Vanhan Testamentin kirjoituksia sävyttää raskas tuomion ja rangaistuksen henki, Jahven henki. Olen kuullut monen henkilön sanovan, että he lukevat paljon mieluummin Uutta Testamenttia kuin Vanhaa Testamenttia Jahven rangaistuksista, kostosta ja tuomioista.
The Old Testament writings are marked by a heavy spirit of judgment and punishment, the spirit of Yahweh. I have heard many people say that they prefer the New Testament to the Old Testament, which speaks of Yahweh's punishments, vengeance, and judgments.
Poimin alkuun muutamia rangaistuksesta kertovia tekstejä Vanhan Testamentin puolelta:
To begin, I will pick a few texts from the Old Testament that talk about punishment:
** 2. Moos. 12. luvussa tetragrammi יהוה (Jahve/Jehova) esiintyy 18 kertaa (ei muita jumaluuteen viittavia nimiä), ja siinä kerrotaan heprealaisten eli Aabrahamin jälkeläisten lähdöstä Egyptin orjuudesta, ensimmäisestä pääsiäisestä ja egyptiläisten esikoisten saamasta verilöylystä, jonka suoritti יהוה Jahve/Jehova (2. Moos. 12: 23).
In Exodus 12, the Tetragrammaton יהוה (Yahweh/Jehovah) appears 18 times (no other names referring to the deity), and it’s told of the exodus of the Hebrews, or descendants of Abraham, leaving the slavery in Egypt, the first Passover, and the massacre of the Egyptian firstborn by יהוה Yahweh/Jehovah (Exodus 12:23).
** Siinailla יהוה Jahve/Jehova antoi Egyptistä lähteneelle kansalle lakinsa, jonka kolmannessa käskyssä (2. Moos. 20: 7) hän julistaa, ettei hän jätä rankaisematta sitä, joka lausuu turhaan hänen nimensä/kantaa väärin hänen nimensä (תשא = kantaa/kestää).
At Sinai, יהוה Yahweh/Jehovah gave his law to the people who had left Egypt, and in the third commandment (Exodus 20:7) he declares that he will not leave unpunished anyone who takes his name in vain/bears his name wrongly (תשא = to bear/endure).
** 2. Moos. 23: 20 - 23: ssa annetuissa kehoituksissa ja lupauksissa israelilaisia kehoitetaan varomaan, etteivät loukkaa Jahven/Jehovan nimessä heidän edellään kulkevaa enkeliä, sillä tämä ei jätä rankaisematta kansan niskoittelua ja rikkomuksia.
In the exhortations and promises in Exodus 23: 20-23, the Israelites are warned not to insult the angel who goes before them in the name of Yahweh/Jehovah, for the angel will not leave the people's rebellion and transgressions unpunished.
** 3. Moos. 26. luvussa kerrotaan kuuliaisuuden tuomista siunauksista ja tottelemattomuuden kirouksista ja rangaistuksista. Siinä יהוה Jahve/Jehova uhkaa rangaista tottelemattomia israelilaisia ”hirmuisilla onnettomuuksilla” ((jae 16). Kolmannen Mooseksen kirjan luvuissa 18-26 Jahveen/Jehovaan liitetään määrite ”teidän Jumalanne”. Jahve on nimenomaan Israelin Jumala... ei universumin Jumala!
Leviticus 26 tells of the blessings that come from obedience and the curses and punishments that come from disobedience. In it, יהוה Yahweh/Jehovah threatens to punish the disobedient Israelites with “terrible calamities” (verse 16). In Leviticus 18-26, Yahweh/Jehovah is referred to as “your God.” Yahweh is specifically the God of Israel... not the God of the universe!
** Daavid rukoili יהוה Jahvelta/Jehovalta armoa ja pyysi, ettei hän jakaisi rangaistusta vihassa ja kuritusta kiivastuksessa (Ps. 6: 2; 38: 2).
David prayed to יהוה Yahweh/Jehovah for mercy and asked that He would not inflict punishment in anger or discipline in wrath (Ps. 6:1; 38:1).
** Psalmissa 89, Eetanin mietevirressä, on sanat ”niin minä rankaisen vitsalla heidän rikoksensa ja heidän pahat tekonsa vitsauksilla” (jae 33). Kuka on tuo ”minä”, joka jakaa rangaistuksia? Se selviää tuossa luvussa käytetyistä jumalaan viittaavista nimistä.
Psalm 89, the ode of Ethan, contains the words “I will visit their transgression with the rod, and their iniquity with stripes” (verse 32). Who is the “I” who gives punishment? This is clear from the names used in that chapter referring to God.
Heti luvun alussa toisessa jakeessa esiintyy tetragrammi יהוה. Jakeessa 7 kysytään: ”kuka on Jahven/Jehovan vertainen, kuka Jumalan poikien joukossa on niinkuin יהוה Jahve/Jehova". Jakeessa 8 vastataan: ”Hän on אל EL, ylen hirmuinen pyhien kokouksessa, peljättävämpi kaikkia, jotka hänen ympärillänsä ovat.”
Right at the beginning of the chapter, in the second verse, the Tetragrammaton יהוה appears. In verse 6 the question is asked: “Who can be commpared unto Yahweh/Jehovah, who among the sons of mighty can be likened unto Yahweh/Jehovah.” In verse 7 the answer is given: “אל EL is greatly to be feared in the assembly of saintss, and to be had in reverence of all them that are about him.”
יהוה Jahve/Jehova tunnetaan siis myös nimellä El. Edelleen psalmissa 89 jakeessa 8 hänelle annetaan lisää nimiä: אלהים Jumala צבאות Sebaot, ja יה Jah. Teragrammi יהוה esiintyy myös jakeissa 16 ja 19 ja אל El jakeessa 27. Nämä nimet takaavat siis jakeessa 33 mainitut vitsan, vitsaukset ja rangaistukset. Siis Jahve/Jehova rankaisee.
יהוה Yahweh/Jehovah is therefore also known as El. Further in Psalm 89 verse 8 he is given more names: אלהים God צבאות Sebaoth, and יה Jah. The Teragrammaton יהוה also appears in verses 15 and 18 and אל El in verse 26. These names therefore guarantee the rod, plagues and punishments mentioned in verse 32. So it’s Yahweh/Jehovah who gives punishment.
** Psalmissa 94 vuorottelevat nimet אל El (1), יהוה Jahve/Jehova (1, 3, 11, 14, 17, 18, 22, 23) ja יה Jah (7, 12), jotka yhdistetään jakeessa 7 ”Jaakobin Jumalaan”.
Psalm 94 alternates between the names אל El (1), יהוה Yahweh/Jehovah (1, 3, 11, 14, 17, 18, 22, 23) and יה Jah (7, 12), which are linked in verse 7 to “the God of Jacob.”
** Ps. 95: 3:ssa todetaan, että ”Jahve/Jehova on suuri El (כי אל גדול יהוה), suuri kuningas yli kaikkien jumalien.” Siis Jahve/Jehova on sama kuin El, ja El on sama kuin Jahve/Jehova.
Ps. 95:3 states that “Yahweh/Jehovah is a great El (כי אל גדול יהוה), a great King above all gods.” So Yahweh/Jehovah is the same as El, and El is the same as Yahweh/Jehovah.
** Ps. 105:ssä on ylistyslaulu Jahvelle/Jehovalle (1, 3, 4, 7, 19) eli יה Jah’lle (45), joka rankaisee kuninkaita kansansa tähden.
Psalm 105 is a song of praise to Yahweh/Jehovah (1, 3, 4, 7, 19) or יה Jah (45), who punishes kings for the sake of his people.
** Snl. 3: 12 rangaistus ja kuritus mekitsevät Jahven/Jehovan rakkautta.
Proverbs 3:12 punishment and discipline mean the love of Yahweh/Jehovah.
** Snl. 11: 20, 21 pahuus ei jää Jahvelta/Jehovalta rankaisematta, mutta nuhteettomiin hän mielistyy.
Proverbs 11: 20, 21 Yahweh/Jehovah will not leave wickedness unpunished, but he delights in the blameless.
** Snl. 16: 5 יהוה Jahve/Jehova vihaa kerskailijoita ja ylpeitä (vrt. Luciferin synti Hes. 28: 17).
Prov. 16:5 יהוה Yahweh/Jehovah hates boasters and the proud (cf. Lucifer's sin Ezek. 28:17).
** Snl. 17: 5 יהוה Jahve/Jehova ei jätä rankaisematta vahingoniloa, köyhän pilkkaamista eikä toisen onnettomuudesta iloitsemista.
Proverbs 17:5 יהוה Yahweh/Jehovah will not leave unpunished the one who rejoices in harm, the one who mocks the poor, or the one who rejoices at another's misfortune.
** Snl. 19: 5 יהוה Jahve/Jehova rankaisee valehtelijaa ja väärää todistajaa.
Proverbs 19:5 יהוה Yahweh/Jehovah will punish the liar and the false witness.
** Jes. 27: 8 יהוה Jahve/Jehova käyttää rangaistuskeinoinaan karkoitusta ja luonnonvoimia.
Isaiah 27:8 יהוה Yahweh/Jehovah uses banishment and natural forces as his means of punishment.
**Jer. 5: 29 יהוה Jahve/Jehova rankaisee myös Israelia.
Jer. 5:29 יהוה Yahweh/Jehovah will also punish Israel.
** Jer. 6: 6 יהוה Jahve/Jehova hyökkää Jerusalemia vastaan. (Ihmeellistä, että juuri sinne Isä-Jumala lähetti Poikansa!)
Jer. 6: 6 יהוה Yahweh/Jehovah attacks Jerusalem. (Amazing that this is where God the Father sent his Son!)
** Jer. 9: 25 יהוה Jahve/Jehova rankaisee kaikkia ympärileikattuja, jotka ovat sydämeltään ympärileikkaamattomia.
Jer. 9: 25 יהוה Yahweh/Jehovah will punish all the circumcised who are uncircumcised in heart.
** Jer. 14: 10 יהוה Jahve/Jehova muistaa synnit ja rankaisee niistä. (vrt. Isä ja Poika Joh. 3: 16)
Jer. 14: 10 יהוה Yahweh/Jehovah remembers sins and punishes them. (cf. Father and Son John 3: 16)
** Jer. 21: 14 יהוה Jahve/Jehova rankaisee teot niiden hedelmän mukaan.
Jer. 21: 14 יהוה Yahweh/Jehovah will punish deeds according to their fruit.
** Jer. 25: 29 אף יהוה eli "Jahven/Jehovan vihan hehku" takaa sen, että kansat eivät jää rankaisematta.
Jer. 25:29 אף יהוה or "the fierce anger of Yahweh/Jehovah" guarantees that the nations will not go unpunished.
** Jer. 30: 11, 20 יהוה Jahve/Jehova lupaa pelastaa kansansa ja rangaista heidän vihollisiaan.
Jer. 30: 11, 20 יהוה Yahweh/Jehovah promises to save his people and punish their enemies.
Jae 22 ”ja niin te olette minun kansani, ja minä olen teidän Jumalanne” Lauseen loppuosa hepreaksi: ואנכי אהיה חכם לאלהים. Näissä sanoissa Jahve/Jehova pääsee lähelle Jumalan Moosekselle ilmoittamaa nimeä אהיה Ehjee, mutta ainoastaan heprean olla-verbin muodossa. Sama asia voidaan ilmaista hepreassa myös ilman olla-verbiä.
Verse 22 “and ye shall be my people, and I will be your God” The rest of the sentence in Hebrew: ואנכי אהיה חכם לאלהים. In these words Yahweh/Jehovah comes close to the name God revealed to Moses, אהיה Ehyeh, but only in the form of the Hebrew verb to be. The same thing can be expressed in Hebrew also without the verb to be.
** Hoos. 4: 9 יהוה Jahve/Jehova rankaisee yhtä hyvin pappia kuin kansaa.
Hosea 4:9 יהוה Yahweh/Jehovah punishes both priest and people.
** Hoos. 8: 5:ssä kerrotaan Jahven /Jehovan vihasta Samariaa kohtaan.
Hosea 8:5 tells of Yahweh's/Jehovah's anger against Samaria.
** Naah. 1: 3 יהוה Jahve/Jehova on pitkämielinen (ארך אפים = pitkänenäinen), mutta hän ei jätä rankaisematta.
Nah. 1: 3 יהוה Yahweh/Jehovah is long-suffering (ארך אפים = long of nose), but he will not leave the guilty unpunished.
** Sef. 1. luvussa kerrotaan ”Jahven vihan päivästä” (יום עברת יהוה = Jahve/Jehovan vihan/raivon päivä), jota kutsutaan myös "pimeyden ja synkeyden päiväksi”. Tuona Jahven/Jehovan teurasuhrinpäivänä rangaistaan päämiehet ja kaikki, jotka pelkäävät astua kynnykselle.
Zeph. 1 tells of the “day of Yahweh’s wrath” (יום עברת יהוה = the day of Yahweh/Jehovah’s anger/rage), also called “the day of darkness and gloom.” On that day of Yahweh/Jehovah’s sacrifice, the leaders and all who are afraid to step on the threshold are punished.
** Sak. 10: 3 Jahven/Jehovan viha syttyy paimenia ja johtomiehiä kohtaan.
Zech. 10:3 Yahweh/Jehovah's anger burns against the shepherds and leaders
** Sak 14 12 יהוה Jahve/Jehova rankaisee Jerusalemia vastaan hyökkääviä kansoja, joilla silmät mätänevät kuopissaan.
Zech 14 12 יהוה Yahweh/Jehovah will punish the nations that attack Jerusalem, whose eyes will rot in their sockets.
==> Siis kuka rankaisee? Vanhan Testamentin mukaan vastaus on täysin selvä: יהוה Jahve/Jehova!
==> So who is it that distributes the punishments? According to the Old Testament, the answer is quite clear: יהוה Yahweh/Jehovah!
Maallisessa oikeusistuimessa tuomari jakaa tuomiot, ja sen jälkeen toiset viranomaiset jakavat rangaistukset. Samalla tavalla tapahtuu myös maailman kansojen tuomioiden ja rangaistuksen jakamisessa. Rangaistuksen jakaja on jo selvillä, se on יהוה Jahve/Jehova. Mutta kuka on tuomari, kuka langettaa tuomiot?
In a secular court, a judge hands out sentences, and then other authorities hand out punishments. The same thing happens in the distribution of sentences and punishments among the nations of the world. The one who hands out punishment is already clear, it is יהוה Yahweh/Jehovah. But who is the judge, who hands out the sentences?
Kuvatessaan Luciferin vaiheita Hesekiel kirjoittaa 28. luvussa maailman lopussa tapahtuvasta Saatanan ja kaikkien pahuuden voimien tuhosta jakeissa (jakeissa 18 ja 19): ”Paljoilla synneilläsi, tekemällä vääryyttä kaupoissasi, sinä olet häväissyt pyhäkkösi. Niin minä annoin sinun keskeltäsi puhjeta tulen; se kulutti sinut. Ja minä panin sinut tuhkaksi maahan kaikkien silmien edessä, jotka sinut näkevät. Kaikki tuttavasi kansojen seassa ovat tyrmistyneet sinun tähtesi. Kauhuksi olet sinä tullut, eikä sinua enää ole hamaan ikiaikoihin asti.”
Describing the stages of Lucifer, Ezekiel writes in chapter 28 about the destruction of tSatan and all he forces of evil at the end of the world in verses (verses 18 and 19): ”Thou hast defiled thy sanctuarities by the multitude of thine iniquities, by the iniquity of thy traffick; therefore will I bring forth a fire from the midst of thee, it shall devour thee, and I will bring thee to ashes upon the earth in the sight of all them that behold thee. All they that know thee among the people shall be astonished at thee: thou shalt be a terror, and never shalt thou be any more."
Keitä ovat nämä Hesekielin tekstissä esiintyvät ”minä” ja ”sinä”? ”Minä” on luonnollisesti se, joka puhuu, ja jakeen 2 mukaan se on "herra Jahve/Jehova" (אדני יהוה). ”Sinä” on puolestaan se, josta tekstissä kerrotaan, eli aikojen alussa Eedenissä käyskennellyt sopusuhtaisuuden sinetti, viisas ja täydellisen kaunis olento, Valonkantaja/Lucifer (jakeet 12 - 15).
Who are these “I” and “you” in Ezekiel’s text? “I” is naturally the one who speaks, and according to verse 2 it is “the Lord Yahweh/Jehovah” (אדני יהוה). “You” is the one who is spoken of in the text, and it is the seal of harmony, the wise and perfectly beautiful being who walked in Eden at the beginning of time, the Light Bearer/Lucifer (verses 12 - 15).
Molemmat ”tyypit” (Jahve/Jehova ja Lucifer) edustavat samaa Isä-Jumalaa vastustavaa pahuuden voimaa. Sehän on hämmästyttävää ja tuntuu jopa mahdottomalta, mutta saatanallisen petoksen onnistuminen edellyttää kaikkea mahdollista harhautusta, sekoitusta ja kaaosta. Lucifer on varsinainen Jumalan vastustaja ja todellinen pahuuden ruumiillistuma, ja Jahve/Jehova on Luciferin roolihahmo (yksi monista). Koska Lucifer halusi nousta Isä-Jumalan yläpuolelle (Jes. 14: 13, 14), hänen on pakko tekeytyä Jumalaksi nimeltä Jahve/Jehova.
Both “types” (Yahweh/Jehovah and Lucifer) represent the same evil force opposing God the Father. It is amazing and seems impossible, but the success of the satanic deception requires all possible deception, confusion and chaos. Lucifer is the real opponent of God and the true embodiment of evil, and Yahweh/Jehovah is Lucifer’s role model (one of many). Because Lucifer wanted to rise above God the Father (Isa. 14:13, 14), he is forced to pretend to be God called Yahweh/Jehovah.
Jakeissa 16 ja 17 kerrotaan Korkeimman Jumalan todellisesta ratkaisusta karkoittaa Lucifer pois taivaasta (vrt. Ilm. 12:7 - 10) mutta se luetaan tässä kohdassa Jahve/Jehovan suorittamaksi. Onhan selvää, että kun Lucifer haluaa näytellä Jumalaa, hänen on myös pakko omistaa itselleen myös Isä-Jumalan tekemisiä ihan vain sekoittamisen ja harhaanjohtamisen nimissä.
Verses 16 and 17 tell of the true decision of the Most High God to cast Lucifer out of heaven (cf. Rev. 12:7 - 10) and it is read in this case as being carried out by Yahweh/Jehovah. It is clear that when Lucifer wants to play God, he is also forced to appropriate the actions of God the Father for himself, simply in the name of confusion and misguidance.
Hesekielin tekstin mukaan siis itse herra Jahve/Jehova sytyttää tuhon tulen Luciferin joukkojen keskeltä. Jakeen 12 mukaan herra Jahve/Jehova puhuu Luciferille näin: ”minä (herra Jahve/Jehova) annoin sinun (Lucifer) keskeltäsi puhjeta tulen, se kulutti sinut.” Lopullinen rangaistus tulee siis Jahvelta/Jehovalta.
According to the text of Ezekiel, the Lord Yahweh/Jehovah himself will ignite a fire of destruction from among Lucifer's forces. According to verse 12, the Lord Yahweh/Jehovah speaks to Lucifer like this: "I (the Lord Yahweh/Jehovah) let fire come out from among you (Lucifer), and it consumed you." The final punishment will therefore come from Yahweh/Jehovah.
Jeshua ei mainitse sanaakaan siitä, että Isä tai Hän itse rankaisisi ketään!
Yeshua does not mention a word about the Father or Himself punishing anyone!
Isän valtakunta on ollut olemassa pelastettuja varten maailman perustamisesta/luomisesta alkaen (Matt. 25: 34), ja Ikuinen tuli ollut valmiina Saatanan joukkoja varten Luciferin lankeemuksesta ja enkeleiden lankeemuksesta alkaen (Ilm. 12: 7 10).
The Father's kingdom has existed for the saved since the foundation/creation of the world (Matt. 25:34), and Eternal Fire has been ready for Satan's hosts since the fall of Lucifer and the fall of the angels (Rev. 12:7-10).
Jeshua ei kerro sanallakaan, että Isä tai Hän itse toteuttaisi jumalattomien rangaistuksen, sillä siitä huolehtii koston jumala Jahve/Jehova alias Lucifer/Saatana. Tuomitseminen ja rankaiseminen eivät kuulu Isä-Jumalan eikä Hänen Poikansa tehtäviin!
Yeshua does not say a word that the Father or He Himself would carry out the punishment of the wicked, because that is taken care of by the god of vengeance Yahweh/Jehovah aka Lucifer/Satan. Judgment and punishment are not the tasks of God the Father or His Son!
Isän ja Pojan missio on aivan toisenlainen!
”Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että Hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka Häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.
Sillä ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaa tuomitsemaan maailmaa, vaan sitä varten, että maailma hänen kauttansa pelastuisi.
Joka uskoo Häneen, sitä ei tuomita; mutta joka ei usko, se on jo tuomittu, koska hän ei usko Jumalan ainokaisen Pojan nimeen.
Mutta tämä on tuomio, että Valkeus on tullut maailmaan, ja ihmiset rakastavat Pimeyttä enemmän kuin Valkeutta; sillä heidän tekonsa ovat pahat.
Sillä jokainen, joka pahaa tekee, vihaa Valkeutta eikä tule valkeuteen, ettei hänen tekojansa nuhdeltaisi.
Mutta joka totuuden tekee, se tulee valkeuteen, että hänen tekonsa tulisivat julki, sillä ne ovat Jumalassa tehdyt.” (Joh. 3: 16 - 21)
The mission of the Father and the Son is completely different!
”For God so loved the world, that He gave His only begotten Son, that whosoever believeth in Him should not perish, but have everlasting life..
For God sent not his Son into the world to condemn the world; but that the world through Him might be saved.
He that believeth on Him is not condemned: but he that believeth not is condemned already, because he hath not believed in the name of the only begotten Son of God.
And this is the condemnation, that the Light is come into the world, and men loved Darkness rather than Light, because their deeds were evil.
For every one that doeth evil hateth the Light, neither cometh to the light, lest his deeds should be reproved.
But he that doeth truth cometh to the light, that his deeds may be made manifested, that they are wrought in God."
Koska ihmisten oma valinta Valkeuden ja Pimeyden välillä ratkaisee heidän ikuisen kohtalonsa ja sen kummassako ylösnousemuksessa he nousevat haudasta, Valkeudesta, Jeshuasta (Joh. 1: 1- 5, 9, 14) on tullut Isän asettama Tuomari. Voidaan siis sanoa, että Isä on antanut Pojalle vallan tuomita (Joh. 5: 27). Käytännössä Jeshuan tuomarina toimiminen tarkoittaa ihmisten tekemien valintojen kirjaamista taivaan kirjoihin. Ja koska Jeshua on itse kirjuri, Hänellä on myös valta avata taivaalliset kirjat viimeisenä päivänä (Ilm. 20: 11-15).
Since people’s own choice between Light and Darkness determines their eternal destiny and in which resurrection they will rise from the grave, the Light, Yeshua (John 1:1-5, 9, 14), has become the Father’s appointed Judge. So it can be said that the Father has given the Son the authority to judge (John 5:27). In practice, Yeshua’s role as judge means recording in the books of heaven the choices people make. And since Yeshua is the scribe himself, He also has the authority to open the heavenly books on the last day (Rev. 20:11-15).
Isä-Jumala, joka on kaiken elämän alku, Ehjee (2. Moos. 3: 14), ja Hänen Poikansa, Jeshua, joka on ylösnousemus ja elämä (Joh. 11: 25) eivät tule syyllistymään luotujensa tappamiseen ja hävittämiseen. Sen likaisen työn suorittaa Jumalaa vastaan jo taivaassa noussut olento.
God the Father, who is the beginning of all life, Ehyeh (Exodus 3:14), and His Son, Yeshua, who is the resurrection and the life (John 11:25), will not be guilty of killing and destroying His creatures. That dirty work will be done by the being who has risen against God already in heaven.
Lucifer on syyttänyt Jumalaa alusta saakka väärin perustein, ja hän on ollut valehtelija ja murhaaja aivan alusta alkaen (Joh. 8: 44). Lucifer- Saatana tulee tekemään mitä ilmeisimmin massaitsemurhan maailman lopussa, kun harhaan johdetut ihmiset (joiden kanssa hän on "käynyt kauppaa") heräävät tajuamaan hänen valheellisen hallintonsa ja nousevat sitten valitsemaansa johtajaa vastaan. Se, jonka nimi ei ole Elämän Kirjassa tuona päivänä, on automaattisesti Luciferin leirissä... jokainen omien valintojensa perusteella... hyvin yksinkertaisesti!
Lucifer has been falsely accusing God from the beginning, and he has been a liar and a murderer from the very beginning (John 8:44). Lucifer- Satan will most likely commit mass suicide at the end of the world when the misled people (with whom he has "traded") wake up to his false rule and then rise up against the leader they once wanted. Anyone whose name is not in the Book of Life on that day will automatically be in Lucifer's camp... each one based on their own choices... very simply!
.
