: 30 + kymmeniä muita jakeita, joissa Jeshua todistaa uskonsa siihen, että Hän on Jumalan lähettämä). Hetkeäkään epäröimättä Jeshua vastasi Saatanalle mukaillen Deuteronomiumin sanoja, jotka kuuluvat: "Älkää kiusatko Herraa, teidän Jumalaanne, niinkuin kiusasitte häntä Massassa" (Matt. 4: 7; 5. Moos. 6: 16).
In the second temptation Satan offended God Himself, who had sent Yeshua (John 5: 30 + tens of verses telling about the same thing). Without hesitation Yeshua answered Satan citing the words from Deuteronomium, saying: "Ye shall not tempt the Lord your God, as ye tempted Him in Massah" (Matthew 4: 7; Deut. 6: 16).
Jeshua oli 100%:sti vakuuttunut Lähettäjänsä nimestä Minä Olen (2. Moos. 3: 14) eli Ehjee, ja Hän tiesi vahvasta kokemuksestaan, että Isä oli Hänen kanssaan. Oli siis turha vaivata enkeleitä tulemaan apuun, kun itse Isä oli läsnä!
Yeshua was 100% convinced of God's name I Am (Ex. 3: 14) or Ehyeh, and He knew of his strong experience that the Father was with Him. Thus it was in vain to call the angels for help, when the Father Himself was present!
3. kiusaus: Varmaankin Jeshuan horjumattomuus uskossaan ja täydellinen luottamus Jumalaan ärsytti Saatanaa yhä suurempaan raivoon. Niinpä hän väitti itseään tämän maailman hallitsijaksi, jota Jeshuan olisi syytä kumartaa.
3. temptation: It's sure that Yeshua's unwavering faith and complete trust in God irritated Satan in an ever-greater rage. So he claimed to be the ruler of this world, whom Yeshua had to bow to.
Mutta jälleen Jeshua osoitti, miten hyvin Hän tunsi Vanhan Testamentin kirjoitukset. Vastauksessaan Saatanalle Jeshua yhdisteli Deuteronomiumin tekstien ajatuksia (5. Moos. 6: 4, 5 ja 6: 13; 10: 20 vrt. Matt. 4: 10).
But Yeshua showed once again how well He knew the writings of the Old Testament. He combined the thoughts of Deuteronomium's texts (Deut. 6: 4, 5 and 6: 13; 10: 20 compare Matthew 4: 10).
Jeshua korosti yhtä ainoaa Jumalaa. Jeshua tunnusti näin Saatanan edessä oman uskonsa. Hänen tunnustuksensa on kirjattu myös Joh. 17. luvun 3. jakeeseen. On vain yksi Jumala, ei kahta eikä kolmea. Jeshua ei ollut trinitaari, sillä kolminaisuusoppi on Saatanan oppi. Koska universumissa on vain yksi ainoa Jumala, Häntä ja vain Häntä tulee kumartaa.
Yeshua emphasised the single God. In this way Yeshua gave his confession before Satan. We can read His confession also in John 17: 3. There is the only true God, not two Gods, nor three. Yeshua was not a trinitarian, for the Trinity is Satan's doctrine. Because there is only one true God in the whole universe, He is the only One, we should bow to.
Jeshua torjui Saatanan hyökkäykset sanan voimalla ja ajoi hänet menemään. Ja Saatanan lähdettyä enkelit tulivat palvelemaan Jeshuaa. Paha henki vaihtui jumalalliseen henkeen.
Yeshua rejected Satan's attacks by the power of the word and told him go away. When Satan left Him, angels came to minister him. The evil spirit was changed to divine spirit.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)