In 2007 I started actively searching the starting point and origin of the name יהוה Yahweh/Jehovah, but already many years before I had marked with a question two verses in my Bible and wondered the conflict between them. The texts are Ex. 6: 3 and Gen. 4: 26 (compare also Gen. 13: 4).
Exoduksen (2. Moos.) tekstistä saa sen käsityksen, että nimi יהוה (Jahve/Jehova) ilmoitettiin vasta Moosekselle, joka eli noin 1400 e.Kr. eli noin 2300 - 2400 vuotta luomisen jälkeen. Kuitenkin Genesiksen (1. Moos.) tekstissä kerrotaan, että ihmiset alkoivat huutaa avuksi "Herran nimeä" eli juuri sitä nimeä, joka kirjoitetaan hepreaksi יהוה jo Enoksen aikaan. Enoshan oli Adamin pojan, Seetin, poika ja syntyi 235 vuotta luomisen jälkeen.
According Exodus it seems that the name יהוה (Yahweh/Jehovah) had not been announced before Moses, who lived about 1400 BC. or about 2300 - 2400 years after the creation. However according to Genesis it seems that people began to use the name יהוה, and "call upon the name of the Lord" already in the time of Enos. Enos was the son of Adam's son Seth, and he was born 235 years after the creation.
Miten voi olla ymmärrettävissä, että ihmiset huusivat Jahven nimeä יהוה jo 2000 vuotta aikaisemmin kuin Jumala muka ilmoitti sen? Kun on olemassa vain yksi oikea Jumala, eikä Hänen kerrota ilmoittaneen mitään nimeä noille Enoksen aikalaisille, mistä he saivat tietoonsa tuon nimen? Minun vastaukseni on: he keksivät sen itse... eli he loivat oman jumalansa!
How can you explain that people were calling Yahweh's name יהוה already 2000 years earlier than God supposedly announced the name? When there is only one real God and He didn't announce any name to the people in the time of Enos, how did they know that name? My answer is: they invented it themselves... or they created their own god!
Voisiko ylipäätään olla mahdollista, että ihmisillä olisi oikeus antaa Jumalalle nimi? Sehän muistuttaisi tilannetta, jossa vastasyntynyt nimittäisi vanhempansa, ja se olisi varsin heikko ja epäluotettava esitys vanhempien nimen oikeellisuudesta!
Could it be possible that people would have the right to name God? It would be the same if the child named his parents, and it would be very weak and unreliable expression of the right names of the parents!
On totta ja Raamatulla todistettavissa, että Jumala ilmoitti nimensä Moosekselle, MUTTA se nimi on אהיה, EHJEE (2. Moos. 3: 14)! Tuota Jumalan täydellistä nimeä, MINÄ OLEN, on yritetty väittää samaksi kuin יהוה (Jahve/Jehova), mutta näkeehän jokainen näkökykyinen lukija itse omin silmin, että אהיה ei ole sama kuin יהוה!
It's true and it can be proved in the Bible that God announced His name to Moses, BUT that name is אהיה, EHYEH (Ex. 3: 14)! That perfect name of God, I AM, has been tried to claim the same as יהוה (Yahweh/Jehovah), but everyone with eyesight can see with their own eyes, that אהיה is not the same as יהוה!
Mistä יהוה voisi olla sitten lähtöisin?
1. Ihmisiltä, jotka elivät Enoksen aikaan (1. Moos. 4: 26b).
2. Kainilta ja hänen jälkeläisiltään, sillä Genesiksen (1. Moos.) 4. luvussa kerrotaan nimenomaan Kainista sekä hänen ja hänen jälkeläistensä ajatuksista ja tekemisistä. Tiedetään, että Kain eli 730 vuotta, joten hänen elämänsä ajoittui pitkälti samoihin vuosiin Enoksen kanssa, ja aikaa laskettiin tuolloin Adamin ja Seetin jälkeläisistä.
3. Eevalta, sillä Eeva on ensimmäinen ihminen, jonka kerrotaan lausuneen tuon nimen, יהוה.
Neljännen luvun ensimmäisessä jakeessa kerrotaan Kainin syntymästä, ja siinä yhteydessä Eevan sanotaan lausuneen "Minä olen saanut pojan Herran avulla"
Where the name יהוה could come from?
1. From people, who were living in the time of Enos (Gen. 4: 26b).
2. From Cain and his descendants, for in the fourth chapter of Genesis there is specially a story about Cain and his family. It's known that Cain lived 730 years, thus he was living very long with Enos, and the time was counted then from the descendants of Adam and Seth.
3. From Eve, for Eve was the first to name that name יהוה. In the first verse of the fourth chapter of Genesis it's told about Cain's birth, and Eve said then "I have gotten a man from the Lord."
Kyseiset Eevan sanat hepreaksi: קניתי איש את יהוה
* Kainin nimi on johdettu heprean verbistä קנה (kanah), joka merkitsee "hankkia/voittaa/saavuttaa/ostaa", puhekielessä "hommata".
* Sana איש ei merkitse poikaa vaan miestä.
* את יהוה muodostuu prepositiosta ja tetragrammista. Prepositio את merkitsee "jonkun kanssa/puolella/yhteydessä toimimista - tasavertaisuutta jonkun kanssa/rinnalla/lisäksi - jonkun avulla - jonkun läsnäollessa/vieressä/lähellä olemista", ja tetragrammi, יהוה, suomennetaan yleensä sanalla "Herra."
Eve's words in Hebrew: קניתי איש את יהוה
* Cain's name is derived from the Hebrew verb קנה (kanah), which means "to acquire".
* The word איש means really "man" not "son".
* את יהוה is made up of preposition and Tetragrammaton. The preposition means "with someone/on someone's side - equal with someone/next to someone/in addition to someone - with someone'shelp - in the presence of someone/close to someone", and usually the Tetragrammaton has been translated "the Lord."
Suomalainen käännös antaa ymmärtää, että Eeva oli ikäänkuin kiitollinen Herralle (יהוה), kun sai tältä pojan (lahjaksi). Heprean teksti puolestaan osoittaa Eevan olleen ylpeä/ylimielinen saavutuksestaan "hommata/saada aikaan" mies Herran (יהוה) kanssa." Lahjaksi saaminen ja aikaansaaminen eli tekeminen/hommaaminen ovat eri asioita! Ilmeisesti Eeva koki jatkavansa Luojan luomistöitä, sillä synnyttämällä hän lisäsi ihmisten määrää. Hänhän oli melkein kuin Jumala - ainakin jumalatar!
Even the English translation lets us to understand that Eve was grateful to the Lord (יהוה) for the child she had got (as a gift). The Hebrew texts shows for itself that Eve was proud/arrogant of her achievement to acquire a man with the Lord (יהוה). To get a gift and to acquire are different things! Apparently Eve felt that she was continuing God's creation, for by giving birth to a new life, she increased the number of people. Wasn't she like God... a goddess at least!
Kainista puhuttaessa kannattaa huomioida myös se seikka, että hänen nimensä ei sisälly lainkaan Adamin sukuluetteloon (1. Moos. 5. luku), vaikka hän on Eevan ensimmäinen lapsi. Kuka oli siis Kainin isä? Sitä ei ole meille selkeästi kerrottu, ja asiaan näyttää liittyvän jotakin salamyhkäistä. Adam ei näyttänyt surevan Kainin kohtaloa vaan tämän veljeä, Abelia (1. Moos. 4: 25, 26a). Ja kun Seet syntyi Adam kiitti Jumalaa siitä, että sai pojan Abelin sijaan, ja hän käytti Jumalasta nimeä אלהים (ELOHIM)! Heprean tekstissä ei ole sanaa Eeva!
When we speak about Cain it's worth to remember that his name doesn't belong at all to Adam's Family List (the fifth chapter of Genesis), although he is the first child of Eve. So, who was the father of Cain? It hasn't been said clearly enough, and it involves something secretive. It seems that Adam didn't worry about Cain's fate but about Abel's death (Gen. 4: 25, 26a). And when Seth was born Adam thanked God for having received a son instead of Abel, and he called God אלהים (Elohim)! There is no name Eve in the Hebrew text!
Eevan palvonnan kohde oli siis יהוה (Jahve), mutta Adam puhui Jumalasta nimellä אלהים (Elohim)! Siis jo alussa oli kaksi eri palvonnan kohdetta... kaksi jumaluutta!
Eve worshipped יהוה (Yahweh), but Adam called his God אלהים (Elohim)!
So, there were two different objects to worship already in the beginning... two deities!
Kaikille pakanauskonnoille on leimallista äiti-lapsi-myytti, mutta Raamatussa puhutaan pelastuksesta, joka tulee ISÄLTÄ ja POJALTA. Äiti-lapsi-myytin ainekset olivat olemassa heti ensimmäisen veljessurman jälkeen. On selvää, että Eeva suri menettämäänsä poikaa, Abelia. Mutta Abelin kuolema ja Kainin hirveä teko eivät näytä liikuttaneen Kainia kuitenkaan millään tavalla ("olenko minä veljeni vartija"). Kuitenkin Abelin kuoleman on täytynyt olla hirveä tragedia ensimmäiselle perheelle. Rikoksestaan huolimatta Kain halusi kuitenkin säilyttää läheiset suhteet äitiinsä.
The mother-child myth is typical of all pagan religions, but in the Bible it's told about the salvation, which comes from the FATHER and the SON. Mother-child-myth themes existed right after the first murder. It's clear that Eve did cry of her lost son, Abel. But Abel's death and Cain's terrible act didn't move Cain at all ("am I my brother's keeper"). However Abe's death must have been an awful tragedy for the first family. Despite of his transgression Cain wanted to maintain a close relationship with his mother.
On inhimillistä ja hyvin ilmeistä, että Adamin ja Eevan välillä oli jatkunut Edenin jälkeenkin syyttely siitä, kumpi heistä oli tehnyt pahemman synnin. Ehkä Eeva oli leimattu omien lastensakin silmissä varsinaiseksi syntipukiksi. Hirmutekonsa jälkeen syyllisen Kainin lienee ollut helpompi lähestyä syyllistä äitiään kuin isäänsä. Lievittääkseen perheen tunnelmaa Kain saattoi keksiä uusia toimintamalleja, jopa uskonnollisia menoja. Ehkä äiti-lapsi-myytti syntyi Kainin mielessä Eevan surressa Abelia, sillä Kainin uskonto kantaa nimeä "Valitususkonto". Abelin veri oli alkuna pakanuudessa harjoitetulle jatkuvalle verenvuodatukselle, jolla on yritetty lepytellä jumalia. Jotkut tutkijat rinnastavat Abelin Tammukseen, joka on esitelty tapetun Nimrodin inkarnaationa.
It's human and very obvious that Adam and Eve had even after Eden continued to blame each other on whose sin was greater. Perhaps Eve has been marked a scapegoat even before her children. Maybe it was easier for Cain to approach the guilty mother after his transgression than his father. Cain had to do something to relieve the family atmosphere, and maybe he invented new procedures or even religious activities. Perhaps the mother-child-myth was born in Cain's mind when Eve was crying for Abel, for Cain's religion is called "the Religion of Lamentation." Abel's blood was the beginning for the continuous bloodshed in the pagan religions to appease the gods. Some scholars equate Abel to Tammuz, the incarnation of Nimrod.
Raamatussa kuvattu Isä-Jumala, joka oli Pojassaan, Jeshuassa, ja sovitti maailman itsensä kanssa (2. Kor. 5: 19), ei kaipaa ihmisiltä minkäänlaisia lepyttelyjä eikä jatkuvia uhreja vaan ainoastaan kuuliaisuutta (1. Sam. 15: 22). Kain lienee ollut aikeissa perustaa oman uskonnon jo siinä vaiheessa, kun hän toi uhrilahjansa Herralle, יהוה, sillä kukaan ei kehottanut häntä sellaiseen toimintaan, vaan hän keksi sen itse. Abel liittyi Kainin uskonnolliseen toimintaan mukaan. Hän kuitenkin ymmärsi ja hyväksyi vanhempiensa kertoman perusteella, että ihmiskunnan pelastus riippuu "vaimon siemenen" (1. Moos. 3: 15) eli Ihmisen antamasta uhrista, ja siksi hän toi symbolisen eläinuhrin. Kain sitä vastoin toi jumalalleen lahjaksi maan hedelmiä.
The Father-God described in the Bible, who was in His Son, Yeshua, and reconciled the world unto Himself (2. Cor. 5: 19) doesn't need any appease and not continuous sacrifices but obeying (1. Sa. 15: 22). Perhaps Cain intended to establish his own religion already when he brought an offering to the Lord, יהוה, for nobody didn't urged him to such an activity, but he invented it by himself. Abel joined to Cain's religious activity. However he understood according to his parent's stories that the salvation of the mankind depends on the sacrifice of "the woman's seed" (Gen. 3: 15) or on the Human sacrifice, and therefore he gave a symbolic animal offering.
Abelin ajatus ja teko oli oikein, ja sen hyväksyi myös יהוה (Jahve). Mutta se herätti kateutta, vihaa ja murhamieltä Kainissa. Koska Jumala (Ehjee) ei lietso kateutta, vihaa eikä murhaa eikä mitään sellaista kenenkään mielessä, vaan päinvastoin lahjoittaa omilleen Hengen hedelmiä (Gal. 5: 22), katson, että nimen יהוה taakse kätkeytyvän jumalan täytyy olla Ehjeen Vastustaja.
Abel's thought and action were right and even יהוה (Yahweh) accepted it. But it raised envy, hatred and murderess mind in Cain. Because God (Ehyeh) never wakes up envy, hatred or murderess mind etc. but gives the fruits of the Spirit to His followers (Gal. 5: 22), I think behind the name יהוה must be hiding Ehyeh's Opponent.
Eve's name in Hebrew is חווה (Havva/Chavva), but it's written with one ו only, which had a point in it's center in order to express the other vau-letter. Without that point Eve's name looks like this: חוה.
Samannäköinen heprean verbi, חוה, merkitsee "kunnioituksen osoittamista ihmiselle maahan kumartamalla." Se tarkoittaa myös tähtien ja epäjumaten kumartamista, ja se esiintyy 1. Moos. 19: 1:ssä ja 5. Moos. 4: 19:ssa. Eevan nimen ja kyseisen verbin samankaltaisuus saa minut ajattelemaan, että ehkä Eeva halusi nousta taivaan jumalattareksi, jollaiseksi myöhemmin myös Semiramis ja neitsyt-Maria on nostettu; hekin molemmat äiti-lapsi-myytin perinteisiä edustajia.
A similar Hebrew verb, חוה, means "to show respect for a man by bending down to the earth." It means also "bow to the stars and idols", and it occurs in Gen. 19: 1 and Deut. 4: 19. The similarity between Eve's name and this verb makes me think, that perhaps Eve wanted to raise to the position of the heavenly goddess, just like Semiramis and the virgin-Mary have been raised; both of them representing the mother-child myth.
Eevan nimi muistuttaa myös heprean havah-verbiä, הוה, josta tetragrammi, יהוה, väitetään johdetun. Mutta eräiden heprean kielen tuntijoiden mukaan tetragrammissa ei ole mitään "havah"-verbiä. Havah-verbi merkitsee "tulla joksikin/jäädä paikoilleen/pyrkiä joksikin/hyötyä". Nuo kaikki merkitykset sopivat ihan mainiosti Evaankin. Eeva "tuli joksikin", "sillä hänestä tuli kaiken elävän äiti" (1. Moos. 3: 20). Suostuessaan Kainin uskonnon äiti-hahmoksi Eeva "jäi" ikään kuin "paikoilleen" puolustelemaan aikaisempaa valintaansa Edenissä, ja samalla hän "pyrki" ensimmäiseksi jumalattareksi. Tästä asemasta ja maineesta hänelle saattoi olla myös "hyötyä" pitkän elämänsä aikana, kun hän syytettiin väärästä valinnasta, joka aiheutti kirouksen ja kuoleman koko ihmiskunnalle.
Eve's name also reminds us of the Hebrew verb havah, הוה, from which it's said the Tetragrammaton, יהוה, has been derived. But some Hebrew experts say there is no "havah" in the Tetragrammaton at all. "Havah" means "become to something/stay in place/strive for something/benefit from something". All those meanings fits very well even to Eve. Eve "became to something", when "she became the mother of all living" (Gen. 3: 20). When she accepted to be the mythic mother in Cain's religion, she "stayed" like "in place" to defend her previous choice in Eden, and at the same time she strived for the mythic position of the first goddess. Perhaps she also benefited of that status during her long life, when she was accused of the wrong choice, which caused curse and death to the whole mankind.
Eevan nimeä muistuttava heprean substantiivi, הוה, merkitsee "halua/himoa/tuhoa/tuhoamista/perikatoa", ja myös kaikki tuo on ollut totta syntiinlankeemuksesta alkaen!
A Hebrew substantive, הוה, reminding Eve's name, means "lust/passion/destruction/undoing", and also all that have been true from the Fall!
Kun ihminen on haluton tunnustamaan syntinsä, hän alkaa etsiä puolusteluja ja selittelyjä ja rakentaa tekemisistään hyveellistä kertomusta. Miten oli Eevan laita? Nöyrtyikö hän tunnustamaan syntinsä, vai alkoiko hän rakentaa sille kulissia, vai tekivätkö sen jotkut muut Eevan puolesta?
When man is unwilling to confess the sins, he begins to look for defense and explanations and build a virtuous story of his actions. How was it with Eve? Did she humble herself to confess her sins or did she start to build a scenes for it, or did it some others for Eve?
Kauko Allénin maalauksessa ovat edustettuina kaikki pakanalliset aiheet (valheet eli sammakot):
1. taivaan jumalatar, egyptiläinen Nuit (vrt. Eeva)
2. Nuitin kohdussa sikiävä myytti Semiramiksesta, Nimrodista ja Tammuksesta (vrt. Pyhä Kolminaisuus). Tammus on pseudo-messias ja hänen toimensa korvike Jumalan Pojan kuolemalle ja ylösnousemukselle
3. kristillinen ikoni: Neitsyt-Maria ja Jeesus-lapsi on jatke Tammus-myytille, sillä Tammus syntyi joulukuun 25. päivänä
4. koko maapallo valheen otteessa Jahven nimessä (יהוה), jonka pyhyyttä todistellaan neljällä taivaallisella olennolla (Hes. 1: 10; Ilm. 4: 7), joista rakentuu sfinksi, jonka voima tulee 72 Goetia-demonilta.
All pagan topics (lies or frogs) can be seen in Kauko Allén's painting:
1. the heavenly goddess, an Egyptian Nuit (compare Eve)
2. the myth of Semiramis, Nimrod and Tammuz (compare the Holy Trinity) in the womb of Nuit. Tammuz is the pseudo-messiah and his actions a substitute for the death and resurrection of the Son of God
3. the Christian icon: the Virgin Mary and the Baby-Jesus is an extension of the myth of Tammuz, for Tammuz was born in the 25th of December
4. the whole globe with a lie in the name of Yahweh (יהוה), whose holiness is proved by the four heavenly creatures (Eze. 1: 10; Rev. 4: 7), of which the sphinx is built, which power comes from 72 Goethia demons.
