Jos kuvittelemme, että enkelit näin joulun aikaan muistelevat vierailuaan Beetlehemin kedolla ja juhlivat taivaan saleissa Messiaan syntymäpäivää yhtyen näin kristikunnan suurimpaan vuotuiseen kirkolliseen juhlaan, taidamme hiukan erehtyä. Kuvitelmat lienee syytä pitää erillään tosiasioista.
If we imagine that angels in heaven in our Christmas time are looking back and recalling their visit in Bethlehem and having a birthday party of Messiah and thus uniting to the greatest Christian feast, we make a mistake. Imaginations are not facts.
Joulun pakanallisista juurista on kirjoitettu toistamiseen, mutta vain yksilöt siellä täällä ottavat kirjoituksista vaarin ja muuttavat joulunviettotapojaan. Itse asiassa joulukuusi ynnä muut jouluun liittyvät yleiset tavat ovat hiipineet sinnekin, missä niitä ei aikaisemmin tavattu.
I think we have been reading a lot of the pagan roots of Christmas but only some single persons take advantage and change their habits/customs. Actually the Christmas tree and many other common Christmas customs have been creeping there where they were earlier opposed.
Ihminen on sosiaalinen olento ja haluaa olla osa sitä joukkoa, jonka keskuudessa elää. Yleensä on ikävä olla toisten ilonpilaaja. Mutta miten ylittää vuoden viimeiset päivät herättämättä pahennusta niissä, jotka juhlivat joulua koko sydämensä innolla tai niitä, jotka haluaisivat luopua kaikista pakanuuteen liittyvistä tavoista?!
We are social creatures and we want to be part of the group we are living in/with. Generally it's very boring to be a party pooper/spoilsport. But how to live the last days of a year without disturbing those who want to enjoy their Christmas party or those who want to give away every single pagan habit!
Ehkä on kuitenkin parasta antaa Jumalan toimia tuomarina. Emme millään voi tietää kaikkia seikkoja, jotka liittyvät ihmisten joulunviettotapoihin.
However it may be better to let God be the judge. Definitely we don't know every single detail of other's inner thoughts and feelings.
Asia, jonka tässä kirjoituksessa haluan nyt jakaa liittyy Jeesuksen syntymäpäivään. Nimittäin kuluneen vuoden aikana sain tietää, että hänen syntymäpäivästään on olemassa tietoa sekä juutalaisissa että persialaisissa lähteissä.
The issue I want to write about now pertains to the birthday of Jesus. During this year I got to know that both the Jewish and Persian sources have knowledge concerning that day.
On aivan luonnollista, että odotamme mahdollista vastausta tähän kysymykseen juuri juutalaisten lähteiden suunnalta, mutta miten samaa tietoa voi olla myös (pakanallisilta kuulostavissa) persialaisissa lähteissä!
Naturally we wait such knowledge from the Jewish sources, but how is it possible that even Persian (sounds pagan ?) sources have such secrets!
Selitys löytynee juutalaisten pakkosiirtolaisuudesta. Juutalaiset veivät pakkosiirtolaisuuteen mukanaan oman uskontonsa ja siihen liittyvät messiaaniset ennustukset. "Idän viisaat" taisivat osata tulkita juutalaisten kirjoituksia varsin hyvin. Onhan siitä jäänyt todistus Matteuksen evankeliumiinkin (Matt. 2: 1 - 12).
Maybe the explanation is the Jewish exile. The Jews brought their own religion and prophecies to the east and the eastern "wise men" were very skilful to understand them as we can in read in Matthew 2: 1 - 12.
Tahdommepa me tai emme kulttuurit vaikuttavat toisiinsa ja ihmisten tavat ja ajatukset siirtyvät ryhmästä ja kansakunnasta toiseen. Jos juutalaiset antoivat idän miehille jotakin, he myös saivat/ottivat sieltä itselleen jotakin. Nimittäin eräät juutalaiset kuukausien nimet ovat muuttuneet pakkosiirtolaisuuden myötä. Juutalaisten 7. kuukausi tunnetaan Vanhassa Testamentissa nimellä Eetamin (1. Kun. 8: 2), mutta nyttemmin sitä kutsutaan nimellä Tishri, joka muistuttaa babylonialaista nimeä Tashritu.
Cultures and human habits are mixed and spread from a nation to another no matter do we wish it or not. If the Jews gave something to the eastern men they did even take or get something back. You see some manes of the Jewish months have been changed after the exile. The seventh Jewish month is called Ethanim in the Old Testament (1 Kings 8: 2), but nowadays it's called Tishri, probably derived from the Babylonian Tashiritu.
Eetamin/Tishri on seitsemäs kuukausi juutalaisessa uskonnollisessa vuodessa, mutta se on ensimmäinen kuukausi heidän siviilivuodessaan. Tishrin 1. päivä on Rosh ha-Shana eli uudenvuodenpäivä. Tishri-kuu aloittaa juutalaisten syksyn juhlat, joista ensimmäinen on Suuri sovituspäivä, Jom Kippur, Tishrin 10. päivänä.
Ethanim/Tishri is the seventh month of a Jewish religion year but it's the first month in the Jewish civil year. The first day of Tishri is called Rosh ha-Shanah or the New Year's Day. The Jewish autumnal feasts begin from Tishri and the first one is the Atonement Day, Jom Kippur, the 10th of Tishri.
Tishrin 1. päivä on juutalaisten ja persialaisten lähteiden mukaan Jeesuksen syntymäpäivä, joka tänä vuonna osui meidän syyskuun 13. päivään. Jeshua, maailman suuri Vapahtaja/Sovittaja (Luuk. 2: 11) syntyi juuri Suuren Sovituspäivän edellä, mikä mielestäni sopii vallan mainiosti hänen tehtäväkuvaansa!
According to the Jewish and Persian sources Jesus was born in the first of Tishri. In this year it was the 13th of September in our calendar. Yeshuah, the great Saviour (Luke 2: 11) was born just before the Atonement Day, and I think that it fits well to his task/mission.
Jeshuan tehtävän onnistumisen kannalta tärkeitä päiviä (syntymäpäivän lisäksi) ovat kuolinpäivä ja ylösnousemuspäivä! Mutta Jeshuan syntymä Beetlehemissä Suuren Sovituspäivän alla vahvisti konkreettisesti ensimmäisen kerran tuon kyseisen juhlan (3. Moos. 16: 1 - 34) ennustamaa Saatanan lopullista häviötä ja hänen saamaansa oikeudenmukaista tuomiota kapinan aloittajana ja syntiinlankeemuksen tuottajana.
Due to the success of Jesus' mission even the day of his death and the day of his resurrection are important days. But his birth in Bethlehem ratified concretely that Satan shall finally get lost and he'll get a righteous judgement as the starter of rebellion and as the beginner of sin and fall to which the Atonement Day (Lev. 16: 1 - 34) prophetically refers.
keskiviikko 23. joulukuuta 2015
perjantai 4. joulukuuta 2015
Suojamerkistä nimeksi * A protective mark becames the name
Israelissa syntynyt ja Helsingin yliopistosta maisteriksi valmistunut Daniel Brecher kirjoittaa kirjassaan Juutalaisin silmin (1- 6) sivuilla 23, 24 siitä, miten Jumala asetti veljesmurhaan syyllistyneen Kainin ylle suojaavan merkin. Brecher siteeraa klassisia rabbiinisia kertomuksia sisältävää Midrash Rabbaa näin:
"Midrash Rabba kertoo, että Jumala asetti yhden kirjaimen suuresta ja kallista Nimestään Kainin päälle."
Daniel Brecher who was born in Israel and graduated with a master's degree in Helsinki University writes in his book about Cain and the protective mark God set upon him and cites Midrash Rabbah: Madras Rabbah tells that God set one letter/character of his great and lovely Name upon Cain.
Samassa yhteydessä Brecher viittaa Hesekielin 9. luvussa kerrottuun vanhurskaiden merkitsemiseen suojaavalla sinetillä ja kirjoittaa: "Tässäkin tapauksessa Jumalan sinetti toimi lunastavana suojelumerkkinä."
Brecher refers also to the 9th chapter of Ezekiel and the mark on foreheads of the righteous and writes: Even in this case God's seal was a splendid protective mark.
Brecherin tekstissä käy ilmi, että tuo suojaava merkki eli yksi kirjain Jumalan suuresta Nimestä on hepralaisten aakkosten viimeinen kirjain, Tav. Nykyisin käytössä olevien ja noin 450 eKr. Babylonista paluun jälkeen käyttöön otettujen aakkosten Tav näyttää tältä: ת, mutta vanhemman paleoheprean Tav näytti rastilta (x), joka voidaan nähdä myös ristinä (+) riippuen sen asennosta.
Brecher says that the protective mark or the certain letter of God's Name is the last consonant in the Hebrew alphabet, Taw. Taw in the modern Hebrew alphabet (since 450 B.C.) looks like this: ת, but Taw in the old Paleo-Hebrew alphabet looks like a cross (x) or (+) depending on it's position.
Brecherin kirjassa sivulla 9 kerrotaan puolestaan ensimmäisestä pääsiäisestä ja siitä merkistä, joka suojasi israelilaisia Kuoleman enkeliltä tuona kauhun yönä. Brecher kirjoittaa: "Merkki, joka hahmottuu oven päälle kynnyksen, ovenpäällisen ja pihtipielten kohtien välille on paleoheprean kirjaimiston viimeinen kirjain, nimeltään Tav ja muodoltaan risti. Risti oli Jumalan Nimi, joka merkittiin Israelin ovien päälle, verellä."
Brecher tells also about the first Pesach/Passover and the mark that saved the Israelis from the Angel of Death during that awful night. Brecher writes: The mark that figures on a door is the last character of the Paleo-Hebrew alphabet called Taw and of a shape of a cross. Cross was God's Name marked with blood on the doors of Israel.
Ajatuksia Brecherin tekstin johdosta:
* Tav (x) merkitsee konsonanttia T. Jos Tav on siis yksi kirjain Jumalan nimestä, niin mikä voisi sitten olla Jumalan koko nimi? Siinä pitäisi esiintyä ainakin yksi T.
* Kun kyseinen merkki/kirjain (x) toimi yliluonnollisena suojana kuolemaa vastaan, sen merkityksen on täytynyt ollut israelilaisille aivan valtava. Siitäkö johtui, että tuota yhtä kirjainta/konsonanttia alettiin kutsua sanalla ha-Shem = (se) Nimi?
* Alkoivatko Tav-kirjaimen neljä sakaraa jossakin vaiheessa elää omaa elämäänsä ihmisten mielissä? Pitikö niiden paikalle asettaa tetragrammin (יהוה) konsonantit, jotta saatiin joku enemmän nimeltä näyttävä sana?
* Onko Jumalalla joku nimi, jonka hän on itse ilmoittanut ihmisille? Jos on, eikö sen tulisi sisältää kaikki kirjaimet/aakkoset, koska kaikki on saanut alkunsa hänestä?
* Asettiko Jumala Kainin ylle kirjaimen (x) vai merkin (+)?
* Merkki (+) viittaa ristiin, sovituksen paikkaan, ja heprean aakkosten viimeinen kirjain (x) viittaa puolestaan loppuun... synnin valtakauden loppumiseen. Jumala on kaiken Alku, ja hän on synnin Loppu.
* Kaksi viivaa ristikkäin on mielestäni yksinkertaisin Liiton merkki
* Mieleeni nousevat Justinoksen (100/114 - 162/168) sanat: "Kukaan ei kykene antamaan nimeä sanoin ilmaisemattomalle Jumalalle; jos joku julkenisikin väittää sellaisen olevan olemassa, hän osoittaisi olevansa parantumaton hullu." (Matti Myllykoski: Justinos Marttyyri, sivu 95)
Thinking about Brecher's text:
* Taw (x) means the consonant T. If Taw is one letter in God's name, what might be his whole name? It must contain at least one T.
* Because this mark (x) was a supernatural shelter against death, it must have an immense significance for Israelis. Is it why they began to call it ha-Shem = the Name?
* Did the four horns of the Taw-cross begin to live their own life sometimes in human minds? Were the four consonants of the Tetragrammaton (יהוה) set upon them in order to get a better name?
* Does God have any name he has introduced for us? If he has, should it contain every letter of the alphabet, because everything comes from/through him?
* Was it a consonant (x) or a mark (+) that God set upon Cain?
* A mark (+) refers to the cross, the place of salvation, and the consonant (x) refers to the end... end of the power of sin. God is the Beginning of all and the is he End of sin.
* I think that two crossed lines means simply a mark of a covenant.
* The words of Justinos (100/114 - 162/168), the martyr, come to my mind: No-one is able to give a name to God whom we can't express by words; but if someone dared to claim that such a name exists, he proves to be an irremediable crazy person.
Tetragrammi on aiheuttanut mietteitä aikaisemminkin: http://helinajokinen-deep-waters.blogspot.fi/2014/05/tetragrammi-tetragrammaton.html
"Midrash Rabba kertoo, että Jumala asetti yhden kirjaimen suuresta ja kallista Nimestään Kainin päälle."
Daniel Brecher who was born in Israel and graduated with a master's degree in Helsinki University writes in his book about Cain and the protective mark God set upon him and cites Midrash Rabbah: Madras Rabbah tells that God set one letter/character of his great and lovely Name upon Cain.
Samassa yhteydessä Brecher viittaa Hesekielin 9. luvussa kerrottuun vanhurskaiden merkitsemiseen suojaavalla sinetillä ja kirjoittaa: "Tässäkin tapauksessa Jumalan sinetti toimi lunastavana suojelumerkkinä."
Brecher refers also to the 9th chapter of Ezekiel and the mark on foreheads of the righteous and writes: Even in this case God's seal was a splendid protective mark.
Brecherin tekstissä käy ilmi, että tuo suojaava merkki eli yksi kirjain Jumalan suuresta Nimestä on hepralaisten aakkosten viimeinen kirjain, Tav. Nykyisin käytössä olevien ja noin 450 eKr. Babylonista paluun jälkeen käyttöön otettujen aakkosten Tav näyttää tältä: ת, mutta vanhemman paleoheprean Tav näytti rastilta (x), joka voidaan nähdä myös ristinä (+) riippuen sen asennosta.
Brecher says that the protective mark or the certain letter of God's Name is the last consonant in the Hebrew alphabet, Taw. Taw in the modern Hebrew alphabet (since 450 B.C.) looks like this: ת, but Taw in the old Paleo-Hebrew alphabet looks like a cross (x) or (+) depending on it's position.
Brecherin kirjassa sivulla 9 kerrotaan puolestaan ensimmäisestä pääsiäisestä ja siitä merkistä, joka suojasi israelilaisia Kuoleman enkeliltä tuona kauhun yönä. Brecher kirjoittaa: "Merkki, joka hahmottuu oven päälle kynnyksen, ovenpäällisen ja pihtipielten kohtien välille on paleoheprean kirjaimiston viimeinen kirjain, nimeltään Tav ja muodoltaan risti. Risti oli Jumalan Nimi, joka merkittiin Israelin ovien päälle, verellä."
Brecher tells also about the first Pesach/Passover and the mark that saved the Israelis from the Angel of Death during that awful night. Brecher writes: The mark that figures on a door is the last character of the Paleo-Hebrew alphabet called Taw and of a shape of a cross. Cross was God's Name marked with blood on the doors of Israel.
Ajatuksia Brecherin tekstin johdosta:
* Tav (x) merkitsee konsonanttia T. Jos Tav on siis yksi kirjain Jumalan nimestä, niin mikä voisi sitten olla Jumalan koko nimi? Siinä pitäisi esiintyä ainakin yksi T.
* Kun kyseinen merkki/kirjain (x) toimi yliluonnollisena suojana kuolemaa vastaan, sen merkityksen on täytynyt ollut israelilaisille aivan valtava. Siitäkö johtui, että tuota yhtä kirjainta/konsonanttia alettiin kutsua sanalla ha-Shem = (se) Nimi?
* Alkoivatko Tav-kirjaimen neljä sakaraa jossakin vaiheessa elää omaa elämäänsä ihmisten mielissä? Pitikö niiden paikalle asettaa tetragrammin (יהוה) konsonantit, jotta saatiin joku enemmän nimeltä näyttävä sana?
* Onko Jumalalla joku nimi, jonka hän on itse ilmoittanut ihmisille? Jos on, eikö sen tulisi sisältää kaikki kirjaimet/aakkoset, koska kaikki on saanut alkunsa hänestä?
* Asettiko Jumala Kainin ylle kirjaimen (x) vai merkin (+)?
* Merkki (+) viittaa ristiin, sovituksen paikkaan, ja heprean aakkosten viimeinen kirjain (x) viittaa puolestaan loppuun... synnin valtakauden loppumiseen. Jumala on kaiken Alku, ja hän on synnin Loppu.
* Kaksi viivaa ristikkäin on mielestäni yksinkertaisin Liiton merkki
* Mieleeni nousevat Justinoksen (100/114 - 162/168) sanat: "Kukaan ei kykene antamaan nimeä sanoin ilmaisemattomalle Jumalalle; jos joku julkenisikin väittää sellaisen olevan olemassa, hän osoittaisi olevansa parantumaton hullu." (Matti Myllykoski: Justinos Marttyyri, sivu 95)
Thinking about Brecher's text:
* Taw (x) means the consonant T. If Taw is one letter in God's name, what might be his whole name? It must contain at least one T.
* Because this mark (x) was a supernatural shelter against death, it must have an immense significance for Israelis. Is it why they began to call it ha-Shem = the Name?
* Did the four horns of the Taw-cross begin to live their own life sometimes in human minds? Were the four consonants of the Tetragrammaton (יהוה) set upon them in order to get a better name?
* Does God have any name he has introduced for us? If he has, should it contain every letter of the alphabet, because everything comes from/through him?
* Was it a consonant (x) or a mark (+) that God set upon Cain?
* A mark (+) refers to the cross, the place of salvation, and the consonant (x) refers to the end... end of the power of sin. God is the Beginning of all and the is he End of sin.
* I think that two crossed lines means simply a mark of a covenant.
* The words of Justinos (100/114 - 162/168), the martyr, come to my mind: No-one is able to give a name to God whom we can't express by words; but if someone dared to claim that such a name exists, he proves to be an irremediable crazy person.
Tetragrammi on aiheuttanut mietteitä aikaisemminkin: http://helinajokinen-deep-waters.blogspot.fi/2014/05/tetragrammi-tetragrammaton.html
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)