Isän ojennetut kädet* Father's extended hands

Kuten olen jo moneen kertaan tainnut mainita Joh. 17: 3 on minulle tärkein Raamatun jae, jonka perusteella uskon, että on vain yksi Jumala, ISÄ. Koen tuon tekstin Jeesuksen omaksi uskontunnustukseksi. Jeesuksen sanojen mukaan on vain yksi ainoa Jumala, Isä, joka on lähettänyt hänet.

Perhaps I have already mentioned many times that John 17: 3 is the most important Bible text for me, on which I believe that there is only one God, the FATHER. I think that this verse is Jesus´own confession. According to Jesus' words there is only one God, the Father, who has sent him.

Jeesus ei kutsu itseään Jumalaksi, eikä hän myöskään mainitse mitään Pyhän Hengen jumaluudesta/jumalallisesta persoonasta. Jeesuksen uskoon (vrt. Ilm. 14: 12) sisältyy siis vain yksi ainoa Jumala, Isä.

Jesus doesn't call himself God, nor does ne mention anything about the divinity/divine person of the Holy Spirit. Thus there is only one God in the faith of Jesus (compare Rev. 14: 12), and that is the Father.

Tässä jakeessa Jeesus sanoo Isän lähettäneen hänet. Tämän saman seikan Jeesus on sanonut ainakin 34 kertaa Johanneksen evankeliumissa. Jokainen voi itse tarkistaa asian Johanneksen tekstistä:
3: 17
5: 23, 24, 30, 36, 37, 38
6: 29, 38, 44, 57
7: 16, 29, 33
8: 16, 18, 26, 29, 42
9: 4
10: 36
11: 42
12: 44, 45, 49
14: 24
15: 21
16: 5
17: 3, 8, 18, 21, 23, 25

In this verse Jesus says that God had sent him. Jesus has said the same thing at least 34 times in the gospel of John. You can check them in the texts of John:
3: 17
5: 23, 24, 30, 36, 37, 38
6: 29, 38, 44, 57
7: 16, 29, 33
8: 16, 18, 26, 29, 42
9: 4
10: 36
11: 42
12: 44, 45, 49
14: 24
15: 21
16: 5
17: 3, 8, 18, 21, 23, 25


Kaikissa näissä 34 jakeessa esiintyy heprean verbi שלח (shalach), joka merkitsee
1. päästää vapaaksi/irti
2. ojentaa käsi
3. päästää menemään
4. lähettää

In all these 34 verse there is a Hebrew verb שלח (shalach), which means
1. set free
2. stretch out the hand
3. let go
4. send

Minusta on sangen mielenkiintoista, miten tämä sama verbi esiintyy myös Vanhan Testamentin vedenpaisumus-kertomuksessa (1. Moos. 8. luku). Nooa lähetti kaarneen/korpin tiedustelulennolle, ja hän päästi kolme eri kyyhkystä menemään ja tutkimaan vesien laskemista. Kun ensimmäinen kyyhkynen ei löytänyt lepopaikkaa arkin ulkopuolelta, Nooa ojensi kätensä ja otti sen takaisin arkkiin. Samaa verbiä שלח  (shalach) käytetään siis sekä lähettämisen että vastaanottamisen yhteydessä. Sekä lähettäminen että vastaanottaminen tapahtuu käden/käsien avulla.

I find it very interesting that the same verb is present also in the story of the Flood in the Old Testament (Gen. 8th). Noah sent a raven to find out the depth of the waters, and he let three doves to go and find some trees. When the first dove didn't find any place for rest outside the ark, Noah stretched out his hand and took it back into the ark. The same verb שלח (shalach) has been used both with sending and receiving. Both are done with hands.

Jumala on Henki (Joh. 4: 24), emmekä voi varmuudella tietää, onko hänellä fyysistä muotoa tai konkreettisia käsiä. Kuitenkin heprean verbin merkitykset puhuvat minulle äärimmäisen kauniisti Isän rakkaudesta meitä kohtaan. Isä ojensi kätensä meitä kohtaan Jeesuksessa ja päästi Poikansa (vrt. Joh. 1: 1, 14) menemään ja toteuttamaan laatimansa pelastussuunnitelman. Jeesuksen täydellinen onnistuminen tuossa tehtävässä merkitsee meidän syntisten pääsemistä vapaaksi/irti synnin kahleista. Ylistys ja kunnia yhdelle ja ainoalle Jumalalle, meitä rakastavalle Isälle! Hänen kätensä ovat jo vastaanottaneet voittosaatossa ylös nousseen Jeesuksen, ja hänen kätensä ovat avoimina vastaanottamaan kaikki, jotka asettuvat Karitsan puolelle tässä viimeisessä taistelussa.

God is a spirit (John4: 24), and we can not possibly know if he has a physical shape or concrete hands. However the meanings of the Hebrew verb are describing me very beautifully the Father's love for us. The Father stretched out his hands in Jesus and let his Son (compare John 1: 1, 14) go and fulfil his plan of salvation. The perfect succession of Jesus in this task means that we are set free from the chains of sin. Praise and honour to the only God, the Father, who loves us! His hands have already received Jesus when he raised up in the triumph, and his hands are still open to receive all, who shall stand on the side of the Lamb.

Tiesitkö tämän * Did you know this

Vuonna 1548 ilmestyi Mikael Agricolan (1510 - 1557) tekemä Uuden Testamentin suomennos nimellä Se Wsi Testamenti. Agricola käytti apunaan kreikankielistä tekstiä ja Martti Lutherin tekemää saksannosta.

The first Finnish New Testament (Se Wsi Testamenti) was published in 1548 translated by Mikael agricola (1510 - 1557). Agricola used the Greek text and Luther's translation in German.

Noin sata vuotta myöhemmin vuonna 1642 ilmestyi puolestaan ensimmäinen suomenkielinen koko Raamattu nimellä BIBLIA. Kaarle-herttua (1550 - 1611) oli pannut alulle suomenkielisen Raamatun käännöstyön jo vuonna 1602. Käännöskomitea kuitenkin vaihtui erinäisten vastoinkäymisten takia, mutta lopulta käännöskomiteaa johti Turun piispa Isaacus Rothovius (1572 - 1652). Komiteaan kuuluivat hänen lisäkseen myös Turun kirkkoherra Eskil Petraeus (1593 - 1657), Piikkiön kirkkoherra Gregorius Favorinus (1500-luvun loppu - 1660), Maskun rovasti Henrik Hoffman (1599 - 1666) ja Turun Akatemian pyhien kielten professori Martinus Stodius (1590 - 1675). Komitean saamissa ohjeissa vaadittiin puhdasta, kaikkialla maassa ymmärrettävää suomea sekä alkukielen mukaista käännöstä, jonka tuli kuitenkin vastata Martti Lutherin (1483 - 1546) tekemän saksannoksen tulkintoja. Ilmeisesti komitea keskittyi lähinnä Vanhan Testamentin kääntämiseen ja käytti hyväkseen Agricolan tekemää suomennosta Uudesta Testamentista.

About a hundred years later in 1642 the first Finnish Bible (BIBLIA) appeared. Already in 1602 Charles the Duke (1550 - 1611) had made a start to the translation, but for many adversities the committee was changed. Finally Isaacus Tothovius (1572 - 1652), the bishop of Turku, took the leadership. Other committee members were Eskil Petraeus (1593 - 1657), the vicar of Turku, Gregorius Favorius (the end of the 16th century - 1660), the vicar of Piikkiö, Henrik Hoffman (1599 - 1666), the the dean of Maksu and Martinus Stodius (1590 - 1675), the professor of the holy languages in Turku Academy. The committee's instructions required pure Finnish (ably to be understand in the whole country) and an exact original translation, which corresponds however to Martin Luther's (1483 - 1546) translation in German. Apparently the committee focused on the Old Testament, for they had already the New Testament made by Agricola.

Johanneksen evankeliumin ensimmäinen jae näyttää BIBLIASSA tältä (klikkaa kuvat suuremmiksi):

The first verse in the gospel of John in BIBLIA looks like this (click the pictures):
(... and God was the Word)

Bibliasta tehtiin ajanmukaiset versiot 1683/85 ja 1776. 

Vuoden 1776 versiossa Joh. 1: 1 näyttää tältä.

The modern versions of BIBLIA were made in 1683/85 and 1776.

In the version of 1776 John 1: 1 looks like this:

(... and God was the Word)

Martti Luther käänsi Uuden Testamentin 11 viikossa Wartburgin linnassa 1522.  Vanhan Testamentin kääntämiseen häneltä kului kuitenkin 12 vuotta, vaikka hänellä oli siinä apunaan työryhmä. Ensimmäinen saksankielinen versio ilmestyi 1534. Lutherin käännöksestä myöhemmin tehdyssä versiossa (GerLut 1545) Joh. 1: 1 menee edelleenkin näin:

Martin Luther translated the New Testament in 11 weeks in the castle of Wartburg in 1522. But it took about 12 years to translate the Old Testament, although he had a team. The first German version was published 1534. In a later version of Luther (GerLut 1545) John 1: 1 goes still like this:

(... and God was the Word)

Luther teki saksannoksen kreikasta, mutta hepreaksi, joka on lähempänä apostoli Johanneksen omaa äidinkieltä, arameaa, kysyinen jae menee vielä tänäänkin näin:

Luther made his translation from Greek, but in Hebrew, which is nearer to Aramaic, the native language of the apostle John, the first verse in John's gospel goes even today like this:

ALUSSA OLI (SE) SANA JA (SE) SANA OLI (SEN) JUMALAN TYKÖNÄ JA JUMALA OLI (SE) SANA.

IN THE BEGINNING WAS (THE) WORD AND (THE) WORD WAS WITH (THE) GOD AND GOD WAS (THE) WORD.