Pensas, joka paloi ilmiliekeissä mutta ei kuitenkaan kulunut, herätti Midianissa lammaspaimenen huomion ja mielenkiinnon. Appensa lampaita paimentanut Mooses päätti mennä lähemmin tutkimaan tuota ihmettä. Mutta hänelle sanottiin: "Älä tule tänne!" Pensas näytti kestävän leimuavat liekit, mutta Mooseksella oli syytä pysähtyä kauemmaksi. Eikä siinä kaikki. Hänen oli lisäksi riisuttava sandaalinsa jalasta, sillä ääni jatkoi: "Riisu kengät jalastasi, sillä paikka jossa seisot, on pyhä maa" (2. Moos. 3: 5).
A bush which flamed out attracted attention and interest of a shepherd in Midian. Moses, who steered the flock of sheep of his father-in-law decided to go closer to that miracle. But he was told: "Don't come here!" It seemed that the bush will withstand the flames but Moses had to stay farther. And it was not enough. He had to take off his sandals, for the voice continued: "put off thy shoes from off thy feet, for the place whereon thou standest is holy ground" (Ex. 3: 5).
Kengillä yleensä suojataan jalat kolhuilta, kylmältä, kuumalta yms., ja kenkien riisuminen taas kuuluu meidän kulttuurissamme yleisesti siisteyden ylläpitämiseen. Monilla meillä on tapana riisua kengät jo eteisessä. Mutta mitä tarkoittaa jalkoja suojaavien jalkineiden riisuminen keskellä erämaata? Ilmeisesti Mooseksen tapauksessa kysymyksessä ei ollut kuitenkaan jalkojen suojan poistaminen, vaan omaa sisintä peittävän verhon riisuminen ja sisäisen totuuden kohtaaminen.
Usually the feet are protected from bumps, cold and hot etc. by shoes and slipping shoes is a thing of cleanliness in our culture. Many of us use to drop the shoes already in the hallway. But what does it mean to undress the protective footwear in the middle of the wilderness? Apparently in the case of Moses it was not question of taking off the foot protection but undressing the curtain covering the soul and facing the inner truth.
Pyhän Jumalan läsnäolo teki koko alueesta pyhän. Jumalan pyhyys on vanhurskautta... synnittömyyttä, jonka edessä jokainen ihminen huomaa alastomuutensa, aivan niin kuin Adam ja Eeva paratiisissa (1. Moos. 3: 7).
The presence of the Holy God made the whole area holy. God's holiness is righteousness... sinlessness, which makes everyone to realise his nakedness like Adam and Even in the Paradise (Gen. 3: 7).
Jalkojen paljastaminen edustaa sisimmän avaamista Jumalan edessä. Jalat johtavat ihmisen joko hyvään tai pahaa, ja jalanjäljet paljastavat peittelemättömästi ihmisen koko vaelluksen. Saarnaaja kehoittaa varomaan jalkojaan Jumalan huoneeseen astuttaessa (Srn. 4: 17 = 5: 1), ja Jesaja kehoittaa pidättämään jalkansa sapattia rikkomasta (Jes. 58: 13). Jumalaan turvaava varoo jalkansa pahoilta teiltä (Ps. 119: 101), eikä Jumala salli lastensa jalkojen horjua (Ps. 121: 3). Jesaja ylistää ilosanoman eli evankeliumin tuojan jalkoja suloisiksi (Jes. 52:7).
Revealing the feet means opening one's heart before God. The feet lead us either to god or evil and the footsteps overtly reveal the whole human wandering. In Ecclesiastes we are urged to keep our feet when we go to the house of God (Ecc. 5: 1), and in Isaiah to turn to our feet away from breaking the sabbath (Isa. 58: 13). "I have refrained my feet from every evil way" (Ps. 119: 101) says the one who trusts on God, and God will not suffer his children's feet to be moved (Ps. 121: 3). Isaiah praises beautiful the feet of them that brings good tidings (Isa. 52: 7).
Jalkoihin liittyy siis jokin symbolinen viesti. Ehtoollisella Jeesus pesi vain opetuslastensa jalat ja totesi sen riittävän, vaikka Pietari olisi halunnut tulla kokonaan pestyksi (Joh. 13: 5 - 10).
Therefore some symbolic message is associated with feet. On the Supper Jesus washed only the feet of his disciples and it was enough, although Peter wanted to be totally washed (John 13: 5 - 10).
Heprean sana רגל (regel) tarkoittaa jalan lisäksi myös sukupuolielintä (2. Moos. 4: 25). Seitsemännen käskyn rikkominen (2. Moos. 20: 14) on sellainen "jalkojen saastutus", joka alkoi jo Eedenissä, ja se on ollut ihmiskunnan hellityin synti kautta aikain. Jalkojen paljastaminen ja puhdistaminen merkitsee siis sydämen salaisinpienkin ajatusten avointa tilitystä kaikkinäkevän Pyhän edessä ja elämän puhdistamista kaikesta saastaisuudesta.
The Hebrew word רגל (regel) means foot but also sex organ (Ex. 4: 25). Breaking the seventh commandment (Ex. 20: 14) is such "a filthiness of feet" that began already in Eden, and it has been the sin of sins through the ages. Therefore to reveal and clean one's feet means to report openly even your most secret thoughts before the all-seeing Holy One and to clean your life from all filthiness.
Vastaava heprean verbi רגל (ragal) merkitsee vakoilemista ja panettelua. Toisten ihmisten elämä tuntuu usein olevan paljon kiinnostavampi kuin oma, ja lähimmäisten elämän vatvominen johtaa tuhoisiin "metsäpaloihin" suun syntien kautta (Jaak. 3: 5 - 10). Puheessa hairahtuminen on yleistä, ja siksi Jaakob pitää puheensa hallitsevaa ihmistä täydellisenä (Jaak. 3: 2).
The corresponding verb אגל (ragal) means to spy and slander. It seems that other people's life is much more interesting than one's own life and to slander other people causes devastating "forest fires" through the sins of a mouth (James 3: 5 - 10). "We offend all, but if any man offend not in word he is perfect", says James (James 3: 2).
Rabbit opettivat aikanaan, että panettelun synti on kaikista synneistä suurin, koska sen vaikutukset ovat mittaamattomat. Alkuun panettelu saastuttaa ehkä vain kolme ihmistä; panettelijan itsensä, hänen kuulijansa ja panettelun kohteen, mutta riippuen kuulijoiden määrästä, ja miten monta heistä ryhtyy itse panettelijan rooliin, tämän synnin aiheuttamat tuhot saattavat voittaa kaikki tuntemamme tulipalot.
The ancient rabbits taught that slander/aspersion is the biggest sin because it's effects are immeasurable. Perhaps at first it poisons only three people; the one who slanders, the one who is listening to and the object of slander, but depending on the number of the listeners and how many of them turn to be also a knocker, the destruction of this sin may be greater than any fire we have ever seen.
Kohtaaminen Ehjeen kanssa johti Mooseksen siis sydämen tutkisteluun, syntien katumiseen ja tunnustamiseen sekä parannuksen tekoon (Snl. 28: 13).
The encounter with Ehyeh lead Moses to study his own heart, to regret and confess his sins and to repent (Prov. 28: 13).
Me katselemme Jumalan kirkkautta kuin kuvastimesta eli peilistä (1. Kor. 13: 12), ja muutumme saman kuvan kaltaisiksi (2. Kor. 3: 18). Mooses, joka oli tappanut egyptiläisen miehen (2. Moos. 2: 12), kohtasi totuuden omasta elämästään kaikkinäkevän Ehjeen silmien edessä, ja siitä alkoi hänen elämänsä muutos "nöyrimmäksi mieheksi" (4. Moos. 12: 3). Ehkä hänen elämässään tapahtunut muutos heijastuu siitä numeraalisesta vastakohdasta eli peilikuvasta, joka näkyy hänen nimensä (Mooses) lukuarvon (345) ja sanojen EHJEE ASHER EHJEE (Olen joka Olen) lukuarvon (543) välillä.
We look at the glory of God like through a glass or a mirror (1. Cor. 13: 12) and change into the same image (2. Cor. 3: 18). Moses had killed an Egyptian (Ex. 2: 12) and faced the truth of his own heart before the eyes of Ehyeh, and from that moment the change of his life to "the meekest man" (Num. 12: 3) began. May be the change of his life is reflecting in the numeral counterpart or reflection, which is seen between the numeral value (345) of his name (Moses) and the numeral value (543) of the words EHYEH ASHER EHYEH.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti