Vaaran uhatessa lintu voi nousta siivilleen, kohota korkeuksiin ja päästä pakoon uhkaavaa vaaraa. Siivettömänä olentona ihmisellä ei ole tällaista mahdollisuutta, vaan hänen on otettava jalat alleen ja juostava pakoon.
When danger threatens, the bird can raise its wings, soar to the heights and escape the impending danger. As a wingless creature, man does not have such an opportunity, but has to stand on his feet and run away.
Siipi ja siivet ovat kristillisessä kirkkotaiteessa Jumalan ihmiselle antaman suojan ja varjeluksen symboli. Monet Raamatun tekstit ovat ilmeisenä lähtökohtana tälle symbolismille.
In Christian church art, the wing and the wings are a symbol of the protection given to man by God. Many Bible texts are an obvious starting point for this symbolism.
Siipi on hepreaksi כנף (kanap). Sana esiintyy ensimmäisen kerran Vanhassa Testamentissa jakeessa 2. Moos. 19: 4, jossa Jumala sanoo Moosekselle ”minä olen kantanut teitä kotkan siivillä” על כנפי נשרים.
Wing is in Hebrew כנף (kanap). The word appears for the first time in the Old Testament in verse Exodus 19: 4, where God says to Moses "I bare you on eagle’s wings" על כנפי נשרים.
Egyptistä lähteneiden israelilaisten pelastuminen perässä rynnistävien egyptiläisten joukkojen kynsistä on suuri ihme. Vihainen sotajoukko perässä ja vesialue edessä oli varma surmanloukku, mutta Israelin kansaa johtanut Jumala nosti heidät kotkan siiville, ja he pääsivät turvaan.
The rescue of the Israelites who left Egypt from the clutches of the pursuing Egyptian troops is a great miracle. The angry army behind and the water area in front was a sure death trap, but the God who led the people of Israel lifted them up on the Eagle's wings, and they got to safety.
Kokonaista kansaa siivillään kantanut kotka oli suuri Jumala, universumin Luoja. Tuo kokemus oli painunut Mooseksen mieleen hyvin syvästi, sillä vielä maallisen elämänsä lopulla Kanaanin maan rajalla hän lauloi Jumalan voimasta seuraavin sanoin: ”Niinkuin kotka kiihoittaa pesuettaan lentoon ja liitelee poikastensa suojana, niin hän levitti siipensä, otti hänet ja kantoi häntä sulillansa” (5. Moos. 32: 11).
The eagle that carried the entire nation on its wings was the great God, the Creator of the universe. That experience had impressed Moses very deeply, because even at the end of his earthly life, on the border of the land of Canaan, he sang about God’s power with the following words: ”As an eagle stirreth up her nest, fluttereth over her young, spreadeth abroad her wings, taketh them, beareth them on her wings” (Deut. 32: 11).
Tieto Israelin pelastumisesta Egyptin joukkojen takaa-ajosta säilyi sukupolvien muistissa, ja siinä yhteydessä käytetty symbolismi oli tuttua vielä tuomarien aikaan. Tuolloin Beetlehemistä Mooabiin nälänhätää paennut Elimelekin ja Noomin perhe kohtasi elämässään vaikeuksia. Heidän kaksi poikaansa ottivat itselleen vaimot mooabilaisista neitosista, mutta jonkin ajan kuluttua sekä isä Elimelek että pojat, Mahlon ja Kiljon, kuolivat, ja Noomi jäi kahden mooabilaisen miniänsä kanssa.
The knowledge of Israel's salvation from the pursuit of the Egyptian forces remained in the memory of generations, and the symbolism used in that connection was familiar even in the time of the judges. At that time, the family of Elimelech and Naomi, who fled from Bethlehem to Moab due to famine, faced difficulties in their lives. Their two sons took wives from Moabite maidens, but after a while both the father Elimelech and the sons, Mahlon and Kiljon, died, and Naomi was left with her two Moabite daughters-in-law.
Noomi halusi palata takaisin kotimaahansa, ja alkuksi myös molemmat miniät, Orpa ja Ruut, seurasivat häntä. Noomi suostutteli kuitenkin miniöitään palaamaan omien perheidensä luo. Orpa menetteli Noomin neuvon mukaan, mutta Ruut päätti seurata Noomia ja Noomin Jumalaa.
Noomi wanted to return to her homeland, and at first both daughters-in-law, Orpa and Ruth, followed her. However, Naomi persuaded her daughters-in-law to return to their own families. The orphan followed Naomi's advice, but Ruth decided to follow Naomi and Naomi's God.
Eräänä päivänä kun Ruut oli poimimassa tähkäpäitä, hän tapasi sukulunastajansa ja tulevan puolisonsa, Booaksen, joka sanoi: ”tulkoon sinulle täysi palkka Herralta, Israelin Jumalalta, jonka siipien alta olet tullut turvaa etsimään” (Ruut. 2: 12).
One day when Ruth was picking heads of ears of corn, she met her kinsman and future husband, Boaz, who said: ”The Lord recompense thy work, and a full reward be given thee of the Lord God of Israel, under whose wings thou art come to trust" (Rut. 2: 12).
Tässä jakeessa esiintyy myös tetragrammi יהוה, mutta teksti on hyvin ymmärrettävää ilmankin. Kun seuraavassa jakeessa olevassa Ruutin vastauksessa esiintyy sana אהיה ehjee (kielteisessä muodossa לא אהיה lo ehjee, en ole), syntyy varsin selvä kuva siitä vastakohtaisuudesta, mikä näiden kahden jakeen välillä vallitsee. Booaksen Jumala on אהיה Ehjee, jonka edessä Ruut kokee olevansa muukalainen. Kuitenkin Booas toivottaa Ruutille siunausta ja täyttä palkkaa siltä Jumalalta, jonka siipien alta hän on tullut suojaa etsimään.
The Tetragrammaton יהוה also appears in this verse, but the text is very understandable without it. When the word אהיה ehjee appears in Ruth's answer in the next verse (in the negative form לא אהיה lo ehjee, I am not), a very clear picture of the contrast that prevails between these two verses emerges. Boaz's God is אהיה Ehjee, before whom Ruth feels like a stranger. However, Boaz wishes Ruth a blessing and a full reward from the God under whose wings she has come to seek shelter.
Myös Daavid tunsi hyvin tuon siipi-symbolismin. Siitä todistavat seuraavat viisi Daavidin psalmitekstiä.
David was also very familiar with that wing symbolism. The following five Psalm texts of David testify to that.
1.
Ps. 17:8: ”Varjele minua niinkuin silmäterää, kätke minut siipiesi suojaan”... hepreaksi kätke minut siipiesi בצל כנפיך תסתירני kätke minut siipiesi varjoon, sillä צל zel on ’varjo' ja בצל be-zel on ’varjossa’.
Täsmälleen samat kirjaimet (ב צ ל) mutta eri järjestyksessä on myös sanassa צלב zelab/zelav, joka merkitsee ristiä. בצל צלב be-zel zelav = ristin varjossa Ja RISTI on todellinen suoja jokaisella ihmiselle!
1.
Ps. 17: 8: ”Keep me as the apple of the eye, hide me under the shadow of thy wings”... in Hebrew בצל כנפיך תסתירני. The word צל zel is 'shadow' and בצל be-zel is 'in the shade’.
The exact same letters ב צ ל but in a different order are also in the word צלב zelab/zelav, which means a cross. בצל צלב be-zel zelav = in the shadow of the cross And the CROSS is the true protection for every person!
Tässä yhteydessä tulee mieleeni Erkki Lemisen teksti Jukka Salmisen melodiaan:
Ristin luona kiusatulla, langenneella vaivatulla paras paikka on. Siksi älä koskaan lähde, älä minkään synnin tähden ristin luota pois, ristin luota pois. Ristin luona ainoastaan synnin turmelusta vastaan voitto saatu on. Ristin luona ainoastaan Isä armahtavi lastaan, rauhan julistaa, rauhan julistaa. Ristin luona kiusatulla paras paikka on.
Ristin luona pohja kestää, armo putoomasta estää kauhun kuiluihin, kauhun kuiluihin. Ristin luona lepo koittaa, toivo epätoivon voittaa, sydän puhdistuu, sydän puhdistuu. Ristin luona ainoastaan synnin turmelusta vastaan voitto saatu on, voitto saatu on. Ristin luona ainoastaan Isä armahtavi lastaan, rauhan julistaa, rauhan julistaa. Ristin luona kiusatulla paras paikka on.
In this context, Erkki Leminen's text to Jukka Salminen's melody comes to my mind:
At the cross is the best place for the tormented, fallen afflicted. Therefore, never leave, do not for any sin leave the cross, leave the cross. At the cross, only victory over the corruption of sin has been gained. At the cross, only the Father has mercy on his child, proclaims peace, proclaims peace. The best place for the persecuted is at the cross.
At the cross, the bottom endures, grace prevents from falling into the pits of horror, into the pits of horror. At the cross, rest comes, hope overcomes despair, the heart is purified, the heart is purified. At the cross, only the victory over the corruption of sin has been won, the victory has been won. At the cross, only the Father has mercy on his child, proclaims peace, proclaims peace. The best place for the persecuted is at the cross.
2.
Ps. 36: 8: ”Kuinka kallis on sinun armosi, Jumala (Elohim)! Ihmislapset etsivät sinun siipiesi suojaa”
2.
Ps. 36: 7 ”How excellent is thy lovingkindness, O God (Elohim)! therefore the children of menput their trust under the shadow of thy wings."
3.
Ps. 57: 2: ”Jumala (Elohim), ole minulle armollinen, ole minulle armollinen; sillä sinuun minun sieluni turvaa. Minä turvaan sinun siipiesi suojaan, kunnes onnettomuudet ovat ohitse.”
3.
Ps.57: 1: ”Be merciful unto me, O God (Elohim), be merciful unto me: for my soul trusteth in thee; yea, in the shadow of thy wings will I make my refuge, until these calamities be overpast. "
4.
Ps. 61: 5: ”Suo minun asua sinun majassasi iankaikkisesti, turvautua sinun siipiesi suojaan. Sela”
Daavid vetoaa tässä psalmissa Jumalaan kolme kertaa, samoin kuin myös seuraavassa psalmissa 63.
4.
Ps. 61: 4: ”I will abide in thy tabernacle foe ever: I will trust in the covert of thy wings. Selah.”
David appeals to God three times in this psalm, as well as in the next psalm, 63.
5.
Ps. 63: 8: ”Sillä sinä olet minun apuni, sinun siipiesi suojassa minä riemuitsen”
Aikojen saatossa siipi-symbolismi näyttää muuntuneen kantavasta ja pakoon auttavasta voimasta suojatuksi ja turvalliseksi paikaksi. Turvallisesta paikasta puhutaan myös psalmissa 91, joka kertoo Korkeimman varjeluksesta, mutta jonka kirjoittajaa ei ole kerrottu. Ps. 91: 4: ”Sulillansa hän sinua suojaa, ja sinä saat turvan hänen siipiensä alla; hänen uskollisuutensa on kilpi ja suojus.”
5.
Ps. 63: 7: ”Because thou hast been my help, therefore in the shadow of thy wings will I rejoice.”
Over time, the symbolism of the wings seems to have changed from a carrying and escaping force to a protected and safe place. A safe place is also spoken of in the psalm 91, which tells about the protection of the Most High, but the author of which is not stated. Psalm 91: 4: ”He shall cover thee with his feathers, and under his wings shalt thou trust: his truth shall be thy shield and buckler."
Vanhan Testamentin viimeinen siipi-symboliikkaa käyttävä teksti löytyy Malakian kirjasta 3: 20/4: 2: ”Mutta teille, jotka minun nimeäni pelkäätte, on koittava vanhurskauden aurinko ja parantuminen sen siipien alla, ja te käytte ulos ja hypitte kuin syöttövasikat.”
The last Old Testament text using wing symbolism is found in Malachi 3:20/4:2: ”But unto you that fear my name shall the Sun of righteousness arise with healing in his wings; and ye shall go forth, and grow up as calves of the stall."
Jokaiselle maaseudulla kasvaneelle lienee tuttu näky, miten lehmät ja vasikat pomppivat ja hyppivät riemusta päästyään pitkän ja pimeän talven jälkeen vapaiksi kevään kirkkauteen ja vihreille laitumille.
Everyone who grew up in the countryside is probably familiar with the sight of cows and calves bouncing and jumping for joy after being released after a long and dark winter into the brightness and green pastures of spring.
Malakia kirjoittaa Vanhurskaasta/Vanhurskaudesta, joka on itse Jumala, ja jonka kirkkautta hän vertaa aurinkoon (שמש צדקה). Tuon Vanhurskaan/Jumalan siipien alla tapahtuu parantuminen. Jumalan luoma aurinko turvaa kyllä elämää maan päällä, mutta se ei ole mikään todellinen suoja, turva tai parantaja. Valitettavasti englanninkielinen kuningas Jaakon käännös (KJV) näyttää tukevan virheellistä tulkintaa käännöksellä "the Sun of righteousness", kun ”sun of the Righteous” olisi paremmin paikallaan.
Malachi writes about the Righteous One/Righteousness, who is God himself, and whose glory he compares to the sun (שמש צדקה). Healing takes place under the wings of that Righteous One/God. The sun created by God does protect life on earth, but it is not a real protection, security or healer. Unfortunately, the English King James Version (KJV) seems to support the wrong interpretation with its translation "the Sun of righteousness", when "sun of the Righteous" would be more appropriate.
Kuitenkin pakanuudessa tätä Malakian kirjan tekstiä näyttää käytetyn perusteluna epäjumalalle, joka kuvataan siivekkäänä aurinkona. Kulttuurista ja uskonnosta riippuen tuo siivekäs aurinko-jumala tunnetaan monella eri nimellä; Ra, Horus tai Hadit Egyptissä, Behretyn ja Faravahar Persiassa jne.
However, in paganism this text from the book of Malachi seems to have been used as justification for an idol depicted as a winged sun. Depending on the culture and religion, that winged sun god is known by many different names; Ra, Horus or Hadit in Egypt, Behretyn and Faravahar in Persia, etc.
Tämän hetken maailmassa tulevaisuus näyttää kaikin tavoin epävarmalta, ja "ihmiset menehtyvät peljätessään ja odottaessaan sitä, mikä maan piiriä kohtaa” (Luuk. 21: 26).
In the world of this moment, the future looks uncertain in every way, and ”men’s hearts failing them for fear, and for looking after those things which are coming on the earth" (Luk. 21: 26).
Ihmisten pelko johtuu yksistään siitä, etteivät he ole tahtoneet tulla siihen suojaan, jonka Isä ja Poika ovat valmistaneet jokaista ihmistä varten. Myös Jeshua käytti siipi-symbolismia, mutta hän puhui kanaemon siivistä Matt. 23: 37; Luuk. 13: 34). Hän nuhteli Jerusalemia ja sen asukkaita siitä, etteivät he ole tahtoneet kuulla hänen kutsua.
People's fear is caused solely by the fact that they have not wanted to come to the shelter that the Father and the Son have prepared for each person. Yeshua also used wing symbolism, but he spoke of the hen's wings in Matt. 23: 37; Luke 13:34). He rebuked Jerusalem and its inhabitants for not wanting to hear his call.
W.O.Cushing: ”1. Siipeinsä suojassa turvattu olen, Öisetkään myrskyt ei haitata voi. Hän kun mun omaksi lapsekseen otti, Autuaan leponsa minulle soi... 2. Siipeinsä suojassa sieluni saapi, Iloita keskellä murheitani. Maailman meno on turha ja tyhjä, Olla kun saan luona Jumalani... 3. Siipeinsä suojassa aina mä löydän Turvan ja suojan, kun ahdistus on. Siellä ei hätä ja tuskakaan saarra, Siellä oon vahva ja voittamaton... Kertosäe: Turvattuna, suojattuna, Siunatut siivet mun peittää. Luottaen vain mä päivittäin saan Huoleni Herralle heittää"
W. O. Cushing:
1. Under His wings I am safely abiding;
Though the night deepens and tempests are wild,
Still I can trust Him -- I know He will keep me,
He has redeemed me and I am His child.
Refrain:
Under His wings, under His wings,
Who from His love can sever?
Under His wings my soul shall abide,
Safely abide forever.
2. Under His wings, what a refuge in sorrow!
How the heart yearningly turns to His rest!
Often when earth has no balm for my healing,
There I find comfort, and there I am blessed.
3. Under His wings, O what precious enjoyment!
There will I hede till life’s trials are o’er;
Sheltered, protected, no evil can harm me,
Resting in Jesus I’m safe evermore.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti